NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 10.12.2020 Väylävirastolle suostumuksen myydä viraston hallinnassa olevaa liikenteenohjaukseen ja -hallintaan liittyvää irtainta omaisuutta Traffic Management Finland Oy:lle.Siirtyvä omaisuus sisältää tie- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaus- ja -hallintapalveluihin liittyviä järjestelmiä ja laitteita.Luovutus tehdään käypään arvoon. Luovutettavan omaisuuserän kauppahinta on yhteensä noin 29,6 milj. euroa. Omaisuus siirtyy Traffic Management Finlandille 31.12.2020.Myynti liittyy Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden yhtiöittämiseen. Nämä palvelut muutettiin osakeyhtiömuotoon 1.1.2019 alkaen. Yhtiöitetystä kokonaisuudesta on sittemmin muodostunut osa Traffic Management Finland -konsernia, jossa hoidetaan kaikkien liikennemuotojen liikenteenohjaus- ja hallintapalveluitaliikennemuotokohtaisiin tytäryhtiöihin organisoituina.Yhtiöittämisen yhteydessä luovutetun omaisuuden lisäksi Liikennevirastolla oli yhtiöittämishetkellä meneillään keskeneräisiä investointihankkeita, joihin sisältyi myös liikenteenohjaus ja -hallintapalveluihin liittyviä osuuksia.Yhtiöittämiseen liittyvässä eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä ja valtioneuvoston yleisistunnon 5.12.2018 tekemässä päätöksessä on todettu, että Traffic Management Finland Oy:llä on etusijainen oikeus lunastaa käypään hintaan Liikennevirastolta keskeneräisten investointihankkeiden liikenteenohjaukseen ja -hallintaan liittyvät osuudet ja omaisuuserät niiden valmistuttua vuosina 2019-2022.Koska liikenteenohjaus- ja hallintapalvelujen tuottaminen on siirtynyt 2019 Traffic Management Finland Oy:lle, ei ole olemassa perusteltua syytä pitää omaisuutta enää valtion viraston omistuksessa.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi 28.10.2020 ehdotuksensa direktiiviksi riittävästä vähimmäispalkasta EU:ssa. Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä muun muassa parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa sekä niiden edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin.– Olemme hallitusohjelmassa linjanneet, että sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue ja että EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Komission aloite vastaa näihin molempiin, työministeri Tuula Haatainen perustelee.Komission ehdotuksen tavoitteena on varmistaa riittävä palkka ja kohtuullinen toimeentulo EU-työntekijöille. Jäsenvaltioilta ei edellytettäisi lakia vähimmäispalkasta, eikä vähimmäispalkan suuruutta määriteltäisi. Ehdotuksella pyritään vahvistamaan työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa maissa, joissa vähimmäispalkat perustuvat lakiin.Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 10.12.2020 U-kirjelmän komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston kannasta siihen. Alustavan tarkastelun mukaan direktiivi ei näyttäisi aiheuttavan Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita. Asian käsittely EU-tasolla on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu asian käsittelyn etenemisen myötä.Suomen lainsäädäntöön ei odotettavissa merkittäviä muutoksiaKomission ehdottama direktiivi loisi puitteet vähimmäispalkan käsittelylle jäsenmaissa ja sen seurannalle EU:n tasolla. Muutokset koskisivat etenkin EU-maita, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että vähimmäispalkat noudattaisivat tiettyjä kriteerejä ja että työmarkkinajärjestöt osallistuisivat palkantason määrittämiseen ja sen seurantaan.Yhtenäistä EU:n vähimmäispalkkaa ei ehdoteta.Lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei edellytettäisi Suomelta tai muilta mailta, joissa palkat määräytyvät työehtosopimuksin. Jäsenvaltioiden tulisi ehdotuksen mukaan edistää työehtosopimustoimintaa. Suomi korostaa tarvetta kunnioittaa työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa palkanmuodostuksessa.Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille tulisi velvollisuus tilastoida ja raportoida vähimmäispalkkojen kehityksestä.– Osassa jäsenmaita lakisääteiset vähimmäispalkat ovat jääneet jälkeen ja työssäkäyvien köyhyys lisääntynyt. EU-tason seuranta tukisi omalta osaltaan tasapainoista palkkakehitystä ja tasoittaisi siten myös yritysten kilpailuedellytyksiä sisämarkkinoilla, työministeri Haatainen toteaa.
NordenBladet — Hallitus antoi 10.12.2020 eduskunnalle esityksen muutoksista hankintalakeihin. Muutokset ovat pääosin teknisiä korjauksia ja täydennyksiä. Niillä muun muassa parannettaisiin hankintayksiköiden tiedonsaantioikeutta. Hallitusohjelmaan sisältyviä hankintalakikirjauksia koskeva valmistelu jatkuu vuoden 2021 aikana.Hallituksen esittämillä lakimuutoksilla parannetaan hankintayksiköiden tiedonsaantioikeutta siitä, miten tarjoajien sekä näiden alihankkijoiden soveltuvuus täyttyy. Näin edistetään harmaan talouden torjuntaa julkisissa hankinnoissa. Lisäksi laajennetaan hankintojen sähköisen kilpailutusjärjestelmä HILMAn käyttöä sekä julkisten toimijoiden mahdollisuuksia saada hankintoja koskevaa tilastotietoa.Puitejärjestelyä koskeva sääntely täsmentyisi. Puitejärjestelyt mahdollistaisivat tarkoituksenmukaisen ja hankintayksiköiden muutostarpeet huomioivan tavan hankkia tuotteita ja palveluja puitejärjestelyn sisällä.Muutokset tehtäisiin hankintalakiin, erityisalojen hankintalakiin sekä puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettuun lakiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2021.
NordenBladet — Tullilain muutoksen taustalla on EU-lainsäädäntö, jolla pyritään estämään laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden tuonti, varastointi ja kauppa sekä terrorismin rahoittaminen niillä.Tulli voi jatkossa määrätä seuraamusmaksun sille, joka siirtää Suomen tullialueelle asetuksessa tarkoitetun kulttuuriesineen. Tullilain muutos täydentää EU-lainsäädäntöä. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti vahvistaa lainmuutokset tulemaan voimaan 28.12.2020.
Seuraamusmaksu koskee tilanteita, joissa salakuljetuksen tunnusmerkistö ei täyty. Kyse voi olla esimerkiksi tavaran kauttakuljetuksesta tai väliaikaisesta varastoinnista. Tulli voi tällöin määrätä 500–10 000 euron seuraamusmaksun. Salakuljetuksen tunnusmerkistö sen sijaan täyttyy silloin, kun tavara on tullioikeudellisesti tuotu maahan. Tällöin seuraamukset määräytyvät rikoslain perusteella.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista aletaan tietyiltä osin soveltaa 28.12.2020. Asetus edellyttää, että jäsenvaltiot vahvistavat säännöt ja tekevät tarvittavat toimenpiteet, jotta seuraamukset voidaan ottaa käyttöön.Lait julkaistaan kokonaisuudessaan päätökset-sivulla.
NordenBladet — Valtioneuvosto myönsi torstaina 10. joulukuuta Suomen Pankille valtiontakuun koskien kahta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusjärjestelyä. Järjestelyt perustuvat eduskunnan marraskuussa antamaan suostumukseen.New Arrangement to Borrow -järjestelyyn (NAB-järjestely) liittyen hyväksyttiin 2,27 miljardin erityisen nosto-oikeuden SDR (noin 2,7 miljardia euroa) suuruinen valtiontakuu ja IMF:n kanssa tehtävään uuteen kahdenväliseen lainasopimukseen liittyen hyväksyttiin 3,76 miljardin euron valtiontakuu. Suomen Pankki hoitaa Suomen osuuden IMF:n rahoituksesta. Suomen Pankille on myönnetty valtiontakuut siltä varalta, että rahoituksista aiheutuisi tappioita. Korvausvastuu ei ole tähän mennessä toteutunut kertaakaan.Valtioneuvosto päätti, että valtiontakuusta ei peritä takuumaksua, koska Suomen Pankki toimii asiassa valtion puolesta ja toimeksiannosta.Takuuvastuu aleneeUusissa rahoitusjärjestelyissä NAB-järjestelyyn liittyvä vastuu nousee 1,13 miljardista SDR:stä (noin 1,35 miljardia euroa) 2,27 miljardiin SDR:ään (noin 2,7 miljardia euroa). Kahdenväliseen lainasopimukseen liittyvä valtiontakuu säilyy aluksi 3,76 miljardin euron suuruisena. NAB-järjestelyn kaksinkertaistamisen tullessa kansainvälisesti voimaan kahdenvälisiä lainasopimuksia koskeva valtiontakuu kuitenkin pienenee 1,62 miljardiin euroon. Kun vireillä olevat muutokset on saatettu loppuun, rahoitusjärjestelyitä koskevan valtiontakuun kokonaismäärä tulee alenemaan noin 780 miljoonalla eurolla.Suomen Pankille IMF:n 2,4 miljardin SDR:n suuruista (noin 2,87 miljardia euroa) jäsenosuutta koskeva valtiontakuu säilyy voimassa ennallaan.
NordenBladet — Hallitus on valmistellut luonnoksen koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Selonteossa luodaan kuva koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta, tavoitetila ja linjataan tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Selontekoluonnos on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Eduskunnalle selonteko on tarkoitus antaa ensi vuoden alkupuolella.Selonteossa esitetään kohti 2040-lukua ulottuva koulutuksen ja tutkimuksen visio ja linjataan tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset, joilla vastataan ja vaikutetaan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutostekijöihin ja luodaan merkityksellisen elämän edellytykset kaikille.Vuonna 2040 Suomessa on vahva, laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Kaikilla on oikeus oppia ja kasvaa sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus.Laajapohjainen valmistelu ja kuuleminenkansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM), puh. 0295 330 182neuvotteleva virkamies Petri Haltia (OKM), puh. 0295 3 30096
NordenBladet — Kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta. Tuki on korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuki on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut koronaviruksen vuoksi vähintään 30 prosenttia. Tuki tulee pian haettavaksi osittain uudistetuin ehdoin.Hallitus esitti 10.12.2020, että tasavallan presidentti vahvistaisi kustannustukilain muutokset. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 11.12.2020. Laki tulisi voimaan 15.12.2020.Valtiokonttori vastaa haun toteutuksesta. Valtiokonttorin tavoitteena on avata haku yrityksille 21.12.2020, ja hakuaika jatkuisi helmikuun loppuun. Valtiokonttori tiedottaa tarkemmista aikatauluista.– Kustannustuella haluamme auttaa mahdollisimman monia yrityksiä koronaepidemian yli. Tukea voivat hakea kaikki yritykset, jotka ovat kärsineet koronasta. Eri toimialoilla yritysten tilanne on hyvin vaihteleva, joten kuuluminen tiettyyn toimialaan ei ole ehdoton edellytys tuen saamiselle, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Pyrimme Valtiokonttorissa siihen, että yrittäjien on mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta hakea kustannustukea. Kustannustukihakemusta on testattu asiakasraadin kanssa selkeyden varmistamiseksi, ja siitä on saatu hyvää palautetta. Hakemista helpottaa myös se, että hakemukseen ei tarvitse liittää mitään liitteitä. Tarvittavat tiedot saadaan suoraan Verohallinnosta, sanoo Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper.Kustannustuen ehtona yrityksen liikevaihdon lasku koronan vuoksiYrityksillä on koronapandemian vuoksi pienentyneen liikevaihdon takia vaikeuksia selvitä liiketoiminnan joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pandemian vuoksi pudonnut vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi arvioidaan yrityksen toimialan liikevaihdon laskua. Jos toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia, arvioidaan, että ala on kärsinyt koronasta ja yritys voi hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja. Toimialan tilanteen tarkastelu auttaa suuntaamaan tukea juuri koronasta kärsineille yrityksille ja nopeuttaa yrityksen hakemuksen käsittelyä Valtiokonttorissa.Tuen piiriin kuuluvista toimialoista säädetään myöhemmin erillisellä asetuksella, joka valtioneuvoston on tarkoitus antaa 18.12.2020. Toimialat määritellään Verohallinnolta saatavien kesä-lokakuun 2019 ja 2020 liikevaihtotietojen perusteella.Kaikki koronasta kärsineet yritykset voivat hakea kustannustukeaYritys voi kuitenkin hakea tukea, vaikka toimialan liikevaihto ei olisi laskenut vähintään 10 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 eikä toimialaa sen vuoksi ole mainittu valtioneuvoston asetuksen liitteessä. Tällöin yrityksen on hakemuksessaan osoitettava erityisen painavat syyt sille, että yrityksen liikevaihto on kärsinyt koronapandemian vuoksi.Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Tukea ei voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan yritystoimintaan.Tukeen oikeuttavalle liikevaihdolle ei ole minimirajaa, toisin kuin kustannustuen ensimmäisellä hakukierroksella. Näin tuki kohdistuu paremmin pieniin yrityksiin. Pienin maksettava tuki on edelleen 2000 euroa ja suurin 500 000 euroa.Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronatukia. Jo myönnetyt tuet huomioidaan kuitenkin kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät ylitä 800 000 euroa.Kustannustuki on yksi keino tukea yrittäjiä koronapandemiassaKustannustuki on yksi valtion keino tukea yrityksiä koronapandemiassa. Sen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa. Valtio on varannut kustannustuen toiselle hakukierrokselle 550 miljoonaa, mutta arvio tukeen tarvittavasta määrärahasta on epävarma eikä koko summa välttämättä tule käytetyksi. Määrärahan käyttö riippuu tuen kriteerit täyttävien yritysten määrästä ja kustannuksista.Aiemmin käytössä olleilla Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatuilla yritykset pystyivät kehittämään ja suuntaamaan toimintaansa uudelleen koronatilanteessa. Muita keinoja ovat muun muassa Finnveran takaukset, Teollisuussijoitus Oy:n rahoitusohjelmat sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä rakennettu työllisyyspaketti, johon kuuluvat muun muassa lomauttamiseen ja yhteistyötoimintaneuvotteluihin liittyvät helpotukset. Lisäksi käytössä ovat työeläkemaksujen väliaikainen alentaminen sekä konkurssilain väliaikainen muuttaminen. Muita tukia ovat olleet ravitsemusalan erityistuki sekä yksinyrittäjien tuki.
NordenBladet — Rikoslakiin tehdään EU:n rahanpesurikosdirektiivin edellyttämät täydennykset. Niiden myötä rikoshyödyn peittelystä tulee nykyistä laajemmin rangaistavaa.Omalla rikoksella saatuun hyötyyn kohdistuvasta rahanpesusta, niin sanotusta itsepesusta, voidaan tuomita nykyistä laajemmin. Jos rikokseen syyllistynyt ryhtyy erityisiin järjestelyihin rikoksella saamiensa varojen peittelemiseksi, häntä voidaan rangaista esirikoksen lisäksi myös rahanpesusta.Eräitä vakavia rikoksia pidetään rahanpesun tai törkeän rahanpesun esirikoksina riippumatta niiden tekovaltion laista. Näihin rikoksiin kuuluvat järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen sekä eräät lahjontaa, ihmiskauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat rikokset.Lainmuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä huomenna perjantaina. Muutokset tulevat voimaan heti.
NordenBladet — Hallitus on antanut tänään esityksen tartuntatautilain muuttamisesta. Tavoitteena on vahvistaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten mahdollisuuksia tehdä ennakoivia ja nopeita toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Suurin osa muutoksista olisi voimassa koronavirusepidemiaan liittyen vain väliaikaisesti. Esityksen mukaan viranomainen voisi asettaa alueellisia rajoituksia elinkeino- ja harrastustoimintaan silloin, kun se on välttämätöntä epidemian leviämisen estämiseksi. Velvoitteet ja rajoitukset perustuisivat ihmisten välisten fyysisten kontaktien välttämiseen.Tiukemmat toimenpiteet portaittain käyttöön koronaepidemian voimistuessaKeinot on porrastettu hybridistrategian toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että velvoitteita ja rajoituksia voitaisiin tiukentaa, jos aiemmat toimet eivät ole riittäviä. Epidemian perustasolla yleiset hygieniatoimet olisivat velvoittavia kaikissa asiakas- ja osallistujatiloissa suoraan lain nojalla. Asiakkailla tai osallistujilla pitäisi olla mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja siivouksesta olisi huolehdittava tehostetusti. Lisäksi asiakkaille ja osallistujille tulisi antaa tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet.Kiihtymisvaiheessa viranomainen voisi tehdä alueellisen päätöksen, että toiminta on järjestettävä siten, ettei lähikontakteja synny. Elinkeinonharjoittaja voisi valita parhaiten omaan toimintaansa sopivan tavan toimia siten, että asiakkaiden välinen lähikontakti olisi tosiasiallisesti mahdollista välttää. Toimet voisivat liittyä erilaisiin tilajärjestelyihin, aikataulujen porrastamiseen tai vaihtoehtoisesti myös asiakasmäärien rajoittamiseen. Kiihtymisvaiheessa myös matkustajamääriä voitaisiin rajoittaa Liikenne- ja viestintäviraston päätöksellä enintään puoleen normaalista.Leviämisvaiheessa kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea asiakkaiden ja osallistujien käyttöön tarkoitetut elinkeino- tai muun toiminnan tilat kahdeksi viikoksi. Sulkeminen voisi koskea ainoastaan tiloja, joissa olisi erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Näitä tiloja olisivat muun muassa liikunta- ja urheilutilat, yleiset saunat ja uimahallit, tanssipaikat, huvipuistot, sisäleikkipuistot ja kauppakeskusten yleiset oleskelutilat. Sääntelyä ei sovellettaisi yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan.Sosiaali- ja terveyspalvelut voisi järjestää nykyisestä poikkeavalla tavallaKunnat ja sairaanhoitopiirit voivat jo nyt järjestää ja tarvittaessa muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämä toimintatapa olisi ensisijainen myös jatkossa. Jos koronaepidemia kuitenkin olennaisesti vaarantaisi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimintakykyä, aluehallintovirasto tai sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa päätöksen kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä nykyisestä poikkeavalla tavalla. Päätöksellä voisi esimerkiksi keskittää potilaiden hoitoa tiettyyn sairaalaan. Pysyvämpiä muutoksia eristämistä ja tiedonsaantia koskevaan sääntelyynHallitus esittää pysyvämpiä muutoksia esimerkiksi eristämistä koskevaan sääntelyyn. Eristäminen olisi jatkossa mahdollista myös muuhun paikkaan kuin terveydenhuollon toimintayksikköön, kuten ihmisen omaan kotiin. Lisäksi täsmennetään viranomaisen tiedonsaantioikeutta ja virka-apua koskevaa sääntelyä.
NordenBladet — Tiedotusvälineet saavat ensi vuoden alusta alkaen tietoa tuomioistuinten käsittelyssä olevista asioista aiempaa helpommin. Uuden oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarantolain tarkoituksena on selkiyttää tietojen luovuttamista ja tietojen poistamista koskevia säännöksiä.Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä huomenna perjantaina.Uusi laki mahdollistaa sen, että Oikeusrekisterikeskus voi luovuttaa keskitetysti enintään kymmenen vuotta vanhoja tuomioistuinten diaaritietoja valtakunnallisesta tietovarannosta. Oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä sisältää tietoja muun muassa rikostuomioista.Lisäksi Oikeusrekisterikeskus voi hakea tietoja journalistiseen tarkoitukseen myös henkilön nimellä tai muulla henkilön tunnistetiedolla. Uudistukset vähentävät tuomioistuinten työmäärää ja tehostavat tiedotusvälineiden ja tutkijoiden tiedonsaantia, kun asioita ei tarvitse tiedustella yksittäisistä tuomioistuimista, jos tietopyyntö koskee useissa tuomioistuimissa käsiteltyjä asioita.Oikeudenkäyntiasiakirjoja koskevat tietopyynnöt osoitetaan kuitenkin jatkossakin tuomioistuimille. Uusi laki tulee voimaan tammikuun alussa.
