NordenBladet — Ulkoministeriö hakee kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijoita Suomen edustustoihin määräaikaisiin virkasuhteisiin 1.3.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan kolmen vuoden ajaksi.Kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijat keskittyvät kaupallistaloudellisiin kysymyksiin kohdemaissaan. Erityisasiantuntijoiden tehtävinä on kehittää kohdemaan Team Finland -palveluita, tukea suomalaisten yritysten vientiponnisteluita ja avustaa yrityksiä kohdemarkkinoilla, yhteistyössä Team Finland -verkoston ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Erityisasiantuntijat ovat kiinteä osa ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteistoimintaa ja asemamaansa Team Finland -ulkomaantiimiä. Tehtäviin sisältyy yhteyksien luomista, markkinatiedon tuottamista, viestintää ja neuvontaa yrityksille.Tehtävissään erityisasiantuntijat osallistuvat myös vierailuohjelmien sekä vientitapahtumien valmisteluun ja toteutukseen, hoitavat kaupallistaloudellisiin kysymyksiin liittyvää raportointia, viestintää ja tiedotusta, valmistelevat taustamateriaaleja sekä verkostoituvat keskeisten paikallisten ja suomalaisten liike-elämän toimijoiden kanssa.Katso avoinna olevat tehtävät sekä tarkemmat tehtäväkohtaiset kuvaukset ja vaatimukset valtiolle.fi –palvelusta.Hae 28.12.2020 klo 16:15 mennessä.Tutustu haettaviin paikkoihin: Abu Dhabi BangkokBelgradBerliiniBrasiliaHongkongLos AngelesNew DelhiPietariPrahaPretoriaRiadRooma (2 paikkaa)Tel Aviv
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön teettämässä selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen perustetaan oikeusapu- ja edunvalvontavirasto. Uusi virasto huolehtisi siitä, että laadukkaita oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluja on saatavissa riittävästi ja yhdenvertaisesti koko maassa.Nykyään näitä tehtäviä hoitaa kuusi oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä. Oikeusministeriö pyytää nyt lausuntoja selvityksestä. Selvityshenkilönä toimineen varatuomari Juhani Jokisen mukaan viraston perustaminen sopisi yhteen valtion virastorakennetta koskevien linjausten kanssa. Virastoon siirtyisivät tällä hetkellä oikeusministeriössä hoidettavat keskushallinnon tehtävät. Ministeriö huolehtisi jatkossakin alaa koskevasta strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta sekä säädösvalmistelusta.Uuteen virastoon ehdotetaan perustettavaksi hallinnon, talouden ja kehittämisen vastuualueet sekä oikeusavun ja edunvalvonnan toimialajohtajien toiminnot. Talous-  ja velkaneuvonta säilyisi oikeusaputoimistojen yhteydessä. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ja kuluttajariitalautakunnan keskushallintotehtäviä ei esitetä siirrettäviksi virastoon.Selvityksen mukaan oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustaminen merkitsisi arviolta noin 2,5 miljoonan euron vuotuista lisärahoitustarvetta.Selvityksestä voi antaa lausuntoja 29.1.2021 saakka. Myös oikeushallinnon erityisviranomaisten hallintopalvelujen organisointia selvitetty Selvityshenkilö Henrika Räsänen on selvittänyt oikeusministeriön hallinnonalan erityisviranomaisten hallintopalvelujen organisoimista yhteiseksi virastoksi. Myös tästä selvityksestä pyydetään lausuntoja. Niitä voi antaa 29.1.2021 saakka.Selvitys koskee lapsiasiavaltuutetun toimistoa, tasa-arvovaltuutetun toimistoa, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoa, Onnettomuustutkintakeskusta, Euroopan kriminaalipoliittista instituuttia, tietosuojavaltuutetun toimistoa, tiedusteluvalvontavaltuutetun toimistoa, konkurssiasiamiehen toimistoa ja kuluttajariitalautakuntaa.Muutoksella tavoitellaan ministeriön tehtävien selkiyttämistä ja viranomaisten hallinnollisten palvelujen järjestämistä siten, että ne palvelevat entistä paremmin toimintaa. Selvitystyötä ohjaavana tekijänä on ollut viranomaisten itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen. Selvityksen mukaan hallintopalvelut tuottavan viraston perustaminen merkitsisi arviolta noin 0,9 miljoonan euron lisärahoitustarvetta vuodessa.Kummassakaan selvityksessä ei ehdoteta muutoksia virastojen nykyisiin sijaintipaikkoihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteita uudistamalla varmistetaan yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Rakenteen uudistaminen turvaa palvelut myös tuleville sukupolville. Samalla hillitään kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä. Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Samaan aikaan syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Väestön ikärakennekehityksen ja kuntien eriytyvän kantokyvyn vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus eivät enää pysty turvaamaan yhdenvertaisia palveluja kaikille suomalaisille. Lisäksi koronavirusepidemia on vaikuttanut eri tavoin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan vuoden 2020 aikana.Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut ovat avainasemassa yhteiskunnan toiminnan turvaajina. Siksi peruspalvelujen perustaksi muodostetaan tulevaisuuden haasteet kestävä rakenne. – Yhdenvertaisuus lisääntyy, kun palvelut ovat sekä saatavilla että saavutettavia. Ratkaisujen tulee kestää myös aikaa. Sote-uudistus tehdään, jotta laadukkaat palvelut säilyvät myös tulevaisuudessa, toteaa sote-ministeriryhmän puheenjohtaja, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Alueelliset erityispiirteet huomioivia ratkaisujaSote-uudistuksella vahvistetaan perustason palveluja ja siirretään painopistettä ennakoivaan työhön. Yhtenäisessä palvelukokonaisuudessa asiakas saa tarvitsemansa yksilöllisen avun oikea-aikaisesti ja hoitoon pääsy nopeutuu. – Valtion rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluille sekä pelastustoimelle turvaa riittävien palvelujen järjestämisen. Alueellinen kehittämistyö mahdollistetaan valtionavustuksilla jo uudistuksen valmistelun aikana, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.– Kansallinen ja alueellinen yhteistyö perustuu vuorovaikutukseen, yhteiseen tietopohjaan ja ymmärrykseen alueiden erityispiirteistä. Hyvinvointialueet voivat tehdä omien erityispiirteidensä mukaisia ratkaisuja, toteaa puolustusministeri Antti Kaikkonen. Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikilleUudistuksen painopiste on julkisissa palveluissa ja niitä täydentävät nykyiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. – Hyvinvointialue on riittävän vahva, jotta se pystyy varmistamaan yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut asukkailleen. Hyvinvointialueet ja kunnat ovat yhdessä vastuussa  asukkaidensa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokonaisvaltaisesta edistämisestä. Demokraattisten vaalien ansiosta päätöksenteko pysyy lähellä asukkaita, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.  – Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyö ja laaja-alainen osaaminen ovat kehittämistyön perusta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuodaan osaksi perustyötä laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi, toteaa opetusministeri Li Andersson.Julkisen talouden kestävyys edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvupaineen hillintää lähivuosikymmeninä. – Järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille on merkittävä rakenneuudistus, joka mahdollistaa jatkossa kustannusvaikuttavuutta vahvistavat palvelu- ja toimintataparatkaisut, muistuttaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Asukkaat ja palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen– Alueellinen kehittämistyö on keskeinen osa uudistuksen valmistelua ja toteuttamista. Yrityksillä ja järjestöillä on edelleen tärkeä rooli palveluiden tuottamisessa ja siksi on tärkeää, että ne osallistuvat kehittämistyöhön, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Hallitus on antanut esityksensä sote-uudistuksesta eduskunnalle 8.12.2020.  Esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Iso-Britannia ottaa käyttöön uusia eurooppalaisia sairaanhoitokortteja EU-eron myötä. Uusia kortteja on kahdenlaisia. Niitä käyttävillä henkilöillä on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Suomessa samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnan asukkaat. Kortit tulevat käyttöön 1.1.2021.Ison-Britannian myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin voivat olla oikeutettuja Isossa-Britanniassa sairausvakuutetut, jotka asuvat tai työskentelevät EU:ssa, EU:ssa opiskelevat opiskelijat opiskelunsa keston ajan ja Isossa-Britanniassa ennen siirtymäkauden päättymistä asuvat EU:n kansalaiset. Jos Isosta-Britanniasta tuleva henkilö ei ole ennen Suomeen tuloaan ehtinyt saada uutta ”Citizens Rights” –korttia tai opiskelijoiden eurooppalaista sairaanhoitokorttia, hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa kuntalaisen asiakasmaksulla, jos Iso-Britannia on myöntänyt hänelle väliaikaisen korvaavan todistuksen (provisional replacement certificate).EU-eron siirtymäkauden ajan eli vuoden 2020 loppuun saakka Suomessa tilapäisesti oleskeleva henkilö voi osoittaa passilla tai eurooppalaisella sairaanhoitokortilla oikeutensa lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon.Lue koko kuntainfo 16/2020: Brexit ja Ison-Britannian uudet eurooppalaiset sairaanhoitokortit

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on julkaissut avoimen hallinnon strategian, joka ohjaa avoimen hallinnon työtä Suomessa. Strategiassa määritellään avoimen hallinnon painopisteet ja pitkän aikavälin visio. Strategia toimeenpanee OECD:n avoimen hallinnon suositusta. Suomi on ollut osana Avoimen hallinnon kumppanuushanketta vuodesta 2013. Strategia koostuu neljästä avoimen hallinnon painopisteestä Avoimen hallinnon toimintaohjelma edistää hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, hallinnon tiedon ja palveluiden saatavuutta sekä hallinnon vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille. Julkaistun strategian konkreettiset painopisteet ohjaavat Avoimen hallinnon toimintaa 2020-luvulla. Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa.Avoin hallinto edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.Johtaminen ja osaaminen varmistavat kaikkien mahdollisuuden osallisuuteen.Suomi on avoimen hallinnon aktiivinen edistäjä kansainvälisesti.Yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kesken lisää yhteistä ymmärrystä ratkaisua vaativista asioista, parantaa valmistelun laatua ja vahvistaa tehtyjen päätösten toimeenpanoa. Avoimen hallinnon strategia vahvistaa julkista keskustelua ja osallistumista, joiden kautta syntyy yhteinen sitoutuminen tulevaisuutta koskeviin päätöksiin ja vaikutusten aikaansaamiseen. Strategia ohjaa hallintoa avoimeksi kansalaisyhteiskunnasta tuleville aloitteille ja uusille yhteistyön muodoille.”Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Avoimen hallinnon strategialla edistetään kaikkien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen”, sanoo finanssineuvos Katju Holkeri.  Strategia viedään osaksi Avoimen hallinnon toimintaohjelmaaSuomi liittyi kansainväliseen Avoimen hallinnon kumppanuushankkeeseen vuonna 2013. Hankkeessa kukin maa edistää hallinnon avoimuutta 2-4 vuotisin toimintaohjelmin. Luottamuksen ja kansalaisten osallisuuden edistäminen on ollut keskeisenä tavoitteena kaikissa Suomen toimintaohjelmissa.Avoimen hallinnon 4. toimintaohjelma on voimassa vuoteen 2023 asti. Ohjelmalla on väliarviointi vuoden 2021 alkupuolella. Tässä yhteydessä toimintaohjelmaa päivitetään avoimen hallinnon strategian mukaisesti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 9. joulukuuta Suomen kantoja koskien joulukuun Euroooppa-neuvostoa (10. – 11.12.) ja eurohuippukokousta (11.12.). Eurooppa-neuvoston aiheita ovat koronapandemia, ilmastonmuutos, turvallisuus sekä ulkosuhteet. Eurooppa-neuvoston yhteydessä keskustellaan mahdollisesti myös heinäkuun Eurooppa-neuvostossa sovitusta elpymiskokonaisuudesta, etenkin siihen liittyvästä niin kutsutusta oikeusvaltiomekanismista. Lisäksi voi nousta esiin EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien neuvotteluiden tilanne.Suomi kannattaa EU:n koronapandemian taltuttamiseksi yhteisiä vahvoja toimia kuten   testaus- ja karanteenikäytäntöjä sekä testien vastavuoroista tunnustamista. Suomelle on tärkeää, ettei unionin toimilla rajoiteta jäsenvaltion mahdollisuutta tehdä tarvittaessa muista jäsenvaltioista poikkeavia toimia, jos se on välttämätöntä kansanterveyden ja yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.Suomi tukee EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen tiukentamista nykyisestä vähintään 40 %:sta vähintään 55 %:iin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ensisijaisesti tavoite tulisi saavuttaa päästöjä vähentämällä. Tavoitteen tulee olla linjassa vuodelle 2050 sovitun ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Suomi katsoo, että kansalaisten turvaamiseksi on tärkeää kehittää viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata terrorismiin ja muihin muuttuviin unionin sisäisen turvallisuuden uhkiin perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Ulkosuhteista Eurooppa-neuvostossa on esillä EU:n ja Turkin suhde sekä itäisen Välimeren tilanne. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös EU:n ja USA:n suhdetta, sekä arvioi tarvetta jatkaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka on asetettu Venäjän Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.Perjantain eurohuippukokouksessa on esillä muutokset Euroopan vakausmekanismiin, pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin syventäminen. Kokouksen on määrä vahvistaa laajennetun euroryhmän marraskuussa saavuttama sopu Euroopan vakausmekanismin (EVM:n) vahventamisesta. Lisäksi EU-ministerivaliokunta sopi Suomen ennakkovaikuttamislinjauksista kauppapoliittiseen tiedonantoon, jota odotetaan komissiolta ensi vuoden alkupuolella. Kauppapolitiikalla on tärkeä rooli unionin kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä.EU-ministerivaliokunta sopi myös Suomen linjauksista koskien Euroopan terveysunioni ja Euroopan lääkestrategia -aloitteita. Ehdotuksilla tavoitellaan EU:n parempaa varautumista tulevaisuuden terveysuhkiin ja pyritään takaamaan lääkkeiden korkea laatu ja turvallisuus sekä vahvistamaan samalla eurooppalaisen lääketeollisuuden globaalia kilpailukykyä. Suomi suhtautuu myönteisesti molempiin aloitteisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen liikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelmasta, jolla tuetaan automaatiokehitystä toivottuun suuntaan. Keskeistä on ihmisen tarpeisiin vastaavan liikenteen automaation kehittäminen ja lisääminen.Suomen tavoitteena on olla liikenteen automaation edelläkävijä. Suunnitelmalla halutaan varmistaa, että lainsäädäntö mahdollistaa automaation ja sitä kautta saatavat hyödyt – turvallisen, tehokkaan ja vähäpäästöisen liikenteen.Suunnitelmassa on tarkasteltu liikenteen automaatiokehityksen tämän hetkistä tilaa useasta eri näkökulmasta ja hahmoteltu mahdollisia kehityssuuntia. Suunnitelmassa liikenteen automaation kehittämiselle ja hyödyntämiselle asetetaan kolme kaikki liikennemuodot kattavaa tavoitetta:1) Liikenteen automaation kehittäminen ja hyödyntäminen siten, että keskiössä on yksilöiden ja yhteiskuntien etu (ihmiskeskeisyys)2) Liikenteeseen liittyvän tiedon saatavuuden ja vaihdettavuuden tehostaminen3) Liikenteen automaation sääntelyn kehittäminenAutomatisaation toteutuminen vaatii lainsäädännön ja digitaalisen infrastruktuurin kehitystäKaikkien liikennemuotojen automaatiota voidaan edistää pääsääntöisesti samankaltaisin toimenpitein. Näitä ovat muun muassa sääntelyn, digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin sekä tietojen vaihdon edistäminen, kokeiluiden ja pilottien tukeminen sekä yhteistyön vahvistaminen.Lainsäädäntökysymykset ovat keskeisiä, sillä liikenteen automaatio perustuu datan hyödyntämiselle ja tekoälyjärjestelmien käytölle. Näiden sääntelyllä tulisi varmistaa automaation eettinen kehittäminen ja käyttö, mikä on liikenteen perinteisen teknisen sääntelyn näkökulmasta uutta.Liikenteen digitaalisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa automaattinen liikenne. Infrastruktuurin nykyinen taso riittää digitalisoituvan liikenteen tämänhetkisiin tarpeisiin, mutta automaation laajempi hyödyntäminen edellyttää, että seuraavan sukupolven 5G-verkkoihin panostetaan.Esimerkiksi tieliikenteessä tavoitteena on, että automaattisia ajoneuvoja voitaisiin ottaa käyttöön sitä mukaa kuin niitä tuodaan markkinoille ja sallia liikenteessä vaiheittain. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kehittyneillä automaattiajoneuvoilla olisi aluksi mahdollista ajaa Suomessa moottoriteillä hyvissä olosuhteissa tai, että etäohjatuilla pienlinja-autoilla voisi tarjota liikennepalveluita.Hallitusohjelman ihmiskeskeisyys myös liikenteen automaatiokehityksen keskiössäLiikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelma perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisena edelläkävijänä, jossa säädösympäristö ja hallinto mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilukulttuurin. Tavoitteen saavuttamisen rinnalla oleellista on, että se on saavutettu eettisesti oikein, ihmisen tarpeet ja yhdenvertaisuus huomioiden.Suunnitelman pohjalta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös ja käynnistää työ mahdollisten säädösmuutostarpeiden selvittämiseksi. Suunnitelma palvelee myös 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa sekä kansainvälisessä vaikuttamistyössä.Mitä seuraavaksi?Luonnos liikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelmasta on lausunnoilla. Lausuntoaika päättyy 15. tammikuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen hankkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Mahdollinen lainsäädännön tarkastelu alkaisi alkuvuodesta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana Suomen Afrikka-strategian valmistelua ulkoministeriö järjestää perjantaina 11.12. klo 9 Twitter-liven suomalaisten mielikuvista ja käsityksistä Afrikasta.Rennossa perjantaiaamun kahvihetkessä nyky-Afrikasta ja suomalaisten Afrikka-suhteesta keskustelevat Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Liselott Lindström, ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto ja oikeus -yksikön päällikkö Ramses Malaty, tietokirjailija ja kulttuuritutkija Olli Löytty, sekä yrittäjä, vaikuttaja ja johtaja Googlella Yacine Samb.Tervetuloa kanssamme aamukahveille!Keskustelua käydään ulkoministeriön Twitter-tilillä @Ulkoministerio. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n liikenneministerit kokoontuivat 8.12.2020 epävirallisessa videokokouksessa. Suomea kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenneministerit kävivät periaatekeskustelun eurovinjettidirektiivin muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on edistää vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä sekä turvata liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen riittävä rahoitus.Komission ehdotuksessa esitetään, että voimassa oleva vinjettidirektiivi koskisi jatkossa kuorma-autojen lisäksi muitakin ajoneuvoja. Komission ehdotuksella ei ole välitöntä vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön, ja Suomi voi edelleen itse päättää Eurovinjetin käyttöönotosta.Ministerit keskustelivat myös yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevasta SES2+-sääntelypaketista. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila mahdollistaa ilmatilan tehokkaamman käytön. Tavoitteena on saavuttaa täsmällisempiä lentoaikatauluja, suorempia lentoreittejä, säästöjä lentoajoissa sekä vähentää lentoliikenteen päästöjä.Suomi kannattaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteita ja niiden täytäntöönpanoa sekä siihen liittyvän ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudistamista.– Meille on tärkeää, että Suomessa on jatkossakin integroitu lennonvarmistusjärjestelmä ja tiivis yhteistyö siviili- ja sotilasilmailun toimijoiden välillä, sanoo ministeri Harakka.Ministeri Harakka korosti kunnianhimoisempia ilmastotoimiaKokouksen muissa asioissa nostettiin myös puheenjohtajan tiedotusasiana niin kutsuttu Liikkuvuuden uusi lähestymistapa, joka on ollut Saksan puheenjohtajakauden teema liikenteen alalla. Ministeri Harakka toi esiin, että korkeampi kunnianhimon taso on tarpeen.– Kannatamme kunnianhimoisempia tavoitteita liikenteen päästöihin. Tarvitsemme tiukempia päästöstandardeja. Myös biokaasun potentiaalia tulee hyödyntää niin paljon kuin mahdollista. EU:n tulisi panostaa huomattavasti vähäpäästöisiin teknologioihin, kuten power-to-x-teknologiaan, jolla on todennäköisesti merkittävä rooli puhtaan liikenteen todeksi tulemiseen pitkällä tähtäimellä, sanoo ministeri Harakka.Suomi kertoi kokouksessa lisäksi lokakuussa 2020 Suomessa järjestetystä ministeritason konferenssista, jonka tavoitteena oli vauhdittaa eurooppalaista yhteistyötä liikenteen automaation edistämiseksi.Kyseessä oli epävirallinen videokokous, jossa ei tehty muodollisia päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi