NordenBladet — ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus eli KEHA-keskus on viiden toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut toimintansa. Palvelujen keskittäminen on tehokkuuden lisäksi parantanut palvelujen laatua. KEHA-keskuksen ohjausta, roolia ja palvelukokonaisuutta tulee kuitenkin vielä selkeyttää, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa arviointiraportissa.Valtion virastoista ja laitoksista tehdään säännönmukaisesti arviointeja. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva KEHA-keskus perustettiin vuonna 2015. KEHA-keskus on valtakunnallinen, maantieteellisesti hajautetulla toimintamallilla ja verkostomaisesti toimiva ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto.– Raportin perusteella voidaan sanoa, että KEHA-keskus toimii varsin hyvin. Selvitys antaa hyvän ohjenuoran ja suuntaviivat viraston toiminnan jatkokehittämiseen tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi, toteaa osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä.Tukipalvelujen keskittäminen on parantanut palvelujen laatua ja tehokkuuttaKokonaisuudessaan virasto on vastannut hyvin niihin tavoitteisiin, jotka perustamisen yhteydessä sille asetettiin. Selvityksessä todetaan, että KEHA-keskus on vielä nuori virasto, jonka toiminta ja palvelut ovat olleet koko ajan kehityksessä. ELY-keskusten ja TE-palveluiden hallinnollisten tukipalvelujen keskittämisen hyödyistä on jo kuitenkin näyttöä. Useilla mittareilla mitattuna keskittäminen on parantanut tehokkuutta ja palvelujen laatua, kuten vaste- ja käsittelyaikoja ja asiakastyytyväisyyttä. Keskittäminen on myös lisännyt palvelujen yhdenmukaisuutta.KEHA-keskus on monipaikkaisen työn edelläkävijäKEHA-keskus on toiminut alusta pitäen aidosti monipaikkaisesti ja -kanavaisesti selättäen monet siihen liittyvät haasteet. Toimivien vuorovaikutustyökalujen ja käytäntöjen ohella toimintaa on kehitetty määrätietoisesti kohti paikkariippumattomuutta. KEHA-keskuksessa luodut käytännöt toimivat hyvänä esimerkkinä monelle muulle valtakunnallisesti toimivalle organisaatiolle.KEHA-keskus on myös ottanut määrätietoisia askelia tiedonhallinnan työkalujen ja infrastruktuurin rakentamisessa ja raportin mukaan tätä kehitystä tulisi vahvistaa.KEHA-keskuksen ohjaus, rooli ja palvelukokonaisuus tulee selkeyttääViraston toimintamalleissa tunnistettiin myös kehitettävää, kuten tarve tiivistää ELY-keskusten, TE-toimistojen, KEHA-keskuksen, muiden sidosryhmien ja ministeriöiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Suurimpana kehittämiskohteena raportissa nostetaan esiin KEHA-keskuksen roolin ja palvelukokonaisuuden selkeyttäminen. Toimintaympäristö on muuttunut vuosien varrella ja puhtaasti hallinnollisten tehtävien rinnalle on noussut tarve tehdä enemmän myös substanssisidonnaisia tehtäviä. Palvelukokonaisuuden lisäksi selvityksessä esitetään viraston hallinnollisen ohjauksen selkeyttämistä.Arvioinnin toteutti Sofigate Oy/ BroadScope Management Consulting Oy.
NordenBladet — Uusiutuvat lentopolttoaineet ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää kansainvälisen lentoliikenteen kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä. Näin arvioidaan raportissa, jossa selvitettiin jakeluvelvoitteen vaihtoehtoisia toteutuspolkuja. AFRY Management Consultingin toteuttama selvitys tukee erityisesti lentoliikenteen jakeluvelvoitteen lainsäädäntötyön valmistelua.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan Suomessa tullaan edistämään raskaan liikenteen ja lentoliikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön. Hallitusohjelman mukaan Suomessa tavoitellaan lentoliikenteessä jakeluvelvoitteen avulla 30 prosentin osuutta kestäville biopolttoaineille vuonna 2030.Selvityksen mukaan Norja on toistaiseksi ainoa Euroopan maa, joka on jo asettanut jakeluvelvoitteen lentoliikenteen uusiutuville polttoaineille. Eri tasoisia velvoitteita on suunnitteilla sekä EU-laajuisena osana ReFuelEU-aloitetta, että jäsenvaltioiden toimesta.Selvityksessä tarkasteltiin hallitusohjelmassa tavoitellun 30 % kestävien biopolttoaineiden osuuden ohella myös 14 % ja 5 % jakeluvelvoitteiden vaikutuksia, joista keskimmäinen vastaisi Alankomaiden, ja alin EU:n tavoitetasoja vuodelle 2030.Selvityksen perusteella uusiutuvien lentopolttoaineiden saatavuus tai jakelu eivät ole esteinä velvoitteen käyttöönotolle jo vuodesta 2022 alkaen. Kehittyvä kasvupolku mahdollistaisi tasaisemman kilpailutilanteen ja toimijat ehtisivät mukautua velvoitteen vaikutuksiin.Lentoliikenteen jakeluvelvoitteella saavutetaan suoria positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin ja kannustetaan uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Kotimaisista toimijoista sekä Nesteellä, UPM:lla että St1:llä on suunnitelmia kasvattaa uusiutuvien lentopolttoaineiden tuotantoa.Selvityksen laskelmien mukaan jakeluvelvoitteen lisäkustannus eri reiteillä on hyvin maltillinen lipun hintaan nähden (1–71 euroa/matkustaja), mutta ei ole varmuutta kuinka suuri osuus kustannuksia voidaan siirtää suoraan matkustajille. Edulliset lentomatkat ja internetin tuoma läpinäkyvyys ovat johtaneet hintaherkkään ja erittäin kilpailtuun markkinaan.Pohjoismaiset matkustajat hyväksyvät todennäköisemmin päästötoimien aiheuttamat hinnankorotukset, mutta korkea jakeluvelvoite heikentäisi erityisesti vaihtomatkustuksen kilpailukykyä, joka mahdollistaa kattavat ja edulliset yhteydet kotimaan matkustajille.Suomen läpi kulkevan liikenteen siirtyminen muille reiteille voi vähentää kansallisen jakeluvelvoitteen tuomia kansainvälisiä päästövähenemiä. Aasian vaihtoliikenteen myötä Suomi on muita Pohjoismaita herkempi korkean jakeluvelvoitteen tuomalle kilpailukyvyn heikkenemiselle.Selvityksen perusteella jakeluvelvoite on selkeä ja tehokas ohjauskeino lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen, mutta vuoden 2030 tavoitetason asettamisessa suositellaan huomioimaan sekä epävarmuudet kilpailukyvylle, että mahdollisen tankkeroinnin ja uudelleen reitityksen riskit. Maltillisella jakeluvelvoitteella saavutetaan positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin ilman merkittäviä epävarmuus- ja riskitekijöitä.Jakeluvelvoitteen tasoa ja mahdollista sähköpolttoaineiden alavelvoitetta suositellaan tarkasteltavaksi uudelleen vuonna 2025, kun sekä korona-pandemian että jakeluvelvoitteen vaikutukset ovat paremmin selvillä ja sähköpolttoaineiden teknologia on kehittynyt.Selvityksessä kannustetaan EU-laajuisen jakeluvelvoitteen edistämiseen, sillä sen päästövaikutukset olisivat moninkertaiset Suomen kansalliseen velvoitteeseen nähden.
NordenBladet — Uusissa yleiskaavoissa ei enää kevään 2017 jälkeen ole vaadittu maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla maisematyölupaa. Muutos ei kuitenkaan koskenut aiemmin hyväksyttyjä yleiskaavoja, joten niiden perusteella maisematyölupia on jouduttu hakemaan aiempaan tapaan. Keinoja lupamenettelyn sujuvoittamiseen on etsitty Tapion vetämässä Metsät ja kaavoitus -hankkeessa. Suosituimmaksi keinoksi osoittautui vähäisiä toimenpiteitä koskevan kuntien sisäisen ohjeistuksen laatiminen.Ennen vuotta 2017 vahvistettujen yleiskaavojen talousmetsiin kohdistamat maisematyölupavaatimukset ovat vaikeuttaneet metsätalouden toimintaa ja lisänneet työtä myös kunnissa. Metsät ja kaavoitus -hankkeessa sujuvoitettiin tätä menettelyä ja kehitettiin samalla maisema-arvojen huomioimista yhteistyössä kuntien kaavoittajien ja maisematyöluvista vastaavien kanssa.”Maisematyölupamenettelyä sujuvoittamalla voidaan edistää monipuolisen metsäliiketoiminnan mahdollisuuksia”, sanoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä. Maiseman huomioimiseen on hänen mukaansa monia muitakin ratkaisukeinoja, kuten toimenpiteistä sopiminen maanomistajan ja kunnan tai aluetta hyödyntävien välillä.Takana laaja osallistuminenMetsät ja kaavoitus -hankkeen pilotteihin, työpajoihin ja muihin tilaisuuksiin osallistui hanketyön kuluessa yhteensä yli 400 kuntien ja metsäalan edustajaa. Tilaisuuksiin osallistuneista kuntatoimijoista suurin osa vastasi kyselyssä uskovansa, että maisematyölupaa sujuvoitetaan tulevaisuudessa kunnan alueella.Eniten kiinnostusta kohdistui kyselyn mukaan vähäisten toimenpiteiden määrittelyyn kunnan sisäisenä ohjeena. Ohjeistuksen arvioitiin selkeyttävän toimintaa ja mahdollistavan sen, että maisematyöluvat voidaan jatkossa kohdistaa niihin kohteisiin, joissa niitä oikeasti tarvitaan. Parhaiksi keinoiksi maisema-arvojen huomioimiseen yleisesti todettiin vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset. ”Metsäalan ja kuntien yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen koetaan tarpeelliseksi. Avoin yhteistyö on ratkaisevaa myös maisema-arvojen huomioimisen edistämisessä ”, sanoo Metsät ja kaavoitus -hankkeen vetäjä ympäristötalouden asiantuntija Tommi Tenhola Tapiosta.Metsäalan ja kuntien yhteistyön kehittäminen jatkuu. ”Tarkoituksena on jatkaa maisematyöluvan sujuvoittamista kunnissa ja lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta metsäalan toimijoiden ja kuntapäättäjien välillä”, kertoo projektipäällikkö Mika Salmi Suomen metsäkeskuksesta.Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Metsät ja kaavoitus -hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Hanketyön aikana laaditut aineistot maisematyölupamenettelyn sujuvoittamisesta ja maiseman huomioimisen edistämisestä on koottu hankkeen verkkosivuille. Aineistot on suunnattu erityisesti kuntien viranhaltijoille, mutta niistä on hyötyä myös metsäalan toimijoille ja metsänomistajille. Aineistoista löytyy valmiiksi pohdittuja ratkaisuja, joita voi muokata paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.
NordenBladet — Opetus-ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korona-avustuksina yhteensä lähes 17 miljoonaa euroa museoille, teattereille, orkestereille ja kansallisille taidelaitoksille. Avustus on tarkoitettu tukemaan niiden toimintaa ja tehtävien hoitamista koronapandemian aikana ja auttamaan toimijoita selviämään vaikeiden aikojen yli. Avustuksia myönnettiin sitä hakeneille valtionosuutta saaville museoille, teattereille, orkestereille sekä Suomen kansallisooppera ja -baletille, Kansallisgallerialle ja Suomen Kansallisteatterille. Museoille tukea myönnettiin yhteensä 2 000 500 euroa, orkestereille 1 425 000 euroa, teattereille 10 000 000 euroa ja kansallisille kulttuurilaitoksille 3 500 000 euroa. Lisärahoitusta käytetään muun muassa korvaamaan tulomenetyksiä, toiminnan uudelleen käynnistämiseen ja kehittämiseen kuten digitaalisiin palveluihin sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, jotta muun muassa lomautuksilta voitaisiin välttyä.– Taloudellisten tappioiden lisäksi kyse on henkisestä hyvinvoinnista. Tarvitsemme sitä iloa ja niitä elämyksiä, mitä museot, musiikki, teatteri, tanssi ja muut kulttuurin muodot tuovat elämäämme. Haluamme turvata, että niiden järjestämiseen on edellytyksiä myös jatkossa ja auttaa toimijoita selviämään vaikeiden korona-aikojen yli, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin osoitettiin lisärahoitusta vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä. Vastaavaa tukea myönnettiin myös keväällä. Myönnetyt avustukset ja
NordenBladet — Kustannuskilpailukyvyn mittarit, kuten yksikkötyökustannusindeksit, antavat suuntaa maan talouden kehityksestä, mutta niitä ei pidä ylitulkita, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkimus. Tuotantoon ja vientiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, ja varsinkin lyhyellä aikavälillä niiden merkitys on suurempi kuin kilpailukykytekijöiden.Tutkimushankkeessa ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” tarkasteltiin eri mittareita lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvylle, kilpailukyvyn merkitystä talouskasvulle sekä kilpailukyvyn kykyä ennustaa talouden menestystä.Lyhyen aikavälin kilpailukyvyssä keskeinen tekijä ovat suhteellisen nopeasti muuttuvat työn kustannukset. Tutkimuksen mukaan hinta- ja kustannuskilpailukyky onkin välttämätön, mutta ei riittävä edellytys maan vientisektorin menestykselle. Pitkällä aikavälillä keskeisempää on työn tuottavuuden kehitys, johon vaikuttaa talouden rakenteellinen kilpailukyky.Tutkimuksessa selvitettiin taloudellisen menestyksen indikaattorien – kuten talouskasvun ja viennin määrän – sekä kilpailukykyindikaattorien välisiä yhteyksiä kahdella eri menetelmällä. Ensinnäkin on tarkasteltu näiden välisiä ns. Granger-kausaalisuhteita ja toiseksi on tarkasteltu monen muuttujan autoregressiivisiä malleja (VAR-malleja), joissa ennustetaan talouden menestystä kilpailukykymuuttujien avulla.Kustannuskilpailukyky vaikuttaa maan menestykseen – mutta kuinka paljon?Kustannuskilpailukyvylle ei ole yhtä yksiselitteistä mittaria, jonka perusteella pystyttäisiin suoraviivaisesti ennustamaan talouden tulevaa kehitystä. Yleisesti käytetyt mittarit – nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset suhteessa verrokkimaihin – antavat kuitenkin normaalisti varsin yhtenevän kuvan kustannuskilpailukyvyn kehityksestä, ja niillä on yhteys tulevaan talouden kehitykseen.Tuotantoon ja vientiin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät, ja varsinkin lyhyellä aikavälillä ne vaikuttavat enemmän kuin kilpailukykytekijät. Yksikkötyökustannusten mittareita ei pidäkään ylitulkita.”On kiistatonta, että kansantalouden kustannuskilpailukyky vaikuttaa sen taloudelliseen menestykseen, mutta vaikutuksen suuruuden mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi kysynnällä on paljon suurempi vaikutus viennin kehitykseen kuin yksikkötyökustannuksilla. Voimakas kansainvälinen kysyntä pitää viennin kasvussa ainakin jonkin aikaa, vaikka kustannuskyky heikkenisikin, ja erinomainen kilpailukykykään ei paljoa auta, jos kansainvälinen kysyntä on heikkoa”, kertoo Janne Huovari.Myös vaikutusten suuntaa voi olla vaikea määritellä. Kilpailukyky edistää talouden menestystä, mutta toisaalta hyvä vientimenestys tai voimakas bruttokansantuotteen kasvu vaikuttavat kilpailukyvyn mittareihin. Siksi ei aina olekaan selvää, johtuuko esimerkiksi parantunut vientimenestys mitatun kustannuskilpailukyvyn paranemisesta vai päinvastoin.”Kuitenkin jos yksikkötyökustannukset poikkeavat selvästi verrokkimaiden kehityksestä, on asiaan syytä kiinnittää huomiota. Tällöinkin kustannuskilpailukykyä koskevassa keskustelussa on tärkeä säilyttää analyyttinen ote, jossa muutoksiin vaikuttavia tekijöitä ja politiikkatoimia tarkastellaan myös erikseen palkansaajakorvausten, työn tuottavuuden ja valuuttakurssin kohdalla”, sanoo Ilkka Kiema.Tutkimushanke ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2019 toimeenpanoa.
NordenBladet – Eilen alkoi Hanukka*, yksi suosikkipyhistäni. Valmistin tällä kertaa perunaohukaisten sijasta paistettua bataattia, sipulikastiketta, naudanlihaa ja tuoreen pestosalaatin. Jälkiruoaksi tein tuorejuusto-raparperileivoksen manteleiden kera! Illalla sytytimme myös ensimmäisen hanukka-kynttilän! Alempana kuvia kokkaustaiteestani ja juhlapöydästämme. Koska hanukkapyhät kestävät kahdeksan päivää yhteen menoon (tänä vuonna 10.-17. joulukuuta eli juutalaisen kalenterin mukaan 24.Kislev-2. Tevet), niin keittiössä kokkaamista ja juhlaruokia on riittämiin.
Tässä on yksi kielen mukanaan vievä, herkullinen levykakku!
Tarvitaan:
500 g pakkaus Selverin lehtitaikinaa
300 g pakkaus Tere-firman vaniljarahkapastaa
100 g Farmi-firman kreemistä keittiötuorejuustoa
200-400 g paloiteltuja raparpereja
50 g vehnäjauhoa
250 g pakkaus maatilavoita
100-200 g mantelinlastuja
Valmistaminen:
Kaiken alle lehtitaikina (kaulitse tasaisesti koko levylle), sitten voitele päälle rahkapasta ja tuorejuusto. Koska tuorejuusto on vahvaa, pane sitä yksinkertaisesti pienin välein teelusikalla pieni annos. Sitten lisää raparperit ja mausta ne kanelilla ja vaniljasokerilla. Tee kaiken päälle perinteinen murukate (paloittele kulhossa voi ja sekoita jauhoon), jonka päälle sirottele vielä mantelit. Valmistuu uunissa 200 asteessa noin puolessa tunnissa. Maistuu huippuhyvältä sekä lämpimänä (silloin on hiukan vetelämpää) että seuraavana päivänä kylmänä! Nami-nami! Hyvää ruokahalua ja kauniita pyhiä!
___________ * Hanukka (englanniksi Hanukkah; hepreaksi חֲנֻכָּה) on kahdeksan päivää kestävä juutalainen pyhä. Kyseessä on juutalainen tulenjuhla. Tämä talvinen pyhä juhlistaa juutalaisten voittoa vuonna 164 eKr. Hanukkana eli temppelin uudelleenvihkimisen pyhänä ei kuitenkaan muistella juutalaisten sotilaallista menetystä, koska juutalainen uskonto ei salli viettää sellaisen taistelun voittoa, jossa kaatui ihmisiä. Muistellaan sen sijaan öljyihmettä.
Legenda nimittäin kertoo, että kun Juudas Makkabeus meni voiton jälkeen sytyttämään Jerusalemin temppeliin öljylampun, hän löysi siunattua öljyä vain yhden päivän määrän. Uuden öljyn siunaaminen olisi taas vienyt kahdeksan päivää, mutta odottaa ei voinut, koska kansa oli kokoontunut temppelin pihalle tullakseen siunatuiksi. Ihmeen kautta öljyä riitti täsmälleen kahdeksaksi päiväksi eli uuden öljyn valmistumiseen ja siunaamiseen saakka. Siksi hanukka kestää kahdeksan päivää. Hanukkaa vietettiin siis ensimmäisen kerran 2. vuosisadalla eKr. ja viettopaikkana oli Jerusalem. Se tapahtui juutalaisen kalenterikuukauden kislevin 25. päivänä. Gregoriaanisel kalenterin mukaan hanukka voi sattua mille tahansa ajalle marraskuun lopusta joulukuun loppuun.
Perinteisesti kynttilänjalka eli menora asetetaan kynttilöineen ikkunalaudalle. Kynttilöiden lukumäärä osoittaa, montako päivää on kulunut hanukan alusta eli siis joka päivä sytytetään yksi kynttilä. Koska juutalaiset lukevat oikealta vasemmalle, kynttilät sytytetään oikeanpuoleisimmasta alkaen. Kaikki hanukan päivät ovat yhtä tärkeitä, joten kynttilänjalka on perinteisesti suunniteltu niin, että kynttilät ovat samalla korkeudella. Yhdeksänkynttiläisessä kynttilänjalassa on yksi kynttilä, joka kutsutaan nimellä shammash. Se on korkeammalla. Tämä niin sanottu yhdeksäs kynttilä shammash palaa alusta alkaen ja sitä käytetään uusien kynttilöiden sytyttämiseen. Siten ensimmäisenä iltana sytytetään kaksi kynttilää (shammash + kaikkein oikeanpuoleisin kynttilä), toisena päivänä kolme ja niin edelleen.
NordenBladet — EU:n sisäministerit kokoontuvat epäviralliseen videokokoukseen 14.12.2020. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo. Ministerit jatkavat keskustelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. Asialistalla on myös mm. sisäisen turvallisuuden ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyön tulevaisuus. Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.Puheenjohtajamaa Saksan johdolla kokouksessa käydään läpi edistymisraportti, jossa kuvataan kysymyksiä, joissa yhteisymmärrys on jo saavutettu sekä vielä selvitettäviä kysymyksiä. Aihealueina ovat maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen keskeiset osa-alueet kuten yhteinen turvapaikkajärjestelmä, paluuasiat, suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin ja lailliset väylät. Puheenjohtaja ei hae raportille jäsenmaiden muodollista hyväksyntää, mutta Suomi kannattaa syksyn aikana käytyjen keskustelujen kattavaa yhteenvetoa jatkotyön pohjaksi.– Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksessa eteneminen on Suomelle tärkeää. Työ komission syyskuisten ehdotusten pohjalta on vasta alussa. Suomi pitää johdonmukaisesti esillä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä sitä, että haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten ihmiskaupan uhrien, lasten ja naisten, tarpeet huomioidaan asianmukaisesti, ministeri Ohisalo toteaa.Sisäisen turvallisuuden päätelmillä edistetään jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyötäMinisterit keskustelevat kokouksessaan sisäistä turvallisuutta ja eurooppalaista poliisikumppanuutta koskevista päätelmistä. Päätelmissä käsitellään laajasti sisäisen turvallisuuden ja lainvalvontayhteistyön eri osa-alueita. Suomi hyväksyy neuvoston päätelmät sisäisestä turvallisuudesta ja eurooppalaisesta poliisikumppanuudesta.– Sisäisen turvallisuuden alalla on jatkuvasti ennakoitava ja kehitettävä viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata muuttuviin turvallisuusuhkiin ja suojata kansalaisten turvallisuutta perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, sanoo ministeri Ohisalo.Päätelmissä muun muassa kehotetaan jäsenmaita lujittamaan entisestään rajat ylittävää lainvalvontayhteistyötä hyödyntämällä täysimääräisesti olemassa olevia tiedonvaihtoinstrumentteja.Niissä myös korostetaan, että terrorismin uhka, joka syntyy kaiken tyyppisistä väkivaltaisista ääriliikkeistä, on edelleen suuri EU:ssa, ja kehotetaan hyväksymään nopeasti asetus terroristisen sisällön levittämisen estämisestä verkossa. Kokouksessa puheenjohtajamaa Saksa informoi terroristisen verkkosisällön levittämisen ehkäisemistä koskevan asetusehdotuksen neuvottelujen etenemisestä.
NordenBladet — Tämän vuoden FinnSight-päivä omistettiin tulevaisuusselontekotyölle, jonka kautta hallitus ja eduskunta käy tulevaisuuskeskustelua. Joulukuun 10. päivä järjestetyn FinnSight 2020 -ennakointifoorumin teemana oli hallituksen tulevaisuusselonteon mukaisesti Seuraavien sukupolvien Suomi. FinnSight 2020 on osa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelua ja kansallista ennakoinnin toimintatapaa.FinnSight 2020-ennakointifoorumin avasi valtiosihteeri Henrik Haapajärvi. ”Lähitulevaisuuteemme on tullut epävarmuutta ja tilannekuva muuttuu nopeasti. Koronapandemia on johtanut nopeaan ja syvään kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen, mutta kaikesta huolimatta myös yhteiset, tulevaisuuteen painottuvat asiakokonaisuudet ovat edenneet. Työn alla olevan tulevaisuusselonteon kautta hallitus lunastaa lupauksia politiikan uudistamisesta, erityisesti lupauksia uudenlaisesta vuorovaikutuksesta ja sitoutumisesta pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen.”, Haapajärvi sanoi. Valtiosihteeri Haapajärvi myös lanseerasi ennakointiluotsin blogisarjan, jota julkaistaan valtioneuvoston kanslian nettisivuilla ennakointi- ja tulevaisuustyön sivuilla. Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič lähetti tervehdyksen päivän avaukseen ja kiitteli Suomen ennakointityötä ja toivoi tiivistä yhteistyötä tulevaisuudessa. Komissio julkaisi aiemmin syksyllä strategisen ennakointiraportin. Suomi jakaa Euroopan komission pyrkimyksen varmistaa, että lyhyen aikavälin aloitteet perustuvat pidemmän aikavälin näkymiin. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen strategista päätöksentekoa tuetaan entistä vahvemmin ennakointi- ja tutkimustiedolla. Tapahtumassa puhunut tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand painotti tulevaisuusvaliokunnan roolia kansallisessa ennakointiverkostossa niin tulevaisuustiedon tuottajana kuin käyttäjänä., varmistaen että osaamista ja tulevaisuustietoa hyödynnetään myös eduskunnassa. Tulevaisuusselonteon pääsihteeri Jaana Tapanainen-Thiess puolestaan korosti muun muassa sitä, miten tärkeää on resilienssin kannalta tunnistaa vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuuteen koska niissä uhat ja mahdollisuudet edellyttävät erilaisia toimenpiteitä varautumisen tueksi. Ennakointifoorumissa kuultiin myös Nuorten Agenda2030 tulevaisuusvisioista, sekä keskusteltiin paneelissa, miten nuorten osallistumista ja osallistamista päätöksenteossa voidaan edistää. FinnSight 2020 pääpuhujina olivat kaikki osallistujat osana tulevaisuusdialogisarjaa. Järjestämme yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa 50 tulevaisuusdialogia suomalaisten ja Suomessa asuvien kanssa Suomen tulevaisuudesta osana tulevaisuusselontekotyötä. Niillä pyritään syventämään ymmärrystä Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä ja lisätä ymmärrystä myös muiden, eri taustoista tulevien ihmisten kokemuksista ja ajatusmaailmasta Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa luodaan kokonaiskuvaa tulevaisuuden toimintaympäristöstä Seuraavien sukupolvien Suomi-skenaariotyön kautta, yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa. Keskeistä tulevaisuusselontekotyölle on laaja osallistavuus, yhteiskehittäminen ja yhteistyö. Se annetaan eduskunnalle syksyllä 2021. FinnSight 2020-ennakointifoorumin järjestivät valtioneuvoston kanslia, Suomen Akatemia, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Business Finland, sekä työ- ja elinkeinoministeriö.Keskustelua käytiin Twitterissä tunnisteella #Finnsight ja #tulevaisuusselonteko.
NordenBladet — Tasavallan presidentti määräsi kolme sivuakkreditointia perjantaina 11. joulukuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Canberran suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Mattila-Budichin Vanuatulle, Maputon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkisen Madagaskarille ja Nur-Sultanin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanistin Kirgisiaan.
