NordenBladet — Veikkauksen netissä pelattavien nopearytmisten rahapelien enimmäistappiorajat säilyvät nykyisellään 31.3.2021 asti. Alennettu vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy 500 eurossa. Kuukausikohtainen enimmäistappioraja on 2000 euroa. Asiaa koskeva sisäministeriön asetus tulee voimaan 1.1.2021.Nopearytmisiä pelejä ovat esimerkiksi kasino- ja raha-automaattipelit. Enimmäistappiorajan lisäksi kaikkien pelaajien on edelleen asetettava itselleen vuorokausi- ja kuukausikohtaiset tappiorajat. Itse asetettavat rajat eivät voi olla korkeampia kuin enimmäistappiorajat.Veikkauksen pelien tappiorajoista säädetään sisäministeriön asetuksella. Enimmäistappiorajoja laskettiin keväällä tilapäisesti niin, että vuorokausi- ja kuukausikohtaiset tappiorajat laskettiin 500 euroon. 1.10.2020 enimmäistappiorajoista säädettiin niin, että vuorokausikohtainen tappioraja säilyi 500 eurossa mutta kuukausikohtainen tappioraja palasi ennalleen 2000 euroon. Lokakuussa voimaan tulleeseen asetukseen sisältyneen määräaikaisen säännöksen voimassaolo päättyy 31.12.2020.Enimmäistappiorajoja laskettiin keväällä koronapandemian johdosta. Koronavirustilanne on pysynyt vaikeana syksyn aikana ja se voi edelleen vaikuttaa esimerkiksi kuluttajien taloudellista asemaa heikentävästi. Koronavirustilanteeseen voi liittyä myös liialliseen rahapelaamisen liittyviä riskejä. Rahapelihaittojen seuranta ja tutkimus antavat viitteitä siitä, että lyhyellä aikavälillä tai yksittäisinä kertoina suurien summien häviäminen on pidemmälle ajanjaksolle jakaantuvaa korkeaa kulutusta useammin yhteydessä ongelmapelaamiseen.Päiväkohtaisen enimmäistappiorajoituksen pitämistä 500 eurossa voidaan tämänhetkisessä tilanteessa pitää perusteltuna keinona haavoittuvassa asemassa olevien suojelemiseksi tai kriisitilanteessa mahdollisesti aktivoituvan ongelmapelaamisen ja pelihaittojen ehkäisemiseksi. Toimenpiteellä voidaan ehkäistä varhaisvaiheen pelihaittoja, mutta myös vakavamman peliongelman aktivoitumista. Toimenpide kohdentuu suoraan rahapelaamiseen liittyviin taloudellisiin haittoihin, mutta välillisesti sillä voidaan ehkäistä ja vähentää myös muita liialliseen rahapelaamiseen liittyviä haittavaikutuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan lakimuutoksia vuodenvaihteessa 1.1.2021 alkaen.Sakon muuntorangaistuksen käyttöä laajennetaan 2021 alkaenSakon muuntorangaistuksen käyttöä laajennetaan. Toistuvasti samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkorikos on jatkossa käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä. Uudistus tulee voimaan 1.1.2021.Tiedote 28.3.2019 Tiedotusvälineiden tiedonsaanti tuomioistuinten käsittelyssä olevista asioista helpottuuTiedotusvälineet saavat ensi vuoden alusta alkaen tietoa tuomioistuinten käsittelyssä olevista asioista aiempaa helpommin. Uuden oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarantolain tarkoituksena on selkiyttää tietojen luovuttamista ja tietojen poistamista koskevia säännöksiä.Tiedote 10.12.2020Perintälakiin väliaikaisia muutoksiaPerintälakiin tulee väliaikaisia muutoksia, joilla rajoitetaan nykyistä yksityiskohtaisemmin muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Väliaikainen laki on voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.Hankesivu
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetuksen poliisin maksuista. Muun muassa passin ja henkilökortin hinta nousee. Asetus tulee voimaan 1.1.2021.Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet poliisin myöntämien lupien määrään ja niistä saatuihin tuloihin alentavasti. Kaikista suurinta lasku on ollut myönnettyjen passien määrässä. Tästä ja kasvaneista painatuskuluista johtuen passin hinta nousee ensi vuonna. Viime vuonna passien ja henkilökorttien hintoja laskettiin.Perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun passin maksu nousee 51 eurosta 58 euroon. Hintaero sähköisesti haettuun passiin pysyy samana, joten sähköisesti haetun passin hinta on jatkossa 52 euroa. Lain mukaan maksullisen lupatoiminnan tulee vastata toiminnan kustannuksia.
Suomen sotaan osallistuneiden rintamaveteraanien ja miinanraivaukseen osallistuneiden passien hinnat säilyvät ennallaan.Henkilökortteihin tulee painatuskulujen kasvun takia euron korotus yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun henkilökortin hinta nousee 54 eurosta 55 euroon. Sähköisesti haetun henkilökortin hinta nousee 48 eurosta 49 euroon. Jos henkilökortti hankitaan passin kanssa yhdessä, henkilökortin hinta on 8 euroa halvempi.Asealan elinkeinolupiin uusi maksuPoliisihallituksen lupamaksuihin tulee uutena asealan elinkeinoluvan haltijan muutosilmoituksen käsittelymaksu. Käsittelymaksu on 70 euroa, joka vastaa turvallisuusalan elinkeinolupa-suoritteiden muutosilmoituksen käsittelymaksua.Maksu on seurausta ampuma-aselain muutoksesta. Vuonna 2019 voimaan tullut aselain muutos toi elinkeinoluvan haltijoille lisää ilmoitusvelvollisuuksia. Käsittelymaksu vastaa turvallisuusalan elinkeinoluvan muutosilmoituksen käsittelymaksua.Lain mukaan asealan elinkeinoluvan haltijan on tehtävä muutosilmoitus Poliisihallitukselle:nimen tai toiminimen tai yhtiömuodon muuttumisesta, toimipaikan perustamisesta ja lakkauttamisesta, säilytystilojen olosuhteiden taikka sijainnin muuttumisesta, uuden säilytystilan käyttöönotosta ja säilytystilan käytöstä poistamisesta sekä toimipaikan osoitteen muuttumisesta;hallintoelimiin kuuluvan henkilön ja toimitusjohtajan sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen yhtiömiehen vaihtumisesta;toiminnan harjoittamisen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi;toiminnan jatkamisesta 3 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen jälkeen. Käsittelymaksu ei koskisi 3. kohdan mukaista ilmoitusta toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä.Lastensuojelulle ja sosiaalipäivystykselle annettavan virka-avun maksuttomuutta selvitetäänLastensuojeluviranomaisille ja sosiaalipäivystykselle annettavan poliisin virka-avun muuttamisista maksuttomaksi selvitetään parhaillaan yhdessä eri tahojen kanssa. Valmistelun edetessä on todettu, että asiaan liittyy juridisia, laajakantoisia ja periaatteellisia kysymyksiä yleisemmin viranomaistoiminnan kannalta. Virka-avusta ei ole kyse, jos viranomaiset tekevät keskinäistä yhteistyötä, esimerkiksi moniammatillisessa yhteistyössä tai kun poliisi hoitaa lakisääteisiä tehtäviään, kuten estää rikoksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta kansallisten kaupunkipuistojen kunnostus- ja kehittämishankkeisiin yhteensä 2,87 miljoonaa euroa. Avustukset ovat osa talouden nopeaa elpymistä tukevien toimien kokonaisuutta. Avustusta myönnettiin yhteensä 22 hankkeeseen, jotka toteutetaan vuoden 2021 aikana. Avustusta saavat kaikki kymmenen kansallisten kaupunkipuistojen verkostoon kuuluvaa kaupunkia: Forssa, Hanko, Heinola, Hämeenlinna, Kokkola, Kotka, Kuopio, Pori, Porvoo ja Turku.Hankkeilla parannetaan kaupungin asukkaiden liikkumis- ja virkistysmahdollisuuksia sekä lähiluontoon pääsyä. Myös nähtävyys- ja elämyskohteiden saavutettavuutta kansallisissa kaupunkipuistoissa helpotetaan yhteyspolkuja parantamalla ja lisäämällä. Lisäksi rakennetaan luontoa kulutukselta ja häiriöiltä suojaavia rakenteita, kuten portaita ja lintutorneja sekä kunnostetaan jo olemassa olevia rakenteita.Osalla hankkeista tehdään perinneympäristöjen ja lintukosteikkojen kunnostus- ja luonnonhoitotöitä sekä poistetaan vieraslajeja.”Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kaupungit edistävät nyt avustettavilla hankkeilla näiden olohuoneiden käyttöä kaupunkilaisten lähivirkistykseen. On arvokasta, että läheltä kotia löytyy saavutettavia, upeita luonto- ja maisemakohteita. Niitä on myös syytä turvata luontoa suojaavilla rakenteilla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Avustettavilla toimenpiteillä lisätään myös kansallisten kaupunkipuistoverkostoon kuuluvien kaupunkien nähtävyyskohteiden määrää, mikä monipuolistaa kaupunkien matkailutarjontaa ja matkailijoiden viipymistä kaupungissa. Tämä lisää olemassa olevien palveluiden käyttöastetta ja luo tarvetta myös uusille palveluille. Avustettavilla hankkeilla lisätään siten myös aluetaloudellisia tuloja ja edistetään työllisyyttä pitkällä aikavälillä.Merkittäviä potteja esimerkiksi Porvooseen, Heinolaan, Poriin ja HämeenlinnaanSuurimman kaupunkikohtaisen avustuksen saa Porvoo. Porvoossa kehitetään merkittävän osan kansallisesta kaupunkipuistosta kattavaa, Porvoon Länsirannasta Emäsalon pohjoiskärkeen kulkevaa lähiulkoilureittiä sekä kunnostetaan rantareitin näköalapaikkoja muun muassa Linnanmäellä, Näsinmäellä, Tornivuoressa ja Ruskiksessa.Heinolan kaupungin hankkeita ovat esimerkiksi Jyrängön rantareitin kunnostaminen esteettömäksi sekä yhtenäisyyttä parantavien Paviljonginharjun liikunta- ja näköalaportaiden rakentaminen. Lisäksi Koskensaaressa tehdään luonnonhoitotoimia, Isiäiseen rakennetaan lintutorni ja opasteita lisätään.Porin kaupungin avustus käytetään mm. Porin Metsän hoito- ja käyttösuunnitelman päivitykseen sekä polkuverkon kunnostukseen ja kehittämiseen luotojen alueella ja Porin Metsässä.Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto Hämeenlinna juhlistaa ensi vuonna 20-vuotista taivaltaan kansallisena kaupunkipuistona. Hämeenlinna saa avustusta Vanajaveden rantareitin kunnostamiseen, Aulangon saavutettavuuden parantamiseen sekä vuonna 2017 kaupungin hakemuksesta suojellun Sibeliuksen metsän reitistön kehittämiseen.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Olemme koonneet työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan vuoden vaihteen muutokset yhteen. Kaikista näistä saatavissa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaan on koottu keskeiset keinot, joilla kuntoutusta tullaan uudistamaan tulevina vuosina. Uudistamisessa nähdään tärkeänä, että kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Tavoitteena ovat saumattomat hoito- ja kuntoutusjärjestelmät ja ihmisen työ- ja toimintakyvyn parantaminen.Kuntoutuksen uudistamisen tarpeisiin kuuluvat mm. yhtenäisten hyvien kuntoutuskäytäntöjen vah-vistaminen, kuntoutuksen integroiminen sote-palveluihin, asiakasohjaus, henkilöstön kuntoutuksellisen työotteen kehittäminen sekä kuntoutuksesta kerättävän tiedon kehittäminen.Kuntoutuksen koulutusta ja tutkimusta varten perustetaan kehittämisfoorumi, joka laatii suunni-telman tuleville vuosille.Kuntoutuspalveluihin ohjautumista kehitetään laajasti eri hankkeissa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa henkilöstön kuntoutusosaamista laajennetaan ja kehitetään. Tähän kuuluu mm. kuntoutustarpeen tunnistaminen eri ikäisillä asiakkailla. ”Kuntoutuspalveluiden kehittämisen punaisena lankana on yhteisesti sovitut kuntoutukseen ohjau-tumisen periaatteet ja yhteinen käsitys siitä, mitä kuntoutumiseen tarvitaan. Kuntoutuspalveluja tulee kehittää yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.  Kuntoutus ei ole irrallinen tapahtuma tai vastaanotto, vaan kiinteä osa asiakkaan hoito- ja kuntoutusprosessia”, perhe- ja pe-ruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo.Työkykyä ja työllistymistä tuetaanKuntoutuksen haaste on erityisesti ollut se, että kuntoutuspalveluiden tarjoamaa mahdollisuutta ei ole riittävästi tunnistettu esim. työllisyyden tukemisessa. Työllisyyspalvelut ovat olleet osittain erillisiä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolusta.Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaistyöttömien tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien yksilöllisen kuntoutustarpeen tunnistamiseen. Myös osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen panostetaan moniammatillisissa tiimeissä. Työllistymistä tuetaan ammatillisella kuntoutuksella ja työttömille suunnatuilla palvelutarvearvi-oilla. Työssäjaksamista tuetaan kehittämällä työkykyjohtamista. Käyttöön otetaan myös tutkimus-näyttöön perustuva tuetun työllistymisen malli.Osa-aikaista ja varhaista työhön paluuta tuetaan kehittämällä etuuksia kuten osa-sairauspäivärahaa ja kuntoutustukea.”Kuntoutus ja työllisyys linkittyvät vahvasti yhteen. Haluamme tarjota kuntoutusmahdollisuuksia sosiaaliturvaetuuksien rinnalle. Meillä on mahdollisuus kehittää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä tukevia kuntoutuspalveluja. Ammatilliseen kuntoutukseen panostetaan erityisesti nuorten ja työttömien kohdalla”, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoo.Perheille tukea varhaisessa vaiheessaPerhekeskusverkostossa vahvistetaan koko perheen hyvinvointia monialaisesti. Tarkoituksena on, että lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet on mahdollista tunnistaa entistä varhaisemmassa vaiheessa. Oikea-aikaisesti tarjottu tuki edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä ja vähentää hoidon ja kuntoutuksen tarvetta pitkällä aikavälillä.  Lasten ja perheiden osalta kehitetään varhaista tukea sekä sote-palveluiden ja lapsen arjen toimi-joiden kuntoutukseen liittyviä yhteistyökäytäntöjä. Nuorten erityistarpeet huomioidaan myös per-hekeskus-toimintamallin kehittämisessä.Mielenterveyshäiriöiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta lisätäänTyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen mielenterveyden ongelmien vuoksi on lisääntynyt viime vuosina. Myös mielenterveyden häiriöistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.  En-naltaehkäisyllä ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää myöhempää kuntoutustarvetta. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaisempaa tunnistamista paran-netaan myös opiskeluhuollossa. Hoitoketjuja kehitetään oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun hoi-don ja kuntoutuksen tueksi. Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollon henkilöstöä koulutetaan näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöön.
    
Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen mielenterveysosaamista vahvistetaan. Näillä keinoin ehkäis-tään ennalta mielenterveysperusteisia työkykyongelmia.  Kuntoutuksen uudistamisen pohjana kuntoutuskomitean ehdotuksetKuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma perustuu kuntoutuskomitean ehdotuksiin. Kun-toutuksen uudistamiskomitea teki vuonna 2017 yhteensä 55 ehdotusta kuntoutuksen uudistamiseksi. Kuntoutusta kehitetään vuosina 2020-2022 komitean ehdotusten mukaisesti. Toimintasuunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet kaikille kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksille. Kuntoutusta kehitetään osana valtakunnallisia muutosohjelmia ja erillisinä laki-hankkeina.Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä eri sidosryhmien ja eri ministeriöiden kanssa. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhteiset samapalkkatoimenpiteet vuosille 2020–2023. Samapalkkaohjelman tavoitteena on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa palkka- ja sopimuspolitiikalla, palkkausjärjestelmien kehittämisellä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella sekä purkamalla työelämän sukupuolen mukaista eriytymistä.Uudessa samapalkkaohjelmassa on useita käytännön tekoja, joilla palkkatasa-arvoa vahvistetaan tulevina vuosina.Ohjelman osapuolet ovat sitoutuneet muun muassa päivittämään sukupuolivaikutusten arvioinnin suosituksen, selvittämään työ- ja virkaehtosopimusten vaikutusta palkkaeroihin, lisäämään palkkatietämystä, ohjeistamaan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua, selvittämään työn vaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä samapalkkaisuuden näkökulmasta ja edistämään isien perhevapaiden käyttämistä. Lisäksi toteutetaan työ- ja elinkeinoelämän, opetusviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien yhteinen hanke työelämän sukupuolittuneisuuden eli segregaation purkamiseksi. Ministeri Thomas Blomqvist on tyytyväinen samapalkkaisuusohjelman aikaansaamiseen: ”Kolmikantainen samapalkkaohjelma on konkreettinen yhteinen sitoumus palkkatasa-arvon edistämiseen. Naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen noin 16 prosenttia, ja siihen pitää puuttua. Ohjelma sisältää monipuolisia keinoja palkkatasa-arvon edistämiseksi ja kun tähän yhdistetään myös hallituksen omat toimet, olen optimistinen, että palkkaeroon pystytään vaikuttamaan.”  Palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan ”Työtä palkkatasa-arvon eteen on tehtävä niin työpaikkatasolla kuin liitto- ja keskusjärjestötasolla sekä laajemmin yhteiskunnassa. Tärkeitä keinoja palkkaeron kaventamiseen ovat muun muassa palkka-avoimuus, yhdenmukaiset työn vaativuuden arviointikriteerit sekä perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Nyt on tärkeää ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin.”Työnantajakeskusjärjestöjen mukaan on hyvä, että uusi samapalkkaisuusohjelma on syntynyt. ”Naisten ja miesten välisessä keskimääräisessä palkkaerossa on kyse eroista sukupuolten keskiansioissa koko yhteiskunnan tasolla – ei siitä, että työnantaja maksaisi eri palkkaa samoissa tehtävissä työskentelevälle naiselle ja miehelle. Tämän vuoksi olemme erittäin iloisia, että samapalkkaohjelmaan sisältyy nyt laaja työmarkkinoiden sukupuolisen segregaation eli eriytymisen purkuhanke. Hankkeella pyritään puuttumaan alojen, ammattien ja tehtävien jakautumiseen naisten ja miesten töihin, ja tätä kautta pienentämään sukupuolten välistä keskimääräistä ansioeroa kestävällä tavalla.”Yhteisen samapalkkaohjelman rinnalla sosiaali- ja terveysministeriö edistää myös muita hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon vahvistamiseksi. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa isoja tutkimushankkeita, joissa kehitetään menetelmä samanarvoisten töiden palkkojen vertailuun ja arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutuksia. Myös työmarkkinakeskusjärjestöillä on omia toimenpiteitä samapalkkaisuuden edistämiseksi.  SamapalkkaisuusohjelmaSamapalkkaisuusohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Osapuolina ovat työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Samapalkkaisuusohjelmia on toteutettu vuodesta 2006 lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa verotukseen.Listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien verotus uudistuuListaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien verotusta uudistetaan siten, että osakkeita merkitsevälle työntekijälle ei muodostu merkintähetkellä ansiotulona verotettavaa etua, jos merkintähinta on vähintään yhtä suuri kuin osakkeen matemaattinen arvo. Osakkeen käyvän arvon sijaan tämä arvo perustuu yhtiön nettovarallisuuteen. Osakkeita myöhemmin luovutettaessa luovutusvoittoa verotetaan pääomatulona.Uudistus koskee tilanteita, joissa työntekijä merkitsee osakeannissa työnantajanaan toimivan listaamattoman yhtiön osakkeita. Säännöksen soveltumisen edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä.Säännöstä ei sovelleta silloin, kun verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Säännöstä ei sovelleta myöskään yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön.Yhtiön tulee merkintähetkellä harjoittaa elinkeinotoimintaa ja yhtiön varojen tulee koostua pääosin elinkeinotoimintaa palvelevasta omaisuudesta. Lisäksi yhtiön tulee merkintähetkellä olla säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja sekä kuulua ennakkoperintärekisteriin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustuki on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden liikevaihto on koronan vuoksi laskenut vähintään 30 prosenttia. Valtioneuvosto antoi 18.12.2020 asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia.– Valtioneuvoston asetuksen listaus toimialoista nopeuttaa yrityksen hakemuksen käsittelyä Valtiokonttorissa. Yritykset voivat hakea tukea, jos yrityksen liikevaihto on laskenut 30 prosenttia valitulla vertailuajankohdalla, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Asetuksessa ovat ne toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Myös yrityksen oman liikevaihdon laskua tarkastellaan samojen ajanjaksojen perusteella. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.Kustannustukilain muutokset tulivat voimaan 15.12.2020. Valtiokonttori avaa haun yrityksille 21.12.2020. Haku päättyy 26.2.2021.Toimialalista auttaa kohdentamaan tukeaLista toimialoista tarkentaa tuen kohdentumista koronasta kärsineille yrityksille. Näin voidaan paremmin huomioida mahdolliset muut syyt yrityksen liiketoiminnan laskemiseen. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan kausivaihtelu tai liikevaihdon lasku muista kuin koronaepidemiasta johtuvista syistä.Kustannustuen toisella hakukierroksella toimialoja on 220, kun ensimmäisellä hakukierroksella niitä oli 365. Kustannustuen toimialoihin kuuluvat nyt esimerkiksi hotellit, pitopalvelut ja henkilöstö- ja laitosruokalat sekä osa taiteen, viihteen ja virkistyksen aloista.Sen sijaan toimialoihin eivät enää kuulu esimerkiksi ravintolat, kahvilat ja baarit, parturikampaamot ja kauneudenhoitopalvelut sekä osa vähittäiskaupan ja valmistavan teollisuuden aloista. Näiden alojen yritykset voivat kuitenkin hakea kustannustukea, jos niiden liikevaihto on laskenut koronan vuoksi vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2019. Ravintoloita on myös aiemmin tuettu erillisellä tuella.Toimialat on määritelty Verohallinnon arvonlisäverotietojen perusteella. Kustannustukea ei kuitenkaan voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan toimialoille, sillä toimialoilla sovelletaan erillisiä valtiontukisääntöjä, joista vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Kustannustuen tavoitteena on ehkäistä konkurssejaYrityksillä on koronapandemian vuoksi pienentyneen liikevaihdon takia vaikeuksia selvitä liiketoiminnan joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Kustannustuki on korvaus näistä kuluista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta.Valtio on varannut kustannustuen toiselle hakukierrokselle 550 miljoonaa, mutta arvio tukeen tarvittavasta määrärahasta on epävarma eikä koko summa välttämättä tule käytetyksi. Määrärahan käyttö riippuu tuen kriteerit täyttävien yritysten määrästä ja kustannuksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Riistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksesta suuri osa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin paikallisessa yhdistyksessä oli järjestetty edeltävänä vuonna toimintaa. Tavoitteena on palkita yhdistyksiä, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Koronaviruspandemia on kuitenkin rajoittanut myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumia kuluvan vuoden keväästä lähtien.Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö muutti asetuksella valtionavustuksen jakoperusteita siten, että ensi vuoden avustukset määräytyvätkin kahtena edeltävänä vuonna järjestetyn toiminnan perusteella. Vuoden 2021 avustuksiin vaikuttaa siis vuosina 2019 ja 2020 järjestetty toiminta. Päätöksellä haluttiin antaa riistanhoitoyhdistyksille aikaa sopeuttaa toimintaansa koronan tuomiin haasteisiin.– Riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria. Toivomme että ne pysyvät elinvoimaisina ja houkuttavat uusia jäseniä myös tulevaisuudessa. Nyt korona haastaa yhdistykset entistä hanakammin hyödyntämään digitaalisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Valtio haluaa myös tukea pienten riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus tarjoaa tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin yhdistymisiin ja maa- ja metsätalousministeriö myöntää erityisavustusta, kun uudet yhdistyneet yhdistykset käynnistävät toimintaansa.Suurpetoyhdyshenkilöiden roolia vahvistettiinLisäksi asetuksessa vahvistettiin suurpetoyhdyshenkilöiden roolia. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat paikallisia ja koulutettuja asiantuntijoita, jotka muun muassa tarkastavat suurpetohavaintoja. He tarjoavat tietoa susista oman alueensa asukkaille ja välittävät alueeltaan tietoa kansallisen tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Asetuksen muutoksen toivotaan myös kannustavan riistanhoitoyhdistyksiä keräämään aktiivisesti DNA-näytteitä susista.– Aktiivinen DNA-näytteiden keräys on erittäin tärkeä osa mahdollisimman ajantasaisen suden kanta-arvion muodostamista, ministeri Leppä painottaa.Valtionavustuksissa huomioidaan entistä tarkemmin myös muut riistalaskennat kuten Ylä-Lapin riekkojen laskentalinjat. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Paikallisten riistanhoitoyhdistysten osuus avustuksesta vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1600 euron ja 47 000 euron välillä. Suomessa on yhteensä 282 riistanhoitoyhdistystä.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 0295 162 338, janne.pitkanen(at)mmm.fi (tavoitettavissa 18.12.2020 ja 4.1.2021 jälkeen)

Lähde: Valtioneuvosto.fi