NordenBladet — Brysselissä torstaina 10. joulukuuta alkanut Eurooppa-neuvosto on löytänyt sovun kiistassa oikeusvaltiomekanismista. Eurooppa-neuvosto on sopinut myös EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Turkin toimintaa ja itäisen Välimeren tilannetta koskevat päätelmät. EU-maiden johtajat sopivat myös tiiviimmästä yhteistyöstä koronapandemian taltuttamiseksi. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltioehdollisuutta koskeva mekanismi on merkittävä uudistus. Se lujittaa yhteistä arvopohjaa ja suojaa unionin talousarviota ja varoja. Uusi mekanismi on tärkeä EU:n toiminnan, hyväksyttävyyden ja uskottavuuden kannalta.Nyt saavutetun yhteisymmärryksen johdosta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat edetä koko heinäkuussa sovitun rahoituskehys- ja elpymispaketin viimeistelemisessä. Näin koronakriisiin liittyvä tukirahoitus saadaan liikkeelle ja uuden rahoituskehyksen mukaiset rahoitusohjelmat voivat alkaa.Suomelle oli tärkeää, että jo Euroopan parlamentin kanssa sovittua asetustekstiä ei avattu. Sen sisältämä päätöksenteko määräenemmistöllä on keskeinen. Oikeusmekanismi ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen laajemminkin olivat yksi merkittävimmistä Suomen kohta vuosi sitten päättyneen puheenjohtajakauden prioriteeteista.Eurooppa-neuvosto sopi uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta EU:lle. Unioni sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasoon nähden. Aiempi päästövähennystavoite oli 40%. Uusi tavoite on välietappi EU:n aiemmin asettamalle tavoitteelle olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU:n uusi sitoumus esitetään lauantaina 12. joulukuuta YK:n ilmastokokouksessa.Suomi on ajanut EU:n ilmastotavoitteen kiristämistä ja on tyytyväinen ratkaisuun. Suomen mielestä on tärkeää, että uusi vähintään 55% tavoite saavutetaan ennen muuta päästöjä vähentämällä. Suomi korostaa myös, että kaikkien EU-maiden tulee osallistua unionin tavoitteen toimeenpanoon.Koronapandemian osalta EU-johtajat totesivat, että epidemologinen tilanne on vaikea. Eurooppa-neuvosto sopikin yhteistyön tiivistämisestä. On erittäin tärkeää estää uudet tartunta-aallot sekä varmistaa rokotteiden saatavuus ja nopea jakelu kansalaisille jäsenmaiden rokotusohjelmien mukaisesti. Eurooppa-neuvosto keskusteli myös EU:n ja Turkin välisestä suhteesta. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa kiristämään luvattomaan poraustoimintaan itäisellä Välimerellä osallistuviin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. EU-johtajat palaavat Turkki-suhdetta koskevaan keskustelun viimeistään maaliskuussa 2021.EU-johtajat päättivät myös jatkaa Venäjään kohdistuvia rajoittavia toimia, jotka on asetettu Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.Eurooppa-neuvosto käsitteli lisäksi EU:n ja Yhdysvaltain välisiä suhteita. EU-johtajat katsovat, että unionin tulee rakentaa avoimet ja tiiviit yhteistyösuhteet Yhdysvaltain tulevan hallinnon kanssa. Tärkeää olisi Yhdysvaltain sitoutuminen sääntömääräiseen kansainväliseen järjestelmään ja monenväliseen yhteistyöhön globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.Perjantaina pidetty eurohuippukokous vahvisti aiemmin euroryhmässä saavutetun sovun Euroopan vakausmekanismin uudistamisesta ja yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelyn aikaistamisesta. Eurohuippukokous linjasi myös jatkotoimenpiteistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin syventämisen osalta.Eurooppa-neuvosto tuomitsi jyrkästi viimeaikaiset eri puolilla Eurooppa tehdyt terrori-iskut. EU-johtajat linjasivat, että EU:n poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä koordinaatiota on vahvistettava. Etenkin verkossa leviävää ääriajattelua ja propagandaa on myös pystyttävä kitkemään vieläkin tehokkaammin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut lain kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain eli Kemera-lain muuttamisesta niin, että Kemera-tukijärjestelmä on voimassa keskeytyksettä myös vuodenvaihteen jälkeen. Laki on tarvittaessa voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Lain voimassaolon jatkaminen oli tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö EU:ssa on viivästynyt.Metsätalouden uutta kannustinjärjestelmää on valmisteltu työryhmässä, jonka toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kemera-lain voimassaolon jatkaminen mahdollistaa uuden kannustejärjestelmän viimeistelyn tulevien valtiontukisääntöjen pohjalta. Uusi kannustinjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian uusien valtiontukisääntöjen valmistuttua.”Aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito on erittäin tärkeää sekä puuntuotannon, metsien terveyden ja kasvukyvyn että hiilinielujen kannalta. Kemera-lain voimassaolon pidennys varmistaa, että metsänhoidon kannusteet jatkuvat katkoitta samalla, kun valmistelemme uutta metsätalouden kannustinjärjestelmää”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Kemera-tuella edistetään taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä yksityismetsissä. Rahoitettavilla toimenpiteillä lisätään metsien kasvua, ylläpidetään metsätieverkkoa, turvataan metsien biologista monimuotoisuutta ja edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama LUMA2020-ohjelma tuotti uusimpaan tutkimustietoon perustuen ratkaisuja ja pedagogisia malleja innostavaan matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian oppimiseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Ohjelman toteutti LUMA-keskus Suomi ja sen 11 yliopistoa ja 13 keskusta vuosina 2019–2020. Ohjelman loppuraportti luovutettiin perjantaina 11. joulukuuta opetusministeri Li Anderssonille.LUMA2020-ohjelma tuotti uusia avauksia, materiaaleja ja yhteisöllisiä toimintamalleja koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välille ja tukemaan opetussuunnitelman perusteiden toteutusta. Uusia virtuaalisia avauksia saatiin erityisesti opettajien jatkuvan oppimisen sekä lasten ja nuorten harrastuneisuuden tueksi.Ohjelma on toiminut jatkuvan oppimisen tukena kaikille mukana oleville opettajille ja kasvattajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Oppimisyhteisöt työskentelivät ohjelmassa neljän teeman alla: Kestävä kehitys (mm. ilmastonmuutos, kiertotalous), Matematiikka ympärillämme (mm. taide, talous ja tilastot), Teknologia ympärillämme (mm. liikkuva laite, tekoäly, robotiikka) ja Minun LUMAni (vapaavalintainen teema, joka linkittyy luonnontieteisiin).– Yhdessä tehden, innostuen ja oppien -ohjelmamme loi innostavia uusia avauksia ja lisäsi yhteisöllistä toimintakulttuuria. Erityisesti yhdessä kehitetyt virtuaaliset materiaalit ja toimintamallit lisäävät tasa-arvoista tiedekasvatusta. Oivan työkalun siihen tarjosi LUMA-toiminnassa pitkään käytetty kehittämistutkimuksen toimintamalli. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa oli antoisaa ja loimme uusia materiaaleja sekä toimintatapoja, sanoo ohjelman johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomen hallinnosta Helsingin yliopistolta.LUMA2020-ohjelma tarjosi opettajille mahdollisuuden oppiainerajat ylittävälle yhteistyölle ja samalla kehittää omaa opetustaan sekä sisällyttää teema-alueiden sisältöjä opetukseen opetussuunnitelman perusteita tukien. Päätavoitteet saavutettiin hyvin huolimatta ohjelman nopeasta aikataulusta sekä koronaepidemian aiheuttamista poikkeusolosuhteista. Osallistuneet opettajat olivat ohjelmaan kokonaisuudessaan arvioinnin perusteella hyvin tyytyväisiä. Se on tarjonnut työkaluja muun muassa projektioppimisen, laaja-alaisen oppimisen ja oppivan yhteisön tueksi.LUMA2020-ohjelma lukuinaOsallistujina 81 asiantuntijaa 11 korkeakoulusta.Noin 450 opettajaa ja ohjaajaa, joita asiantuntijat tukivat.381 ohjelmaan liittyvää tapahtumaa, jotka olivat esimerkiksi korkeakouluissa, kouluissa ja päiväkodeissa järjestettyjä opintokäyntejä, täydennyskoulutuksia ja tapaamisia sekä verkkotapaamisia.160 oppimisyhteisöä, johon kuului päiväkoteja, peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja harrastekouluja.Ohjelman tuottamat materiaalit
Avoimet jatkuvan oppimisen verkkokurssit (auki vuoden 2021)
LUMA2020-ohjelman loppuraportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 11.12.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustusten kehittämis- ja digitalisaatiohankkeeseen on asetettu erillinen kuntien valtionavustuskäytänteiden kehittämisjaosto. Kuntajaoston tavoitteena on selkeyttää kunnille ja kuntayhtymille kohdennettavien valtionavustusten muodostamaa kokonaisuutta sekä valtioneuvoston että kuntien näkökulmasta.Kuntajaosto asetettiin ajalle 1.11.2020–31.5.2022. Työtä tehdään yhteiskehittämisen menetelmillä ja periaatteilla, ja kehittämistyöhön toivotaan kuntakenttää vahvasti mukaan. Keväällä 2021 toteutetaan myöntäjille ja hakijoille suunnattu kartoitus valtionavustustoiminnan nykytilasta ja kehittämiskohteista. Kartoitus toteutetaan haastatteluilla, osallistavilla työpajoilla ja kyselyllä. Valtionavustustoimintaan rakennettavan tietojärjestelmän, valtionosuusjärjestelmän ja Kuntataloustiedon tietovarantoja yhteensovitetaan kunta-asiakkaiden näkökulmasta. Muiden viranomaisten tietokannoissa olevia tietoja hyödynnetään ja tarvittavia tietoja pyydetään vain kerran. Jaosto laatii myös kuvauksen erityyppisten valtionavustusten roolista kuntien toiminnan ohjauksen välineenä. Syksyllä 2021 käynnistyy valtionavustustoiminnan tulevaisuustilaan liittyvä työstäminen. Tavoitteena on löytää ratkaisuja muun muassa vaikutusten mittauksen periaatteisiin, arviointitiedon hyödyntämiseen ja toiminnan tulosten levittämiseen. Nykytilaa ja kehittämiskohteita koskeva väliraportti julkaistaan alkusyksystä 2021. Ehdotukset kuntien valtionavustustoiminnan periaatteista ja toimintatavoista kootaan toukokuussa 2022 julkaistavaan loppuraporttiin.Kehittämishankkeen taustaaValtionapuviranomaiset myöntävät vuosittain kunnille, kuntayhtymille ja kuntakonserniin kuuluville yksiköille useita erilaisia valtionavustuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Hallinnonalakohtaiset valtionavustukset eivät muodosta kuntien näkökulmasta selkeää kokonaisuutta. Riskinä on hakujen päällekkäisyys, tavoitteiden ristiriitaisuus ja mahdollinen ristiriita kuntien hyvinvointitehtävien kanssa. Vaarana on myös, että avustukset johtavat pysyvän toiminnan ja palvelujen kehittämisen sijaan väliaikaiseen hankekehittämiseen. Hankkeissa luodut toimintamallit eivät välttämättä jää pysyviksi hankkeiden päättymisen jälkeen. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen tavoitteena on lisätä valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä, avoimuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n energiaministerit keskustelevat maanantaina 14.12.2020 epävirallisessa ministerikokouksessa energiajärjestelmäintegraatiosta tulevien säädösehdotusten ja energiatavoitteiden näkökulmasta. Suomea ministerien videokokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kokous korvaa energianeuvoston, jota ei koronatilanteen takia tänä vuonna järjestetä. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Alun perin energianeuvoston hyväksyttäväksi suunnitellut päätelmät käsitellään erikseen neuvoston kirjallisessa menettelyssä.Keskustelun pohjaksi puheenjohtajavaltio Saksa kysyy ministereiden näkemyksiä EU:n vuoteen 2030 ulottuvien energiatavoitteiden mahdollisesta kiristämisestä, sekä siitä, mitkä EU:n sääntelyuudistukset nähdään ensisijaisina järjestelmäintegraation mahdollistamiseksi.– Ilmastoneutraalin energiajärjestelmän rakentamisessa tarvitaan monia innovatiivisia ratkaisuja ja energian eri käyttömuotojen yhteispeliä. EU:ssa tulee panostaa laaja-alaisesti ilmastotavoitteita edistäviin ratkaisuihin ilman että voittavia teknologioita valitaan ennalta, painottaa ministeri Mika Lintilä.– Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laaja valikoima erilaisia energiateknologioita. Tämänkin vuoksi meidän on EU:ssa turvattava jäsenvaltioiden oikeus valita itse jokaiselle parhaiten sopivat päästöttömät energialähteet, ministeri Lintilä muistuttaa.Komissio julkaisi heinäkuussa EU:n energiajärjestelmän integraatiostrategian. Saksa viittaa toimittamassaan taustapaperissa strategiassa ehdotettuihin toimiin, joilla energiamarkkinaa kehitetään vähähiilisyyttä edistäväksi ja integroidummaksi. Samassa yhteydessä viitataan komission valmistelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntökokonaisuuteen (Fit for 55 -paketti). On mahdollista, että energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat uudet säädösehdotukset ovat osa tätä kokonaisuutta.Suomi kannattaa energiajärjestelmän integraatiostrategian hyödyntämistä niin EU:n energiapolitiikan kuin muidenkin sektorien politiikkatoimien suunnittelussa. Suomi tukee entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, ja ehdotusta EU:n 2030-päästövähennystavoitteen korottamisesta vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasoon verrattuna.2030-tavoitteen korottaminen edellyttää myös energialainsäädännön uudelleenarviointia, sillä energian käytöllä on keskeinen rooli päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Suomi näkee kuitenkin tärkeänä, että komissio laatii uudelleentarkastelun pohjaksi kattavat vaikutusarvioinnit. Vaikutusarviointien tulisi sisältää jäsenvaltiokohtaisia arvioita.Lainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella siitäkin syystä, että aiempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa.  Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa vähäpäästöisten, integroitujen ratkaisujen laajaa käyttöönottoaLainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella, sillä aikaisempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa. Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa esimerkiksi vähäpäästöisten power-to-X-ratkaisujen käyttöönottoa.Energiajärjestelmäintegraatiossa sähköistyminen tulee olemaan keskeisessä roolissa, joten on tärkeää, että puhdasta energiaa on saatavilla riittävästi. Suomi muistuttaa myös, että toimijat tarvitsevat ennakoitavaa lainsäädäntöä, jotta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat merkittävät investoinnit voivat toteutua. On tärkeää, että EU kehittää ja hyödyntää teknologianeutraalisti vähähiilisiä energiaratkaisuja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on myöntänyt yhteensä 9,69 miljoonaa euroa valtionavustusta 29:lle eri digitalisaatiohankkeelle kuntien toimintatapojen tai palveluprosessien uudistamiseksi.Hakemuksia saapui hakuaikana yhteensä 61. Avustusta myönnettiin vain hankkeisiin, jotka useammat kunnat tai kuntayhtymät toteuttavat yhdessä. Hankkeet on toteutettava vuoden 2022 lokakuun loppuun mennessä. Tänä vuonna tukea saattoi hakea kunnan päätöksenteon ja sitä tukevien prosessien digitalisaatioon, hallinnon ja kuntademokratian digitalisaatioon sekä etätyökäytäntöjen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Avustuksen kohdentamisella näihin aiheisiin haluttiin tukea kuntia koronatilanteen esille nostaman digiloikan parhaassa mahdollisessa hyödyntämisessä. Hankkeiden myötä kuntalaisille ja palveluiden käyttäjille tulee uusia digitaalisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Palveluista on tuettu erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden kehittämistä. Kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistävien hankkeiden tavoitteena on tukea kuntien digitalisaatiota, toimintatapojen uudistamista, asiakaslähtöisyyttä ja saavuttaa kustannussäästöjä. Monistettavuus ja jakaminen ovat rahoituksen suuntaamisen kantavia ajatuksia: hakijoiden on selvitettävä muissa kunnissa aiemmin tehtyä vastaavaa työtä ja pohdittava sen hyödyntämistä hankkeen pohjana. Lopputulosten ja prosessin on oltava monistettavissa tai muulla tavoin hyödynnettävissä muissa kunnissa. Lisäksi hankkeen aikana on sitouduttava yhteistyöhön muiden vastaavien hankkeiden kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana vuoden 2020 viimeisessä numerossa on ajankohtainen ”EU27 – Brexitin jälkeen”.Tuoreesta lehdestä löytyy Brexit-teeman lisäksi kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan EU-komissaari Jutta Urpilaisen haastattelu. Tässä numerossa analysoidaan myös mitä riskejä vientitakauksiin liittyy ja mitä mahdollisuuksia EU:n elpymisrahoitus tuo suomalaisyrityksille. Koronan vaikutusta logistiikkaan pohtii Keskuskauppakamarin asiantuntija Päivi Wood.Lehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta, joilta myös vois lukea tuoreet artikkelit.Verkkosivuilla voi vastata myös vuoden loppuun saakka auki olevaan lukijakyselyyn. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi Museokorttia.Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema kansainvälisen kaupan aikakauslehti. Kauppapolitiikka-lehden verkkosivut​ 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustartuntoja todetaan edelleen paljon ja tauti leviää nyt väestössä joka puolella Suomea. Epidemiatilanteen laajamittainen, äkillinen heikentyminen koko maassa on mahdollista. Marraskuun puolivälistä alkanut tapausmäärien jyrkkä kasvu näyttää kuitenkin mahdollisesti tasaantuneen. Vasta lähiviikkoina nähdään, miten alueelliset rajoitukset ja suositukset vaikuttavat tautitilanteeseen.Viikolla 49 (ajalla 23.11.-6.12) aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 3002 uutta tapausta, mikä on 132 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 54 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edellisellä viikolla ilmaantuvuus oli 57 tapausta.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 48-49) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 6136 uutta tapausta, mikä on 1895 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 111 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 77 tapausta.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,05-1,25 (90 % todennäköisyysväli).
Uusista tartunnoista neljännes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.Viikolla 49 analysoitiin noin 13 000–22 000 näytettä päivittäin. Positiivisten tapausten osuus testatuista näytteistä oli noin 2,3 %.Ikääntyvien tartunnat ja sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvussaValtaosa tartunnoista todetaan edelleen nuoremmissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Viikolla 49 kaikista tapauksista noin 72 % todettiin alle 50-vuotiailla ja 40 % alle 30-vuotiailla.Yli 60-vuotiaiden osuus tartunnan saaneista on nyt noin 15 %. Osuus on noussut viikossa kolme prosenttiyksikköä. Ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvien yli 70-vuotiaiden osuus tartunnan saaneista oli yli 8 %. Tämä on kolmisen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisellä viikolla. Sairaalahoidossa oli 9.12. yhteensä  233* potilasta, joista tehohoidossa 27 potilasta. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 20 000, mikä on lähes 70 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 29 572 koronavirustartuntaa. Tautiin liittyvien kuolemien määrä on viime viikkoina noussut: 9. joulukuuta mennessä kuolemia oli todettu 433.* Korjattu klo 19:20 sairaalahoidossa olevien potilaiden määräksi 233.Tartunnanlähde selviää hieman aiempaa useammin myös pääkaupunkiseudullaKoko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin viikolla 49 selvitettyä noin 60 % tapauksista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tartunnanlähde selvisi aiempaa useammin eli yli puolessa tapauksista.Selvitetyistä tartunnoista noin puolet tapahtui kotona samassa taloudessa asuvien kesken. Työpaikalla tartunnan sai noin 15 %, ravitsemisliikkeissä noin 2 % ja harrastusten yhteydessä noin 3 % tartunnan saaneista.Oppilaitoksiin jäljitettiin noin 4 % ja varhaiskasvatukseen noin prosentti tapauksista. Kunnat ovat raportoineet 4.12. mennessä tiedot yhteensä 35 349 perusopetuksessa ja toisella asteella altistuneesta henkilöstä, joista 446 (1,3 %) oli saanut tartunnan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt tietoa syyslukukauden alusta lähtien. Suositukset ja rajoitukset purevat myös joukkoaltistuksiinJoukkoaltistuksia on Suomessa edelleen paljon, ja niitä raportoitiin viikolla 49 lähes jokaisesta sairaanhoitopiireistä. Noin kolmannes joukkoaltistustilanteista oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. On tärkeää, että ihmiset noudattavat annettuja alueellisia suosituksia ja rajoituksia, jotta joukkoaltistumiseen johtavat tilanteet vähenevät.Noin joka kymmenes kaikista joukkoaltistumisista tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, noin viidennes harrastustoiminnassa ja noin kolmannes oppilaitoksissa. Varhaiskasvatuksessa joukkoaltistuksia oli noin 16 %. Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa isot joukkoaltistukset ovat johtaneet vain harvoihin jatkotartuntoihin. Yksityisissä juhlissa tapahtui 6 % ja ravitsemisliikkeissä noin 3 % joukkoaltistumisista. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ilmoittaa haettavaksi vuoden 2020 valtionavustuksen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminnan järjestämiseksi. Hakuaika alkaa 10.12.2020 ja tämän ilmoituksen kohdan 5 vaatimusten mukaiset hakemukset liitteineen tulee toimittaa ympäristöministeriölle viimeistään 24.1.2021.1. Avustuksen kohteena oleva toimintaAvustuksen kohteena on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta.Avustukset maksetaan ympäristöministeriön momentilta 35.10.21 (Eräät luonnonsuojelun menot)Tässä ilmoituksessa tarkoitettuun toimintaan on vuodelle 2021 käytettävissä 200 000 euroa. Harkinnanvaraiset valtionavustukset ympäristöministeriön hallinnonalalla edistävät ministeriön kannalta myönteisiä yhteiskunnallisia arvoja ja vaikutuksia sekä strategisia tavoitteita. Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia etuuksia ja niiden myöntäminen edellyttää, että eduskunta osoittaa kyseisen vuoden valtion talousarviossa tähän varoja.2. Edellytykset hakijalleHakijalla on oltava käytännössä osoitettu kokemus ja osaaminen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidosta, sekä erinomainen asiantuntemus avustuksen kohteena olevasta toiminnasta. Hakijalla on oltava tarkoitukseen soveltuvat tilat ja hakija vastaa siitä, että tarvittavat luvat toiminnan järjestämiseksi ovat olemassa.Hakijan tulee olla yhteisö. Hakija ei voi olla yksityishenkilö eikä toiminimi.3. HarkintaperusteetAvustuksien harkintaa tehdään hakijoiden toimittamien hakemusten perusteella, valtionavustuslain 5 §:n ja 7 §:n mukaisesti. Avustusta harkittaessa otetaan huomioon hakijan edellytykset hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämiseksi, yhteisön maantieteellinen kattavuus ja toiminnan vaikuttavuus. Vaikuttavuutta voidaan kuvailla esimerkiksi hoidettavien eläinten määrällä ja luontoon palautettavien eläinten määrällä. Lisäksi harkinnassa huomioidaan avustuksen tarpeellisuus suhteessa avustuksen kohteena olevaan toimintaan sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden. Myönnettävän avustuksen määrä voi vaihdella näiden harkintakriteerien perusteella.4. AvustuspäätöksetYmpäristöministeriö tekee hakijoille hakuajan päätyttyä kirjallisen valtionavustuspäätöksen, myönteisen tai kielteisen. Tukea on mahdollista myös myöntää vähemmän kuin mitä on haettu. Päätökset pyritään tekemään helmikuun 2021 loppuun mennessä. Avustuspäätös sisältää ehdot, joita avustuksen saajan tulee noudattaa. Avustus maksetaan avustuspäätöksen nojalla yhdessä erässä hakijan ilmoittamalle tilille.Toimintaan myönnettävän avustuksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia avustuksen kohteena olevan toiminnan kuluista. Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää varsinaisen toiminnan kuluja. Tuki on käytettävä pelkästään luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitamiseen eikä sitä saa käyttää miltään osin tuensaajan mahdolliseen muuhun toimintaan. Avustusta ei voida käyttää EU-valtiotukisääntelyssä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi