NordenBladet — Euroopan unionin komissio julkaisi tänään ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Euroopan unionin komissio julkaisi tänään 10.12.2020 ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Akkusääntelyn uudistamisella komissio pyrkii vastaamaan lainsäädännölliseen paineeseen, jonka liikenteen sähköistyminen aiheuttaa lähivuosina. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan akkutuotanto on lähivuosina 19-kertaistettava. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii akkujen käytön lisäämistä useilla aloilla, kuten liikenteessä, uusiutuvassa energiassa ja digitalisaatiossa.“Asetus on tärkeä avaus kohti ympäristön ja ihmisten kannalta kestävää akkuteollisuutta. Arvokkaiden akkumineraalien käytössä on siirryttävä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen. Akkujen kestävyyteen nojaa vahvasti monien ilmastotoimiemme, esimerkiksi liikenteen ilmastotoimien, kestävyys”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Pidän komission esitystä erittäin tärkeänä suomalaisen ja koko eurooppalaisen akkuteollisuuden kehitystä ajatellen. Komissio on tunnistanut akkujen kysynnän voimakkaan kasvun haasteet, jotka liittyvät muun muassa kierrätykseen ja raaka-aineiden saatavuuteen. Uskon, että akkualan kunnianhimoinen sääntely tarjoaa Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksillä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.Akkujen kierrätysmarkkinat toimivat nykyisin huonosti, ja akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy kierrättämisen sijasta turhaan jätteeksi. Paristoja ja akkuja koskeva sääntely ei edistä riittävästi kriittisten raaka-aineiden tunnistamista ja talteenottoa arvoketjussa eikä vaarallisten aineiden poistamista.Keräystavoitteita akuille ja arvokkaille materiaaleilleUuden akkuasetuksen myötä käytettyjen akkujen keräystavoitetta jäsenmaille nostetaan portaittain. Esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Isommista, esimerkiksi autojen käyttövoima-akuista, pyritään saamaan talteen kaikki. Niihin myös liitetään akkupassi eli digitaalinen tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraa akkua koko elinkaaren ajan.Lisäksi ehdotuksessa on arvokkaille materiaaleille materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita. Niiden mukaan vuoden 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia ja vuonna 2030 vastaavasti 95 prosenttia ja 70 prosenttia. Komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä tarkemmin, miten talteenottoasteet lasketaan. Vuoteen 2030 mennessä akkuihin tulisi sekoitevelvoite eli pakko käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.Myös raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu, mikä on eduksi suomalaiselle akku- ja raaka-ainetuotannolle. Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren hiilijalanjälki.Komission tiedote 10.12.2020: Green Deal: Sustainable batteries for a circular and climate neutral economyTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista akkustrategiaa, jolla halutaan vahvistaa Suomen roolia edelläkävijänä kestävässä akkutuotannossa. Strategia julkaistaan tammikuussa 2021.Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 26.6.2020: Akkustrategialla vahvistetaan Suomen asemaa kestävän akkuteknologian edelläkävijänäKomission julkaisema asetusluonnos on alkuaskel pitkässä lainsäädäntöprosessissa. Seuraavaksi luonnokseen ottavat kantaa jäsenmaiden hallitukset ja Euroopan parlamentti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin komissio julkaisi tänään ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.(muutettu väliotsikon jälkeen tulevan kappaleen kahta viimeisestä lausetta)Euroopan unionin komissio julkaisi tänään 10.12.2020 ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Akkusääntelyn uudistamisella komissio pyrkii vastaamaan lainsäädännölliseen paineeseen, jonka liikenteen sähköistyminen aiheuttaa lähivuosina. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan akkutuotanto on lähivuosina 19-kertaistettava. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii akkujen käytön lisäämistä useilla aloilla, kuten liikenteessä, uusiutuvassa energiassa ja digitalisaatiossa.“Asetus on tärkeä avaus kohti ympäristön ja ihmisten kannalta kestävää akkuteollisuutta. Arvokkaiden akkumineraalien käytössä on siirryttävä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen. Akkujen kestävyyteen nojaa vahvasti monien ilmastotoimiemme, esimerkiksi liikenteen ilmastotoimien, kestävyys”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Pidän komission esitystä erittäin tärkeänä suomalaisen ja koko eurooppalaisen akkuteollisuuden kehitystä ajatellen. Komissio on tunnistanut akkujen kysynnän voimakkaan kasvun haasteet, jotka liittyvät muun muassa kierrätykseen ja raaka-aineiden saatavuuteen. Uskon, että akkualan kunnianhimoinen sääntely tarjoaa Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksillä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.Akkujen kierrätysmarkkinat toimivat nykyisin huonosti, ja akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy kierrättämisen sijasta turhaan jätteeksi. Paristoja ja akkuja koskeva sääntely ei edistä riittävästi kriittisten raaka-aineiden tunnistamista ja talteenottoa arvoketjussa eikä vaarallisten aineiden poistamista.Keräystavoitteita akuille ja arvokkaille materiaaleilleUuden akkuasetuksen myötä käytettyjen akkujen keräystavoitetta jäsenmaille nostetaan portaittain. Esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Isommille, esim. autojen käyttövoima-akuille ei aseteta erillistä keräystavoitetta. Sen sijaan lisättäisiin niiden käyttöä koskevia raportointivelvoitteita sekä otettaisiin käyttöön ns. akkupassi eli digitaalinen tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraa akkua koko elinkaaren ajan.Lisäksi ehdotuksessa on arvokkaille materiaaleille materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita. Niiden mukaan vuoden 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia ja vuonna 2030 vastaavasti 95 prosenttia ja 70 prosenttia. Komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä tarkemmin, miten talteenottoasteet lasketaan. Vuoteen 2030 mennessä akkuihin tulisi sekoitevelvoite eli pakko käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.Myös raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu, mikä on eduksi suomalaiselle akku- ja raaka-ainetuotannolle. Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren hiilijalanjälki.Komission tiedote 10.12.2020: Green Deal: Sustainable batteries for a circular and climate neutral economyTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista akkustrategiaa, jolla halutaan vahvistaa Suomen roolia edelläkävijänä kestävässä akkutuotannossa. Strategia julkaistaan tammikuussa 2021.Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 26.6.2020: Akkustrategialla vahvistetaan Suomen asemaa kestävän akkuteknologian edelläkävijänäKomission julkaisema asetusluonnos on alkuaskel pitkässä lainsäädäntöprosessissa. Seuraavaksi luonnokseen ottavat kantaa jäsenmaiden hallitukset ja Euroopan parlamentti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Harvaan asutun maaseudun (HAMA) parlamentaarinen työryhmä panostaa työnsä ensi kuukausina erityisesti matkailun kehittämiseen HAMA-alueilla. Työryhmä aikoo avata luontomatkailua koskevan hankehaun alkukevään aikana.”Luonto-, ruoka sekä metsästys- ja kalastusmatkailussa nähdään suuria mahdollisuuksia, siksi ensimmäiset hankehaut halutaan suunnata sinne”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen.Luontomatkailun hankehaussa on tarkoitus keskittyä matkailun kestävyyteen, saavutettavuuteen ja digitalisaation hyödyntämiseen. ”Lähdemme avoimin mielin hakuun ja annamme matkailutoimijoiden olla innovatiivisia.” Huttunen toivoo perinteisten instituutioiden lisäksi myös yrittäjien ehdottavan hankkeita.Lisäksi työryhmä on käynnistämässä erillistä ruokamatkailuhanketta. Huttusen mielestä se soveltuu hyvin harvaan asutulle maaseudulle: siinä yhdistyvät puhtaat kotimaiset raaka-aineet, yrittäjyys ja matkailu. Kolmas matkailukokonaisuus on kalastus- ja metsästysmatkailu. Tavoitteena on esimerkiksi pidentää kalastusmatkailun sesonkia ja kasvattaa alan yritysten kokoa. ”Kalastusmahdollisuuksia on Hangosta Nuorgamiin”, Huttunen muistuttaa.Monipaikkaisuus on tulevaisuuttaTyöryhmä kuuli myös monipaikkaisuuden edistämismahdollisuuksista maaseutualueilla muun muassa kaksoiskuntalaisuuden kautta. Jatkotyönä ryhmä selvittää esimerkiksi sen, miten monipaikkaisuutta voisi paremmin huomioida perus- ja toisen asteen opetuksessa. Tähän palataan työryhmän seuraavassa kokouksessa helmikuussa. Huttunen muistuttaa, että monipaikkaisuus menee koko ajan eteenpäin muun muassa koronapandemian takia. Hän iloitsee laajan parlamentaarisen työryhmän yksituumaisuudesta ja halusta edistää hama-alueiden elinvoimaa.”Korona-aika on tehnyt monipaikkaisuutta todeksi ja tuonut sitä ihmisten arkeen. Meidän tehtävämme on helpottaa siirtymää entisestään”, Huttunen sanoo.Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä on nimetty vuosille 2020-2023. Siinä on jäseniä kaikista eduskuntaryhmistä. Työryhmän tavoitteena on vahvistaa harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta muun muassa kokeilujen kautta. Harvaan asutut alueet kattavat merkittävän osan eli yli 68 prosenttia Suomen pinta-alasta. Alue on kansallisesti merkittävä, sillä siellä sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomista raaka-aineista. Alueella on kuitenkin runsaasti pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta johtuvia haasteita. Vakituisia asukkaita alueella on noin viisi prosenttia väestöstä.Lisää HAMA-työryhmästä (linkki)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 10.12.202 Tasavallan Presidentin vahvistettavaksi perjantain esittelyssä lait ydinenergialain, turvallisuusselvityslain ja kaivoslain muuttamisesta. Lait tulevat voimaan 21.12.2020.Ydinenergialain muutoksilla varaudutaan ydinlaitoksien uusiin turvallisuusuhkiin, kuten miehittämättömien ilma-aluksien käyttöön. Lainsäädäntöä kehitetään myös vastaamaan paremmin perustuslaissa asetettuja vaatimuksia ydinlaitosten turvahenkilöstön toimintavaltuuksiin ja voimankäyttöön liittyen.Turvajärjestelyt ovat keskeinen osa ydinenergian käytön turvallisuutta erityisesti ulkoisten uhkien torjunnassa. Toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuessa myös lainsäädännön on pysyttävä mukana kehityksessä.Uusia toimintavaltuuksia droonien varalle ja koirien käyttöönYdin- ja säteilyturvallisuuden parantamiseksi ydinlaitosten turvahenkilöille säädetään uusia toimivaltuuksia miehittämättömien ilma-alusten kulkuun puuttumiseksi. Lisäksi ydinaineen ja ydinjätteen kuljetuksien turvajärjestelyjen sääntelyä täydennetään.Turvahenkilöiden toimivaltuuksista, koulutuksesta ja voimankäyttövälineistä säädetään tyhjentävästi, koska niistä ei tähän mennessä ole ydinenergialaissa säädetty riittävän täsmällisesti. Toimivaltuuksia myös täydennetään esimerkiksi koiran käyttämisen suhteen.  Muutoksen taustalla on myös turvahenkilöiden oikeusturvan parantaminen, koska heillä on laitosympäristössä merkittäviä toimivaltuuksia, jolloin myös niiden käytön edellytyksestä ja reunaehdoista tulee olla selkeät säännöt. Käytännössä säännökset eivät merkitse merkittävää muutosta nykytilanteeseen.Turvallisuusselvityksien ala laajenee ja lääkärille ilmoitusoikeusTurvallisuusselvityslakia laajennetaan sen osalta, keille ydinlaitosten toimintaan liittyville henkilöille ns. suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä. Säännös koskee jatkossa myös ydinjätteiden kuljetuksia ja tilanteita, joissa laitoksen suunnitteluun tai rakentamiseen osallistuva henkilö ei fyysisesti vieraile ydinlaitosalueella. Lisäksi ydinenergialakiin tulee velvoite turvallisuusselvitysten tekemisestä tietyissä tilanteissa.Lakimuutoksessa kiinnitetään myös huomiota sisältä päin tulevaan uhkaan, joka voi aiheutua luvanhaltijan oman henkilöstön toiminnasta. Lakiin lisätään uusi säännös turvahenkilöiden ja laitoksen valvomohenkilöstön vuosittaisista terveystarkastuksista. Tarkastuksilla varmistetaan turvallisuuden kannalta keskeisten henkilöiden soveltuminen tehtäviinsä terveydentilansa puolesta.Lisäksi lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö saa oikeuden tehdä ilmoituksen ydinlaitoksen luvanhaltijalle, Säteilyturvakeskukselle ja poliisille, jos hän perustellusta syystä katsoo, että henkilö ei sovellu hoitamaan tehtäviään ja voi olla vaaraksi ydin- tai säteilyturvallisuudelle.Julkista kuuluttamista ja hallintoasioiden muutoksenhakua yhdenmukaistetaanYdinenergialain ja kaivoslain säännöksiä yhdenmukaistetaan muuttuneiden julkista kuuluttamista ja hallintoasioiden muutoksenhakua koskevien yleislakien kanssa.Ydinenergialain kuuluttamisen osalta käytäntö muuttuu niin, että kuulutuksen tulee olla nähtävillä vähintään 14 vuorokautta. Kaivoslain osalta teknisluonteisten uudistusten lisäksi korvataan lupapäätösten julkipanomenettely kuulutusmenettelyllä ja laajennetaan lupapäätöksestä tiedotettavien toimijoiden joukkoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 10.12.2020 Tasavallan presidentin vahvistettavaksi perjantain esittelyyn lain biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (kestävyyslaki) muuttamisesta. Lakimuutoksella laajennetaan kansallisen kestävyysjärjestelmän soveltamisalaa ja saatetaan voimaan EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED II) mukaiset kiinteitä ja kaasumaisia biomassapolttoaineita koskevat kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteerit.Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kulutetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet on tuotettu kestävällä tavalla ja, että ne voidaan ottaa huomioon EU:n uusiutuvan energian tavoitteissa sekä liikenteen uusiutuvan energian osuutta koskevassa velvoitteessa.Muutoksen jälkeen sääntelyn kohteiden määrä nousee soveltamisalan laajentumisen myötä nykyisestä 15:sta noin 150:een toiminnanharjoittajaan. Direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa kansallisessa valmistelussa on pyritty olemassa olevien kansallisten järjestelmien hyödyntämiseen ja siihen, ettei kestävyyskriteerien osoittamisesta aiheutuisi toimijoille kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa.Kestävyyslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Siirtymäsäännöksillä on kuitenkin otettu huomioon, että siirtyminen lain mukaiseen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen ei ole käytännössä mahdollista välittömästi lain voimaan tultua.Siirtymäsäännöksillä tarkennetaan uuden sääntelyn voimaantuloa niin uusien sääntelyn piiriin tulevien toiminnanharjoittajien, kuin myös niiden toiminnanharjoittajien osalta, joilla on voimassa olevan lain nojalla hyväksytty kestävyysjärjestelmä.Lakimuutosten tarkempi sisältö on kuvattu TEM:n tiedotteessa 14.5.2020 hallituksen esityksestä.Lisäksi viimeistelyssä on parhaillaan kestävyyslain sääntelyä täydentävä valtioneuvoston asetus. Asetus sisältää menettelyihin ja niiden vaatimuksiin sekä lain soveltamiseen liittyviä tarkempia säännöksiä sekä tarkentavaa teknistä sääntelyä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi.Asetuksessa pysyvät samoina ravitsemisliikkeiden yleiset velvollisuudet. Epidemian eri vaiheissa olevia alueita koskevat ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja, aukioloa ja anniskeluaikaa koskevat rajoitukset pysyvät ennallaan. Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lapin maakuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiristyvät epidemiatilanteen heikentymisen vuoksi.Lisäksi asetus selventää alkoholin anniskeluaikaa koskevia rajoituksia. Asetus tulee voimaan 12. joulukuuta klo 00, ja se on voimassa 28.2.2021 saakka. Lapissa voimaan tulevilla rajoituksilla varaudutaan matkailusesongin tuomiin riskeihinAsiakaspaikkoja, aukioloa ja anniskeluaikaa koskevat rajoitukset otetaan poikkeuksellisesti käyttöön koko Lapin maakunnassa. Maakuntaan kuuluvan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella vallitsee epidemian kiihtymisvaihe, mutta Lapin sairaanhoitopiiri on edelleen perustasolla. Yhtenevät rajoitukset säädetään, koska matkailusesongin myötä Lappiin saapuu jouluksi ja uudeksivuodeksi kymmeniä tuhansia matkailijoita muualta maasta, erityisesti kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilta. Alkoholin anniskelu on Lapin kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Rajoitukset Lapissa ovat täsmälleen samat kuin ns. kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa on aiemmin sovellettu. Samoja rajoituksia sovelletaan nyt myös Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Lisäksi samat rajoitukset tulevat voimaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevissa ravitsemisliikkeissä, mutta eivät koko Etelä-Savon maakunnassa. Tämä johtuu siitä, että maakuntaan kuuluvassa Itä-Savon sairaanhoitopiirissä epidemia on vielä perustasolla.Varsinais-Suomen maakunnassa ravintoloille leviämisvaiheen rajoituksetLeviämisvaiheessa olevien maakuntien joukossa on nyt myös Varsinais-Suomi. Ravitsemisliikkeet Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saavat olla auki klo 23 saakka, ja ne saavat avata ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.Näissä maakunnissa kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %.   Epidemian perustasolla olevissa Pohjois-Savon ja Ahvenanmaan maakunnissa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ei rajoiteta ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta. Alkoholin anniskeluun liittyviä säännöksiä täsmennetäänAsetuksessa on selvennetty alkoholijuomien anniskeluajan rajoitusta lisäämällä asetukseen viittaus alkoholilakiin. Käytännössä asetuksessa säädetyt anniskeluajan rajoitukset koskevat kaikkia enemmän kuin 1,2 tilavuusprosenttia sisältäviä alkoholijuomia. Esimerkiksi ns. ykkösoluen tai kevytlonkeron anniskelu ei ole sallittua asetuksessa säädetyn anniskeluajan päättymisen jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki torstaina 10. joulukuuta periaatepäätöksen Suomen COVID-19-rokotestrategiasta, jonka keskeisestä sisällöstä hallitus linjasi viime viikolla pitämässään neuvottelussa.Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.Rokotestrategia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä lääketieteellisin perustein, kansallisia asiantuntijoita kuullen ja näyttöön perustuen. Strategiassa määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. Rokotusta tarjotaan lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan koronapotilaita hoitavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä hoivakotien henkilöstölle, ikääntyneille henkilöille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.Suomi on mukana Euroopan unionin yhteishankinnassa, mikä takaa mahdollisuuden saada useiden eri valmistajien koronarokotteita. Tällä hetkellä Euroopan unionin komissio on neuvotellut sopimuksen kuudesta eri koronarokotteesta. Suomi on mukana kaikissa kuudessa sopimuksessa.Rokotusten käytännön järjestelyissä on varauduttava siihen, ettei koronarokotetta saada samanaikaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan ensimmäiset rokotteet saadaan maahan vuoden 2021 alussa. Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian tämän jälkeen. Käytännön rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit. Kunnat ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä alueellaan. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä keskenään, työterveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien sekä alueensa sairaanhoitopiirin kanssa. Lopulliset rokotuspäätökset voidaan tehdä vasta sitten, kun rokotteilla on myyntilupa ja niitä on saatavilla. Valtioneuvosto päättää rokotusten toimeenpanosta antamalla tartuntatautilain mukaisen asetuksen, kun käytettävät rokotteet ovat varmistuneet.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kirkkolakia esitetään muutettavaksi siten, että kirkon toimielimet voisivat pitää myös sähköisiä kokouksia. Muutos koskisi seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielimiä. Tarve uudelle järjestelylle on noussut esiin koronavirusepidemian aikana. Kirkon toimielinten päätöksentekotapaa ja päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimielimet voivat pitää myös sähköisiä kokouksia, joihin jäsenet voivat osallistua etäyhteydellä. Nykyisin toimielinten päätösvaltaisuus edellyttää jäsenten läsnäoloa kokouspaikalla.Sähköinen kokous voitaisiin pitää soveltuvalla tietojärjestelmällä tai videoneuvotteluyhteydellä. Sähköisen kokouksen pitämisen edellytyksenä olisi yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys.Päätöksentekomenettely sähköisessä kokouksessa olisi sama kuin kokouksessa, jossa osallistujat ovat läsnä. Mahdollisuus kokoontua sähköisesti aiheuttaa muutostarpeita kuitenkin toimielinten päätösvaltaisuutta sekä toimielimessä toimitettavan vaalin toimittamista koskevaan sääntelyyn. Sähköisiä kokouksia koskeva tarkempi sääntely voidaan ottaa toimielimiä koskeviin työjärjestyksiin, ohje- ja johtosääntöihin. Sähköiset kokoukset mahdollistavalla esityksellä pyritään turvaamaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimielimissä toimiville henkilöille ja kirkon jäsenille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kirkon toimielinten kokouksiin ja siten kirkon päätöksentekoon covid-19-epidemian aikana. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Valmisteilla olevassa uudessa kirkkolaissa tulee olemaan säännökset sähköisestä kokouksesta, joten nyt ehdotettavat säännökset ovat väliaikaisia.Muusta lainsäädännöstä poiketen kirkkolakia koskevat ehdotukset valmistellaan pääsääntöisesti kirkkohallituksessa ja niiden antamisesta valtioneuvostolle päättää kirkolliskokous. Valtioneuvostossa kirkkolakiehdotusten jatkokäsittely kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Ministeriö tai eduskunta ei voi muuttaa kirkkolakiehdotuksen sisältöä. Jos muutoksia tarvitaan, edellyttää se kirkolliskokouksen uutta päätöstä, jolla se muuttaa alkuperäistä ehdotustaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi