NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia julkaisee hallitusohjelman seurannan sivukokonaisuuden pääministeri Marinin hallituksen vuosipäivänä torstaina 10. joulukuuta. Hallituksen toimintasuunnitelman etenemistä voi seurata koko hallituskauden ajan kaikille avoimessa palvelussa.Hallituksen toimintasuunnitelmaan on valittu noin 200 toimenpidettä, joilla hallitusohjelman tavoitteita edistetään. Toimet on jaoteltu strategisiin kokonaisuuksiin hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslian strategiaosasto käyttää samoja tietosisältöjä päivittäisessä työssään. Strategiaosasto vastaa hallituksen strategiatyöstä ja toimintasuunnitelman valmistelusta sekä hallituspolitiikan raportoinnista.Toimintasuunnitelmasta julkaistaan kuukausittain tilannekatsaus, joka kertoo kuluneen jakson aikana valmistuneet toimet ja muuttuneet aikataulut. Joulukuussa arvioidaan valmistuvan yli 20 toimenpidettä, koska monet hankkeet päättyvät vuoden lopussa.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö sai rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain, rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä 27 vastausta lausuntopyyntöön.Lausuntoaika päättyi maanantaina 23. marraskuuta.
NordenBladet — Väestön ikärakenteen muutos jatkuu voimakkaana tulevina vuosikymmeninä. Siksi myös ikääntyneiden asumisen ennakointia ja muuttuviin tarpeisiin varautumista tulee vahvistaa kunnissa. Tämä käy ilmi selvityksessä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tilanteesta kunnissa.Vuonna 2040 yli 200 kunnassa useampi kuin joka kolmas asukas on yli 65-vuotias. Ikääntyneiden asumiseen ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Kuntien strateginen ote ikääntyneiden asumisen kehittämiseen on vielä ohut. Vain neljännes kunnista on tehnyt ikäasumisen ennakointisuunnitelman. Selvityksen johtopäätöksenä kuntia suositellaan vahvistamaan ikääntyneiden asumisen kehittämistä osana päätöksentekoaan ja sisällyttämään asuinoloja parantavia ratkaisuja suunnitelmiinsa.”Strateginen näkemys asumisen kehittämisestä voi sisältyä myös nykyisiin suunnitelmiin, mutta sen tulee olla kokonaisvaltainen. Monipuolinen asumisen ja koko asuinympäristön käsittävä kehittäminen on vielä liian harvinaista”, kertoo projektipäällikkö Jeremias Kortelainen Owal Groupista.Kotona asumisen tukemisen tulisi ohjata kehittämistä, sillä kotona asuvien osuus ikääntyneistä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyneiden toiveet ja tarpeet asumiselleen ovat erilaisia, ja niihin vastaamiseen tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja ja asumisen tukemisen keinoja. On myös tärkeää, että valtio jatkaa kuntien ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemista.Selvityksen perusteella kunnat voisivat hyödyntää nykyistä laajemmin ennakoinnin tukena jo olemassa olevia tietolähteitä sekä kartoittaa alueensa ikääntyneiden toiveita ja tarpeita esimerkiksi vanhusneuvostojen ja ikääntyneiden raatien avulla. Toimivaksi käytännöksi ovat osoittautuneet pitkäjänteisesti toimivat poikkihallinnolliset ryhmät, joissa edustettuina ovat vähintäänkin sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelut sekä asumisen ja teknisen toimen edustajat.Kunnan tehtävä on tukea kansalaisten omaa ennakointia ja varautumista. Kansalaisille suunnattua neuvontaa ja opastusta erilaisista kotona asumista tukevista ratkaisuista tulisi olla tarjolla jo ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Tällä hetkellä monet kuntien neuvontapalveluista on suunnattu iäkkäimmille kuntalaisille. Vanhusneuvostojen ja järjestöjen osaamista kannattaa hyödyntää vuorovaikutuksessa ja varautumisessa.Owal Group Oy:n johdolla toteutettu selvitys liittyy ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman 2020–2022 toteutukseen.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.3.2021. Noin 230 000 nykyistä TE-toimistojen asiakasta siirtyy työllisyyden kuntakokeiluissa kuntien vastuulla olevien palvelujen piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus ja Kuntaliitto järjestivät kuntakokeilutoimijoille starttitilaisuuden 9. joulukuuta. Päivän punaisena lankana oli erityisesti vertaisoppiminen, kokeilujen keskinäinen sparraus ja yhteistyö, kokeiluista tuotettava arviointitieto sekä tiedon hyödyntäminen kokeilujen onnistumisen tukena.Työllisyyden kuntakokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kuntakokeiluissa pilotoidaan mallia, jossa kuntien ja valtion työllisyyspalveluja yhdistämällä haetaan parhaita käytäntöjä tulevien palvelurakenteiden pohjaksi.Työllisyyden kuntakokeilulain eduskuntakäsittely on vielä kesken, mutta valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Yli 380 työllisyyden kuntakokeilujen parissa työskentelevää toimijaa kokeilukunnista, TE-palveluista, Kelasta, valtion aluehallinnosta, maakuntien liitoista, Kuntaliitosta, ministeriöistä ja muista sidosryhmistä kokoontuivat verkon välityksellä yhteiseen starttitilaisuuteen.Työministeri Tuula Haatainen avasi tilaisuuden.– Muutoksessa henkilöstö ja sen asiantuntemus ovat keskeiset voimavaramme ja menestystekijämme. Yhdessä saman tavoitteen eteen työskennellessä olemme vahvimmillamme, ministeri Haatainen sanoi.Koronapandemian vuoksi kuntakokeilut käynnistyvät toisenlaisessa ympäristössä kuin alun perin ajateltiin.– Kuntakokeilujen käynnistyminen on merkki siitä, että suomalainen hallinto kykenee uudistumaan jopa näin poikkeuksellisina aikoina. Se, että olemme nyt tässä, vaikka työlistalla on paljon koronasta johtuvia akuutteja tehtäviä, on asia, josta meidän kaikkien kannattaa olla erityisen ylpeitä, ministeri Haatainen muistutti.Seurannan ja arvioinnin hyödyntäminen kokeilujen onnistumisen tukenaELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tietohallintojohtaja Heikki Heikkilä kertoi tilaisuuden osallistujille mitä tietoja kuntakokeilujen tueksi on saatavissa ja mihin tietoa voidaan käyttää ja hyödyntää kokeiluissa.Erityisasiantuntija Santtu Sundvall työ- ja elinkeinoministeriöstä kävi läpi työllisyyden kuntakokeilun onnistumisen arviointia ja kokeilun arviointitutkimuksen perusteet. Arviointitutkimuksen hakuaika tutkijoille on parhaillaan käynnissä. Tutkimustyö käynnistyy helmikuussa hieman ennen kuntakokeilujen alkua. Tuolloin tutkijat valmistautuvat tutkimustehtävään ja käynnistävät muun muassa alueellisten kontekstien selvittämistyön. Ensimmäinen väliraportti kuntakokeiluista saadaan syksyllä 2021. Yhteistyö tiivistyy entisestään valmistelujen edetessäTyöministerin tervehdyksen ja alun puheenvuorojen jälkeen osallistujat jakaantuivat pienryhmätyöskentelyyn, jonka teemat oli valittu vertaisoppimisen ja kokeilujen keskinäinen sparrauksen ja yhteistyön näkökulmasta. Ryhmätyöskentelyn tuloksia summaavassa loppukeskustelussa nousi esiin tarve yhteisen keskustelun ja yhteistyön lisäämiselle vielä entisestään.Tilaisuuden loppupuheenvuorossa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman nosti esiin asiakasnäkökulman, luottamukseen perustuvan kumppanuuden, osallisuuden ja uuden yhteisen työkulttuurin luomisen merkityksen kuntakokeiluissa.– Onnistumisen kannalta on tärkeää, että toimijoilla on yhteiset tavoitteet työllisyysasteen nostamiseksi ja yhteinen ymmärrys tavoitteista. Hyvällä johtamisella voimme rakentaa yhteistä työkulttuuria ja tukea vertaisoppimista, ylijohtaja Pihlman sanoi.Verkkotilaisuuden esitysmateriaalit löytyvät TEM:n verkkosivuilta. Tekstitetty tallenne julkaistaan myöhemmin.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä torstaina ja perjantaina 10. ja 11. joulukuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen sekä perjantaiseen eurohuippukokoukseen. Kokouksen aiheena on koronapandemia, ilmastonmuutos, turvallisuus sekä ulkosuhteet. Eurooppa-neuvoston yhteydessä keskustellaan mahdollisesti myös heinäkuun Eurooppa-neuvostossa sovitusta elpymiskokonaisuudesta ja oikeusvaltiomekanismista. Lisäksi noussee esille EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien neuvotteluiden tilanne.Eurooppa-neuvosto arvioi koronapandemian epidemiologista tilannetta sekä edistää jäsenmaiden yhteistyötä. Esillä on esimerkiksi rokotteen kehittäminen ja jakelu, antigeenipikatestit sekä testitulosten ja rokotustodistusten vastavuoroinen tunnustaminen. Eurooppa-neuvosto sopii unionin uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030. Euroopan komissio on esittänyt uutta välitavoitetta eli vähintään 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.Turvallisuuden osalta Eurooppa-neuvosto tuomitsee viimeaikaiset terrori-iskut, korostaa tarvetta pitää kiinni unionin yhteisistä arvoista ja jatkaa niiden puolustamista. Eurooppa-neuvosto keskustelee keinoista tehostaa terrorismin torjuntaa jäsenvaltioiden yhteistyöllä.Ulkosuhteista on esillä EU:n ja Turkin suhde sekä itäisen Välimeren tilanne. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös EU:n ja USA:n suhdetta. EU-johtajat arvioivat myös Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa ja siihen liittyen tarvetta jatkaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka on asetettu Venäjän Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.Perjantain eurohuippukokouksessa on esillä muutokset Euroopan vakausmekanismin, pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin syventäminen. Euroryhmä sopi alustavasti jo marraskuussa laajennetussa kokoonpanossa muutoksista Euroopan vakausmekanismiin.
NordenBladet — Ilmastopolitiikan kunnianhimoa kirittävä Climate Ambition Summit kokoaa yhteen maailman valtioita lauantaina 12. joulukuuta. Virtuaalinen ilmastohuippukokous järjestetään Pariisin ilmastosopimuksen 5-vuotispäivänä, ja tavoitteena on saada maat korottamaan ilmastotavoitteitaan ja tehostamaan toimiaan ennen Glasgow’n COP26-ilmastokokousta ensi vuoden marraskuussa. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.Ilmastohuippukokouksen järjestävät YK, Glasgow’n ilmastokokousta ensi vuonna isännöivä Iso-Britannia sekä Ranska yhteistyössä Chilen ja Italian kanssa. Glasgow’n ilmastokokous COP26 jouduttiin aiemmin siirtämään vuodella koronatilanteen takia.Virtuaalisessa huippukokouksessa puheenvuoron saavat maat, jotka kertovat uusista, kunnianhimoisista ilmastositoumuksista päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja ilmastorahoituksen lisäämiseksi. Kokouksessa kuullaan myös kansalaisyhteiskunnan, yritysten, yliopistojen, alkuperäiskansojen ja nuorten edustajia.”Ilmastonmuutos on edelleen ihmiskunnan suurin uhka. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä nopeasti. Teemme tieteeseen pohjaavaa politiikkaa ja tähtäämme hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ilmastotoimet eivät saa jäädä koronakriisin jalkoihin, siksi nojaamme päätöksissämme YK:n kuuteen periaatteeseen kestävästä jälleenrakentamisesta ja vihreästä elpymisestä”, pääministeri Marin sanoo.Kokouksen keskeiseksi teemaksi noussee koronaviruspandemian aiheuttaman taantuman elvytys, ja miten se voidaan valjastaa avuksi siirtymässä kohti vähähiilistä maailmaa. ”Nyt tehtävät massiiviset elvytystoimet ovat historiallinen mahdollisuus saada maailma Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiselle polulle. Suomi panostaa ennennäkemättömiä summia puhtaisiin ratkaisuihin, energiaremontteihin, teollisuuden innovaatioihin ja fossiilittomaan liikenteeseen. Luomme tulevaisuuden kestäviä työpaikkoja. Uskon ja toivon, että tämä viesti kaikuu laajalti ilmastokokouksessa eri maiden puheenvuoroissa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajata maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen ja pyrkiä rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen. Tavoite edellyttää, että maapallon päästöt vähenevät radikaalisti seuraavan vuosikymmenen aikana. Maiden nykyiset sitoumukset johtavat lähes kolme astetta lämpimämpään maapalloon.EU on päivittämässä nykyistä ilmastositoumustaan, ja tämän viikon Eurooppa-neuvostosta odotetaan päätöstä päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Vuonna 2014 EU sitoutui vähentämään päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Suomi ajaa nyt tämän tavoitteen kiristämistä vähintään -55 prosenttiin.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen COVID-19 -rokotestrategiastaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (ministeri Ohisalo).Petri Vihervuori, finanssineuvos p. 0295 160 161 – Altia Oyj:n, Nordic Morning Group Oyj:n, Posti Group Oyj:n ja Vapo Oy:n osakkeiden hankkiminenMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiKalle Kankaanpää, lähetystöneuvos p. 0295 351 816 – Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta 2019 EK 46/2020 vp – K 3/2020 vpOikeusministeriöSami Kiriakos, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 054 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 32 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 183/2020 vp; EV 169/2020 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta ja Oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2020 vp; EV 137/2020 vp)PuolustusministeriöPerttu Wasenius, hallitussihteeri p. 0295 140 603 – Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoonpanon muuttaminenPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminen – Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöIrja Peltonen, hallinto –ja kehitysjohtaja p. 0295 530 138 – Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen irtisanominenSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320 – Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2020 seitsemännen lisätalousarvioesityksen (HE 192/2020 vp) täydentämisestä (HE 216/2020 vp; EK 45/2020 vp)Mervi Kuittinen, hallitusneuvos p. 0295 530 445 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain ja varainsiirtoverolain 4 §:n muuttamisestaArto Eno, finanssineuvos p. 0295 530 072 – Kansainvälisen rahoitusyhtiön pääoman korottaminen ja osakkeiden merkintä – Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottaminen ja osakkeiden merkintäSakari Lehtiö, finanssineuvos p. 0295 530 439 – Valtiontakuun myöntäminen Suomen PankillePetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Hakemukset ja ilmoitukset Pentti Kustaa Moision jäämistöstä – Hakemus Voitto Kalervo Lehmuksen jäämistöstäJukka Vanhanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 239 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2020 vp; EV 156/2020 vp)Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta sekä ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 b §:n ja 10 §:n 4 momentin kumoamisesta (HE 147/2020 vp; EV 139/2020 vp)Marja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n muuttamisesta (HE 143/2020 vp; EV 155/2020 vp)Upi Talsi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 868 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tullilain muuttamisesta (HE 172/2020 vp; EV 166/2020 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöSini Keinonen, kulttuuriasiainneuvos p. 0295 330 145 – Suomen ja Tanskan välillä Suomalais-tanskalaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen Edellä mainitun sopimuksen hyväksyminenSami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082 – Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan nimittäminen toimikaudeksi 1.1.2021–31.12.2023Hanna Kiiskinen, hallitusneuvos p. 0295 330 086 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöMarja Kokkonen, metsäneuvos p. 0295 162 444 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 7 ja 48 §:n muuttamisesta (HE 151/2020 vp; EV 149/2020 vp)Jukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468 – Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaTiina Pullola, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 162 108 – Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöRita Linna, hallitusneuvos p. 0295 342 559 – Väyläviraston irtaimen omaisuuden myyntiNiko-Matti Ronikonmäki, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 342 129 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 153/2020 vp; EV 142/2020 vp)Päivi-Maria Virta, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 342 185 – Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöLiisa Heinonen, hallitusneuvos p. 0295 064 131 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (vähimmäispalkkadirektiivi)Pauliina Kanerva, hallitusneuvos p. 0295 060 160 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 154/2020 vp; EV 138/2020 vp)Kirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun muuttamisesta (HE 155/2020 vp; EV 140/2020 vp)Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078 – Hallituksen esitys eduskunnalle julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisestaJenni Tapio, johtava asiantuntija p. 0295 047 089 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 205/2020 vp; EV 159/2020 vp)Iida Huhtanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 346 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinenergialain, turvallisuusselvityslain 21 §:n ja kaivoslain muuttamisesta (HE 8/2020 vp; EV 132/2020 vp)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain muuttamisesta (HE 70/2020 vp; EV 146/2020 vp)Elli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247 – Valtioneuvoston asetus työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisestaSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341 – Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksiKirsi Ruuhonen, hallitusneuvos p. 0295 163 239 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHannu Stålhammar, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 469 – Työterveyslaitoksen johtokunnan asettaminen toimikaudeksi 1.1.2021–31.12.2023Hanna Tossavainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 005 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien valtion osuuden maksamista koskevien säännösten muuttamisesta (HE 108/2020 vp; EV 148/2020 vp)Liisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 179/2020 vp; EV 157/2020 vp)Milla Mustamäki, hallitussihteeri p. 0295 163 261 – Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2021 päättyväksi toimikaudeksiPekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain sekä koulutuskorvauksesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta (HE 140/2020 vp; EV150/2020 vp)Emmi Äärynen, hallitussihteeri p. 0295 163 517 – Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta vuonna 2021– altioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille vuonna 2021 maksettavasta rintama-avustuksestaYmpäristöministeriöTia Laine-Ylijoki-Laakso, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 150 – Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Suomalais-norjalaisen rajavesistökomission Suomen valtion edustajien määrääminen 1.1.2021 lukien 31.12.2021 päättyväksi kaudeksi – Valtioneuvoston asetus ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan muutoksistaJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278 – Valtioneuvoston asetus perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020-2025 myönnettävästä tuesta
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut kuntainfon lastensuojeluun liittyvistä asioista, joista ministeriöltä on pyydetty ohjausta. Näitä asioita ovat 1.1.2020 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset sekä valtioiden rajat ylittävät lapsikaappaustilanteet.Lastensuojelulain muutoksilla muun muassa vahvistettiin kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon, valvontaan sekä ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun. Lisäksi tarkennettiin rajoitusten käytölle asetettavia yleisiä edellytyksiä, kuten välttämättömyys- ja suhteellisuusvaatimusta sekä täsmennettiin rajoitustoimenpiteiden kirjaamisvaatimuksia. Rajoitustoimenpiteitä koskien lakiin lisättiin uusi säännös luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisesta. Myös jälkihuollon ikäraja korotettiin 25 vuoteen.Painopiste on ennakollisissa keinoissa, joiden avulla on tarkoitus ehkäistä haastavien tilanteiden syntyä ja rajoitustoimenpiteiden tarvetta.Kuntainfossa on tarkennettu lastensuojelulain 69 a §:n mukaista päättämistä lastensuojelulaitoksesta luvatta poissa olevan lapsen palauttamisesta ja kuljettamisesta. Lapsen palauttamisesta ja siihen liittyvästä kuljettamisesta ja sen turvallisesta järjestämistavasta on annettava kirjallinen päätös. Päätöksestä ei voi valittaa, mutta se on lähetettävä tiedoksi asianosaisille. Asia on kirjattava myös lapsen asiakasasiakirjoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee päätöksen asiakirjarakenteen Sosmetassa tammikuun 2021 alussa.Lisätietoa ja koulutusmateriaalia on saatavilla stm:n verkkosivuilla:Lastensuojelulain muutoksetKansainvälisestä lapsikaappauksesta on kyse, kun lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta pysyvästä asuinpaikkavaltiostaan ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen, ja lapsi on alle 16-vuotias. Tietoa ja ohjeita lapsikaappaustilanteisiin tai sen uhassa oleville on saatavilla oikeusministeriön sivuilta ja kansainvälisen lapsikaappauksen esitteestäLue koko kuntainfo 17/2020: 1.1.2020 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset sekä valtioiden rajat ylittävät lapsikaappaustilanteet
NordenBladet — Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä. Uudistuksella kehitetään puolustushallinnon kiinteistöjen hoitoa ja hallintaa palvelemaan puolustushallinnon tarpeita aiempaa paremmin. Ehdotuksen tavoite on myös hillitä toimitilakustannusten nousua. Esityksen mukaan Senaatti-kiinteistöt-liikelaitoksesta muodostetaan kahden liikelaitoksen muodostama Senaatti-konserni. Senaatti-kiinteistöt toimisi emoliikelaitoksena ja Puolustuskiinteistöt sen tytärliikelaitoksena. Valtiovarainministeriö ja puolustusministeriö ovat valmistelleet hanketta tiiviissä yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien kanssa. ”Valmisteluun osallistuneille kuuluu suuri kiitos, kun saamme tämän merkittävän uudistuksen maaliin. On myös tärkeää, että uuteen organisaatioon siirtyvä henkilöstö saa nyt varmuuden siitä, miten työt jatkuvat. Uskon, että uudella mallilla saamme tehokkuutta tilojen hoitoon ja kehittämiseen puolustusvoimien tarpeeseen”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Yhden luukun periaate parantaa valmiutta ”Puolustuskiinteistöt tulee olemaan Puolustusvoimien strateginen kumppani, jolla on itsenäinen ja välitön toimintakyky sekä valmius tukea Puolustusvoimia kaikissa olosuhteissa. Se tulee vastaamaan siitä, että maanpuolustukseen tarkoitetut tilat ovat käyttövalmiina kaikissa turvallisuustilanteissa. Asiakaslähtöisyys on uuden organisaation keskiössä – se perustetaan Puolustusvoimien tarpeita ajatellen. Uudella järjestelyllä myös parannetaan valtion kiinteistöorganisaation valmius- ja turvallisuusosaamista”, puolustusministeri Antti Kaikkonen toteaa.Puolustuskiinteistöjen tehtävä on tuottaa tilapalvelut Puolustusvoimille ja sen määrittämille kumppaneille. Valmistelun lähtökohtana on ollut toimintamalli, jonka mukaan Puolustuskiinteistöt vastaa tilojen ja alueiden toimivuudesta ja Puolustusvoimat niiden käytöstä. Tavoitteena on selkeyttää puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää. Senaatti-kiinteistöt tuottaa palvelut muille valtionhallinnon asiakkaille, sekä vastaa konsernille yhteisten palvelujen tuottamisesta. Rakennuslaitoksen ja Senaatin muutoksen kohteena oleva henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä. Uudessa konsernissa tulee olemaan noin 1100 työntekijää.Presidentin on määrä vahvistaa laki 18.12.2020. Puolustuskiinteistöjen on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2021.
NordenBladet — Vastuullisen liiketoiminnan sääntelystä käydään keskustelua sekä kansallisesti että Euroopan unionin tasolla. Asetettavan taustaryhmän tehtävänä on tukea valmistelua, joka liittyy asianmukaisen huolellisuuden velvoitteeseen. Sillä tarkoitetaan yritysten velvollisuutta toimintaan, jolla yritykset ehkäisevät ihmisoikeuksien toteutumiseen tai ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia.Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi 9.12.2020 sidosryhmiään nimeämään edustajan taustaryhmään, jonka toimikausi on 15.2.2021–1.2.2022. Ryhmän jäsenet edustavat vastuullisen liiketoiminnan parissa työskenteleviä ministeriöitä ja järjestöjä. Ministeriö ja taustaryhmä tulevat järjestämään muille sidosryhmille osallistumismahdollisuuksia valmistelujen kuluessa.Kansallisen valmistelun pohjana selvitys yritysvastuulaistaPääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan edistämään vastuullista liiketoimintaa Suomessa ja EU:ssa. Yksi hallitusohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä on selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuisi yrityksille asetettavaan huolellisuusvelvoitteeseen, joka koskisi niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa.Työ- ja elinkeinoministeriö teetti oikeudellisen selvityksen, joka konkretisoi, millainen yritysvastuulaki ja asianmukaisen huolellisuuden velvoite voisivat olla Suomessa. Selvitys avaa lain mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja, soveltamisalaa sekä valvontaa ja sanktioita. Ministeriö järjesti 30.6.–30.9.2020 selvityksestä lausuntokierroksen, josta saatiin yhteensä 48 lausuntoa.Taustaryhmän tehtävänä on tukea virkatyönä tehtävää jatkovalmistelua, joka perustuu selvitykseen ja sen sisällöstä saatuun lausuntopalautteeseen. Taustaryhmää kuullaan säännöllisesti jatkovalmistelun aikana.Komissio kerää parhaillaan näkemyksiä EU-sääntelystäEuroopan komissio on ilmoittanut antavansa kesäkuun 2021 loppuun mennessä säädösehdotuksen yritysten kestävästä hallintotavasta. Säädösehdotus sisältäisi myös asianmukaisen huolellisuuden velvoitteen. Komission järjestämä sidosryhmäkuuleminen kestävästä hallintotavasta jatkuu 8.2.2021 asti. Komissio kysyy, miten EU voisi parhaiten auttaa yrityksiä tekemään liiketoiminnastaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävämpää.Suomen kannat muodostetaan noudattaen normaalia kansallista EU-asioiden valmistelumenettelyä. Taustaryhmän asiantuntemusta hyödynnetään EU-valmisteluun liittyvässä ennakkovaikuttamisessa ja säädösehdotusten käsittelyn yhteydessä.
