NordenBladet — Eurooppaministerien videokokouksen pääaiheina 8. joulukuuta olivat tulevan Eurooppa-neuvoston valmistelu sekä tilannekatsaus EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen neuvotteluista. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Ministerit kävivät keskustelun 10.–11. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan koronatoimista, EU:n päästötavoitteen tiukentamisesta, turvallisuudesta ja ulkosuhteista. EU-johtajat kokoontuvat 11. joulukuuta myös eurohuippukokoukseen.Suomi kannattaa EU:n yhteisiä vahvoja toimia koronaviruksen taltuttamiseksi. Suomi myös tukee EU:n 2030-päästövähennystavoitteen korottamista vähintään 55 %:iin vuoden 1990 tasoon verrattuna. Sisäisen turvallisuuden alalla on ennakoitava ja kehitettävä viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata muuttuviin turvallisuusuhkiin. Keskeistä on torjua rajat ylittävää rikollisuutta, kuten terrorismia. Ulkosuhteiden osalta EU:n tulee vastata vahvasti ja määrätietoisesti Turkin itäisen Välimeren tilannetta epävakauttavaan toimintaan. Diplomaattisia ponnisteluja ratkaisujen etsimiseksi pitää jatkaa.Ministerit kävivät keskustelun myös EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen neuvottelujen tilanteesta. Pääneuvottelija Michel Barnierin toimintalinja sai jäsenvaltioiden yksimielisen tuen. Siirtymäkausi päättyy joka tapauksessa 31.12.2020, eikä sitä voida enää pidentää. Neuvottelut tulisi saada päätökseen lähipäivinä, mikäli mahdollinen sopimus halutaan vielä saada voimaan vuoden loppuun mennessä.”Haluamme sopimuksen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Aika on käymässä vähiin. On varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin, mukaan lukien sopimukseton tila.” sanoo ministeri Tuppurainen.EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa antoi ministereille katsauksen komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisestä lainsäädäntötyön suunnittelusta. Kolme toimielintä ovat vaihtaneet ensimmäistä kertaa näkemyksiä lainsäädäntötyön päätavoitteista ja prioriteeteista koko uudella toimikaudella 2019–2024.Lisäksi komissio esitteli kokouksessa EU:n demokratiatoimintaohjelman. Demokratiatoimintaohjelma on osa komission tavoitetta suojella ja vahvistaa eurooppalaista demokratiaa. Suomi pitää EU:n demokratiatoimintaohjelmaa hyvin tervetulleena toimena ja korostaa laajaa näkökulmaa demokratian vahvistamiseen. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat toisiinsa sidoksissa, toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö teettää selvityksen siitä, miksi rikoslain säännöstä seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä sovelletaan vain harvoin. Selvityksen tekijäksi on tarjouskilpailun perusteella valittu Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Selvityksen toteuttaa rikosoikeuden professori Sakari Melander.Vuonna 2015 tuli voimaan lainmuutos, jonka myötä seksin ostamisesta parituksen tai ihmiskaupan uhrilta tuli rangaistavaa myös tuottamuksellisena, eli huolimattomuudesta tehtynä. Enää ei edellytetä, että seksin ostaja on tiennyt ostavansa seksiä parituksen tai ihmiskaupan uhrilta. Ostaja voidaan tuomita myös silloin, jos hänellä on ollut syytä epäillä sitä.Lainmuutoksen tavoitteena oli suojata paremmin parituksen ja ihmiskaupan uhreja. Muutoksen vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu.Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on kuitenkin ollut pieni, alle 10 vuosittain. Selvityksessä tutkitaan syitä rikosilmoitusten, esitutkintojen, syyteharkintojen ja tuomioiden vähäiselle määrälle.Selvityksessä tulee esittää käytännönläheisiä ehdotuksia, joilla voidaan muun muassa kehittää viranomaisten toimintaa ja tehostaa rikosvastuun toteutumista. Työn tulee valmistua 31.5.2021 mennessä.Ihmiskaupan vastainen työ

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyvistä säädösmuutoksista on lähetetty lausunnolle.Uudistuksen tavoitteena on nykyistä yhtenäisempi organisaatio, jossa toiminnan tuottavuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus paranevat. Organisaatiota pyritään kehittämään niin, että toimintatavat ja asiakasprosessit ovat yhdenmukaisia kaikissa yksiköissä ja vankien yhdenvertainen kohtelu toteutuu. Lakiluonnoksen mukaan Rikosseuraamuslaitos olisi jatkossa valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitoksessa olisi neljä vastuualuetta. Ne vastaisivat kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta.Operatiivisen toiminnan vastuualueeseen kuuluisi 11 rikosseuraamuskeskusta, joissa olisi yhdyskuntaseuraamustoimistoja, vankiloita ja muita yksiköitä. Kukin rikosseuraamuskeskus vastaisi mm. toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon kehittämisestä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ohjauksessa.Organisaatiouudistukseen ei liity henkilöstön vähennystavoitteita tai muutoksia nykyiseen toimipaikkaverkostoon.Tavoitteena on, että organisaatiouudistusta koskeva hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle alkuvuodesta 2021 ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Berliinin julkilausuman tarkoitus on edistää kansalaisten sosiaalisia ja digitaalisia osallistumismahdollisuuksia sekä vähentää digitaalisen eriarvioisuuden vaikutusta yhteiskunnassa. Suomi on osallistunut Berliinin julkilausuman valmisteluun syksyn aikana EU-puheenjohtajamaa Saksan johdolla. Julkilausuma hyväksyttiin korkean tason videokonferenssissa arvopohjaisesta digitalisaatiosta”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että julkilausuma pohjautuu näin vahvasti perusoikeuksiin ja demokraattisin arvoihin. Julkilausuman painotukset kaikkien osallistamisesta digitaaliseen kehitykseen ovat selkeästi samassa linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa sosiaalisesta kestävyydestä niin Suomessa kuin EU:ssa. Julkilausuman toimenpiteet tukevat Suomen julkisen hallinnon uudistamista digitalisaation avulla. Julkisen hallinnon digitalisoituessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että palvelut ovat saavutettavia ja vaivattomasti kaikkien käytettävissä”, ministeri Sirpa Paatero sanoi. Julkilausuma koostuu seuraavista periaatteista: Perusoikeuksien ja demokraattisten arvojen kunnioitusSosiaalisen ja digitaalisen osallistumisen parantaminenKansalaisten mahdollisuuksien toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla digitaalisessa maailmassa sekä digitaalisen lukutaidon parantaminen Luottamuksen ja turvallisuuden varmistaminen digitaalisessa hallinnossa Digitaalinen suvereniteetti ja yhteentoimivuusIhmiskeskeisten järjestelmien tarjoaminen ja innovatiivisten teknologioiden käyttö julkisella sektorilla Digitaalisen yhteiskunnan sietokyvyn ja kestävyyden kehittäminen Digitaalisten teknologioiden hyöty covid-19-pandemian aikana, sekä teknologinen potentiaali digi-taalisen kehityksen edistämisessä pandemian seurauksena korostuvat Berliinin julkilausumassa. Periaatteiden lisäksi julkilausumaan sisältyy konkreettisempia toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta vastaavat EU:n jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio. Toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kalvomuovien erilliskeräystä lisätään koko rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa green deal -sopimuksella*. Sopimuksen ansiosta erilliskerätty kalvomuovi päätyy nykyistä tehokkaammin kierrätykseen ja kierrätysraaka-aineeksi kalvomuovien tuotantoon ja palautuu tuotteina takaisin markkinoille. Lisäksi sopimukseen liittyvät yritykset sitoutuvat hyödyntämään nykyistä enemmän kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.Kalvomuoveja käytetään rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisäsuojaukseen. Tavoitteena on, että kalvomuovien raaka-aineesta 40 prosenttia on kierrätettyjä kalvomuoveja vuoden 2027 loppuun mennessä.Pakkausteollisuus ja rakentaminen ovat kaksi suurinta muovien käyttäjää Euroopassa ja Suomessa. Pakkaukset kattavat noin 40 prosenttia kaikesta muovien käytöstä. Suoraan rakentamiseen käytetään noin 20 prosenttia kaikesta muovista, minkä lisäksi muovia on rakennustuotteiden pakkauksissa, työmaiden sääsuojauksissa sekä rakennuksissa olevissa huonekaluissa ja laitteissa.”Rakentamisen kalvomuoveja koskeva sopimus edistää merkittävästi Suomen kansallisen muovitiekartan toteuttamista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Tämän laajan, koko arvoketjun kattavan Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen Kuntaliitto ry, Kemianteollisuus ry, Muoviteollisuus ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Teknisen Kaupan liitto ry (TKL), Sähköteknisen Kaupan liitto ry (STK) ja rakennus- ja sisustustarvikekaupan liitto RASI ry. Sopimus on voimassa vuoteen 2027.Suomen muovijätemäärän on eri selvityksissä ennakoitu kasvavan nykytasosta jopa 18 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 muovijätettä arvioidaan syntyvän lähes 315 000 tonnia**. Rakentamisessa syntyvä muovijäte hyödynnetään nykyisin lähinnä energiantuotannossa.”Muovien kierrätystavoitteet kiristyvät sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tämä ohjaa kohti rakentamisen kiertotaloutta, kun yhä enemmän muovijakeita hyödynnetään kierrätysraaka-aineena tuotannossa ja ne palaavat kierrätystuotteina markkinoille”, ministeri Mikkonen jatkaa.Sopimus edistää muovien vastuullista käyttöä rakentamisen koko ketjussa”Kotimainen muoviteollisuus on kierrättänyt pitkään muoveja Suomessa ja valmistanut kasvavassa määrin uusiutuvista ja kierrätetyistä raaka-aineista myös rakennusmuovituotteita sekä niiden suojapakkauksia. Näistä lähtökohdista oli luontevaa ottaa rakentamisen kalvomuovipakkaukset green deal -kohteeksi”, toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä toteaa.”Kannatamme käytännönläheisiä tekoja, joilla vähennetään luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä rakennusalalla. Muovit ovat osa kestävää rakentamista, ja niitä tarvitaan niin materiaaleissa, pakkaamisessa kuin suojaamisessakin. Nyt tehty sopimus edistää muovien vastuullista käyttöä rakentamisen toimitusketjussa ja työmailla”, toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuus RT ry:stä korostaa.”Kunnat haluavat toiminnallaan edistää kiertotaloutta. Koska kunnat ovat merkittäviä julkisia rakennuttajia, haluavat ne osaltaan kantaa vastuunsa rakentamisen muovien kestävässä vähentämisessä ja kierrätyksen lisäämisessä”, varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomen Kuntaliitto ry:stä toteaa.Teknisen Kaupan Liitto ry:n, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n ja RASI ry:n mukaan suomalainen kauppa haluaa olla edelläkävijä kiertotalouden edistäjänä ja toimittaa ratkaisuja, joilla kaupan asiakkaat voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään. ”Muovin kestävä vähentäminen, kierrättäminen ja uusiokäyttö rakentamisen ekosysteemissä tukevat tätä tavoitetta”, toimitusjohtajat Markku Uitto, Teknisen Kaupan Liitto ry., Tarja Hailikari, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. ja Minna Liuksiala, RASI ry. toteavat.”Muovien lajittelu rakennustyömaalla tai niiden erottelu käsittelylaitoksessa on edellytys sille, että niistä voidaan valmistaa hyvälaatuista kierrätysraaka-ainetta. Suomalainen kierrätystoimiala kasvattaa omilla toimillaan muovien kierrätysastetta ja edistää näin kiertotaloutta rakentamisessa”, toimitusjohtaja Otto Lehtipuu Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:stä kertoo.”Rakentamisen muovien kierrätys on merkittävässä roolissa tiellä kohti materiaalien kiertotaloutta ja järkevää käyttöä. Muovien sisältämät arvokkaat raaka-aineet kannattaa pitää kierrossa mahdollisimman pitkään”, toimitusjohtaja Mika Aalto Kemianteollisuus ry:stä sanoo.*Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän tai kuntien välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.**Muovijätteen kemialliset hyödyntämisratkaisut ja -markkinat kiertotaloudessa, Gaia Consulting Oy, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:64.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestäisivät kukin pelastustoimen palvelut omalla alueellaan. Palvelujen tuottamisessa voitaisiin nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntia. Valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi.Hallitus antoi hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista koskevan esityksen eduskunnalle tiistaina 8. joulukuuta.– Tässä uudistuksessa on kyse ennen kaikkea ihmisten toimivista peruspalveluista. Pidän tärkeänä, että palveluiden yhdenvertaisuutta saadaan tällä uudistuksella parannettua, ja tämä pitkään valmisteltu uudistus on nyt saatu eteenpäin ja eduskunnan käsiteltäväksi, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Tavoitteena yhdenmukaiset ja yhdenvertaiset pelastustoimen palvelutUudistuksessa pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Pelastustoimen lähipalvelut ja kattava paloasemaverkko turvattaisiin koko maassa vähintään nykyisen tasoisina.– Pelastustoimen koko perustehtävä on ihmisten ja yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuuden parantaminen. Se on myös tämän uudistuksen keskiössä. Tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta vahvistamalla pelastustoimen järjestelmää, sisäministeri Ohisalo jatkaa.Pelastustoimen uudistus on osa sote-uudistusta. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset voivat jatkossakin hoitaa pelastustoimen ohella myös ensihoito- ja ensivastetehtäviä. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää. Yhteistyöllä turvataan jatkossakin kustannustehokkaat ja laadukkaat ensihoitopalvelut koko maassa.Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi varautumista suuronnettomuuksiinUudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaisi jatkossa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.– Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää. Uudistuksen myötä voimme myös varautua nykyistä paremmin ennakoimattomiin uhkiin, harvinaisiin suuronnettomuuksiin, poikkeusoloihin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.Valtion ohjaus toteutettaisiin niin, että valtioneuvosto vahvistaisi pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voisi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman hyvinvointialueen hoidettavaksi. Jokainen hyvinvointialue järjestäisi kuitenkin keskeiset pelastustoimen palvelut alueellaan.Sisäministeriö ohjaisi hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käytäisiin vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut. Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustettaisiin pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuisivat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt sekä hyvinvointialueet. Ohjaus olisi vuorovaikutteista ja se perustuisi yhteiseen tietopohjaan.Hyvinvointialueen suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto päättäisi pelastustoimen palvelutasosta, jonka tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Aluehallintovirastot arvioisivat pelastustoimen palvelutasoa sekä vastaisivat pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista. Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän. Hallitus on antanut esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta.Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua sekä parantaa turvallisuutta.Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät 22 järjestäjän vastuulleEsityksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jäisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaisi HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuisi laissa ja järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä. Pelastustoimi olisi hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimessa hyvinvointialueen palvelutason tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja sen tulee varautua onnettomuus- ja uhkatilanteisiin alueellaan. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta siirtyisi hyvinvointialueille.  Samoin opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyisivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaisivat sekä hyvinvointialueet että kunnat. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jäisi kunnille kokonaisuudessaan. Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Hyvinvointialueen toimintaa johdettaisiin aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.
Sote-järjestämislaissa säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta, hyvinvointialueiden yhteistoiminnasta sekä ohjauksesta ja valvonnasta.
Pelastustoimen järjestämislaissa säädettäisiin pelastustoimen järjestämisvastuusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta.Järjestäjän rooli, vastuu ja velvoitteet tarkennetaan Esityksessä määriteltäisiin nykyistä tarkemmin hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta. Hyvinvointialueella olisi oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistehtävästään kaikissa tilanteissa mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet. Hyvinvointialueella olisi oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä ammattihenkilöstö ja muu henkilöstö sekä hallinnassaan asianmukaiset toimitilat, toimintavälineet ja muut tarvittavat toimintaedellytykset. Hyvinvointialueilla olisi oltava myös riittävä oma sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto, jonka osalta ei kuitenkaan edellytettäisi ylikapasiteetin ylläpitoa. Järjestämisvastuuseen sisältyy vastuu lakisääteisistä tehtävistä, päätöksenteko, tuottamisen valvonta, palvelujen yhteensovittaminen ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttö. Hyvinvointialue vastaisi myös muun muassa ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutus- ja tutkimustoiminnasta, poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumisesta sekä huoltovarmuudesta.Hyvinvointialueet olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla olisi alueellaan itsehallinto. Uudet hyvinvointialueet olisivat Manner-Suomessa alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia, mutta Uudenmaan maakunta jaettaisiin Uudenmaan erillisratkaisun perusteella. Hyvinvointialueiden ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava aluevaltuusto. Sosiaali-ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta (YTA). Yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet laatisivat nelivuosittain yhteistyösopimuksen.Ostopalvelut ja vuokratyövoiman käyttö Esityksessä määriteltäisiin tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelujen yleiset edellytykset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen monituottajuus olisi edelleen mahdollista lainsäädännön reunaehdot huomioiden. Yksityisiltä palveluntuottajilta voitaisiin hankkia kaikkia palveluja, joiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty. Palvelujen hankkimisessa voidaan käyttää jatkossakin palveluseteliä. 
Hyvinvointialue voisi hankkia asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palve-luntuottajalta sopimukseen perustuen, jos palvelujen hankkiminen olisi tarpeen tehtävien tarkoi-tuksenmukaiseksi hoitamiseksi. Ostopalveluna hankittavien palvelujen olisi oltava sisällöltään, laajuudeltaan ja määrälliseltä osuudeltaan sellaisia, että hyvinvointialue pystyisi huolehtimaan kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa toteuttamisesta. Hyvinvointialue ei voisi hankkia yksityiseltä palvelutuottajalta muun muassa järjestämisvastuuseen tai julkisen hallintotehtävän hoitoon liittyviä tehtäviä, sosiaalityötä, sosiaalipäivystystä tai terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Hyvinvointialue voisi kuitenkin hankkia työvoimaa ja vuokratyövoimaa ympärivuorokautiseen päivystykseen omaa henkilöstöä täydentämään. Yksityisen palveluntuottajan olisi täytettävä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa säädetyt edellytykset. Hyvinvointialue valvoisi yksityistä palveluntuottajaa ja myös tämän alihankkijaa. Yksityinen palveluntuottaja valvoisi osaltaan alihankkijoitaan.Voimaanpanolakiesityksessä säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelua koskevien sopimusten mitättömyydestä tietyissä tilanteissa ja hyvinvointialueiden mahdollisuudesta irtisanoa sopimus sekä yksityisen mahdollisuudesta saada korvausta.Valtion ohjaus Hyvinvointialueita ohjattaisiin jatkuvaluonteisen ja vuorovaikutteisen ohjausprosessin puitteissa. Hyvinvointialueiden ohjaus olisi strategista ja kohdistuisi tehtävien järjestämisen ja rahoituksen riittävyydenturvaamisen kannalta keskeisiin asioihin. Valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulisi ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaisi nelivuosikaudeksi. Sen tehtävänä olisi sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen.Vastaavasti sisäministeriön yhteyteen perustettaisiin pelastustoimen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaisi nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä olisi pelastustoimen toteutumisen seuranta ja arviointi sekä pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen tukeminen.Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö kävisivät vuosittain kunkin hyvinvointialueen kanssa neuvottelut, joissa seurattaisiin, arvioitaisiin ja ohjattaisiin strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialueiden ohjauksen yhteinen tietopohja muodostuisi hyvinvointialueen väestöä, taloutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä koskevista tiedoista ja tunnusluvuista.Hyvinvointialueen olisi laadittava vuosittain investointisuunnitelma, jonka hyväksymisestä päättäisivät sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden luovutuksille.Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusSote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on julkistalouden kustannusten kasvun hillitseminen, jota ehdotettu rahoitusmalli pyrkii turvaamaan. Isoihin uudistuksiin sisältyy kuitenkin aina myös merkittäviä muutoskustannuksia. Kun kaikki muutoskustannukset huomioidaan, heikentää uudistus julkisen talouden tasapainoa 2020-luvulla, jonka jälkeen kustannukset kääntyvät laskuun. Hyvinvointialueiden toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädettäisiin lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus olisi yleiskatteista. Se jaettaisiin alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyisi asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin.Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus perustuisi palvelutarvetta kuvaaviin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimiin. Näiden kertoimien laskennassa hyödynnettäisiin tietoja mm. väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen käytöstä ja palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Kullekin hyvinvointialueelle muodostuisi vuosittain hyvinvointialuekohtaiset terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka kuvaisivat hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia aiheuttavien tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien määrittely toteutettaisiin siten, että kullekin tekijälle määritettäisiin erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja kustannusten perusteella. Esimerkiksi terveydenhuollon tarvetekijöiksi otettaisiin yhteensä noin 50 kustannuksiltaan merkittävää sairautta. Uusina tarvetekijöinä huomioitaisiin nykyistä peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää laajemmin myös sosioekonomisia tekijöitä, jotka kuvaavat tuloja, koulutusta, yhden aikuisen perhettä, siviilisäätyä, yksinasumista ja pääasiallista toimintaa. Tarvetekijät ja painokertoimet perustuvat THL:n huhtikuussa 2020 julkaistuun tutkimukseen. Tarvetekijöitä ja painokertoimia arvioitaisiin lain voimaantulon jälkeen säännöllisin määräajoin, ja ne päivitettäisiin rahoituksen määräytymisperusteina.Kun rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys olisi 13,26 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin. Verotusta koskevat muutokset toteutettaisiin verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Verorakenteen muutokset eivät voimaan astuessaan aiheuta verotuksen kiristymistä.Hyvinvointialueella ei olisi lähtökohtaisesti oikeutta ottaa pitkäaikaista lainaa. Lainan voisi kuitenkin ottaa valtioneuvoston myöntämän lainanottovaltuuden puitteissa investointien rahoittamiseksi. Lisäksi säädettäisiin kiireellisen ja välttämättömän investoinnin lisälainoitusmahdollisuudesta. Pelastustoimen järjestäminenEsityksen mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastuslaitokset voisivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
 
Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustoimen järjestämistä koskevan tiedotteen.Henkilöstösiirrot Uudistus merkitsisi suuria organisatorisia ja palvelujen järjestämistapaa koskevia muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat henkilöstön tehtäviin ja sijoittumiseen. Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyisi liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Vuoden 2018 tilastotietojen perusteella uudistuksen piirissä olevan henkilöstön työvoimakustannusten arvioidaan olevan noin 10,7 miljardia euroa vuodessa eli noin 52 % kaikista kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksista.Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyisi tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyisivät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyisi hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin. Henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttäisi siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.  Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmisteltaisiin vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua lakia laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialuetta. Myös muun kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä osin muuttuisi.Omaisuus- ja velkaerien siirrotSairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyisivät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyisivät hyvinvointialueille ilman korvausta. Hyvinvointialue vuokraisi kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi, jota hyvinvointialue voisi pidentää lisävuodella. Sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyville veloille myönnettäisiin valtiontakaus, jolla turvattaisiin velkojien asema ja säilytettäisiin lainat nollariskiluokassa. Siirrot toteutettaisiin kuntien ja kuntayhtymien laatimien selvitysten pohjalta.Omaisuusjärjestelyistä voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi esitykseen sisältyy perustuslakivaliokunnan edellyttämä kompensaatiosääntely. Esityksen mukaan kunnalla olisi oikeus saada korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella kunnalle aiheutuvista kustannuksista niiden ylittäessä laissa säädetyt korvausrajat. Lakiesityksessä laaja vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa on säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohjeistuksen ja hallituksen esitysten laatimisohjeen mukaisesti kuvattu ehdotetun uudistuksen pääasialliset vaikutukset. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu erityisesti kuntatalouden, valtiontalouden, hyvinvointialueiden talouden sekä verojärjestelmän ja omaisuusjärjestelyjen kannalta. Lisäksi on arvioitu uudistuksen vaikutuksia eläkkeiden rahoitukseen ja ICT-palveluihin sekä kokonaisvaikutuksia julkiseen talouteen. Uudistuksen vaikutuksia aluejakoon ja ICT-palveluihin käsiteltiin lausuntovaiheessa laajasti erillisissä taustamuistioissa. Arviointia on lisäksi tehty uudistuksen muutoskustannuksista.Viranomaisvaikutusten arvioinnissa tuotiin esiin vaikutuksia kuntien ja hyvinvointialueiden organisaatioille, sopimushallinnan tehtäviin, valvontaviranomaisille ja tuomioistuimille. Ahvenanmaata koskevia vaikutuksia arvioitiin erikseen. Lisäksi arvioitiin asiakasmaksujen harmonisointia, tietosuojavaikutuksia ja viranomaisten resurssitarpeita.Yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioitiin sekä järjestelmätasoisesti että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Erityistä huomiota arvioinnissa kohdennettiin uudistuksen vaikutuksista eri väestöryhmiin ja kansalaisvaikuttamiseen. Vaikutuksia henkilöstöön, valmiuteen ja varautumiseen sekä järjestöihin arvioitiin.  Lisäksi arviointiin vaikutukset kielellisiin oikeuksiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin.Uudistuksen vaikutuksia palvelujen tuotantoon arvioitiin asiakkaiden palveluostojen sekä vuokratun ja muutoin hankitun henkilöstön osalta. Lisäksi arvioitiin uudistuksesta aiheutuvia yritysvaikutuksia.Hallituksen esitys sisältää keskeiset säännöksetHallituksen esitys sisältää hyvinvointialueiden perustamisen, tehtäväsiirtojen ja toiminnan edellyttämät keskeiset säännökset eli aluejakoa, tehtäviä, hallinnon ja talouden hoitoa ja tarkastusta, rahoitusta ja valtionosuusmuutoksia, verotusta sekä yleishallintolakien soveltamista koskevat säännökset. Yhteensä esitys sisältää 50 lakiesitystä. Perustamisen, tehtäväsiirtojen ja toiminnan kannalta keskeisiä säädettäviä lakeja ovat: laki hyvinvointialueestalaki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä laki pelastustoimen järjestämisestähyvinvointialue- ja maakuntajakolakilaki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanostalaki hyvinvointialueiden rahoituksestaLisäksi hallitus esittää kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, hyvinvointialueiden henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamista. Aikataulu – osa laeista voimaan kesällä 2021Hallituksen esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman heti voimaanpanolain tultua voimaan. Hallitus esittää lain voimaantuloajaksi 1.7.2021. HUS-yhtymä perustettaisiin perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin alkuvuodesta 2022. Aluevaalit eivät koskisi Helsingin kaupungin asukkaita. Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelisivat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Esitykseen liittyvien lakien voimaantulo on tarkoitus porrastaa siten, että osa tulisi voimaan 1.7.2021 ja osa 1.3.2022 kun uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Viimeiset lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa lakia sovellettaisiin osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan. Sote-uudistus aiheuttaa teknisiä muutostarpeita laajasti myös muuhun lainsäädäntöön. Muutosten valmistelu on käynnistetty ja muutosesitykset tuodaan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2021.Liitteet ja linkitYleisesittelydiat: sote-uudistus HEHyvinvointialueet (kuviona)Uudistuksen aikataulu (kuvioon linkki)Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmatFaktalehti: Sote-uudistus – keskeinen lainsäädäntö tiivistettynäFaktalehti: Sote-uudistus – järjestämisvastuu ja monituottajuus Faktalehti: RahoitusFaktalehti: Pelastustoimen järjestäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö ehdottaa verkkokaupan arvonlisäverotukseen uudistuksia. Arvonlisäverolakiin tehtäisiin etämyyntiä ja arvonlisäverovelvoitteita helpottavien järjestelmien käyttöönottoa koskevat Euroopan unionin direktiivien muutokset.Ehdotukseen sisältyvät seuraavat kokonaisuudet:Enintään 22 euron tavaralähetysten maahantuonnin arvonlisäverovapautus poistettaisiin. Tämä parantaisi EU-yritysten kilpailuasemaa luomalla tasaveroiset olosuhteet vähäarvoisten tavaroiden myyntien osalta.Tuonnin verottomuuden poistoon liittyen enintään 150 euron arvoisiin lähetyksiin sisältyvien maahantuotavien tavaroiden etämyynnille otettaisiin käyttöön uusi yhden yhteyspisteen rekisteröinti-, ilmoitus- ja maksujärjestelmä. Järjestelmää käytettäessä tavaroiden tuonti olisi veroton ja myyjä ilmoittaisi ja maksaisi veron myynneistä rekisteröintijäsenvaltion kautta kaikille verotusvaltioille kuukausittain. Tällä helpotettaisiin tuojina normaalisti toimivien yksityishenkilöiden hallinnollista taakkaa. Ostajat maksaisivat veron ostohintaan sisältyvänä etämyyjälle heti ostoa tehdessään.Jos etämyyjä ei käytä maahantuonnin erityisjärjestelmää, kuljetusliike voisi maksaa arvonlisäverot vastaanottajan puolesta Tullille kuukausittain.Nykyiset yhden yhteyspisteen erityisjärjestelmät laajenisivat kattamaan muutkin kuluttajille myytävät palvelut kuin telepalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköiset palvelut. Lisäksi EU:n sisäinen erityisjärjestelmä kattaisi jatkossa myös tavaroiden etämyynnin. Erityisjärjestelmien käyttö voi laskea merkittävästi yritysten hallinnollisia kuluja.Tavaroiden etämyynnit verotettaisiin kuljetuksen päättymisjäsenvaltiossa riippumatta etämyynnin määrästä kyseisessä jäsenvaltiossa. Nykyinen 35 000 euron vuotuisen jäsenvaltiokohtaisen myynnin raja-arvo siis poistettaisiin, mikä hyödyttäisi Suomea korkean verotason maana. Tämän sijasta pienten yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi otettaisiin käyttöön EU:n laajuinen 10 000 euron vuosittaisen etämyynnin ja tiettyjen palvelujen myynnin raja-arvo, jonka alittuessa verotus tapahtuisi myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa tai etämyynnin osalta kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa.Tavaroiden verkkokaupan mahdollistava elinkeinonharjoittaja, kuten markkinapaikka, tulisi tietyin edellytyksin verovelvollisiksi myynneistä kuluttajille. Lisäksi markkinapaikoille asetettaisiin velvoite säilyttää tietoja tavaroiden ja palvelujen myynneistä. Tavoitteena on varmistaa veronkannon tehokkuus.Lainsäädännöllä on tarkoitus muuttaa arvonlisäverolakia sekä Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettua lakia. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021.Valtiovarainministeriö lähetti ehdotukset lausuntokierrokselle maanantaina 7. joulukuuta. Lausuntoaika päättyy 12. tammikuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen allekirjoittamaan strategisen kumppanuussopimuksen hinnoittelupäivityksen Millog Oy:n kanssa vuosille 2021 – 2028. Kumppanuussopimus on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.Millog Oy on puolustusvoimien strateginen kumppani, joka on vuodesta 2009 alkaen tuottanut Puolustusvoimille kunnossapito-, asiantuntija-, logistiikka- ja suorituskyvyn rakentamisen palveluita. Hankinnan kohteena olevalla Puolustusvoimien ja Millog Oy:n välisellä strategisella kumppanuussopimuksella luodaan Puolustusvoimien ja Millog Oy:n välille kattava kaikkia valmiustiloja koskeva sovitut kunnossapitotoiminnot sisältävä kokonaisratkaisu. Strateginen kumppanuus on kiinteä osa kokonaismaanpuolustusta ja Millog Oy:n Puolustusvoimille tuottamat palvelut ovat osa Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää. Pitkä sopimusjakso mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistoiminnan, toiminnan kustannustehokkuuden ja valmiuden kehittämisen puolustusvoimien, Millog Oy:n ja sen alihankkijoiden välillä. Tällä on osaltaan taloutta vakauttava vaikutus.Hinnoittelujakson 2021 – 2028 palveluiden kokonaisarvo on noin 1,4-1,6 mrd euroa. Hankinnan työllistävä vaikutus on sopimusjaksolla noin 10 000 – 11 000 henkilötyövuotta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut investointitukien haun uuden energiateknologian ja suurten demonstraatioiden hankkeille vuodelle 2021. Hakemukset tulee jättää viimeistään 28.2.2021 Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta.Vuoden 2021 haussa tukea voi hakea kolmessa kategoriassa, jotka ovat: 1) uusiutuvat liikennepolttoaineet, ml. sähköpolttoaineet, 2) muu kuin polttoon perustuva lämmöntuotanto ja 3) muut suuret uuden energiateknologian demonstraatiohankkeet.Suurilla demonstraatiohankkeilla tarkoitetaan uuden energiateknologian hankkeita, joiden investointikustannukset ovat vähintään viisi miljoonaa euroa. Nyt haettava tuki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin, jotka tukevat vuoteen 2030 asetettujen kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamista.Edellytyksenä tukiohjelman käynnistymiselle on, että eduskunta hyväksyy vuoden 2021 talousarviossa Energiatukimomentille erillisen 60 miljoonan euron myöntövaltuuden suurille uuden energiateknologian demonstraatiohankkeille.Tuen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja hankkeiden väliseen vertailuun, jossa otetaan huomioon hankkeeseen sisältyvän teknologian uutuusarvo, hankkeen toteutettavuus, tuotettava energiamäärä, kustannustehokkuus sekä muut vaikutukset.Hakemukset viimeistään 28.2.2021 – neuvontaa hakijoille webinaarissa 15. tammikuutaSuurten hankkeiden hakemukset pyydetään jättämään viimeistään 28.2.2021 Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta. Hakemukseen liitetään suurten demohankkeiden hakuun tarkoitettu hakulomake. Tukipäätösten aikataulu riippuu hakemusten määrästä ja tukikäsittelytarpeesta. Alustavan aikataulun mukaan tukipäätökset vuoden 2021 hausta tehdään syksyllä 2021.Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää hakua koskevan webinaarin 15.1.2021 klo 13–15. Tilaisuudessa esitellään haun tavoitteet, hakemuksen jättäminen ja samalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ministeriön hakukäsittelystä vastaaville henkilöille. Webinaariin voi ilmoittautua tästä linkistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi