Suomi: Yhteisöjen roolia kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämisessä selvitetään
NordenBladet — Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tilanneet selvityksen siitä, millä tavalla niin sanottu yhteisölähtöisen kotoutumisen malli voisi täydentää viranomaistoimintaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa. Selvityksen tekijäksi on valittu Jyväskylän yliopiston alainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tarkoitus on arvioida mallin oikeudellista ja käytännön toteutettavuutta Suomessa.Yhteisölähtöisen kotoutumisen mallissa (engl. community sponsorship) kiintiöpakolaiselle valitaan yleensä noin viiden hengen kummiryhmä, joka osallistuu 1–2 vuoden ajan tämän kotoutumisen edistämiseen. Ryhmä voi auttaa kiintiöpakolaista esimerkiksi viranomaisasioinnissa, kulttuuriin tutustumisessa, kieliopinnoissa sekä opiskelu- ja työpaikan löytämisessä. Tarkoitus on näin nopeuttaa ja parantaa kiintiöpakolaisten kotoutumista.Viime vuosina vastaavat kotoutumismallit ovat yleistyneet EU-maissa ja maailmanlaajuisesti, ja kiintiöpakolaisten parantuneista kotoutumistuloksista on saatu rohkaisevia raportteja. Parhaillaan esimerkiksi Australia, Irlanti, Iso-Britannia, Saksa ja Uusi-Seelanti kehittävät kiintiöpakolaisten kotouttamista tähän suuntaan.Selvitys valmistuu helmikuussa 2021. Tuloksia hyödynnetään tulevien keskustelujen pohjana. Selvityksen pohjalta voidaan suunnitella olemassa olevien kansainvälisten mallien hyödyntämistä ja testausta Suomessa.Komissio ja YK rohkaisevat uuden mallin hyödyntämiseenEuroopan komissio antoi 23.9. maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden laajan tiedonannon, jossa se korostaa muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen tärkeyttä. Lisäksi komissio rohkaisee jäsenmaita perustamaan yhteisölähtöisen kotoutumisen ohjelmia yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Näiden ohjelmien kehittäminen on yhtenä tavoitteena myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisia koskevassa strategiassa vuosille 2019–2021.Suomi vastaanottaa ensi vuonna 1 050 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on tapa kantaa vastuuta globaalisti ja tarjota suojelua vaikuttavasti ja turvallisesti sitä eniten tarvitseville, kuten naisille ja lapsille.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
