NordenBladet — Viime vuosisadan alkupuolella, aikana jolloin maailma ei ollut avoin kaikille, diplomaatin uraan liittyi gloriaa. Ajat muuttuivat ja toisen maailmansodan jälkeen alettiin kyseenalaistaa eliittidiplomatian mielekkyyttä kansainvälisessä keskustelussa. Myös valtioiden lisääntyminen, kansainvälisten järjestöjen kasvu sekä kommunikaation nopeutuminen vaikuttivat maailmanlaajuisesti diplomatian uudelleenmäärittelyyn. Suomessa avoimeen hakuun perustuva ulkoministeriön diplomaattikoulutus, kansainvälisten asioiden valmennuskurssi Kavaku täyttää tänä syksynä viisikymmentä vuotta.Kavaku-kurssi tutustui vuonna 2018 muun muassa YK-järjestöjen työhön opintomatkallaan Tansaniassa. Kuva: Johannes PuukkiKavaku mullisti diplomaattihaun 1970-luvullaUlkoministeriössä huomattiin yhteiskunnallisen ilmapiirin nopea muutos 1960-70 lukujen taitteessa. Ulkoasiainhallinnon monipuolisuuden lisääntyessä haluttiin, että virkamiesharjoittelijat voitaisiin valita entistä laajemmalta pohjalta, avoimen ja yleisen hakumenettelyn kautta. Uuden kansainvälisten asioiden kurssin eli Kavakun odotettiin tuovan moninaisuutta hakijoiden sosiaalisiin taustoihin ja demokratisoivan mahdollisuuksia päästä diplomaattiuralle.Ajatus oli mullistava. Kun ensimmäinen Kavaku järjestettiin vuonna 1970 ei eri sukupolvien välinen kohtaaminen hierakkisessa ulkoasiainhallinnossa sujunut hankauksitta.”Kurssille tuli joukko 1960-luvun opiskelijapolitiikassa aktivoituneita kansainvälisiä nuoria, joille hierarkkinen ja jäykkä ulkoministeriö oli kiehtova kohde haastaa. Tässä mielessä olimme radikaaleja. ’Nyt ne kakarat tekivät kapinan’, puhistiin Ritarikadun käytävillä, kun kurssilaiset kieltäytyivät tehtävästä luonnostella ’ministerin vastaus’ eduskuntakyselyyn, jossa oman kurssin järjestelyjä arvosteltiin. Saimme kapinakurssin nimen, kun emme suostuneet annettuun muottiin. UM:ssä ei tällaisiin virkamiehen alkuihin ollut totuttu. Kekkosen ministeriössä ei sopinut auktoriteetteja haastaa”, ensimmäisen Kavakun käynyt Pertti Torstila muistelee.”Tulimme ulkoministeriöön itä-länsi -liennytyksen vuosikymmenelle. Kurssilla kuulimme, että avustajan polku ei ole ruusuista suurpolitiikkaa, juoksupojan hommia enimmäkseen. Vaan meidätpä tempaistiin heti töihin Suomen ulkopolitiikan suureen näyttöön, ETYK:iin. Tuon tulikokeen läpäistyämme olimme valmiit mihin vain.””Ykköskavaku oli oma erikoinen tarinansa, jota meistä mukana olleista kukaan ei unohda”, suurlähettiläs Pertti Torstila muistelee. Eläkepäivillään Torstila toimi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana vuosina  2014-2020. Kuva: SPRKurssin perusmalli oli sama koko 1970-luvun. Koulutuksen painopisteet olivat pääosin kansainvälisessä politiikassa, kansainvälisessä oikeudessa, Suomen ulkomaankauppapolitiikassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja kieliopinnoissa. Valintaprosessissa pääpaino oli monipuolisessa ja oikeudenmukaisessa pisteytyksessä. Ministeriön johtoryhmällä oli mahdollisuus vaikuttaa kriteeri- ja pisteytysvalintoihin.Nykyisin koko Suomi edustettuna1980-luvulla ja 1990-luvun alussa jo yli puolet diplomaattikurssilaisista oli naisia. Naisten määrällinen huippu koettiin vuonna 1983 kun valittiin 16 avustajaa, joista peräti 12 oli naisia. Tämän seurauksena ulkoministeriön valinta- ja koulutuslautakunta kokoontui tarkastelemaan asiaa ja lähellä oli, ettei päätetty antaa armeijapisteitä miesten aseman vahvistamiseksi, mutta tästä aikeesta luovuttiin.Tänä päivänä naiset ovat jo vakiinnuttaneet asemansa enemmistönä Kavakulla. Naisia ja miehiä toimii nykyään suurlähettiläinä suurin piirtein yhtä paljon.Ulkoasiainhallinnon ala oli saavuttanut 1990-luvulle tultaessa sen monipuolisuuden, mitä tavoiteltiin jo 1960-luvulla. Koko Suomi oli edustettuna kavakulaisissa: diplomaattikoulutukseen tultiin monenlaisista perhe- ja koulutustaustoista.Kavaku on ajassa kiinni elävä keski-ikäinenViime vuosina Kavaku-koulutuksessa tehtyjen uudistusten tavoitteena on ollut löytää uusia tapoja valmentaa ministeriössä aloittavat virkamiehet. Koulutusfilosofiassa painottuu työssä oppiminen. Perinteisistä luennoista on siirrytty osallistavampaan, harjoituksia, keskustelua ja tutustumiskäyntejä sisältävään koulutukseen. Yhden pitkän kurssin sijaan on nyt kolme koulutusjaksoa, jotka nivoutuvat yhteen ministeriön eri osastoilla ja edustustoissa tapahtuvan harjoittelun kanssa.”Kavaku ei ole vain kurssi, vaan kokonainen koulutusohjelma”, korostaa henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikön päällikkö Christian Lindholm.Koulutusohjelma on säilyttänyt vetovoimansa, vuonna 2020 hakijoita oli yli 1080 henkilöä.Uusimpana esimerkkinä koulutusohjelman elämisestä ajassa käy hyvin se, että Kavaku 43 taipui koronan vaatimuksesta myös etämuotoon.Vuosi 2020 – digiloikkia ja etätyötäKorona-aikaan Kavakun aloittanut Laura Hassinen on ollut tyytyväinen, että koulutus saatiin käyntiin poikkeuksellisissa olosuhteissa, vaikka ensimmäinen osastoharjoittelu onkin kulunut pääosin etätyön merkeissä.Vastuuvirkamies Laura Hassinen lähtee ensi kesänä ensimmäiselle ulkomaan komennukselleen. ”Kolmen pienen lapsen äitinä päätökset ulkomaan edustustoihin hakemisesta tehdään koko porukan voimin. Olen iloinen, että perhenäkökulmaa otetaan UM:ssä huomioon koko ajan enemmän.””Pandemian vaikutus tehtävien hoitamiseen on ollut mielestäni suhteellisen merkittävä. Kaikki ns. kiva on poissa, kun ei ole mahdollisuutta virkamatkoihin eikä voi tavata kansainvälisiä kollegoita maailmalla. Olemme silti todella nopeasti löytäneet uusia tapoja tehdä töitä ja luoda kontakteja”, pohtii Hassinen.”Digiloikka on ollut pitkä, ja kynnys järjestää esimerkiksi kansainvälisiä webinaareja tai vapaamuotoisempia virtuaalikokouksia on madaltunut huomattavasti. Odotan kuitenkin innolla, että pääsisimme ensi vuonna tosihommiin”. Ulkoministeriö rekrytoi taas uusia osaajiaUlkoministeriön tuorein rekrytointikierros käynnistyi 4.12.2020. Syyskuussa 2021 alkavalle kansainvälisten suhteiden valmennuskurssille ja hallinnollisten asioiden koulutusohjelmaan valitaan arviolta 10 henkilöä kumpaiseenkin. Haku Kavakulle ja Halkulle on auki Valtiolle.fi:ssä 21.12. klo 16:15 asti.Palvelukseen etsitään monipuolisesti eri koulutustaustan omaavia ja eri aloista kiinnostuneita henkilöitä. Työ ministeriössä palkitsee uteliaita, sopeutumiskykyisiä ja itseään kehittämään pyrkiviä ihmisiä. Haussa on itsenäisen työn hallitsevia mutta tiimityöstä inspiroituvia osaajia, joilla on hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Menestyksellisellä hakijalla on sekä ammatilliset että henkilökohtaiset valmiudet ja vahva kiinnostus toimia Suomen edustajana, palvella suomalaisia maailmalla.Ura ulkoministeriössä sisältää erilaisia tehtäviä ministeriön eri osastoilla Helsingissä sekä ympäri Suomen globaalia edustustoverkkoa. Suomen edustustoista lukuisat ovat EU-maiden ulkopuolella, nousevissa talouksissa ja kehitysmaissa.      Haut Kavaku- ja Halku –koulutusohjelmiin nyt aukiUra ulkoasiainhallinnossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,50 prosenttia 1.1.2021 alkaen vuoden 2021 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2020 alkaen ollut -0,25 prosenttia.Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella (Laki eräistä viitekoroista 996/1998). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvityksen tuloksia on hyödynnetty valtioneuvoston 10. joulukuuta julkaisemassa skenaariotyössä arvioitaessa erilaisten vaihtoehtoisten epidemiakulkujen kokonaistaloudellisia vaikutuksia.Selvityksen päähavainto on, että koronaviruksen aiheuttaman taudin ilmaantuvuudella ja luottamuksella talouteen on yhteys: sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen heikentää yleistä luottamusta talouteen. Yleisen luottamuksen taas tiedetään selittävän bruttokansantuotteen kehitystä. Hyödyntämällä taloudellisen luottamuksen ja bruttokansantuotteen välistä yhteyttä skenaariotyössä on voitu arvioida epidemian kulun vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin. Valtiovarainministeriö avaa julkaisussaan arvioinnin takana käytettyjä laskentamenetelmiä. Koronan taloudellisia vaikutuksia arvioitiin määrittelemällä tilastollinen malli 17 EU-maalle, joista oli saatavilla vertailukelpoista aineistoa.Pandemian vaikutuksia talouteen mitattiin sekä talouden yleisellä että palvelusektorin erillisellä luottamusmittarilla. Epidemiatilanteen vakavuutta arvioitiin sairaalahoidon tarpeen avulla. Näiden lisäksi mallit sisältävät muuttujia, joiden avulla on mitattu ihmisten liikkuvuutta, toimenpantujen rajoitustoimien määrää ja laatua sekä talouden tukitoimia. Hallitus keskusteli sen käyttöön laadituista skenaarioista neuvotteluissaan 9. joulukuuta. Skenaariot koskevat koronavirusepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Niissä tarkastellaan mahdollisia epidemiologisia kehityskulkuja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”Eurooppa-neuvoston vahvistus päästötavoitteen kiristämisestä tuli kreivin aikaan. Vaikka päätös ei ole kaikilta osin toiveidemme mukainen, on hienoa, että se ehti ajoissa huomisille Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotissyntymäpäiville ja YK:n ilmastohuippukokoukseen. Tavoitteen kiristäminen näyttää maailmalle, että rakennamme johdonmukaisesti hiilineutraalia maanosaa vuoteen 2050 mennessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Eurooppa-neuvosto päätti päästövähennystavoitteen kiristämisestä läpi yön kestäneiden neuvottelujen jälkeen perjantaiaamuna. EU vähentää nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi tavoite oli 40 prosentin päästövähennys 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomi ajoi tavoitteen saavuttamista pelkillä päästövähennyksillä, mutta lopullisessa muotoilussa myös nielujen rooli huomioidaan.Ministeri Mikkonen korostaa, että 55 prosentin nettopäästövähennys tuleekin nähdä minimitavoitteena, ja EU:n ja kansalliset päästövähennystoimet on säädettävä niin, että tavoite ylitetään selvästi.Seuraavaksi ryhdytään päivittämään EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöä uuden, tiukemman tavoitteen mukaisesti. Komission odotetaan antavan lainsäädäntöehdotukset kesällä 2021. Eurooppa-neuvosto antaa ohjeistusta lainsäädännölle keväällä 2021.”Olemme käännekohdassa. Koronaelvytyksen ohjaaminen ilmastotoimiin on historiallinen mahdollisuus saada maailma, Eurooppa ja Suomi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiselle polulle. Vauhdittamalla investointeja puhtaisiin ratkaisuihin luomme myös tehokkaasti uusia työpaikkoja ja edistämme vihreää kasvua”, Mikkonen korostaa.EU:n uusi päästövähennystavoite vuodelle 2030 on samalla EU:n panos Pariisin ilmastosopimukseen. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kaikkien osapuolten tulee päivittää päästövähennystavoitteensa vuoden 2020 loppuun mennessä, ja lauantain YK:n ilmastohuippukokouksessa maiden on toivottu antavan tiukempia ilmastositoumuksia. EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 17. joulukuuta Brysseliin viimeistelemään EU:n lähetteen YK:n ilmastosopimussihteeristölle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä torstaina 10. joulukuuta alkanut Eurooppa-neuvosto on löytänyt sovun kiistassa oikeusvaltiomekanismista. Eurooppa-neuvosto on sopinut myös EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Turkin toimintaa ja itäisen Välimeren tilannetta koskevat päätelmät. EU-maiden johtajat sopivat myös tiiviimmästä yhteistyöstä koronapandemian taltuttamiseksi. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltioehdollisuutta koskeva mekanismi on merkittävä uudistus. Se lujittaa yhteistä arvopohjaa ja suojaa unionin talousarviota ja varoja. Uusi mekanismi on tärkeä EU:n toiminnan, hyväksyttävyyden ja uskottavuuden kannalta.Nyt saavutetun yhteisymmärryksen johdosta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat edetä koko heinäkuussa sovitun rahoituskehys- ja elpymispaketin viimeistelemisessä. Näin koronakriisiin liittyvä tukirahoitus saadaan liikkeelle ja uuden rahoituskehyksen mukaiset rahoitusohjelmat voivat alkaa.Suomelle oli tärkeää, että jo Euroopan parlamentin kanssa sovittua asetustekstiä ei avattu. Sen sisältämä päätöksenteko määräenemmistöllä on keskeinen. Oikeusmekanismi ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen laajemminkin olivat yksi merkittävimmistä Suomen kohta vuosi sitten päättyneen puheenjohtajakauden prioriteeteista.Eurooppa-neuvosto sopi uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta EU:lle. Unioni sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasoon nähden. Aiempi päästövähennystavoite oli 40%. Uusi tavoite on välietappi EU:n aiemmin asettamalle tavoitteelle olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU:n uusi sitoumus esitetään lauantaina 12. joulukuuta YK:n ilmastokokouksessa.Suomi on ajanut EU:n ilmastotavoitteen kiristämistä ja on tyytyväinen ratkaisuun. Suomen mielestä on tärkeää, että uusi vähintään 55% tavoite saavutetaan ennen muuta päästöjä vähentämällä. Suomi korostaa myös, että kaikkien EU-maiden tulee osallistua unionin tavoitteen toimeenpanoon.Koronapandemian osalta EU-johtajat totesivat, että epidemologinen tilanne on vaikea. Eurooppa-neuvosto sopikin yhteistyön tiivistämisestä. On erittäin tärkeää estää uudet tartunta-aallot sekä varmistaa rokotteiden saatavuus ja nopea jakelu kansalaisille jäsenmaiden rokotusohjelmien mukaisesti. Eurooppa-neuvosto keskusteli myös EU:n ja Turkin välisestä suhteesta. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa kiristämään luvattomaan poraustoimintaan itäisellä Välimerellä osallistuviin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. EU-johtajat palaavat Turkki-suhdetta koskevaan keskustelun viimeistään maaliskuussa 2021.EU-johtajat päättivät myös jatkaa Venäjään kohdistuvia rajoittavia toimia, jotka on asetettu Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.Eurooppa-neuvosto käsitteli lisäksi EU:n ja Yhdysvaltain välisiä suhteita. EU-johtajat katsovat, että unionin tulee rakentaa avoimet ja tiiviit yhteistyösuhteet Yhdysvaltain tulevan hallinnon kanssa. Tärkeää olisi Yhdysvaltain sitoutuminen sääntömääräiseen kansainväliseen järjestelmään ja monenväliseen yhteistyöhön globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.Perjantaina pidetty eurohuippukokous vahvisti aiemmin euroryhmässä saavutetun sovun Euroopan vakausmekanismin uudistamisesta ja yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelyn aikaistamisesta. Eurohuippukokous linjasi myös jatkotoimenpiteistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin syventämisen osalta.Eurooppa-neuvosto tuomitsi jyrkästi viimeaikaiset eri puolilla Eurooppa tehdyt terrori-iskut. EU-johtajat linjasivat, että EU:n poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä koordinaatiota on vahvistettava. Etenkin verkossa leviävää ääriajattelua ja propagandaa on myös pystyttävä kitkemään vieläkin tehokkaammin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut lain kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain eli Kemera-lain muuttamisesta niin, että Kemera-tukijärjestelmä on voimassa keskeytyksettä myös vuodenvaihteen jälkeen. Laki on tarvittaessa voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Lain voimassaolon jatkaminen oli tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö EU:ssa on viivästynyt.Metsätalouden uutta kannustinjärjestelmää on valmisteltu työryhmässä, jonka toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kemera-lain voimassaolon jatkaminen mahdollistaa uuden kannustejärjestelmän viimeistelyn tulevien valtiontukisääntöjen pohjalta. Uusi kannustinjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian uusien valtiontukisääntöjen valmistuttua.”Aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito on erittäin tärkeää sekä puuntuotannon, metsien terveyden ja kasvukyvyn että hiilinielujen kannalta. Kemera-lain voimassaolon pidennys varmistaa, että metsänhoidon kannusteet jatkuvat katkoitta samalla, kun valmistelemme uutta metsätalouden kannustinjärjestelmää”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Kemera-tuella edistetään taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä yksityismetsissä. Rahoitettavilla toimenpiteillä lisätään metsien kasvua, ylläpidetään metsätieverkkoa, turvataan metsien biologista monimuotoisuutta ja edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama LUMA2020-ohjelma tuotti uusimpaan tutkimustietoon perustuen ratkaisuja ja pedagogisia malleja innostavaan matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian oppimiseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Ohjelman toteutti LUMA-keskus Suomi ja sen 11 yliopistoa ja 13 keskusta vuosina 2019–2020. Ohjelman loppuraportti luovutettiin perjantaina 11. joulukuuta opetusministeri Li Anderssonille.LUMA2020-ohjelma tuotti uusia avauksia, materiaaleja ja yhteisöllisiä toimintamalleja koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välille ja tukemaan opetussuunnitelman perusteiden toteutusta. Uusia virtuaalisia avauksia saatiin erityisesti opettajien jatkuvan oppimisen sekä lasten ja nuorten harrastuneisuuden tueksi.Ohjelma on toiminut jatkuvan oppimisen tukena kaikille mukana oleville opettajille ja kasvattajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Oppimisyhteisöt työskentelivät ohjelmassa neljän teeman alla: Kestävä kehitys (mm. ilmastonmuutos, kiertotalous), Matematiikka ympärillämme (mm. taide, talous ja tilastot), Teknologia ympärillämme (mm. liikkuva laite, tekoäly, robotiikka) ja Minun LUMAni (vapaavalintainen teema, joka linkittyy luonnontieteisiin).– Yhdessä tehden, innostuen ja oppien -ohjelmamme loi innostavia uusia avauksia ja lisäsi yhteisöllistä toimintakulttuuria. Erityisesti yhdessä kehitetyt virtuaaliset materiaalit ja toimintamallit lisäävät tasa-arvoista tiedekasvatusta. Oivan työkalun siihen tarjosi LUMA-toiminnassa pitkään käytetty kehittämistutkimuksen toimintamalli. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa oli antoisaa ja loimme uusia materiaaleja sekä toimintatapoja, sanoo ohjelman johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomen hallinnosta Helsingin yliopistolta.LUMA2020-ohjelma tarjosi opettajille mahdollisuuden oppiainerajat ylittävälle yhteistyölle ja samalla kehittää omaa opetustaan sekä sisällyttää teema-alueiden sisältöjä opetukseen opetussuunnitelman perusteita tukien. Päätavoitteet saavutettiin hyvin huolimatta ohjelman nopeasta aikataulusta sekä koronaepidemian aiheuttamista poikkeusolosuhteista. Osallistuneet opettajat olivat ohjelmaan kokonaisuudessaan arvioinnin perusteella hyvin tyytyväisiä. Se on tarjonnut työkaluja muun muassa projektioppimisen, laaja-alaisen oppimisen ja oppivan yhteisön tueksi.LUMA2020-ohjelma lukuinaOsallistujina 81 asiantuntijaa 11 korkeakoulusta.Noin 450 opettajaa ja ohjaajaa, joita asiantuntijat tukivat.381 ohjelmaan liittyvää tapahtumaa, jotka olivat esimerkiksi korkeakouluissa, kouluissa ja päiväkodeissa järjestettyjä opintokäyntejä, täydennyskoulutuksia ja tapaamisia sekä verkkotapaamisia.160 oppimisyhteisöä, johon kuului päiväkoteja, peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja harrastekouluja.Ohjelman tuottamat materiaalit
Avoimet jatkuvan oppimisen verkkokurssit (auki vuoden 2021)
LUMA2020-ohjelman loppuraportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 11.12.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustusten kehittämis- ja digitalisaatiohankkeeseen on asetettu erillinen kuntien valtionavustuskäytänteiden kehittämisjaosto. Kuntajaoston tavoitteena on selkeyttää kunnille ja kuntayhtymille kohdennettavien valtionavustusten muodostamaa kokonaisuutta sekä valtioneuvoston että kuntien näkökulmasta.Kuntajaosto asetettiin ajalle 1.11.2020–31.5.2022. Työtä tehdään yhteiskehittämisen menetelmillä ja periaatteilla, ja kehittämistyöhön toivotaan kuntakenttää vahvasti mukaan. Keväällä 2021 toteutetaan myöntäjille ja hakijoille suunnattu kartoitus valtionavustustoiminnan nykytilasta ja kehittämiskohteista. Kartoitus toteutetaan haastatteluilla, osallistavilla työpajoilla ja kyselyllä. Valtionavustustoimintaan rakennettavan tietojärjestelmän, valtionosuusjärjestelmän ja Kuntataloustiedon tietovarantoja yhteensovitetaan kunta-asiakkaiden näkökulmasta. Muiden viranomaisten tietokannoissa olevia tietoja hyödynnetään ja tarvittavia tietoja pyydetään vain kerran. Jaosto laatii myös kuvauksen erityyppisten valtionavustusten roolista kuntien toiminnan ohjauksen välineenä. Syksyllä 2021 käynnistyy valtionavustustoiminnan tulevaisuustilaan liittyvä työstäminen. Tavoitteena on löytää ratkaisuja muun muassa vaikutusten mittauksen periaatteisiin, arviointitiedon hyödyntämiseen ja toiminnan tulosten levittämiseen. Nykytilaa ja kehittämiskohteita koskeva väliraportti julkaistaan alkusyksystä 2021. Ehdotukset kuntien valtionavustustoiminnan periaatteista ja toimintatavoista kootaan toukokuussa 2022 julkaistavaan loppuraporttiin.Kehittämishankkeen taustaaValtionapuviranomaiset myöntävät vuosittain kunnille, kuntayhtymille ja kuntakonserniin kuuluville yksiköille useita erilaisia valtionavustuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Hallinnonalakohtaiset valtionavustukset eivät muodosta kuntien näkökulmasta selkeää kokonaisuutta. Riskinä on hakujen päällekkäisyys, tavoitteiden ristiriitaisuus ja mahdollinen ristiriita kuntien hyvinvointitehtävien kanssa. Vaarana on myös, että avustukset johtavat pysyvän toiminnan ja palvelujen kehittämisen sijaan väliaikaiseen hankekehittämiseen. Hankkeissa luodut toimintamallit eivät välttämättä jää pysyviksi hankkeiden päättymisen jälkeen. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen tavoitteena on lisätä valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä, avoimuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi