tiistai, 11 marraskuun, 2025

Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
20979 VIESTIT 0 KOMMENTIT

Helena-Reet: Podcastit, web-koulutukset ja inspiraation kerääminen, jotta uusien ideoiden ja energian avulla taas nousta tuhkasta kuin Fenix-lintu!

NordenBladet – Jo pari päivää (oikeastaan jopa paljon pitempään) on sellainen tunne, että luettelo, ”todo list”, joka töihin liittyvää toimintaa vaatii, aina vain täyttyy ja täyttyy, mutta syventymään ei pysty ja väistämättä syntyy sellainen tunne, että arkihuolet yksinkertaisesti tukahduttavat. Toimitettavat asiat kasvavat yli pään, varsinkin kun olen niin kunnianhimoinen ja monella rintamalla puuhaava – aina vain monta hanketta samalla kertaa käynnissä ja monta rautaa tulessa, erilaisia yhteistyösopimuksia solmittu ja lupauksia annettu…

Pitää tällaista vauhtia perheen (kodin askareiden, ison talon, suuren puutarhan ja kahden lapsen, joista yksi on juuri teini-ikään kasvanut ja toinen vaikeasti vammainen) ohella on erittäin hankalaa. Todellisuudessa hankala on liian lievä sana tässä yhteydessä. Oikea olisi sanoa ”Mission impossible” – mutta aina pystyn lopulta löytämään jonkin ratkaisun. Lupaukset ovat asioita, joista pidän aina kiinni, ja niitä kertoja on riittämiin, jolloin äärettömästi kadun, että tulin jotain luvanneeksi. Mutta taas toistaalta, kun on pakkotilanne ja tulipalokiire, asiat tulevat hoidetuiksi, nekin niistä, joita muuten en ehkä koskaan tekisi.

Pääosa hankkeistani ja suunnitelmistani on pitkäaikaisia ja ikään kuin ”myös omia lapsia”, jotka vuosien mittaan kasvavat ja kehittyvät ja vaativat siksi lisäaikaa ja huomiota. Niistä puolestaan kasvaa uusia hankkeita ja uusia ratkaisuita ja se on oikeastaan erittäin kiehtovaa. Ennen odotin aina tulosta, nykyisin nautin myös prosessista. Uskon, että myös blogin lukijat haluaisivat nähdä enemmän prosessia, arkielämää, kuin pelkän lopputuloksen – postituksen, jossa kuvataan, että kaikki on ratkaistu, markkinoille tuotu, voitettu, valmiina. Elin tässä uskossa pitkään. Uskossa, että en kuvaile kielteistä, ja blogit kirjoitan vasta ns. asiasta, sillä vanhempani opettivat, että tee ensin ja puhu vasta sitten. Nykyisin olen sitä mieltä, että se on väärä opetus, ainakin joltakin kannalta. Yrittäjät 90 % erehtyvät, tekevät uudelleen, epäonnistuvat, menettävät ja ovat kontallaan nenä mudassa ja joskus harvoin hieman menee myös hyvin. Tänään uskon, että kannattaisi kirjoittaa myös prosessista, prosesseista – siitä, miten ajatus synty, miten mikin kehittyy, mitä se tuo tullessaa ja mitä sitten tapahtuu. Jos eteenpäin on musta aukko, katastrofi ja konkurssi, sekin on jännittävää, sillä se on todellista elämää. Todellinen elämä kulkeekin yleensä yhden ongelman ratkaisemisesta toiseen. Todellinen elämä ei ole vain menestystarinaa. Todellinen elämä on hyvin usein kyyneleitä, epäonnistumisia ja hädin tuskin toimeen tulemista. Sanalla sanoen, palaten jutun alkuun, se joka paljon tekee, se paljon ehtii, mutta myös paljon epäonnistuu, ja kaikkea tätä kokien tulee välillä ladata itseään.

Olen jo pari päivää sukeltanut podcastien, web-koulutusten ja online-mediasta inspiraation keräämisen aallonpituudelle ja suunnitelmissa on jatkaa sillä vielä joitakin päiviä. Muiden luentoja, ajatuksia ja web-esitelmiä kuuntelemalla, muiden kokemuksista ja valikoiduista vinkeistä oppimalla ja yksinkertaisesti internetissä itseä kiinnostavissa aiheissa surffaamalla oppii paljon lisää ja saa tavallaan restartin. Juuri nyt sitä teenkin noustakseni uusillä ideoilla ja energialla taas tuhasta kuin Fenix-lintu!

Millaisia podcasteja, web-koulutuksia olette viime aikoina löytäneet? Onko jotain, jota kuuntelette, katsotte tai seuraatte säännöllisesti?

FORBES rich list: Kylie Jenner on maailman kovatuloisin julkkis – tienasi yli kolme kertaa enemmän kuin listakakkonen

OHMYGOSSIP – Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes on julkaissut listan sadasta maailman isotuloisimmasta julkkiksesta. Ykköspaikkaa listalla pitää Kylie Jenner, 23, jonka tienestit tänä vuonna olivat 590 miljoonaa dollaria, eli noin 485 miljoonaa euroa.

Listakakkosena on Kanye West, 43, joka tienasi 170 miljoonaa dollaria, eli noin 140 miljoonaa euroa. Ero Jennerin tienesteihin on melkoinen, sillä nainen tienasi yli kolme kertaa enemmän kuin West. Iso osa Jennerin tuloista on peräisin tammikuisesta yrityskaupasta, kun nainen myi 51 % kosmetiikkayrityksestään Cotylle.

Forbesin listan kolmannen paikan lunasti tennistähti Roger Federer, 39, jonka tilipussi kasvoi 106,3 miljoonalla dollarilla, eli noin 87,3 miljoonalla eurolla.

Nelosena listalla on jalkapalloilija Cristiano Ronaldo, 35, ja vitosena niin ikään jalkapalloilija Lionel Messi, 33. Ronaldon tulot olivat 105 miljoonaa dollaria (86,3 miljoonaa euroa) ja Messin 104 miljoonaa dollaria (85,5 miljoonaa euroa).

Jenner on kärkiviisikon ainoa nainen, ja kun viisikon tuloja tarkastelee tarkemmin, käy ilmi, että Jenner tienasi enemmän kuin West, Federer, Ronaldo ja Messi yhteensä.

Frobesin mukaan maailman eniten tienanneet julkkikset ansaitsivat kuluvana vuonna yhteensä 6,1 miljardia dollaria ennen veroja ja muita kuluja. Vuoteen 2019 nähden pudotusta listan julkkisten kokonaistuloissa oli 200 miljoonan dollarin verran.

Kuva: Kylie Jenner Instagram

Valtiovarainministeriö julkaisee arvionsa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä parantavista toimista

NordenBladet — Ehdotukset yli 55-vuotiaden työllisyyttä parantaviksi toimiksi kasvattaisivat työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Työllisyyskokonaisuuden arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä.Valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen linjaamien yli 55-vuotiaiden työllisyyttä koskevien toimenpide-ehdotusten potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Kaikkien arvioitujen ehdotusten toteuttaminen kasvattaisi työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Varantovaikutuksella viitataan tilanteeseen, jossa työllisyyden vahvistuminen syntyy esimerkiksi väliaikaisesti julkiselle sektorille rekrytoitujen henkilöiden kautta. Arvioiduissa toimissa varantovaikutusta syntyy etenkin kuntien velvoitetyöllistämisen ja osin palkkatuen kautta. Ehdotukset vahvistaisivat julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla. Hallitus antoi syyskuussa 2020 budjettiriihen yhteydessä työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55‐vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina‐asemaansa ja työssä jaksamista. Toimien tavoitteena on vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, joilla saavutetaan vähintään 10 000 uutta työllistä vuoden 2029 loppuun mennessä. Hallituksen budjettiriihen työllisyyskirjauksessa todettiin, että mikäli työmarkkinaosapuolille annettu toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020. Työmarkkinajärjestöt ilmoittivat 30. marraskuuta, että niiden työllisyysneuvottelut päättyivät tuloksettomina. Hallitus linjasi toimet yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi 17. joulukuuta.Nyt julkaistu muistio ja sen sisältämät arviot ovat vielä luonnosvaiheessa. Toimenpiteiden työllisyysvaikutukset voivat muuttua toimien valmistelun myötä. Valtiovarainministeriön rakenneyksikön tekemässä arviossa ei oteta kantaa ehdotusten käytännön toteutukseen tai juridisiin rajoitteisiin. Toimien työllisyysvaikutukset arvioidaan lopullisesti hallituksen esitysten yhteydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Hallitus linjasi toimista yli 55-vuotiaiden työllisyyden ja työmarkkina-aseman parantamiseksi, työssä jaksamisen edistämiseksi ja muutosturvan vahvistamiseksi

NordenBladet — Marinin hallituksen tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettiin toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa.Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, edistetään työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistetaan osaamista sekä muutosturvaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Ehdotusten yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Työnantajien kustannukset kasvavat nykyiseen verrattuna yhteensä noin 10 milj. € vuoden 2029 tasossa tarkasteltuna.Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kuntainfo: Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2021

NordenBladet — Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2021 on vahvistettu. Yksin asuvalla henkilöllä perusosa on 1.1.2021 lähtien 504,06 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 574,63 euroa kuukaudessa.Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Asiakas hakee perustoimeentulotukea Kelasta. Kunta vastaa täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä niihin liittyvästä sosiaalityöstä.Lue koko kuntainfo 20/2020: Toimeentulotuen perusosa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi mukaan EU:n vetyhankkeeseen – tavoitteena hillitä ilmastonmuutosta ja lisätä teollisuuden kilpailukykyä

NordenBladet — Suomi osallistuu vetytalouden EU-hankkeeseen. Tavoitteena on vauhdittaa teollisuuden siirtymää puhtaan vedyn tuotantoon ja käyttöön sekä vedyn uusien käyttökohteiden kehittämistä. Tämä auttaa osaltaan saavuttamaan Suomen tavoitteen hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä.Suomi allekirjoitti aiheesta julistuksen yhdessä 21 muun EU-valtion ja Norjan kanssa 17.12.2020. Käytännössä hanke tarkoittaa, että suomalaisilla yrityksillä on entistä suuremmat mahdollisuudet osallistua vetytalouden luomiseen Euroopassa.EU rakentaa vedyn roolia teollisessa murroksessaHanke perustuu Euroopan komission vetytalouden IPCEI-tiedonantoon. IPCEI on lyhenne sanoista Important Project of Common European interest (Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke). IPCEI-hankkeita koskee erillinen, kevyempi valtiontukisäännöstö, jonka mukaan valtio voi tukea yrityksiä normaalia joustavammin. Suomi tekee myöhemmin Euroopan komissiolle valtiontuki-ilmoituksen rahoitusehdoista.EU:n vetyjulistukseen osallistuvat maat sitoutuvat vetytalouden luomiseen Euroopassa. Julkistuksen on allekirjoittanut 23 maata, jotka ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.– Tulemme olemaan Euroopan eturintamassa uudistamassa teollisuuttamme. Valinnoissa onnistuminen edellyttää myös mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen. Hankkeilla lisätään työllisyyttä ja kilpailukykyä ja ennen kaikkea uudistetaan teollisuutta ja liikennettä vähäpäästöiseksi, sanoo EU-maiden vetyjulistuksen Suomen puolesta allekirjoittanut elinkeinoministerin valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.Vety tukee hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistäPyrkimys hiilineutraalisuuteen mullistaa tulevaisuudessa energiantuotannon, teolliset prosessit, asumisen ja liikenteen. Sähkön käyttö moninkertaistuu ja sähköä tuotetaan suuria määriä alueilla, joissa on luontaiset edellytykset mittavalle uusiutuvan energian tuotannolle.Sähköä voidaan konvertoida vedyksi niin sanotuilla elektrolyysereillä. Vedyn käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä energiateollisuudessa, metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa sekä liikenteessä. Vety tullaan tuottamaan päästöttömästi ja vetyä voidaan käyttää isojen energiamäärien siirrossa ja varastoinnissa. Vety on myös raaka-aine. Vedyn avulla voidaan valmistaa päästöneutraaleja liikennepolttoaineita vaikkapa lentoliikenteen tarpeisiin.Suomi tarvitsee tulevaisuudessa vetyosaamista oman teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hallintaan. Teollisuudenaloista erityisesti kemianteollisuus ja sementtiteollisuus tarvitsevat vetyä prosessien päästöjen vähentämisessä. Vetyä tarvitaan sekä fossiilisten että biopolttoaineiden tekemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallisen täytäntöönpanon arviomuistio lausunnoille

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kuljetuksen tilaajavastuita koskevasta muistiosta. Lisäksi pyydetään vastauksia erityisesti muistion lopussa esitettyihin kysymyksiin.Arviomuistiossa käydään läpi liikkuvuuspaketin sisältöä, tulevia muutoksia sekä arvioidaan kansallisen lainsäädännön muutostarpeita. Samassa yhteydessä arvioidaan hallitusohjelman mukaisten, kuljetusten tilaajanvastuuta koskevien kirjausten lisääminen liikennepalvelulakiin.Liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää EU:n tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa. Liikkuvuuspaketti selkeyttää alan aikaisemmin epäselviä säännöksiä ja yhtenäistää niiden soveltamista eri jäsenmaissa. Yhtenäiset säännöt edistävät myös kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta.Valmistelutyöhön on asetettu työryhmä ja siihen liittyvä alatyöryhmä, jotka ovat aloittaneet toimintansa. Ryhmät kuulevat työssään kuljetusalan toimijoita sekä muita sidosryhmiä ja asiantuntijoita.Työryhmä arvioi kansallisten lainsäädäntötarpeiden ohella muun muassa, mitä tietojärjestelmämuutoksia ja valvontatoimia liikkuvuuspaketin myötä vaaditaan, sekä mitä ja millaisia kansallisia vaikutuksia säädösmuutoksilla on.Alatyöryhmä toimii työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työryhmän toimeksiannon ja ohjauksen perusteella. Alatyöryhmä valmistelee lähetettyjen maantieliikenteen alan työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät työoikeuteen ja työelämään liittyvät säännösehdotukset.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 17.1.2021. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Saunaperinne Suomesta valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

NordenBladet — Saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17. joulukuuta 2020. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea. Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen.Saunakulttuuri on Suomessa vahva ja elinvoimainen. Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan monella tapaa. Elinvoimaisuuden lisäksi vaalitaan omaperäisen saunaperinteen jatkuvuutta, ja nostetaan esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria, hyvinvointia ja demokratiaa. Taustalla vaikuttaa laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä sekä muita saunakulttuuria edistäviä toimijoita. –    Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa, mikä lisää ennestään saunakulttuurimme tunnettuutta kaikkialla maailmassa. Tästä voivat olla ylpeitä kaikki saunojat, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää perintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa.–    Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta. Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelotSuomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 549 kohdetta 127 maasta. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken.Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon, josta on mahdollisuus hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Wikiluettelossa on tällä hetkellä 175 kohdetta ja kansallisessa luettelossa 64 kohdetta. Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös monikansallisessa pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Molempiin odotetaan päätöstä joulukuussa 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Tasavallan presidentin esittelyn 17.12.2020 päätösaineisto julkaistu

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 17.12.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Etäkokousten järjestämismahdollisuuksia jatketaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kesäkuun 2021 loppuun

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut tänään lakimuutokset, joilla jatketaan koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa kesäkuun loppuun 2021. Kiinteistötoimituksissa on väliaikaisesti luovuttu henkilökohtaisen läsnäolon vaatimuksesta. Toimituskokouksiin on mahdollista tarvittaessa osallistua sähköisesti. Selkeissä, yksinkertaisissa tapauksissa on mahdollista käyttää kirjallista menettelyä.Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä poronhoitolaissa tarkoitettujen paliskunnan, sen hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset on mahdollista tarvittaessa järjestää etäkokouksina. Sääntömääräisiä kokouksia voi myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi