NordenBladet — Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi Suomi-raportissaan muun muassa koronakriisin vaikutuksia Suomen talouteen. Raportin erityisteemana on hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen.OECD:n maatutkimusosaston johtaja Álvaro Santos Pereira esitteli maaraporttia verkkoseminaarina järjestetyssä julkistustilaisuudessa torstaina 10. joulukuuta. OECD:n tiedote, raportti ja esitysmateriaali (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt kuudelle hankkeelle rahoitusta Muovimiljoona-tukiohjelmasta muoviongelman ratkaisuihin tähtääviin kokeilu- ja pilotointihankkeisiin. Ohjelmaan saatiin 32 hakemusta, joilla haettiin kaikkiaan lähes kuuden miljoonan euron rahoitusta.Arvioinnin perusteella rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:Muovin tarina – roskasta tuotteeksi, Espoon kaupunki, (305 215 euroa)Muovikomposiittijätteen kerääminen ja hyödyntäminen, Muoviteollisuus ry (247 298 euroa)Rakentamisen muovien kierrätettävyyden tutkimus ja pilotointi, Muovipoli Oy (163 489 euroa)Logistisesti optimoitu monilokerokeräys, Rosk’n Roll (124 000 euroa)Uudelleenkäytettävien take away -kahvikuppien käytön pilotointi Helsingissä, Kamu Collective Oy (85 542 euroa)Kierrätysmuovin käytön edistäminen rotaatiovalussa, Favorit Tuote Oy (67 657 euroa)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevan työryhmän ja sen alaiset valmistelujaostot toimikaudeksi 9.12.2020–31.12.2021.Työn tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon kuntapolitiikan kokonaisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Kokonaisuudessa käydään läpi kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainoa ja kestävyyttä, kuntien roolia ja itsehallintoa, kuntien toimintatapoja, yhteistyötä ja kuntarakennetta sekä valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta eri muodoissaan.Toimenpidekokonaisuuksien valmistelua varten perustettiin työryhmä ja kaksi alajaostoa. Työryhmän tehtävänä on huolehtia kuntapolitiikan toimenpide-ehdotusten yhteensovituksesta ja esittää toimenpide-ehdotukset poliittiseen päätöksentekoon tarkoituksenmukaisessa aikataulussa,määritellä reunaehdot ja tarkastelutavat kuntien tulevaisuuden vaihtoehtoisten toimenpidekokonaisuuksien valmisteluun jaherättää keskustelua kuntien tulevaisuuden kannalta merkityksellisistä aiheista ja muutostekijöistä.Alajaostot laativat toimenpide-ehdotuksia oman aihepiirinsä osalta. Alajaostot ovat kuntien rahoituksen ja tehtävien tasapainoa käsittelevä jaosto jakuntien roolia, itsehallintoa, rakenteita ja toimintatapoja käsittelevä jaosto.Valmistelutyön aikana sekä työryhmän että jaostojen työssä kuullaan kuntien, valtionhallinnon, kaupunkien, eri tieteenalojen, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoita sekä kuntien asukkaita. Työtä varten voidaan tilata selvityksiä ja puheenvuoroja.Työssä järjestetään tarpeellisia seminaari- ja työpajatilaisuuksia, pyöreän pöydän keskusteluita sekä käydään keskustelua olemassa olevissa verkostoissa.Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä kuntapolitiikan suuntaviivojen valmistelun käynnistämisestä. Työtä ohjaa julkisen hallinnon kehittämisen poliittinen ohjausryhmä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 9. joulukuuta hallituksen käyttöön laadituista skenaarioista. Skenaarioita on kolme, ja niissä tarkastellaan mahdollisia epidemiologisia kehityskulkuja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaarioiden aikajänne ulottuu joulukuusta 2020 kesäkuun 2021 loppuun.Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tarkastelutaso on strateginen, eikä toimenpiteitä ole muistiossa käsitelty yksityiskohtaisesti.Skenaariot ovat: Riitävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset   Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaaAjautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin Ensimmäisessä skenaariossa tautitapausten ilmaantuvuus painetaan riittävän voimakkailla rajoitustoimilla takaisin niin matalalle tasolle, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny. Tarvittava rajoitusten kesto on arvioilta 3–4 viikkoa. Rajoitustoimia varaudutaan kiristämään myöhemmin uudelleen.Toisessa skenaariossa voimassa olevat rajoitustoimet hidastavat epidemian kulkua. Epidemiatilanne kiihtyy kuitenkin asteittain, jolloin tilanteen hallitsemiseksi on tarpeen turvautua alkuperäisiä rajoitustoimia laajempiin ja tiukempiin rajoitustoimiin. Kolmannessa skenaariossa rajoitustoimien vaikutus jää aluksi vähäiseksi, ja epidemia kiihtyy nopeasti ja voimakkaasti. Seurauksena ajaudutaan myöhemmin toteuttamaan laajoja ja merkittäviä rajoitustoimia. Nopeilla ja päättäväisillä toimilla suotuisin tulosSkenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten mallinnukset ja arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen. Erityisen haitallinen tulos syntyy skenaariossa, jossa rajoitustoimia lykätään niin, että epidemia riistäytyy käsistä ja pakottaa myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan palauttamiseksi.Vaikutukset ovat samansuuntaisia kaikissa tarkastelluissa osioissa: terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti ja kuormitus, bruttokansantuotteen kehitys ja työllisyys ja SOTE-palvelut laajemmin. Epidemiatilanteeseen liittyvän epävarmuuden vaikutukset ovat kaikissa skenaarioissa saman suuntaiset. Tämä on merkittävä tekijä paitsi väestön kokeman stressin, myös elinkeinoelämän näkymien kannalta. Mitä suurempaa on epidemiatilanteen epävarmuus, sitä enemmän se heikentää luottamusta tulevaisuuteen ja tätä kautta talouden toimeliaisuutta.Merkittävä erityinen johtopäätös on, että laskelmien perusteella epidemian kehitys ja siitä seuraava terveydenhuollon kuormitus vaikuttavat talouskehitykseen enemmän kuin epidemian hallinnaksi tehtävät rajoitukset.Tarkastellut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan mallinnuksiin ja laskelmiin perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja epidemialle. Skenaarioihin liittyy merkittävää epävarmuutta, joka koskee muun muassa väestön käyttäytymistä epidemiatilanteen jatkuessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvatietoja vaihdetaan sähköisesti EU/Eta-alueella EESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) –järjestelmän kautta. Kaikki asianosaiset laitokset Suomessa ovat nyt liittyneet osaksi EESSI-järjestelmää.EESSI-sanomaliikenne laajeni merkittävästi Suomessa 7.12.2020, kun sähköinen EU-eläkehakemusten, rajat ylittävän perinnän ja eri sosiaaliturvasektoreille yhteisten tietojen välittäminen alkoi. Sosiaaliturvan sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä EESSIEESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) -järjestelmä sujuvoittaa tiedonkulkua sosiaaliturvasta vastaavien viranomaisten välillä EU:n sisällä. Järjestelmän avulla EU-maiden sosiaaliturvaviranomaiset voivat siirtää toisilleen tietoja nopeasti ja turvallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia julkaisee hallitusohjelman seurannan sivukokonaisuuden pääministeri Marinin hallituksen vuosipäivänä torstaina 10. joulukuuta. Hallituksen toimintasuunnitelman etenemistä voi seurata koko hallituskauden ajan kaikille avoimessa palvelussa.Hallituksen toimintasuunnitelmaan on valittu noin 200 toimenpidettä, joilla hallitusohjelman tavoitteita edistetään. Toimet on jaoteltu strategisiin kokonaisuuksiin hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslian strategiaosasto käyttää samoja tietosisältöjä päivittäisessä työssään. Strategiaosasto vastaa hallituksen strategiatyöstä ja toimintasuunnitelman valmistelusta sekä hallituspolitiikan raportoinnista.Toimintasuunnitelmasta julkaistaan kuukausittain tilannekatsaus, joka kertoo kuluneen jakson aikana valmistuneet toimet ja muuttuneet aikataulut. Joulukuussa arvioidaan valmistuvan yli 20 toimenpidettä, koska monet hankkeet päättyvät vuoden lopussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö sai rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain, rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä 27 vastausta lausuntopyyntöön.Lausuntoaika päättyi maanantaina 23. marraskuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Väestön ikärakenteen muutos jatkuu voimakkaana tulevina vuosikymmeninä. Siksi myös ikääntyneiden asumisen ennakointia ja muuttuviin tarpeisiin varautumista tulee vahvistaa kunnissa. Tämä käy ilmi selvityksessä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tilanteesta kunnissa.Vuonna 2040 yli 200 kunnassa useampi kuin joka kolmas asukas on yli 65-vuotias. Ikääntyneiden asumiseen ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Kuntien strateginen ote ikääntyneiden asumisen kehittämiseen on vielä ohut. Vain neljännes kunnista on tehnyt ikäasumisen ennakointisuunnitelman. Selvityksen johtopäätöksenä kuntia suositellaan vahvistamaan ikääntyneiden asumisen kehittämistä osana päätöksentekoaan ja sisällyttämään asuinoloja parantavia ratkaisuja suunnitelmiinsa.”Strateginen näkemys asumisen kehittämisestä voi sisältyä myös nykyisiin suunnitelmiin, mutta sen tulee olla kokonaisvaltainen. Monipuolinen asumisen ja koko asuinympäristön käsittävä kehittäminen on vielä liian harvinaista”, kertoo projektipäällikkö Jeremias Kortelainen Owal Groupista.Kotona asumisen tukemisen tulisi ohjata kehittämistä, sillä kotona asuvien osuus ikääntyneistä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyneiden toiveet ja tarpeet asumiselleen ovat erilaisia, ja niihin vastaamiseen tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja ja asumisen tukemisen keinoja. On myös tärkeää, että valtio jatkaa kuntien ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemista.Selvityksen perusteella kunnat voisivat hyödyntää nykyistä laajemmin ennakoinnin tukena jo olemassa olevia tietolähteitä sekä kartoittaa alueensa ikääntyneiden toiveita ja tarpeita esimerkiksi vanhusneuvostojen ja ikääntyneiden raatien avulla. Toimivaksi käytännöksi ovat osoittautuneet pitkäjänteisesti toimivat poikkihallinnolliset ryhmät, joissa edustettuina ovat vähintäänkin sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelut sekä asumisen ja teknisen toimen edustajat.Kunnan tehtävä on tukea kansalaisten omaa ennakointia ja varautumista. Kansalaisille suunnattua neuvontaa ja opastusta erilaisista kotona asumista tukevista ratkaisuista tulisi olla tarjolla jo ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Tällä hetkellä monet kuntien neuvontapalveluista on suunnattu iäkkäimmille kuntalaisille. Vanhusneuvostojen ja järjestöjen osaamista kannattaa hyödyntää vuorovaikutuksessa ja varautumisessa.Owal Group Oy:n johdolla toteutettu selvitys liittyy ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman 2020–2022 toteutukseen.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.3.2021. Noin 230 000 nykyistä TE-toimistojen asiakasta siirtyy työllisyyden kuntakokeiluissa kuntien vastuulla olevien palvelujen piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus ja Kuntaliitto järjestivät kuntakokeilutoimijoille starttitilaisuuden 9. joulukuuta. Päivän punaisena lankana oli erityisesti vertaisoppiminen, kokeilujen keskinäinen sparraus ja yhteistyö, kokeiluista tuotettava arviointitieto sekä tiedon hyödyntäminen kokeilujen onnistumisen tukena.Työllisyyden kuntakokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kuntakokeiluissa pilotoidaan mallia, jossa kuntien ja valtion työllisyyspalveluja yhdistämällä haetaan parhaita käytäntöjä tulevien palvelurakenteiden pohjaksi.Työllisyyden kuntakokeilulain eduskuntakäsittely on vielä kesken, mutta valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Yli 380 työllisyyden kuntakokeilujen parissa työskentelevää toimijaa kokeilukunnista, TE-palveluista, Kelasta, valtion aluehallinnosta, maakuntien liitoista, Kuntaliitosta, ministeriöistä ja muista sidosryhmistä kokoontuivat verkon välityksellä yhteiseen starttitilaisuuteen.Työministeri Tuula Haatainen avasi tilaisuuden.– Muutoksessa henkilöstö ja sen asiantuntemus ovat keskeiset voimavaramme ja menestystekijämme. Yhdessä saman tavoitteen eteen työskennellessä olemme vahvimmillamme, ministeri Haatainen sanoi.Koronapandemian vuoksi kuntakokeilut käynnistyvät toisenlaisessa ympäristössä kuin alun perin ajateltiin.– Kuntakokeilujen käynnistyminen on merkki siitä, että suomalainen hallinto kykenee uudistumaan jopa näin poikkeuksellisina aikoina. Se, että olemme nyt tässä, vaikka työlistalla on paljon koronasta johtuvia akuutteja tehtäviä, on asia, josta meidän kaikkien kannattaa olla erityisen ylpeitä, ministeri Haatainen muistutti.Seurannan ja arvioinnin hyödyntäminen kokeilujen onnistumisen tukenaELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tietohallintojohtaja Heikki Heikkilä kertoi tilaisuuden osallistujille mitä tietoja kuntakokeilujen tueksi on saatavissa ja mihin tietoa voidaan käyttää ja hyödyntää kokeiluissa.Erityisasiantuntija Santtu Sundvall työ- ja elinkeinoministeriöstä kävi läpi työllisyyden kuntakokeilun onnistumisen arviointia ja kokeilun arviointitutkimuksen perusteet. Arviointitutkimuksen hakuaika tutkijoille on parhaillaan käynnissä. Tutkimustyö käynnistyy helmikuussa hieman ennen kuntakokeilujen alkua. Tuolloin tutkijat valmistautuvat tutkimustehtävään ja käynnistävät muun muassa alueellisten kontekstien selvittämistyön. Ensimmäinen väliraportti kuntakokeiluista saadaan syksyllä 2021. Yhteistyö tiivistyy entisestään valmistelujen edetessäTyöministerin tervehdyksen ja alun puheenvuorojen jälkeen osallistujat jakaantuivat pienryhmätyöskentelyyn, jonka teemat oli valittu vertaisoppimisen ja kokeilujen keskinäinen sparrauksen ja yhteistyön näkökulmasta. Ryhmätyöskentelyn tuloksia summaavassa loppukeskustelussa nousi esiin tarve yhteisen keskustelun ja yhteistyön lisäämiselle vielä entisestään.Tilaisuuden loppupuheenvuorossa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman nosti esiin asiakasnäkökulman, luottamukseen perustuvan kumppanuuden, osallisuuden ja uuden yhteisen työkulttuurin luomisen merkityksen kuntakokeiluissa.– Onnistumisen kannalta on tärkeää, että toimijoilla on yhteiset tavoitteet työllisyysasteen nostamiseksi ja yhteinen ymmärrys tavoitteista. Hyvällä johtamisella voimme rakentaa yhteistä työkulttuuria ja tukea vertaisoppimista, ylijohtaja Pihlman sanoi.Verkkotilaisuuden esitysmateriaalit löytyvät TEM:n verkkosivuilta. Tekstitetty tallenne julkaistaan myöhemmin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä torstaina ja perjantaina 10. ja 11. joulukuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen sekä perjantaiseen eurohuippukokoukseen. Kokouksen aiheena on koronapandemia, ilmastonmuutos, turvallisuus sekä ulkosuhteet. Eurooppa-neuvoston yhteydessä keskustellaan mahdollisesti myös heinäkuun Eurooppa-neuvostossa sovitusta elpymiskokonaisuudesta ja oikeusvaltiomekanismista. Lisäksi noussee esille EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien neuvotteluiden tilanne.Eurooppa-neuvosto arvioi koronapandemian epidemiologista tilannetta sekä edistää jäsenmaiden yhteistyötä. Esillä on esimerkiksi rokotteen kehittäminen ja jakelu, antigeenipikatestit sekä testitulosten ja rokotustodistusten vastavuoroinen tunnustaminen.  Eurooppa-neuvosto sopii unionin uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030. Euroopan komissio on esittänyt uutta välitavoitetta eli vähintään 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.Turvallisuuden osalta Eurooppa-neuvosto tuomitsee viimeaikaiset terrori-iskut, korostaa tarvetta pitää kiinni unionin yhteisistä arvoista ja jatkaa niiden puolustamista. Eurooppa-neuvosto keskustelee keinoista tehostaa terrorismin torjuntaa jäsenvaltioiden yhteistyöllä.Ulkosuhteista on esillä EU:n ja Turkin suhde sekä itäisen Välimeren tilanne. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös EU:n ja USA:n suhdetta. EU-johtajat arvioivat myös Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa ja siihen liittyen tarvetta jatkaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka on asetettu Venäjän Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.Perjantain eurohuippukokouksessa on esillä muutokset Euroopan vakausmekanismin, pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin syventäminen. Euroryhmä sopi alustavasti jo marraskuussa laajennetussa kokoonpanossa muutoksista Euroopan vakausmekanismiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi