NordenBladet — Ympäristöministeriön yksiköiden päälliköt 1.1.2021-31.12.2023 väliselle ajalle on nimitetty. Päälliköt vastaavat ministeriön osastoihin ja tulosalueisiin kuuluvien yksiköiden toiminnasta.Yksiköiden päälliköiden tehtäviin nimitetytRakennetun ympäristön osastoAlueet ja yhdyskunnat -yksikkö Anna-Leena SeppäläRakennukset ja rakentaminen -yksikkö Kirsi MartinkauppiLähiympäristö ja asuminen -yksikkö Tommi LaantiLuontoympäristöosastoVesien ja mertensuojelu -yksikkö Saara BäckLuonnon monimuotoisuus -yksikkö Mikko KuusinenBiotalous -yksikkö Markus TarastiYmpäristönsuojeluosastoPäästöt ja ympäristöriskit -yksikkö Oili RahnastoMateriaalitalousyksikkö -yksikkö Anna-Maija PajukallioIlmasto -yksikkö Outi HonkatukiaHallinto ja kansainväliset asiatHenkilöstö, ohjaus ja talous -yksikkö Heidi SederholmKansainväliset ja EU-asiat -yksikkö Annika Lindblom
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustusta lajiliittojen 35 hankkeelle yhteensä 2 818 000 euroa. Avustus on tarkoitettu lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen toiminnan turvaamiseen sekä toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen koronaepidemian aikana.Avustettavat hankkeet jakautuivat kolmeen ryhmään. Lajiliittojen peruuntuneiden tai siirrettyjen tapahtumien aiheuttamiin tappioihin ja syntyneisiin kustannuksiin myönnettiin avustusta 1 139 000 euroa. Seuratoiminnan kehittämishankkeisiin, kuten sähköisten järjestelmien tai uusien harjoitteluympäristöjen kehittämiseen myönnettiin 1 209 500 euroa. Muihin lajiliittojen välttämättömän toiminnan turvaamiseksi syntyneisiin kustannuksiin avustusta myönnettiin 469 500 euroa.– Tänä vuonna moni lajiliitto on joutunut toimimaan poikkeusolosuhteissa ja monessa lajissa arvokisoja, karsintaturnauksia, maailman cup- ja vastaavia suurtapahtumia on jouduttu perumaan, siirtämään tai järjestämään rajoitusten puitteissa. Tulemme tällä avustuksella liittoja järjestämiskustannuksissa vastaan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.Avustusta voitiin hakea yhteen tai useampaan kokonaisuuteen. Yhteensä hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 46 kappaletta. Kaikkiaan 30 lajiliittoa sekä Suomen Parkour ry haki avustusta. Kaikkien avustusten haettu kokonaissumma oli 8 928 284 euroa.Ministeriö on koronapandemian alusta alkaen pitänyt tiiviisti yhteyttä liikunta-alan järjestöihin ja aloittanut tukitoimien valmistelun heti keväällä. Vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin 19,6 miljoonaa euroa liikunnan ja urheilun peruuntuneista tapahtumista aiheutuneisiin kuluihin, lajiliittojen ja urheiluseurojen toimintakyvyn turvaamiseen sekä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseen. Avustuksia jaettiin kesäkuussa näihin toimintoihin yhteensä 9 748 280 euroa.Myönnetyt avustukset
NordenBladet — Julkisten hankintamenettelyiden virheet ovat oikeuskäytännön perusteella vähentyneet, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton ylläpitämän Julkisten hankintojen neuvontayksikön selvityksestä. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa sellaisista hankintaprosessien menettelyistä, jotka markkinaoikeus on päätöksissään todennut hankintalain vastaisiksi.Selvitys kohdistui markkinaoikeuden antamiin päätöksiin aikavälillä 1.1.2017–31.12.2019. Sen vertailukohtana on neuvontayksikön vuonna 2011 tekemä selvitys.Vuosien 2017–2019 aikana Suomessa toteutettiin julkaistujen hankintailmoitusten perusteella yli 40 000 hankintaa, jotka on tehty vuonna 2017 voimaan tulleen hankintalain mukaan. Niistä markkinaoikeuden käsiteltäväksi päätyi yhteensä 364, mikä vastaa 1–2 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Vastaava osuus oli vuonna 2011 noin 5 prosenttia.Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain eli keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Usein julkisten hankintojen osuus on noin puolet julkisyhteisöjen budjetista.Virhe tapahtui alle puolessa prosentissa toteutetuista hankinnoistaMarkkinaoikeus totesi tarkastelujaksossa hankintamenettelyssä virheen 161 antamassaan ratkaisussa, mikä vastaa vain noin 0,4 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Tyypillisimmät virhetilanteet liittyivät tarjoajan tai tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle.– Hankintalain soveltamistilanteet ovat muuttuneet jonkin verran monimutkaisemmiksi, mutta onneksi tämä ei näy oikeustapauksia koskevissa tilastoissa, toteaa julkisten hankintojen neuvontayksikön johtava lakimies Katariina Huikko.Hankintalain uudistus vähentänyt menettelyvirheitäJulkisten hankintojen neuvontayksikkö arvioi selvityksessä, että vuoden 2017 hankintalain muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus tapausmäärien laskuun ja virheiden vähenemiseen. Hankintalain uudistuksessa kansallisia kynnysarvoja nostettiin, kansallisten hankintojen menettelysääntöjä tehtiin joustavammiksi ja hankintapäätöksiin liittyvää sääntelyä väljennettiin. Lisäksi oikeudenkäyntimaksua korotettiin.– Vuonna 2017 voimaan tullut hankintalaki on parannus aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Tilannetta on kuitenkin tärkeä seurata jatkossakin, kun kehitämme hankintalainsäädäntöä, toteaa osastopäällikkö Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.Neuvontayksikkö hyödyntää selvityksen tuloksia omassa toiminnassaan ja pyrkii kohdentamaan neuvontatoimintaansa niihin hankintaprosessin vaiheisiin ja teemoihin, joissa haasteet ovat yleisimpiä.
NordenBladet — Pelastuslaitoksilla on julkishallinnon organisaatioista paras maine jo toista vuotta peräkkäin, selviää T-Median toteuttamasta Luottamus & Maine -tutkimuksesta. Kansalaisilla on positiivinen mielikuva erityisesti pelastuslaitosten palveluista.Myös Hätäkeskuslaitoksen toimintaa arvostetaan. Hätäkeskuslaitos sijoittui mainetutkimuksessa kolmanneksi. Toisella sijalla oli Ilmatieteen laitos.T-Median mainetutkimuksessa kansalaisia pyydettiin kertomaan mielikuvansa organisaatioiden hallinnosta, taloudesta, johdosta, innovaatioista, vuorovaikutuksesta, palveluista, organisaatioista työpaikkana ja vastuullisuudesta. Vastaajat arvioivat kutakin osa-aluetta asteikolla 1–5, ja vastausten keskiarvosta muodostettiin organisaatioille kokonaismaineluku. Mukana tutkimuksessa oli 74 julkisorganisaatiota.Pelastuslaitosten osalta kansalaisia pyydettiin arvioimaan oman alueensa pelastuslaitosta. Kokonaisarvosanaksi kansalaiset antoivat pelastuslaitoksille 3.96. Positiivisin mielikuva kansalaisilla oli pelastuslaitosten palveluista (4.38). Heikoimmin kansalaiset arvioivat taloutta (3.65).– Tutkimuksen tulos kertoo hyvää pelastustoimen arvojen toteutumisesta. Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti ovat arvoja, mutta myös valintoja ja tekoja, joita pelastuslaitoksiemme henkilöstö ja sopimuspalokunnat tekevät joka päivä. On tärkeää, että hädän hetkellä voimme luottaa saavamme nopeasti apua omalta pelastuslaitokseltamme, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.Tunnetuimpien 25 julkisorganisaation mainekeskiarvo oli 3.34. Pelastuslaitosten tulos parani hieman viime vuodesta, sillä vuonna 2019 pelastuslaitosten kokonaismaineluvuksi muodostui 3.93.Kansalaisilla paras mielikuva Hätäkeskuslaitoksen palveluista ja vastuullisuudestaHätäkeskuslaitos sijoittui kolmanneksi mainearvosanalla 3,84. Parhaimmat mielikuvat kansalaisilla oli Hätäkeskuslaitoksen palveluista (4,23) ja vastuullisuudesta (4.09). Heikoimmin vastaajat arvioivat Hätäkeskuslaitoksen innovaatioita (3.55). Tulos kuitenkin parani viime vuodesta, sillä vuonna 2019 maineluku Hätäkeskuksen innovaatioiden osalta oli 3,41.– Tulos on vahva kiitos ja luottamuksen osoitus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työlle. Tulos kertoo, että kansalaiset kokevat Hätäkeskuslaitoksen palvelut korkealaatuisina, sanoo pelastusylijohtaja Kohvakka.Tutkimuksen taustaaT-Median julkishallinnon organisaatioiden mainetta ja Suomen kansalaisten julkishallintoa kohtaan osoittamaa luottamusta mittaava tutkimus toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Luottamus & Maine -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 2.10.–29.10.2020. Tutkimukseen osallistui 8 057 mannersuomalaista, jotka olivat iältään 15–65-vuotiaita.
NordenBladet — ”Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin” on valtiovarainministeriön 4.12.2020 julkaisema opas, jonka tarkoituksena on tukea tietopolitiikan muodostamista ja toteutusta.Digitaalinen ja verkottunut tieto- ja viestintäympäristö on asettanut tarpeita yhteisille kansallisille sekä kansainvälisille periaatteille ja linjauksille koskien tietoa ja muun muassa sen tuottamista, hankintaa, avaamista, jakamista, käyttöä ja säilyttämistä. Vuodesta 2018 lähtien Suomessa omaksi politiikkalohkokseen muodostunut tietopolitiikka pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin. Tietopolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvointi, demokratian edistäminen sekä sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävä yhteiskunta. ”Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin” -opas tukee tietopolitiikan muodostamista.Oppaassa eritellään tietopolitiikan osa-alueita ja tarkastellaan politiikkalohkon nykytilaa sekä tulevaisuutta. Oppaan tarkoituksena on valottaa tiedon ja tietopolitiikan eri näkökulmia ja niiden yhteyksiä sekä auttaa tunnistamaan kohteita, joissa tarvitaan linjauksia ja politiikkatoimia. Opas pyrkii helpottamaan tietopoliittista keskustelua ja yhteisen kielen löytämistä. Sen tarkoituksena on toimia materiaalina ja virittävänä aineistona erilaisissa koulutuksen ja oppimisen ympäristöissä ja halutessa vaikuttaa tulevaisuuden tietoperustaan. Opas ei pyri kertomaan, miten tulisi toimia, vaan sen tavoitteena on tarjota työkaluja ja mietteitä uuden politiikkalohkon muotoutumiselle ja syventämiselle.Opas on suunnattu etenkin henkilöille, jotka joutuvat tietopoliittisten kysymysten äärelle luottamustehtävissä, työn puitteissa tai kansalaistoiminnassa: päättäjille eduskunnassa, puolueissa, valtionhallinnossa, kunnissa, elinkeinoelämän piirissä ja kansalaisjärjestöissä. Oppaan on kirjoittanut Anne Kauhanen-Simanainen, jolla on pitkä kokemus tiedon parissa työskentelystä.Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin -opas
NordenBladet — Yritystukien määrä on moninkertaistunut koronaepidemian aikana, ja samalla yritystukien tavoitteet ovat muodostuneet aivan erilaisiksi kuin normaaliaikoina. Kriisin alkuvaiheessa yritystukien keskeinen tehtävä oli pelastaa maksuvalmiusongelmista kärsivät yritykset konkursseilta. Pidemmällä aikavälillä yritystuilla pitäisi pyrkiä kehittämään yritysten toimintaa.Tämä selviää yritystukien tutkimusjaoston tekemästä raportista, joka kohdistuu koronaepidemian aikana myönnettyihin yritystukiin. Raportti ei sisällä koronatukien yksityiskohtaista arviointia, vaan antaa lähtökohtia tutkimusjaoston tulevalle arviointityölle. Tutkimusjaoston laajempi arviointi koronatuista on tarkoitus julkaista keväällä 2021 osana vuosiraporttia.Pitkällä aikavälillä tukien on kehitettävä yritystoimintaaRaportissa on jaoteltu koronapandemia kolmeen vaiheeseen ja pohdittu niiden vaikutuksia talouteen ja yrityksiin. Nämä vaiheet ovat talouden osittainen sulkeminen, toipumisvaihe ja paluu normaaliin.Koronakriisin alkuvaiheessa talous sulkeutui osittain. Tiukat rajoitustoimet heikensivät nopeasti yritysten maksuvalmiutta, mutta epävarmuus kriisin syvyydestä ja kestosta rajoittavat yritysten halukkuutta ja mahdollisuutta velanottoon. Näin myös takausten ja lainojen tehokkuus yritystuen muotoina väheni. Tämä puoltaa suorien yritystukien käyttöä.Talouden toipumisvaiheessa yritystukien rooli pienenee, kun talous palaa kohti normaalia. Kun yritykset ja niiden rahoittajat pystyvät jälleen ennakoimaan tulevaisuutta ja liiketoiminnan riskejä, takausten ja lainojen merkitys tukimuotoina kasvaa oleellisesti ja suorien tukien merkitys vähenee.Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on palata yritystukiin, jotka kehittävät yrityksiä ja niiden tuotantoa pikemmin kuin ylläpitävät nykyisiä yritysrakenteita ja työllisyyttä. Pitkittyvät tukikaudet voivat säilyttää yritys- ja toimialarakenteita, jotka eivät enää vastaa kysyntää kriisin jälkeen. Silloin kasvaa riski liiketaloudellisesti heikosti kannattavista yrityksistä, jotka pysyvät pystyssä tuilla, jotka eivät kannusta yrityksiä kehittämään toimintaansa.Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat palveluihin ja yksityiseen kulutukseenRaportissa koronakriisiä on myös verrattu kahteen aiempaan talouskriisin viime vuosikymmenten ajalta eli 1990-luvun lamaan ja vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneeseen taantuma-ajanjaksoon. Havainnot ovat hyvin alustavia, koska koronapandemia on edelleen meneillään.Koronakriisin vaikutukset teollisuustuotantoon näyttävät maltillisilta verrattuna etenkin finanssikriisiin. Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat paljolti palveluihin. Verrattuna aikaisempiin kriiseihin koronakriisi on kohdistunut voimakkaasti yksityiseen kulutukseen, kun taas vaikutukset investointeihin ovat olleet maltillisia. Työttömyysvaikutusten osalta 1990-luvun lama oli omassa luokassaan.Yritystukien tutkimusjaosto tekee arvioinnin koronatukien vaikutuksistaTyö- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii vuonna 2019 perustettu riippumaton yritystukien tutkimusjaosto. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa yritystukijärjestelmän kehityksestä sekä edistää vaikuttavuuden arvioinnin laatua ja tutkimuksen hyödyntämistä politiikanteossa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimikaudella 2019–2023 yritystukien tutkimusjaostoon kuuluvat puheenjohtaja Seija Ilmakunnas (työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto) sekä Minna Martikainen (professori, Vaasan yliopisto), Mikko Puhakka (professori, Oulun yliopisto), Hannu Salonen (professori, Turun yliopisto) ja varapuheenjohtaja Rune Stenbacka (professori, Hanken).Työ- ja elinkeinoministeriö on elokuussa 2020 käynnistänyt riippumattoman arvioinnin yritystuista, jotka on otettu käyttöön koronatilanteen aiheuttaman yritysten maksuvalmiuskriisin vuoksi. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia.
NordenBladet — 15. joulukuuta julkaistu selvitys ympäristörikoshyötyjen tilannekuvasta osoittaa, että ympäristörikoksissa rikoshyödyn tunnistaminen, laskeminen ja arvioiminen on toisinaan pulmallista. Siksi laskemisessa käytettyä nettohyötyperiaatetta tulisi tutkia ja selvittää lisää.Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei rikoshyötyä ollut aina vaadittu, ilmeisimmin siksi, ettei sitä ollut esitutkinnassa tunnistettu. Ympäristörikosten tuottamaa rikoshyötyä ei aina tunnistettu myöskään tuomioistuimissa. Jos rikoshyöty jää tunnistamatta, rikoksen tekijä saa perusteetonta hyötyä. Tähän tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko rikosprosessin osalta.Vuosina 2013–2018 ympäristörikoksista oli Oikeusrekisterikeskukselta saadun aineiston perusteella tuomittu rikoshyötyä runsaat 4 750 000 euroa. Ympäristörikoksella saatu taloudellinen hyöty voi syntyä esimerkiksi säästyneistä kierrätys- tai lupamaksuista taikka välttämättömien investointien laiminlyönnistä. Rikoksella saadulla taloudellisella hyödyllä on yritystoimintaan liittyvissä rikoksissa suuri merkitys, koska se vääristää yritysten välistä kilpailuasetelmaa lainvastaisesti toimivan eduksi.Hankkeessa tuotettiin tilannekuva ympäristörikoksilla tavoitelluista ja saaduista taloudellisista hyödyistä sekä selvitettiin piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrää, luonnetta ja taloudellista arvoa. Hankkeessa selvitettiin myös hyviä käytänteitä rikoshyödyn selvittämisessä.Haasteita myös aiheutetun vahingon ennallistamisen huomioonottamisessaTutkimuksessa havaittiin, että rikosprosessissa on haasteita turvata aiheutetun vahingon ennallistaminen. Ennallistamisella tarkoitetaan ympäristön saattamisesta siihen tilaan, missä se oli ennen rikosta. Olisikin tarpeen selkeyttää valtiolle tuomittavan rikoshyödyn ja ennallistamisen välistä suhdetta. Lisäksi tulisi varmistaa, että ympäristövahingon tekijä itse vastaisi aiheuttamiensa ympäristövahinkojen korvaamisesta.Itä-Suomen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä tehty julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet – Viikonloppu kului paistamisen ja maukkaiden ruokien nauttimisen merkeissä. Perjantaina tein maistuvaa vokkiruokaa ja söimme torstaina valmistettua tuorejuusto-raparperileivosta manteleiden kera. Oheen tein ihanan mesiangervoteen (luonnollisesti itse poimituista ja kuivatuista kasveista). Felixin tomaatti-chilikastike on uusi suosikkini, se sopii huippuhyvin sekä tuoresalaatin että lämpimän vokkiruoan kanssa.
Minä teen vokkiruokaa yleensä pakastetuista vihanneksista. Maistuu ihanalta, kun sekoitetaan Härmavili-brändin ”Wokisegun” (400 g pakkauksessa on porkkanaa, mungopavun ituja, punaista paprikaa, vihreitä herneitä, mustia sieniä, purjoa, herneenpalkoja) ja Maahärra-tavaramerkin ”Vihannekset aasialaistyyppisten mausteiden kera paistamiseen” (400 g pakkaus sisältää periaatteessa samoja aineita kuin Wokisegukin). Yksinkertainen ruoka valmistaa, jos haluat vähemmän kaloreita (100 g on vain 33 kcal) ja saada ruoan nopeasti valmiiksi.
Viikonlopun ruokalistalle mahtui myös Tortilla-pizza. Senkin tekeminen on huippuhelppoa ja se valmistuu suoraan sanottuna parissa minuutissa. Pohjaksi käytin Santa Marian ”Tortilla Original” -vehnäjauheleipää ja sille levitin sitä, mitä jääkaapissa juuri silloin sattui olemaan: hieman Felixin tomaattiketsuppia, Rakveren perinteistä salamia, kivettömiä mustia oliiveja, Sunfoodin marinoitua kurkkua, punaista paprikaa ja runsaasti juustoraastetta. Maustoin tuoreella oreganolla ja kuivatulla tillillä ja timjamilla. Kahdeksi minuutiksi mikroaaltouuniin ja voilà – valmista tuli. Naminami.
Sunnuntaina talo oli vieraita täynnä ja sitä varten valmistin lasagnea (Ivankan suosikkiruoka nykyisin), tuoretta salaattia sekä Napoleonin leivoksen. Katoin aikuisten pöydän keittiöön ja lasten pöydän isoon huoneeseen. Uskomattoman hieno päivä oli! Estella Elisheva soitti viululla Telemannin Fantasia nro 4 ensimmäisen osan ja laati suuren ja jännittävän neljäosaisen tietokilpailun, jossa kysymyksiä oli urheilusta, elokuvista ja musiikista, luonnosta ja yleistiedosta. Juttelimme, nautimme ruoasta, poltimme joka ilta hanukkakynttilöitä ja herkuttelimme.
Lopetukseksi kuitenkin yksi hyvä ajatus/lainaus Tarton yliopistollisen sairaalan lastensäätiön ”Hyvien ajatusten purkista”, jonka eilen illalla löysin: ”Älä mene sinne, minne polku kulkee. Mene sen sijasta sinne, missä polkua ei ole, ja ole tienraivaaja!” Eikö olekin myönteinen ja hieno ajatus uuden puuhakkaan viikon aloittamiseen?! Halauksia!
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli maanantaina ehdotusta kiertotalouden strategisen ohjelman keskeiseksi sisällöksi: linjausta luonnonvarojen käytöstä sekä tärkeimpiä toimenpide-ehdotuksia.Keskeiset ehdotukset liittyvät kiertotalousosaamisen uudistamiseen, kestävien kiertotalousmarkkinoiden luomiseen, kiertotalouden edistämiseen rakentamisessa sekä hiilineutraalin kiertotalouden nostamiseen elinkeinopolitiikan ja talouden uudistumisen keskiöön. Ehdotuksessa on myös mukana yritysten ja kuntien kanssa tehtävä vapaaehtoinen luonnonvarojen käytön kansallinen sopimus.Ohjelmaehdotus valmistuu joulukuussa, ja se luovutetaan tammikuussa. Ministerit päättivät, että ohjelman pohjalta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös, ja ohjeistivat periaatepäätöksen laatimista. Periaatepäätösluonnos lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.”Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy niin ilmastonmuutokselle kuin luonnon köyhtymiselle. Tarvitsemme taloudellemme uuden perustan, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalous ei toteudu ilman kunnianhimoisia ja konkreettisia tavoitteita”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriötyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
NordenBladet — Kansalaispaneeli on osa OECD:n käynnissä olevaa arviointia Suomen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta sekä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua julkiseen päätöksentekoon Suomessa. Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk) toteuttaa puntaroivan kansalaispaneelin valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta. Kansalaispaneelissa selvitetään osallistujien näkemyksiä siihen, millaisilla toimilla julkisissa tehtävissä olevia henkilöitä voidaan suojata vihapuheelta, ja turvata henkilöiden vapaa mielipiteen ilmaisu. Julkisissa viroissa ja tehtävissä toimivat henkilöt, kuten toimittajat, tutkijat, virkahenkilöt, poliisit, tuomarit, poliitikot ja kansalaisaktivistit kohtaavat enenevässä määrin uhkailua ja häirintää työssään. Niin sanottu maalittaminen voi estää henkilöitä hoitamasta työtään ja esittämästä mielipiteitään. Kansalaispaneelin osallistujat edustavat eri väestöryhmiä eri puolilta maataKansalaispaneeli järjestetään helmikuussa 2021 ja siihen kutsutaan satunnaisotoksella joukko suomalaisia eri puolelta maata. Kansalaispaneelin osallistujat perehtyvät huolellisesti aiheeseen, keskustelevat siitä eri näkökulmista ja työstävät julkilausuman, jotka luovutetaan valtiovarainministeriölle ja kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Kansalaispaneelin tuloksia hyödynnetään OECD:n arvioinnin lisäksi myös muussa ministeriöiden valmistelutyössä.
