NordenBladet — Perinnebiotooppien kunnostusta voidaan tukea entistä vahvemmin, kun valtioneuvosto tänään hyväksyi asetuksen perinnebiotooppien kunnostuksen ja hoidon tuesta. Asetus annettiin luonnonsuojelulain uuden tukijärjestelmän nojalla, ja se tulee voimaan 21.12.2020.Tuen myöntää ELY-keskus tavarana tai palveluna. Tämä tarkoittaa sitä, että suoran rahallisen tuen sijaan ELY-keskus arvioi kohdekohtaisesti perinnebiotoopin kunnostamiseksi tai hoitamiseksi tarvittavat toimet ja tukee niitä esimerkiksi hankkimalla kohteelle puuston käsittelyn, pensaikon raivauksen, ruovikon niiton tai vastaavan peruskunnostustoimen tai hankkimalla kohteelle esimerkiksi laidunaitaustarvikkeet.”Tällä hetkellä kaikki Suomen perinnebiotoopit ovat uhanalaisia, valtaosa jopa äärimmäisen uhanalaisia. Nyt tartumme vakavasti luontomme köyhtymisen juurisyyhyn: elinympäristöjen katoamiseen ja niiden laadun heikkenemiseen.  Uuden tuen myötä päästään toteuttamaan Helmi-elinympäristöohjelmassa asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita perinneympäristöjen tilan parantamisesta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Perinnebiotoopit ovat tyypillisesti perinteisen karjatalouden niitto- ja laidunkäytäntöjen muovaamia luontotyyppejä, joille on kehittynyt niille ominainen, monimuotoinen lajisto. Useimmat perinnebiotoopit tarvitsevat säilyäkseen jatkuvaa säännöllistä hoitoa, mikä erottaa ne useimmista muista luontotyypeistä.Tarkoituksena kunnostaa erityisesti maatalousmaiden ulkopuolella sijaitsevia kohteitaNyt säädetyn tuen tarkoituksena on lisätä peruskunnostusten määrää erityisesti sellaisilla kohteilla, jotka eivät sijaitse maatalousmailla tai tilojen välittömässä läheisyydessä.Tukea voidaan myös tarjota maanomistajille, kun parhaillaan käynnissä olevissa valtakunnallisissa perinnebiotooppi-inventoinneissa löytyy arvokkaita, hoitoa vailla olevia kohteita.   Perinteistenlaidun- ja niittyalueiden lisäksi tukea voidaan myöntää ns. uuselinympäristöille, joille on kehittynyt erityisen arvokas perinnebiotooppilajisto muusta syystä, esimerkiksi toistuvien niittotoimien myötä.EU:n osarahoittaman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristösopimusten puitteissa on parhaillaan hoidossa runsaat 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja.Ympäristöministeriössä on käynnissä luonnonsuojelulainsäädännön uudistus, jonka tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua lainsäädännön toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamisen myötä. Uudistuksessa valmistellaan myös uusia taloudellisia kannusteita luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon edistämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tarkoituksena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa Kelalle maksettavien etuuksien ja kulujen valtion osuuksien maksamista ja tarkistamista koskevia säännöksiä.Lakimuutokset koskevat Kelan ja valtion välistä maksuliikennettä kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien valtion osuuksien osalta. Lait tulevat voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakimuutosten avulla yksinkertaistetaan työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvää menettelyä Työllisyysrahastossa ja selkeytetään perintää koskevaa lainsäädäntöä. Lakimuutosten tavoitteena on myös vähentää Työllisyysrahastossa tehtävää hallinnollista työtä ja järkevöittää rahaston toimintaa.Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työttömyysvakuutusmaksu on mahdollista maksaa Työllisyysrahastolle kahdella erilaisella menettelytavalla, ennakkomaksumenettelyn tai jälkikäteen laskutettavan menettelyn, toteumamallin kautta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetukset sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta ja ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustuksesta vuodelle 2021. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukset pysyvät ennallaanSotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Avokuntoutus voi käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan ja hoitosarjan enimmäishinta pysyy 1050 eurossa kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyy 1575 eurossa kuntoutettavaa kohti.Ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy ennallaanKertasuorituksena ulkomaalaisille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy 2000 eurossa. Ulkomaalaisille vapaaehtoisille tarkoitettu rintama-avustus voidaan myöntää Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleille ulkomaalaisille rintamasotilaille, jotka asuvat joko Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa tai Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 10. joulukuuta päättänyt jatkaa valtioneuvoston asetukseen televisio- ja radiotoiminnasta sisältyvää määräaikaista poikkeusta, jonka mukaan suorat tv-lähetykset voidaan lähettää tekstitettyinä vasta uusintalähetyksen yhteydessä. Poikkeusmääräaikaa jatketaan vuoden 2021 loppuun asti. Suorien lähetysten tekstitysvaatimus tulee täysimääräisesti sovellettavaksi 1.1.2022.Yleisradion osalta vaatimus tarkoittaa 100 prosentin tekstitysvelvoitetta ja useita eri yleisöryhmiä palvelevien ohjelmistojen, eli MTV 3:n ja Nelosen, osalta 75 prosentin tekstitysvelvoitetta. Vaatimusta ei kuitenkaan sovellettaisi alueuutisiin, jotka voitaisiin jatkossakin lähettää tekstitettyinä uusintalähetyksen yhteydessä.Asetuksen valmistelussa on otettu huomioon asiasta saatu lausuntopalaute. Määräaikaisen poikkeuksen jatkaminen vuoden 2021 loppuun edesauttaa hyvälaatuisen tekstityspalvelun toteutumista.Asetuksen nimike muutetaan samalla valtioneuvoston asetukseksi audiovisuaalisista palveluista.Mitä seuraavaksi?Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen 10. joulukuuta. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2021.Yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia koskeva asetusmuutos on tarkoitus tehdä erikseen vuoden 2021 alussa, kun asiaa koskevat EU-vaatimukset on käsitelty.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yliopistojen pääomittamisella vahvistetaan yliopistojen taloutta ja itsenäisiä toimintamahdollisuuksia. Pääomittamisesta saatavien tuottojen käyttö tukee osaltaan yliopistojen strategista johtamista. Raha-asiainvaliokunta puolsi pääomittamista istunnossaan 10. joulukuuta. Pääomittaminen sisältyy vuoden 2020 seitsemänteen lisätalousarvioon.Valtion yliopistoille osoittamat pääomittamiserät kirjataan julkisoikeudellisten yliopistojen peruspääomaan ja säätiöyliopistojen pysyvästi säilytettävään säätiöpääomaan. Yliopistot voivat käyttää toimintaansa ainoastaan näiden pääomien tuottoja.– Uusi osaaminen ja luovat ratkaisut syntyvät alhaalta ylöspäin. Pitkän aikavälin rahoitusnäkymien vahvistaminen tukee yliopistoja toimintansa omaehtoisessa kehittämisessä ja vahvuuksiensa löytämisessä, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee päätökset yliopistokohtaisesta pääoman kohdentumisesta lisätalousarvion mukaisesti. Kohdentamisessa käytetään vuoden 2020 yliopistojen laskennallisen rahoitusmallin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tuottamaa jakosuhdetta (tutkimuksen vaikuttavuus) seuraavasti:
Valtioneuvosto päätti keväällä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021–2024, että Suomen itsenäisyyden juhlarahaston lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 33 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022.Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton mukaan valtion yliopistojen pääomittamiseen varaamat määrärahat kohdennetaan yliopistoille tutkimuksen vaikuttavuuden kriteerien perusteella syksyllä 2020 ja valtion vastinrahaan oikeuttavan varainkeruun perusteella syksyllä 2022.Tiedote 12.6.2020: Talouspoliittinen ministerivaliokunta: Yliopistoja pääomitetaan 100 miljoonalla eurolla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa puukerrostalohankkeiden määrä on jälleen kasvanut viime vuodesta, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Viime vuonna suunnitteilla oli 7 500 uutta puukerrostaloasuntoa. Nyt niiden määrä on noussut 8 300:aan. Puukerrostalohankkeet keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle.Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 73 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia julkisia rakennuksia. Viime vuonna hankkeita oli 63, ja vuonna 2018 niitä oli 51.Lukuun on huomioitu vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet. Hankkeista 24 toteutuu varmasti. Edellisenä vuonna varmoja hankkeita oli 18. Todennäköisiä hankkeita on tänä vuonna 36 ja mahdollisia 12 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.Varmojen ja todennäköisten hankkeiden toteutuminen tarkoittaisi, että Suomeen on tulossa lähivuosina noin 8300 uutta puukerrostaloasuntoa. Vuoden 2018 selvityksessä vastaava luku oli 6000.“Erityisesti kasvukeskukset näyttävät heränneen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti puolet hankkeista löytyy Uudeltamaalta. Lisäksi tärkeä muutos on varmojen hankkeiden lukumäärän kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Koronan vaikutuksia puurakentamiseen voi tässä vaiheessa vasta arvailla. Teollisen puurakentamisen hyvä puoli on, että teollisessa rakennustoiminnassa työturvallisuuden turvaaminen on hieman helpompaa kuin työmaalla”, puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino arvioi.15 maakuntaan suunnitteilla puukerrostalojaHankkeista 64 prosenttia keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla myös tasaisesti ympäri Suomea. Vuonna 2019 hankkeita oli suunnitteilla 13 maakuntaan. Viime vuodesta poiketen puukerrostaloja kaavaillaan nyt myös Kanta-Hämeeseen ja Kainuuseen. Vain Lappiin, Etelä-Karjalaan, Päijät-Hämeeseen tai Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kolmikerroksisia puukerrostalohankkeita.”Hankkeissa tulee esiin puun monipuolisuus rakennusmateriaalina: puusta on helppo toteuttaa arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia ja se taipuu todella moneen. Esimeriksi Katajanokan massiivipuinen hotelli- ja toimistokohde on tästä hieno esimerkki”, Heino sanoo.Kaupungeista eniten puurakentamista kaavaillaan Tampereelle, kuten myös vuonna 2019. Tampereella puurakentaminen keskittyy asuinkerrostaloihin, joita nousee muun muassa Kauppiin sekä Hervantajärven alueelle. Kahdestatoista Tampereelle kaavaillusta hankkeesta varmoja tai todennäköisiä on yksitoista.Pääkaupunkiseudulle ollaan rakentamassa niin puisia toimistorakennuksia kuin asuintalojakin. Helsingissä Jätkäsaaren osittain valmistuneen Wood Cityn puukorttelin rakentaminen jatkuu: alueelle nousee Supercellin toimistotalo sekä vielä suunnitteluvaiheessa oleva hotelli. Wood Cityn korttelin on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuoteen 2021 mennessä. Niin ikään Katajanokalla toteutetaan suuri puinen toimisto- ja hotellihanke.  Keilaniemeen aiotaan rakentaa persoonallisesti muotoiltu 11-kerroksinen toimistotalo, jolle on tulossa viherkatto ja katolle myös aurinkopaneeleja.Puisia kerrostaloja rakennetaan Kuninkaantammeen noin 675 asukkaalle, ja Vihdin Pajuniittyyn on suunnitteilla yli tuhat puukerrostaloasuntoa. Espoossa puukerrostaloasuntoja on nousemassa usealle eri alueelle lähes 600. Varmoja puukerrostaloja on tulossa myös Jyväskylään, Keravalle, Kirkkonummelle, Kuopioon, Sipooseen, Turkuun, Uuteenkaupunkiin sekä Vaasaan.Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2019 ja 2020. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen.Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Tietojen ajantasaisuus on varmistettu kunnilta.
Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa. Hankekannassa ei esitetä jo toteutuneita kohteita.Ohjelmapäällikkö Petri Heino, p. 0295 250 203, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea käsitteli neljännessä istunnossaan 10.12. kansainvälisen kriisinhallinnan eri toimijoita ja Suomen kriisinhallintalainsäädäntöä.Suomi osallistuu tällä hetkellä kriisinhallintaan YK:n, EU:n Etyjin, Naton ja kansainvälisten koalitioiden puitteissa ja myös vaikuttaa kriisinhallinnan painopisteisiin erityisesti EU:ssa. Komitean puheenjohtajat Johanna Sumuvuori ja Jouni Ovaska korostivat, että Suomen on jatkettava aktiivisesti kriisinhallintaa eri kansainvälisten järjestöjen puitteissa, kuten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan. Suomen on suunnattava kriisinhallintaosallistumistaan kansainvälisen kriisinhallinnan vaatimusten ja turvallisuusympäristöön vaikuttavien uhkatekijöiden mukaan. On myös tärkeä vaikuttaa aktiivisesti kriisinhallinnan kokonaisuuteen kansainvälisellä tasolla. Kriisinhallintaosallistumisella edistetään myös Suomen ulkopoliittisia tavoitteita YK:n, EU:n, Etyjin ja Naton sekä tärkeiden kahdenvälisten suhteiden kuten transatlanttisten suhteiden osalta.Kriisinhallinnan konseptuaalista kehittämistä on seurattava tiiviisti ja vaikutettava siihen eri järjestöissä Suomen prioriteettien mukaisesti. EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtaja Sofie From-Emmesberger totesi alustuksessaan komitealle, että EU:n kriisinhallinnan kehittämisessä on meneillään hyvin tiivis vaihe ja on tärkeää, että jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, osallistuvat siihen aktiivisesti.Kriisinhallintaoperaatioita toteutetaan erilaisten kansainvälisten mandaattien puitteissa. Suomen lainsäädäntö kriisinhallinnasta on ajantasainen ja antaa riittävän oikeudellisen pohjan Suomen osallistumiselle.                                                                                                           

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan OECD:n 10. joulukuuta julkaiseman Suomea koskevan maaraportin suositukset on arvioitava huolella.”Taloutemme rakenteissa on isoja uudistustarpeita. Suomi on kuitenkin koronavuonna osoittanut, että osaamme toimia ennakkoluulottomasti, ratkaisukeskeisesti ja ripeästi. Sama kansallinen hyvä tekemisen meininki tulee pitää yllä tulevinakin vuosina”, sanoo Matti Vanhanen.  OECD arvioi Suomelle alle 2 prosentin talouskasvua lähivuosina. Ministeri Vanhanen korostaa, että siihen ei pidä tyytyä. Ennustettua vahvempi kasvu kuitenkin edellyttää työelämän joustavuutta sekä parempaa tuottavuutta.”Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskasvu on ollut vaisua. Vauhtiin päästiin vasta vuonna 2015. Vastaavaan, pitkään liki kymmenvuotiseen toipumisaikaan meillä ei ole varaa. Näkökulma on siirrettävä jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Ensi keväänä on määrätietoisesti valmisteltava toimia sekä työllisyysasteen nostamiseksi että tuottavuus- ja talouskasvun vahvistamiseksi. Velkarahalla voimme ostaa ainoastaan aikaa uudistusten tekemiselle”, sanoo Vanhanen.Vanhanen toteaa, että OECD:n mukaan lähivuosien matalaksi jäävään kasvuun vaikuttaa koronan jälkeinen epävarmuus investointien tekemiseksi. Siksi Vanhasen mukaan työelämän uudistamisen ja rahoituksen ratkaisuja on erityisesti arvioitava investointien näkökulmasta.Vanhasen mukaan Suomessa on onneksi jo osin tartuttu OECD:n suosituksiin. Esimerkiksi eläkeikää lähestyvien työmarkkina-asemaa vahvistavat toimet ovat parhaillaan hallituksen pöydällä ratkottavana.”Suomeen on vuosien aikana muodostunut työpaikoille maan tapa, jossa kuuttakymppiä lähenevät työntekijät ovat ensimmäisiä irtisanottavia. Moni ajattelee, että näin tehdään tilaa nuorille. Tällaiseen nollasumma-ajatteluun ei pidä pysähtyä. Työllisyysasteen pitää kasvaa kaikissa ikäluokissa. Edessä on kakun kasvattamisen aika.”Lyhyellä aikavälillä niin sanottu eläkeputki on ollut työntekijöille ja työnantajille helppo sopeutumistapa. Mutta toimintamalli on loppujen lopuksi ikääntyneitä työntekijöitä syrjivä. Tutkimukset ovat osoittaneet Suomessakin, että aina, kun eläkeputken ikärajaa on nostettu, ihmiset ovat työllistyneet paremmin, heidän tulotasonsa ja jopa terveytensä on parantunut. ”Ikäsyrjintä on saatava loppumaan niin lainsäädännössä kuin toimintatavoissakin. Asenteiden on muututtava. Myös terveyspalveluiden pitää toimia sujuvammin niin, että kuntoutusta ja tukea saadaan, kun sitä tarvitaan. Kaikki on saatava toimimaan sujuvasti yhteen niin, että ikääntyneiden työntekijöiden työkyky kohenee ja työssä jaksetaan.” OECD on uudistamistarpeiden rinnalla tunnistanut myös Suomen vahvuuksia työmarkkinoilla, kuten erityispiirteenä lomautusmahdollisuuden pysyvien irtisanomisten sijaan.”Työmarkkinajärjestöt toimivat keväällä kiitettävällä tavalla, kun keväällä kyettiin pika-aikataululla tekemään määräaikaisia toimia muun muassa lomautuksiin ja työttömyysturvaan, jotka tekivät järjestelmästämme entistä toimivamman kriisioloissa”, kiittelee Vanhanen.OECD suosittaa myös työehtosopimusten joustoja ulotettavaksi kaikille työnantajille, mikä tarkoittaa käytännössä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä. ”Pidän paikallisen sopimisen edistämistä keskeisenä työkaluna, jolla voimme lähivuosien aikana tukea vientialojemme kilpailukykyä. Toimintaympäristö on epävarma ja muuttuva, joten samalla alallakin eri yrityksillä on erilaisia kilpailutilanteita. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on luottamus ja henkilöstön riittävä osallisuus yrityksen päätöksenteossa. Joustavuuden lisääminen on kansallisissa käsissämme”, sanoo Vanhanen.OECD kiinnittää Vanhasen mukaan aivan oikein myös huomiota julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen muun muassa sote-uudistuksen ja digitalisaation avulla.”Muistutan, että sote-uudistus on historian suurimpia rakenneuudistuksia. Hyvinvointialueella yhteinen budjetti, johtaminen ja asiakastiedot sekä henkilöstö mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen kustannusvaikuttaviksi. Juuri ICT-muutoskustannukset ovat alkuvaiheessa korkeita mutta ne tulevat tuottamaan mittavat hyödyt pitkällä aikavälillä”, Vanhanen muistuttaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitusohjelman mukainen yhteinen ruokapöytä on kokoontunut kuluvan vuoden aikana kuusi kertaa. Ruokapäydän puhetta johtaa Reijo Karhinen.Maa- ja metsätalousministeriö asetti 11.11.2019 hallitusohjelman mukaisesti yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin hallituskauden mittaiselle toimikaudelle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi