NordenBladet — EU:n energiaministerit keskustelevat maanantaina 14.12.2020 epävirallisessa ministerikokouksessa energiajärjestelmäintegraatiosta tulevien säädösehdotusten ja energiatavoitteiden näkökulmasta. Suomea ministerien videokokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kokous korvaa energianeuvoston, jota ei koronatilanteen takia tänä vuonna järjestetä. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Alun perin energianeuvoston hyväksyttäväksi suunnitellut päätelmät käsitellään erikseen neuvoston kirjallisessa menettelyssä.Keskustelun pohjaksi puheenjohtajavaltio Saksa kysyy ministereiden näkemyksiä EU:n vuoteen 2030 ulottuvien energiatavoitteiden mahdollisesta kiristämisestä, sekä siitä, mitkä EU:n sääntelyuudistukset nähdään ensisijaisina järjestelmäintegraation mahdollistamiseksi.– Ilmastoneutraalin energiajärjestelmän rakentamisessa tarvitaan monia innovatiivisia ratkaisuja ja energian eri käyttömuotojen yhteispeliä. EU:ssa tulee panostaa laaja-alaisesti ilmastotavoitteita edistäviin ratkaisuihin ilman että voittavia teknologioita valitaan ennalta, painottaa ministeri Mika Lintilä.– Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laaja valikoima erilaisia energiateknologioita. Tämänkin vuoksi meidän on EU:ssa turvattava jäsenvaltioiden oikeus valita itse jokaiselle parhaiten sopivat päästöttömät energialähteet, ministeri Lintilä muistuttaa.Komissio julkaisi heinäkuussa EU:n energiajärjestelmän integraatiostrategian. Saksa viittaa toimittamassaan taustapaperissa strategiassa ehdotettuihin toimiin, joilla energiamarkkinaa kehitetään vähähiilisyyttä edistäväksi ja integroidummaksi. Samassa yhteydessä viitataan komission valmistelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntökokonaisuuteen (Fit for 55 -paketti). On mahdollista, että energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat uudet säädösehdotukset ovat osa tätä kokonaisuutta.Suomi kannattaa energiajärjestelmän integraatiostrategian hyödyntämistä niin EU:n energiapolitiikan kuin muidenkin sektorien politiikkatoimien suunnittelussa. Suomi tukee entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, ja ehdotusta EU:n 2030-päästövähennystavoitteen korottamisesta vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasoon verrattuna.2030-tavoitteen korottaminen edellyttää myös energialainsäädännön uudelleenarviointia, sillä energian käytöllä on keskeinen rooli päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Suomi näkee kuitenkin tärkeänä, että komissio laatii uudelleentarkastelun pohjaksi kattavat vaikutusarvioinnit. Vaikutusarviointien tulisi sisältää jäsenvaltiokohtaisia arvioita.Lainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella siitäkin syystä, että aiempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa.  Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa vähäpäästöisten, integroitujen ratkaisujen laajaa käyttöönottoaLainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella, sillä aikaisempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa. Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa esimerkiksi vähäpäästöisten power-to-X-ratkaisujen käyttöönottoa.Energiajärjestelmäintegraatiossa sähköistyminen tulee olemaan keskeisessä roolissa, joten on tärkeää, että puhdasta energiaa on saatavilla riittävästi. Suomi muistuttaa myös, että toimijat tarvitsevat ennakoitavaa lainsäädäntöä, jotta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat merkittävät investoinnit voivat toteutua. On tärkeää, että EU kehittää ja hyödyntää teknologianeutraalisti vähähiilisiä energiaratkaisuja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on myöntänyt yhteensä 9,69 miljoonaa euroa valtionavustusta 29:lle eri digitalisaatiohankkeelle kuntien toimintatapojen tai palveluprosessien uudistamiseksi.Hakemuksia saapui hakuaikana yhteensä 61. Avustusta myönnettiin vain hankkeisiin, jotka useammat kunnat tai kuntayhtymät toteuttavat yhdessä. Hankkeet on toteutettava vuoden 2022 lokakuun loppuun mennessä. Tänä vuonna tukea saattoi hakea kunnan päätöksenteon ja sitä tukevien prosessien digitalisaatioon, hallinnon ja kuntademokratian digitalisaatioon sekä etätyökäytäntöjen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Avustuksen kohdentamisella näihin aiheisiin haluttiin tukea kuntia koronatilanteen esille nostaman digiloikan parhaassa mahdollisessa hyödyntämisessä. Hankkeiden myötä kuntalaisille ja palveluiden käyttäjille tulee uusia digitaalisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Palveluista on tuettu erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden kehittämistä. Kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistävien hankkeiden tavoitteena on tukea kuntien digitalisaatiota, toimintatapojen uudistamista, asiakaslähtöisyyttä ja saavuttaa kustannussäästöjä. Monistettavuus ja jakaminen ovat rahoituksen suuntaamisen kantavia ajatuksia: hakijoiden on selvitettävä muissa kunnissa aiemmin tehtyä vastaavaa työtä ja pohdittava sen hyödyntämistä hankkeen pohjana. Lopputulosten ja prosessin on oltava monistettavissa tai muulla tavoin hyödynnettävissä muissa kunnissa. Lisäksi hankkeen aikana on sitouduttava yhteistyöhön muiden vastaavien hankkeiden kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana vuoden 2020 viimeisessä numerossa on ajankohtainen ”EU27 – Brexitin jälkeen”.Tuoreesta lehdestä löytyy Brexit-teeman lisäksi kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan EU-komissaari Jutta Urpilaisen haastattelu. Tässä numerossa analysoidaan myös mitä riskejä vientitakauksiin liittyy ja mitä mahdollisuuksia EU:n elpymisrahoitus tuo suomalaisyrityksille. Koronan vaikutusta logistiikkaan pohtii Keskuskauppakamarin asiantuntija Päivi Wood.Lehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta, joilta myös vois lukea tuoreet artikkelit.Verkkosivuilla voi vastata myös vuoden loppuun saakka auki olevaan lukijakyselyyn. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi Museokorttia.Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema kansainvälisen kaupan aikakauslehti. Kauppapolitiikka-lehden verkkosivut​ 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustartuntoja todetaan edelleen paljon ja tauti leviää nyt väestössä joka puolella Suomea. Epidemiatilanteen laajamittainen, äkillinen heikentyminen koko maassa on mahdollista. Marraskuun puolivälistä alkanut tapausmäärien jyrkkä kasvu näyttää kuitenkin mahdollisesti tasaantuneen. Vasta lähiviikkoina nähdään, miten alueelliset rajoitukset ja suositukset vaikuttavat tautitilanteeseen.Viikolla 49 (ajalla 23.11.-6.12) aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 3002 uutta tapausta, mikä on 132 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 54 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edellisellä viikolla ilmaantuvuus oli 57 tapausta.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 48-49) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 6136 uutta tapausta, mikä on 1895 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 111 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 77 tapausta.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,05-1,25 (90 % todennäköisyysväli).
Uusista tartunnoista neljännes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.Viikolla 49 analysoitiin noin 13 000–22 000 näytettä päivittäin. Positiivisten tapausten osuus testatuista näytteistä oli noin 2,3 %.Ikääntyvien tartunnat ja sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvussaValtaosa tartunnoista todetaan edelleen nuoremmissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Viikolla 49 kaikista tapauksista noin 72 % todettiin alle 50-vuotiailla ja 40 % alle 30-vuotiailla.Yli 60-vuotiaiden osuus tartunnan saaneista on nyt noin 15 %. Osuus on noussut viikossa kolme prosenttiyksikköä. Ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvien yli 70-vuotiaiden osuus tartunnan saaneista oli yli 8 %. Tämä on kolmisen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisellä viikolla. Sairaalahoidossa oli 9.12. yhteensä  233* potilasta, joista tehohoidossa 27 potilasta. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 20 000, mikä on lähes 70 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 29 572 koronavirustartuntaa. Tautiin liittyvien kuolemien määrä on viime viikkoina noussut: 9. joulukuuta mennessä kuolemia oli todettu 433.* Korjattu klo 19:20 sairaalahoidossa olevien potilaiden määräksi 233.Tartunnanlähde selviää hieman aiempaa useammin myös pääkaupunkiseudullaKoko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin viikolla 49 selvitettyä noin 60 % tapauksista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tartunnanlähde selvisi aiempaa useammin eli yli puolessa tapauksista.Selvitetyistä tartunnoista noin puolet tapahtui kotona samassa taloudessa asuvien kesken. Työpaikalla tartunnan sai noin 15 %, ravitsemisliikkeissä noin 2 % ja harrastusten yhteydessä noin 3 % tartunnan saaneista.Oppilaitoksiin jäljitettiin noin 4 % ja varhaiskasvatukseen noin prosentti tapauksista. Kunnat ovat raportoineet 4.12. mennessä tiedot yhteensä 35 349 perusopetuksessa ja toisella asteella altistuneesta henkilöstä, joista 446 (1,3 %) oli saanut tartunnan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt tietoa syyslukukauden alusta lähtien. Suositukset ja rajoitukset purevat myös joukkoaltistuksiinJoukkoaltistuksia on Suomessa edelleen paljon, ja niitä raportoitiin viikolla 49 lähes jokaisesta sairaanhoitopiireistä. Noin kolmannes joukkoaltistustilanteista oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. On tärkeää, että ihmiset noudattavat annettuja alueellisia suosituksia ja rajoituksia, jotta joukkoaltistumiseen johtavat tilanteet vähenevät.Noin joka kymmenes kaikista joukkoaltistumisista tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, noin viidennes harrastustoiminnassa ja noin kolmannes oppilaitoksissa. Varhaiskasvatuksessa joukkoaltistuksia oli noin 16 %. Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa isot joukkoaltistukset ovat johtaneet vain harvoihin jatkotartuntoihin. Yksityisissä juhlissa tapahtui 6 % ja ravitsemisliikkeissä noin 3 % joukkoaltistumisista. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ilmoittaa haettavaksi vuoden 2020 valtionavustuksen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminnan järjestämiseksi. Hakuaika alkaa 10.12.2020 ja tämän ilmoituksen kohdan 5 vaatimusten mukaiset hakemukset liitteineen tulee toimittaa ympäristöministeriölle viimeistään 24.1.2021.1. Avustuksen kohteena oleva toimintaAvustuksen kohteena on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta.Avustukset maksetaan ympäristöministeriön momentilta 35.10.21 (Eräät luonnonsuojelun menot)Tässä ilmoituksessa tarkoitettuun toimintaan on vuodelle 2021 käytettävissä 200 000 euroa. Harkinnanvaraiset valtionavustukset ympäristöministeriön hallinnonalalla edistävät ministeriön kannalta myönteisiä yhteiskunnallisia arvoja ja vaikutuksia sekä strategisia tavoitteita. Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia etuuksia ja niiden myöntäminen edellyttää, että eduskunta osoittaa kyseisen vuoden valtion talousarviossa tähän varoja.2. Edellytykset hakijalleHakijalla on oltava käytännössä osoitettu kokemus ja osaaminen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidosta, sekä erinomainen asiantuntemus avustuksen kohteena olevasta toiminnasta. Hakijalla on oltava tarkoitukseen soveltuvat tilat ja hakija vastaa siitä, että tarvittavat luvat toiminnan järjestämiseksi ovat olemassa.Hakijan tulee olla yhteisö. Hakija ei voi olla yksityishenkilö eikä toiminimi.3. HarkintaperusteetAvustuksien harkintaa tehdään hakijoiden toimittamien hakemusten perusteella, valtionavustuslain 5 §:n ja 7 §:n mukaisesti. Avustusta harkittaessa otetaan huomioon hakijan edellytykset hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämiseksi, yhteisön maantieteellinen kattavuus ja toiminnan vaikuttavuus. Vaikuttavuutta voidaan kuvailla esimerkiksi hoidettavien eläinten määrällä ja luontoon palautettavien eläinten määrällä. Lisäksi harkinnassa huomioidaan avustuksen tarpeellisuus suhteessa avustuksen kohteena olevaan toimintaan sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden. Myönnettävän avustuksen määrä voi vaihdella näiden harkintakriteerien perusteella.4. AvustuspäätöksetYmpäristöministeriö tekee hakijoille hakuajan päätyttyä kirjallisen valtionavustuspäätöksen, myönteisen tai kielteisen. Tukea on mahdollista myös myöntää vähemmän kuin mitä on haettu. Päätökset pyritään tekemään helmikuun 2021 loppuun mennessä. Avustuspäätös sisältää ehdot, joita avustuksen saajan tulee noudattaa. Avustus maksetaan avustuspäätöksen nojalla yhdessä erässä hakijan ilmoittamalle tilille.Toimintaan myönnettävän avustuksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia avustuksen kohteena olevan toiminnan kuluista. Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää varsinaisen toiminnan kuluja. Tuki on käytettävä pelkästään luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitamiseen eikä sitä saa käyttää miltään osin tuensaajan mahdolliseen muuhun toimintaan. Avustusta ei voida käyttää EU-valtiotukisääntelyssä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin komissio julkaisi tänään ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Euroopan unionin komissio julkaisi tänään 10.12.2020 ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Akkusääntelyn uudistamisella komissio pyrkii vastaamaan lainsäädännölliseen paineeseen, jonka liikenteen sähköistyminen aiheuttaa lähivuosina. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan akkutuotanto on lähivuosina 19-kertaistettava. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii akkujen käytön lisäämistä useilla aloilla, kuten liikenteessä, uusiutuvassa energiassa ja digitalisaatiossa.“Asetus on tärkeä avaus kohti ympäristön ja ihmisten kannalta kestävää akkuteollisuutta. Arvokkaiden akkumineraalien käytössä on siirryttävä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen. Akkujen kestävyyteen nojaa vahvasti monien ilmastotoimiemme, esimerkiksi liikenteen ilmastotoimien, kestävyys”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Pidän komission esitystä erittäin tärkeänä suomalaisen ja koko eurooppalaisen akkuteollisuuden kehitystä ajatellen. Komissio on tunnistanut akkujen kysynnän voimakkaan kasvun haasteet, jotka liittyvät muun muassa kierrätykseen ja raaka-aineiden saatavuuteen. Uskon, että akkualan kunnianhimoinen sääntely tarjoaa Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksillä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.Akkujen kierrätysmarkkinat toimivat nykyisin huonosti, ja akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy kierrättämisen sijasta turhaan jätteeksi. Paristoja ja akkuja koskeva sääntely ei edistä riittävästi kriittisten raaka-aineiden tunnistamista ja talteenottoa arvoketjussa eikä vaarallisten aineiden poistamista.Keräystavoitteita akuille ja arvokkaille materiaaleilleUuden akkuasetuksen myötä käytettyjen akkujen keräystavoitetta jäsenmaille nostetaan portaittain. Esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Isommista, esimerkiksi autojen käyttövoima-akuista, pyritään saamaan talteen kaikki. Niihin myös liitetään akkupassi eli digitaalinen tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraa akkua koko elinkaaren ajan.Lisäksi ehdotuksessa on arvokkaille materiaaleille materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita. Niiden mukaan vuoden 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia ja vuonna 2030 vastaavasti 95 prosenttia ja 70 prosenttia. Komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä tarkemmin, miten talteenottoasteet lasketaan. Vuoteen 2030 mennessä akkuihin tulisi sekoitevelvoite eli pakko käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.Myös raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu, mikä on eduksi suomalaiselle akku- ja raaka-ainetuotannolle. Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren hiilijalanjälki.Komission tiedote 10.12.2020: Green Deal: Sustainable batteries for a circular and climate neutral economyTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista akkustrategiaa, jolla halutaan vahvistaa Suomen roolia edelläkävijänä kestävässä akkutuotannossa. Strategia julkaistaan tammikuussa 2021.Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 26.6.2020: Akkustrategialla vahvistetaan Suomen asemaa kestävän akkuteknologian edelläkävijänäKomission julkaisema asetusluonnos on alkuaskel pitkässä lainsäädäntöprosessissa. Seuraavaksi luonnokseen ottavat kantaa jäsenmaiden hallitukset ja Euroopan parlamentti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin komissio julkaisi tänään ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.(muutettu väliotsikon jälkeen tulevan kappaleen kahta viimeisestä lausetta)Euroopan unionin komissio julkaisi tänään 10.12.2020 ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Akkusääntelyn uudistamisella komissio pyrkii vastaamaan lainsäädännölliseen paineeseen, jonka liikenteen sähköistyminen aiheuttaa lähivuosina. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan akkutuotanto on lähivuosina 19-kertaistettava. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii akkujen käytön lisäämistä useilla aloilla, kuten liikenteessä, uusiutuvassa energiassa ja digitalisaatiossa.“Asetus on tärkeä avaus kohti ympäristön ja ihmisten kannalta kestävää akkuteollisuutta. Arvokkaiden akkumineraalien käytössä on siirryttävä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen. Akkujen kestävyyteen nojaa vahvasti monien ilmastotoimiemme, esimerkiksi liikenteen ilmastotoimien, kestävyys”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Pidän komission esitystä erittäin tärkeänä suomalaisen ja koko eurooppalaisen akkuteollisuuden kehitystä ajatellen. Komissio on tunnistanut akkujen kysynnän voimakkaan kasvun haasteet, jotka liittyvät muun muassa kierrätykseen ja raaka-aineiden saatavuuteen. Uskon, että akkualan kunnianhimoinen sääntely tarjoaa Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksillä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.Akkujen kierrätysmarkkinat toimivat nykyisin huonosti, ja akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy kierrättämisen sijasta turhaan jätteeksi. Paristoja ja akkuja koskeva sääntely ei edistä riittävästi kriittisten raaka-aineiden tunnistamista ja talteenottoa arvoketjussa eikä vaarallisten aineiden poistamista.Keräystavoitteita akuille ja arvokkaille materiaaleilleUuden akkuasetuksen myötä käytettyjen akkujen keräystavoitetta jäsenmaille nostetaan portaittain. Esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Isommille, esim. autojen käyttövoima-akuille ei aseteta erillistä keräystavoitetta. Sen sijaan lisättäisiin niiden käyttöä koskevia raportointivelvoitteita sekä otettaisiin käyttöön ns. akkupassi eli digitaalinen tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraa akkua koko elinkaaren ajan.Lisäksi ehdotuksessa on arvokkaille materiaaleille materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita. Niiden mukaan vuoden 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia ja vuonna 2030 vastaavasti 95 prosenttia ja 70 prosenttia. Komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä tarkemmin, miten talteenottoasteet lasketaan. Vuoteen 2030 mennessä akkuihin tulisi sekoitevelvoite eli pakko käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.Myös raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu, mikä on eduksi suomalaiselle akku- ja raaka-ainetuotannolle. Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren hiilijalanjälki.Komission tiedote 10.12.2020: Green Deal: Sustainable batteries for a circular and climate neutral economyTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista akkustrategiaa, jolla halutaan vahvistaa Suomen roolia edelläkävijänä kestävässä akkutuotannossa. Strategia julkaistaan tammikuussa 2021.Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 26.6.2020: Akkustrategialla vahvistetaan Suomen asemaa kestävän akkuteknologian edelläkävijänäKomission julkaisema asetusluonnos on alkuaskel pitkässä lainsäädäntöprosessissa. Seuraavaksi luonnokseen ottavat kantaa jäsenmaiden hallitukset ja Euroopan parlamentti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Harvaan asutun maaseudun (HAMA) parlamentaarinen työryhmä panostaa työnsä ensi kuukausina erityisesti matkailun kehittämiseen HAMA-alueilla. Työryhmä aikoo avata luontomatkailua koskevan hankehaun alkukevään aikana.”Luonto-, ruoka sekä metsästys- ja kalastusmatkailussa nähdään suuria mahdollisuuksia, siksi ensimmäiset hankehaut halutaan suunnata sinne”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen.Luontomatkailun hankehaussa on tarkoitus keskittyä matkailun kestävyyteen, saavutettavuuteen ja digitalisaation hyödyntämiseen. ”Lähdemme avoimin mielin hakuun ja annamme matkailutoimijoiden olla innovatiivisia.” Huttunen toivoo perinteisten instituutioiden lisäksi myös yrittäjien ehdottavan hankkeita.Lisäksi työryhmä on käynnistämässä erillistä ruokamatkailuhanketta. Huttusen mielestä se soveltuu hyvin harvaan asutulle maaseudulle: siinä yhdistyvät puhtaat kotimaiset raaka-aineet, yrittäjyys ja matkailu. Kolmas matkailukokonaisuus on kalastus- ja metsästysmatkailu. Tavoitteena on esimerkiksi pidentää kalastusmatkailun sesonkia ja kasvattaa alan yritysten kokoa. ”Kalastusmahdollisuuksia on Hangosta Nuorgamiin”, Huttunen muistuttaa.Monipaikkaisuus on tulevaisuuttaTyöryhmä kuuli myös monipaikkaisuuden edistämismahdollisuuksista maaseutualueilla muun muassa kaksoiskuntalaisuuden kautta. Jatkotyönä ryhmä selvittää esimerkiksi sen, miten monipaikkaisuutta voisi paremmin huomioida perus- ja toisen asteen opetuksessa. Tähän palataan työryhmän seuraavassa kokouksessa helmikuussa. Huttunen muistuttaa, että monipaikkaisuus menee koko ajan eteenpäin muun muassa koronapandemian takia. Hän iloitsee laajan parlamentaarisen työryhmän yksituumaisuudesta ja halusta edistää hama-alueiden elinvoimaa.”Korona-aika on tehnyt monipaikkaisuutta todeksi ja tuonut sitä ihmisten arkeen. Meidän tehtävämme on helpottaa siirtymää entisestään”, Huttunen sanoo.Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä on nimetty vuosille 2020-2023. Siinä on jäseniä kaikista eduskuntaryhmistä. Työryhmän tavoitteena on vahvistaa harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta muun muassa kokeilujen kautta. Harvaan asutut alueet kattavat merkittävän osan eli yli 68 prosenttia Suomen pinta-alasta. Alue on kansallisesti merkittävä, sillä siellä sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomista raaka-aineista. Alueella on kuitenkin runsaasti pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta johtuvia haasteita. Vakituisia asukkaita alueella on noin viisi prosenttia väestöstä.Lisää HAMA-työryhmästä (linkki)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 10.12.202 Tasavallan Presidentin vahvistettavaksi perjantain esittelyssä lait ydinenergialain, turvallisuusselvityslain ja kaivoslain muuttamisesta. Lait tulevat voimaan 21.12.2020.Ydinenergialain muutoksilla varaudutaan ydinlaitoksien uusiin turvallisuusuhkiin, kuten miehittämättömien ilma-aluksien käyttöön. Lainsäädäntöä kehitetään myös vastaamaan paremmin perustuslaissa asetettuja vaatimuksia ydinlaitosten turvahenkilöstön toimintavaltuuksiin ja voimankäyttöön liittyen.Turvajärjestelyt ovat keskeinen osa ydinenergian käytön turvallisuutta erityisesti ulkoisten uhkien torjunnassa. Toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuessa myös lainsäädännön on pysyttävä mukana kehityksessä.Uusia toimintavaltuuksia droonien varalle ja koirien käyttöönYdin- ja säteilyturvallisuuden parantamiseksi ydinlaitosten turvahenkilöille säädetään uusia toimivaltuuksia miehittämättömien ilma-alusten kulkuun puuttumiseksi. Lisäksi ydinaineen ja ydinjätteen kuljetuksien turvajärjestelyjen sääntelyä täydennetään.Turvahenkilöiden toimivaltuuksista, koulutuksesta ja voimankäyttövälineistä säädetään tyhjentävästi, koska niistä ei tähän mennessä ole ydinenergialaissa säädetty riittävän täsmällisesti. Toimivaltuuksia myös täydennetään esimerkiksi koiran käyttämisen suhteen.  Muutoksen taustalla on myös turvahenkilöiden oikeusturvan parantaminen, koska heillä on laitosympäristössä merkittäviä toimivaltuuksia, jolloin myös niiden käytön edellytyksestä ja reunaehdoista tulee olla selkeät säännöt. Käytännössä säännökset eivät merkitse merkittävää muutosta nykytilanteeseen.Turvallisuusselvityksien ala laajenee ja lääkärille ilmoitusoikeusTurvallisuusselvityslakia laajennetaan sen osalta, keille ydinlaitosten toimintaan liittyville henkilöille ns. suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä. Säännös koskee jatkossa myös ydinjätteiden kuljetuksia ja tilanteita, joissa laitoksen suunnitteluun tai rakentamiseen osallistuva henkilö ei fyysisesti vieraile ydinlaitosalueella. Lisäksi ydinenergialakiin tulee velvoite turvallisuusselvitysten tekemisestä tietyissä tilanteissa.Lakimuutoksessa kiinnitetään myös huomiota sisältä päin tulevaan uhkaan, joka voi aiheutua luvanhaltijan oman henkilöstön toiminnasta. Lakiin lisätään uusi säännös turvahenkilöiden ja laitoksen valvomohenkilöstön vuosittaisista terveystarkastuksista. Tarkastuksilla varmistetaan turvallisuuden kannalta keskeisten henkilöiden soveltuminen tehtäviinsä terveydentilansa puolesta.Lisäksi lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö saa oikeuden tehdä ilmoituksen ydinlaitoksen luvanhaltijalle, Säteilyturvakeskukselle ja poliisille, jos hän perustellusta syystä katsoo, että henkilö ei sovellu hoitamaan tehtäviään ja voi olla vaaraksi ydin- tai säteilyturvallisuudelle.Julkista kuuluttamista ja hallintoasioiden muutoksenhakua yhdenmukaistetaanYdinenergialain ja kaivoslain säännöksiä yhdenmukaistetaan muuttuneiden julkista kuuluttamista ja hallintoasioiden muutoksenhakua koskevien yleislakien kanssa.Ydinenergialain kuuluttamisen osalta käytäntö muuttuu niin, että kuulutuksen tulee olla nähtävillä vähintään 14 vuorokautta. Kaivoslain osalta teknisluonteisten uudistusten lisäksi korvataan lupapäätösten julkipanomenettely kuulutusmenettelyllä ja laajennetaan lupapäätöksestä tiedotettavien toimijoiden joukkoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi