NordenBladet — Työttömyysturvalakiin on tehty joustoja koronaviruspandemian takia. Tavoitteena on ollut turvata sekä palkansaajien että yrittäjien toimeentuloa. Osaa poikkeussäännöksistä jatketaan maaliskuun 2021 loppuun. Lomautetun laajennettu oikeus opiskeluun lomautusaikana jatkuu vuoden 2021 loppuun.Tasavallan presidentti vahvisti 17.12.2020 muutokset työttömyysturvalakiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaanLomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.Yrittäjä voi saada työmarkkinatukeaYrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Myös yritystulojen sovittelua, joka perustuu yrittäjän omaan ilmoitukseen, jatketaan maaliskuun loppuun.Poikkeukset työttömyysetuuden sovittelussaTyöttömyysetuuden suojaosaa on korotettu väliaikaisesti 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa ja 279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana. Muutos on voimassa 31.3.2021 asti.Etuushakemusten käsittelyn keventämiseksi 31.3.2021 asti työttömyysetuuden sovittelussa ei sovelleta niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa.Poikkeusta yritystoiminnasta saatavien tulojen sovittelusta yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen sovelletaan 31.3.2021 asti myös muihin työttömyysturvan saajiin kuin niihin yrittäjiin, jotka saavat työmarkkinatukea edellä todetun poikkeussäännöksen perusteella.Työttömyysetuutta voi saada laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta on voitu väliaikaisesti maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta. Tavanomaisesti aika on kaksi kuukautta. Poikkeuksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Liikkuvuusavustusta voi saada yli kaksi tuntia kestävään työmatkaanLiikkuvuusavustusta on voitu väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia. Tavanomaisesti matka-ajan tulisi kestää yli kolme tuntia. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Poikkeusta sovelletaan työhön, joka on alkanut viimeistään 31.3.2021.Vuodenvaihteessa päättyvät poikkeussäännöksetOsa koronapandemian takia tehdyistä väliaikaisista lakimuutoksista on voimassa vuoden 2020 loppuun. Tämän jälkeen sovelletaan normaaliajan lainsäädäntöä.31.12.2020 asti voimassa olevat lakimuutokset:Työnhaun voimassaolo ei pääty TE-palvelujen verkkopalvelussa tehtyjen erehdysten takia.Työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen jatkuu työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lyhytkestoisten opintojen estämättä, vaikka opinnot viivästyvät koronaviruspandemian takia yli kuuteen kuukauteen.Työnhakija voi keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaviruspandemiasta johtuvasta perustellusta syystä.Työnhakijan omaehtoisten opintojen 24 tai 48 kuukauden enimmäistukiaikaa voidaan jatkaa, jos opintojen eteneminen on viivästynyt koronaviruspandemian vuoksi.Työttömäksi ja lomautetuksi jääneelle maksetaan työttömyysetuutta myös viiden päivän omavastuun ajalta.Palkansaaja voi saada oikeuden työttömyyspäivärahaan 13 kalenteriviikon työssäoloehdolla tavanomaisen 26 kalenteriviikon sijaan.Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei kulu.Miten työttömän työnhakijan tulee toimia?Työttömän työnhakijan oikeus työttömyysturvaan säilyy ennallaan, kun hän toimii TE-toimistosta sekä työttömyyskassasta tai Kelasta saamiensa ohjeiden mukaan. Mahdollisista kysymyksistä kannattaa olla yhteydessä TE-toimistoon Oma asiointi -verkkopalvelun välityksellä tai työttömyysetuuden maksajaan.Ohjeet löytyvät TE-palvelujen, Kelan ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n verkkosivuilta (katso linkit alta).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi on säädetty laki. Vakuutusturva varmistetaan myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Suomessa rokotteiden ja lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot vakuutetaan yksityisellä lääkevahinkovakuutuksella, jossa vakuutuksen ottajina ovat lääkkeiden valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat. Lääkevahinkovakuutuksesta maksetaan korvausta muun muassa sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Suomessa lääkevahinkovakuutusta tarjoaa vain yksi yhtiö, Suomen Keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö, joka pienentää omaa vakuutusriskiään ottamalla markkinoilta jälleenvakuutuksen. Laki mahdollistaa valtiontakuun antamisen Covid-19 –rokotteiden lääkevahinkovakuuttajalle, jos jälleenvakuutusta ei ole markkinoilta saatavilla kohtuullisin ehdoin. Vakuutustakuun myöntämällä valtio ottaa jälleenvakuuttajien tavoin osittaisen rahoitusvastuun ensivakuutuksen antaneen vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen korvausmenosta.Vakuutustakuu voidaan antaa enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Yhdelle vakuutusyhtiölle myönnetyn takuun perusteella valtion vastuun määrä voi olla yhteensä enintään 30 miljoonaa euroa kalenterivuotta kohti ja mikäli vakuutustakuu myönnettäisiin useampana kalenterivuotena tai useammalle vakuutusyhtiölle, kaikkiaan yhteensä 300 miljoonaa euroa. Valtio peri vakuutusyhtiöltä maksun vakuutustakuun myöntämisestä. Valtiontakuun antamisenkin jälkeen korvauksista suhteessa vahinkoa kärsineisiin vastaa vakuutustakuun saanut vakuutusyhtiö. Laki valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan kesäkuulle 2021. Tuen alaraja laskee 2000 euroon ja ylärajaa nousee 80 000 euroon.Maaseudun yritysten tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena eli de minimis  -tukena maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan ja maataloustuotteiden jalostusta harjoittaville mikroyrityksille. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Hakuaika alkaa 31.12.2020. Valtioneuvosto on 17.12.2020 hyväksynyt asetuksen, joilla säädetään maaseudun yritysten väliaikaisen tuen jatkosta ja tuen määrästä. Maaseudun yritysten väliaikainen tuki otettiin alun perin käyttöön 18.5.2020 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella. Tämän voimassaoloa jatketaan, jotta voidaan vastata koronavirusepidemian aiheuttamaan haasteelliseen tilanteeseen. Hallituksen tekemän linjauksen mukaan ollaan ottamassa käyttöön II vaiheen kustannustuki, jonka vuoksi myös maaseudun yritysten väliaikaisen tuen myöntämistä on tarpeellista jatkaa – yleinen kustannustuki ei kata kaikkia maaseudun yrityksiä.”Maatilakytkentäinen yritystoiminta on merkittävä osa maaseutuelinkeinoja. Pidän erittäin tärkeänä, että jatkossa näitä koronasta kärsineitä yrityksiä voidaan tukea 80 000 euroon saakka. Tuki täydentää yleistä kustannustukea hyvin ja tuo yritykset yhdenvertaiseen asemaan”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.Tuki on suoraa tukea ja osoitettu poikkeustilanteesta kärsiville yrityksille, jotka ovat rajautuneet työ- ja elinkeinoministeriön tukien piiristä pois. Tuessa ei ole takaisinmaksuvelvoitteita eikä sen saaminen edellytä kehittämistoimia. Tukea myönnetään koko Suomessa, myös Ahvenanmaalla. Millainen yritys voi saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea?Maatilan yhteydessä harjoitettava yritystoiminnan tulee olla saman Y-tunnuksen alla samassa verotuksellisessa kokonaisuudessa harjoitettavaa muuta yritystoimintaa kuin maataloutta, metsätaloutta tai kalataloutta – muita toimialarajoituksia sille ei ole.Tukea voi saada maataloustuotteiden jalostusta ja myyntiä harjoittava alle 10 henkilöä työllistävä mikroyritys. Maataloustuotteita ovat esimerkiksi meijerituotteet, myllytuotteet, teurastamotuotteet ja lihavalmisteet, vihannekset, kasvikset, marjat ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet, rehut ja lemmikkieläinten ruoka.Mistä tukea voi hakea?Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelusta. ELY-keskukset käsittelevät hakemuksia saapumisjärjestyksessä.Lisätietoa tuesta: 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 alussa tulee voimaan muutoksia rakennusperinnön suojelemisesta annetun lakiin. Rakennuksen suojelua voi esittää yhä useampi, ja naapureita kuullaan entistä laajemmin suojelupäätöksissä. Jatkossa rakennussuojelupäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.Lakimuutoksen mukaan ympäristöministeriö ei enää vahvista rakennussuojelupäätöksiä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemä suojelupäätös tulee sellaisenaan voimaan, ellei siihen haeta muutosta. Muutosta ei haeta valittamalla ministeriöön, vaan valitus tehdään alueelliseen hallinto-oikeuteen. Ympäristöministeriössä jo vireillä olevat vahvistus- ja valitusasiat käsitellään ministeriössä kuitenkin loppuun.Lakimuutos laajentaa mahdollisuuksia tehdä esityksiä suojelusta. Rakennusta voi esittää ELY-keskukselle suojeltavaksi rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, maakunnan liitto, alueellinen vastuumuseo tai kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelua voi esittää myös rekisteröity yhteisö, jonka tehtävänä on kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen. Tällainen yhteisö voi olla esimerkiksi kylä- tai kaupunginosayhdistys tai valtakunnallinen vastuumuseo. Saamelaiskäräjät voi tehdä esityksen saamelaisen rakennusperinnön suojelemisesta, ja kolttien kyläkokous kolttasaamelaisen rakennusperinnön suojelemisesta. Suojeluesitysten käsittelyssä myös kuullaan jatkossa naapureita aiempaa laajemmin. Laajempi esityksenteko-oikeus ja kuuleminen koskevat vuodenvaihteen jälkeen vireille tulevia suojeluesityksiä.Lakimuutoksen jälkeen suojelukohteen omistaja tai haltija voi hakea ELY-keskukselta lupaa poiketa voimassa olevasta suojelupäätöksestä. Lupa voidaan myöntää, jos siihen on erityisen painava rakennusperinnön käyttöä tai hoitoa edistävä peruste. Näin voi olla esimerkiksi, jos rakennuksen osa on vahingoittunut tai rakennuksen käyttö edellyttää parannuksia esteettömyyteen tai pelastusturvallisuuteen. Suojelupäätöksestä poikkeaminen on suunniteltava niin, että rakennuksen keskeiset kulttuurihistorialliset arvot säilyvät, sillä rakennus pysyy poikkeamisen jälkeenkin suojeltuna. Myös poikkeamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen. Museovirasto toimii edelleen valtakunnallisena asiantuntijana, joka neuvoo ja antaa lausuntoja suojeltuja rakennuksia korjattaessa.Samassa yhteydessä tarkistettiin rikoslain 48 luvun 6 §:ssä olevaa rakennussuojelurikoksen määritelmää siten, että se kattaa poikkeamisluvan ja muiden suojelua koskevien määräysten vastaiset teot. Rakennusperintölain noudattamista valvovat ELY-keskukset ja Museovirasto. ELY-keskuksella on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille rakennusperintölain vastaisista teoista, ja sille on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi rikosepäilyjä käsiteltäessä.Rakennusperintölain mukaisia suojelupäätöksiä on koko maassa tällä hetkellä 331. Yksi päätös voi kattaa monta rakennusta, joten suojeltuja rakennuksia on yhteensä toista tuhatta. Lakia käytetään suojelukeinona pääasiassa asemakaava-alueiden ulkopuolella ja silloin, kun rakennuksen ulkoasun lisäksi suojellaan arvokkaita sisätiloja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden biopankkilain tavoitteena on vahvistaa näytteenantajan asemaa sekä mahdollistaa suostumusten ja muiden biopankkitoimintaa koskevien tahdonilmaisujen antaminen yhden palvelun kautta. Tarkoituksena on myös koota biopankkitoimintaa koskeva sääntely biopankkilakiin ja selkeyttää biopankkilain ja toisiolain suhdetta. Esityksen keskeiset muutokset liittyvät EU:n tietosuoja-asetuksen asettamiin vaatimuksiin, sääntelyn toimivuuteen ja yhdenmukaisuuteen sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain kanssa sekä biopankkitoimintaa koskevien suostumusten ja muiden tahdonilmaisujen antamiseen jatkossa Kanta-palveluiden kautta. Lisäksi esityksen tavoitteena on entisestään nostaa biopankkiaineiston käsittelyä koskevaa tietoturvan tasoa, selkeyttää viranomaistehtäviä ja säätää menettelystä, jonka mukaisesti näytteenantajalle voitaisiin antaa biopankkitutkimuksessa syntynyttä näytteenantajaa koskevaa merkittävää tietoa.Näytteitä biopankkiin vain suostumuksella – tahdonilmaisu osaksi Kanta-palveluitaNäytteitä kerättäisiin biopankkiin jatkossa vain henkilön suostumuksella. Suostumus on ennakkovaatimus näytteenotolle ja lähtökohtaisesti näytteen siirtämiselle biopankkiin. Henkilötietoja käsiteltäisiin lakiperustaisesti ja käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen mukaiseen yleiseen etuun ja tärkeään yleiseen etuun.Biopankeille asetettaisiin velvoite liittyä Kanta-palveluihin. Tarkoituksena on perustaa valtakunnallinen tahdonilmaisupalvelu, jossa näytteenantaja voi antaa suostumuksensa, peruuttaa sen ja rajoittaa tai kieltää tietojensa käsittelyä kaikissa biopankeissa. Tämä liittyy eduskunnan käsittelyssä olevaan asiakastietolain uudistukseen.Biopankkien perustamista koskevaan prosessiin muutoksia Biopankkitoiminnan kannalta muutoksia tulisi toiminnan aloittamiseen liittyviin prosesseihin ja toiminnan eettisen arvioinnin suorittajaan. Jatkossa alueellinen eettinen toimikunta arvioisi biopankkien näytekeräyksiä punniten niiden mahdollisia riskejä ja hyötyjä. Lisäksi lakiehdotuksessa todetaan, että näytteet ja niitä koskevat tiedot tulee säilyttää tiloissa, laitteilla ja palvelimissa, jotka sijaitsevat Suomessa. Näytteiden lähettäminen ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin analyyseja varten olisi kuitenkin sallittua hyviä käytäntöjä noudattaen. 
 
Biopankeissa säilytettävien näytteiden luovuttamisesta päättäisi Tietolupaviranomainen Findata. Biopankit saisivat käsitellä potilastietoja näytteiden saatavuutta koskevien tietojen selvittämiseksi ja kootessaan näytteitä tutkimukseen luovutusta varten.  Biopankki saisi luovuttaa näytteisiin liittyviä tietoja Findatalle yhdistettäväksi toisiolain alaiseen tietoon. Tietojen käsittely tehtäisiin tällöin toisiolain vaatimusten mukaan.Lakimuutoksia valmisteltu palautteen pohjaltaBiopankkilain muutoksia koskeva lakiluonnos on ollut viimeksi lausuntokierroksella keväällä 2018.Muutoksia on valmisteltu laajasti lausuntokierroksella saadun palautteen, valmistelun aikana hyväksytyn ja voimaan tulleen toisiolain ja yksilöllistetyn lääketieteen hankkeen tuomien muutostarpeiden perusteella.Nyt lausuttavaksi lähteneen lakiluonnoksen lausuntokierrosaika on 17.12.2020 – 28.2.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti nimitti torstaina 17. joulukuuta datanomi, kansanedustaja Jussi Saramon valtioneuvoston jäseneksi ja opetusministeriksi. Samalla presidentti vapautti valtiotieteiden kandidaatti, kansanedustaja Li Anderssonin valtioneuvoston jäsenyydestä ja opetusministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Lisäksi Saramo antoi virka- ja tuomarinvakuutuksen.Saramo toimii ulko- ja turvallisuuspoliittisessa, EU- ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä raha-asiainvaliokunnassa. Lisäksi Saramo on puheenjohtaja osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmässä sekä jäsen ilmasto- ja energiapoliittisessa ja työllisyyden edistämisen ministerityöryhmissä.Samalla valtioneuvosto nimitti Minna Kelhän jatkamaan valtiosihteerin virassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruokatieto Yhdistys ry:n ohjelma ’ European Pork and Poultry – Quality Meat, Happy People’ on saanut lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen EU:n menekinedistämisvaroista.Rahoituksella edistetään eurooppalaisen sian- ja siipikarjanlihan vientiä Kiinaan. EU:n rahoitus on mittava, sillä sen osuus on 80 prosenttia ohjelman kokonaiskustannuksista.Ruokatiedon vienninedistämiskampanjan tavoitteena on korostaa EU:ssa ja Suomessa vastuullisesti tuotetun ja korkealaatuisen sian- ja siipikarjanlihan turvallisuutta, jäljitettävyyttä ja hyvää makua. Kampanjan toivotaan lisäävän kuluttajien tietoisuutta eurooppalaisista sian- ja siipikarjanlihatuotteista Kiinassa sekä tavoittaa kuluttajien lisäksi ruoka-alan vaikuttajat.Kampanjan kohderyhminä ovat kiinalaiset vähittäiskauppa- ja suurkeittiöasiakkaat sekä kansainvälisissä että paikallisissa yrityksissä.EU on tänä vuonna panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintä- ja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa.Vuonna 2015 määräraha myönnettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa. Tänä vuonna jaossa oli  noin 200 miljoonaa euroa. Määrärahasta noin puolet osoitetaan yhden jäsenmaan ohjelmiin ja puolet useamman jäsenmaan ohjelmiin sekä sisämarkkinoille että kolmansiin maihin.Lue lisää: Ruokatieto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Tasavallan Presidentti vahvisti asiaa koskevat lait torstaina 17.12.Ministeriö poimii satunnaisotantana kokeiluun osallistuvat kunnat tai kuntayhtymät (kokeilukunta), joiden tehtävänä on järjestää kaksivuotista esiopetusta 5 §:n mukaan poimituissa toimipaikoissa. Otantaan otetaan sellaiset kunnat tai kunnista koostuvat alueet, joissa asuu vähintään 100 vuonna 2016 syntynyttä lasta ja joissa on vähintään neljä 8 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset täyttävää esiopetuksen toimipaikkaa. Kokeilu perustuu aitoon koeasetelmaan eikä kokeiluun voi hakeutua itse.  Ministeriö tiedottaa kokeilukuntien valinnasta alkuvuonna 2021.Vuonna 2021 alkavan kokeilun kohdejoukkoon kuuluvat ne kokeilukuntien alueella asuvat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2016.
 
Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
 
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta ja laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta tulevat voimaan 23.12.2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut lain metsityksen määräaikaisesta tukemisesta. Laki tulee voimaan vuoden 2021 alusta ja tukea voi hakea Metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen. Uusi tukijärjestelmä on yksi toimenpiteistä, joilla lisätään hiilensidontaa ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä Suomessa.Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille niin sanottujen joutoalueiden, kuten viljelyn ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien metsittämiseen. Tällaisia metsitykseen soveltuvia joutoalueita on Suomessa arviolta 120 000 hehtaaria. Erityisesti turvepohjaisten alueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät.Aktiivisessa ruoantuotannossa olevia alueita ei ole tarkoitus metsittää. Tukea ei saa myöskään maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen. Tukihakuun liittyen metsäkeskus pyytää ELY-keskukselta lausunnon luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, vesitalouteen ja kaavarajoitteisiin liittyvistä seikoista.  Laissa edellytetään myös, että metsitettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuoden ajan. Tuki muodostuu metsityskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka annetaan vuodenvaihteen jälkeen.Lausunnoilla olleen asetusluonnoksen mukaan metsityskorvaus olisi esimerkiksi entisillä maatalousmailla 1500–2000 euroa hehtaarilta ja entisillä turvetuotantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaarilta. Tämän lisäksi maksettaisiin hoitopalkkio kahdessa erässä, yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Monimuotoisuuden edistämiseksi metsityskorvauksen saisi tietyillä kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Tukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen tekemistä.Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Hallitusohjelma linjaa tähän liittyen useita ilmastotoimia, joita toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä laajassa Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa. Lue lisää: mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelmaLisää uudesta metsitystukijärjestelmästä (mmm.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään asettanut etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) nelivuotiskaudeksi 2020-2024.Oikeusministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on toimia vuoropuhelufoorumina ja edistää yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä.Neuvottelukunta toimii asiantuntijoiden verkostona maahanmuuttoon, kotouttamiseen, yhdenvertaisuuteen ja eri väestöryhmien väliseen vuoropuheluun liittyvissä kysymyksissä.Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla on neuvoa-antava rooli. Se voi tehdä esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja esimerkiksi maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi sekä eri väestöryhmien välisen myönteisen asenneilmapiirin kehittämiseksi.Neuvottelukunta vaikuttaa yhteiskunnassa käymällä säännöllistä keskustelua, lisäämällä ymmärrystä ja tietoa monimuotoisesta Suomesta. Neuvottelukunta voi tehdä ehdotuksia tai toimia kumppanina selvitys- ja kehittämishankkeissa.Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen. Neuvottelukunnan varapuheenjohtajat ovat sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen, eduskuntaryhmiä edustavana varapuheenjohtajana kansanedustaja Aki Lindén sekä maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä edustavana varapuheenjohtajana Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert Monika-Naiset liitto ry:stä.Neuvottelukunnassa on kaikkiaan 35 jäsentahoa ja 3 pysyvää asiantuntijaa.Valtakunnallisen neuvottelukunnan lisäksi toimii seitsemän alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa, jotka on asetettu syksyllä 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi