NordenBladet — Alueellistamista koskeva lainsäädäntö uudistetaan hallitusohjelman ja siihen pohjautuvan huhtikuussa 2020 julkaistun strategian mukaisesti. Hallituksen esityksen tarkoitus on uudistaa alueellisen läsnäolon lakisääteiset tavoitteet sekä vahvistaa valtion palvelu- ja toimipaikkaverkon kehittämisen suunnitelmallisuutta koko maan kattavasti. Esityksen mukaan valtion tehtävät alueilla hoidetaan entistä tuloksellisemmin siten, että palvelujen saatavuus vastaa eri asiakasryhmien tarpeita. Tavoite on vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta, kansalaisten turvallisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana maan eri osissa.Esitys koskee seuraavia aloja ja tavoitteita:• valtion palveluiden saatavuuden järjestäminen • valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittaminen • edellä mainittuja koskeva valtakunnallinen suunnittelu ja yhteensovittaminen • yksikköjen sijoittamista ja palveluiden saatavuutta koskeva päätöksentekoEsityksen mukaan lakia sovelletaan valtion keskus-, alue- ja paikallisaluehallinnon virastoihin, laitoksiin ja palvelukeskuksiin sekä valtion liikelaitoksiin.Hallituksen esitys on lausuntokierroksella 8.2.2021 asti.
NordenBladet — Ympäristöministeriö suosittelee, että erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältävien esineiden toimittajat tekisivät aineista ilmoituksen Euroopan kemikaaliviraston SCIP-tietokantaan 5.1.2021 alkaen. Ilmoituksia suositellaan tehtäväksi jo ennen kansallisen lainsäädännön voimaantuloa.Suomessa jätedirektiivin 9(i) artiklan mukainen SCIP-ilmoitusvelvollisuus on määrä toteuttaa kemikaalilailla osana jätelainsäädännön uudistusta. Jätesäädöspakettia koskeva hallituksen esitys on viivästynyt ja kemikaalilain muutoksen arvioidaan tulevan voimaan kesällä 2021.SCIP*-ilmoitusvelvollisuus edistää tiedonkulkua esineiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista eli SVHC-aineista. Tavoitteena on, että tietoa SVHC-aineista on entistä paremmin saatavilla tuotteen elinkaaren aikana, myös jätevaiheessa. Lisäksi tietokannalla halutaan edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla.Kenen pitää toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan?Kun esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttiaesineiden tuottajien ja maahantuojien tulee ilmoittaa Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) esineen sisältämästä SVHC-aineesta, jos ainetta esiintyy ao. esineissä yli yksi tonni vuodessa.esineiden toimittajien tulee tiedottaa toimitusketjun muita toimijoita esineen sisältämästä SVHC-aineista esineen turvallisen käytön mahdollistamiseksi ja toimittaa vastaavat tiedot myös kuluttajalle 45 päivän aikana pyynnöstä.esineiden toimittajien tulee toimittaa tietoja esineistä ECHAn SCIP-tietokantaan vuodesta 2021 alkaen.Ilmoitusvelvollisia ovat valmistajat ja kokoajat EU:ssa, EU-maahantuojat sekä jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille. Suoraan ja ainoastaan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan.SCIP-ilmoitusvelvollisuus on uusi velvoite esineiden toimittajille. Lainsäädäntö on edellyttänyt jo aikaisemmin, että esineiden toimittajat tiedottavat SVHC-aineista toimitusketjussa.Ympäristöministeriön suositusYmpäristöministeriö suosittelee, että SVHC-aineita sisältävien esineiden toimittajat tekisivät ilmoituksia tietokantaan jo ennen kansallisen lainsäädännön voimaantuloa. Ympäristöministeriö on laatinut toimintaohjeen yrityksille SCIP-tietojen toimittamista koskien.Suomessa ympäristöministeriö vastaa lainsäädännön toimeenpanoa koskeviin kysymyksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes opastaa yrityksiä lainsäädännön velvoitteissa. Tukes valvoo kansallisen toimeenpanon jälkeen, että yritykset noudattavat SCIP-ilmoitusvelvollisuutta. Tietokannan käyttöön ja teknisiin kysymyksiin vastaa Euroopan kemikaalivirasto ECHA.Ympäristöministeriön suositus erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältävien esineiden ilmoittamisesta SCIP- tietokantaan alkaen 5.1.2021 (pdf)*Substances of Concern In articles as such or in complex objects (Products).
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut säädöshankkeen, jossa valmistellaan muutokset hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ja sitä täydentäviin lakeihin. Tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää säännöksiä esiselvityksen ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta.Hätäkeskuslakia päivitetään vastaamaan kansallisia ja eurooppalaisia vaatimuksia henkilötietojen käsittelystä ja tietosuojasta. Muutoksilla pyritään muun muassa tarkentamaan ja selkeyttämään sääntelyä Hätäkeskuslaitoksen rekistereiden sekä tietojen luovuttamisen ja säilyttämisen osalta.Tarkoituksena on myös selkeyttää hätäkeskustietojärjestelmää käyttävien viranomaisten tehtäviä, toimivaltuuksia ja keskinäistä vastuunjakoa. Hätäkeskustoiminnasta annettua lakia sovelletaan pelastustoimen, poliisitoimen ja sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalveluihin sekä Hätäkeskuslaitokseen.Säädöshanke on asetettu ajalle 1.1.–31.12.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2021.
NordenBladet — Afrikka-strategian valmistelu on kuluneen syksyn aikana koonnut yhteisten digitaalisten alustojen äärelle ison joukon ihmisiä: tutkijoita, opettajia, virkakuntaa sekä yritysten, järjestöjen ja diasporan edustajia. Ulkoministeriössä summataan parhaillaan eri näkemyksiä yhteen ja kirjoitetaan lopullista strategiatekstiä.“Yllätyin, että koronakriisin keskellä ja lyhyelläkin varoitusajalla ihmiset eri tahoilta antoivat niin paljon aikaansa ja ajatuksiaan Afrikka-linjausten valmistelulle. Työ on jo nyt osoittanut, että suhteiden kehittäminen ja syventäminen Afrikan maiden kanssa on ajankohtaista ja tarpeellista”, valmistelua johtava ulkoministeriön valtiosihteeri Johanna Sumuvuori sanoo.Valintojen paikka Afrikka-strategiassa on koottava hyvä osaaminen yhteen, mutta myös priorisoitava. Muuten mikään ei muutu.Valmista vuoden alussaStrategia on tarkoitus julkistaa alkuvuonna. Siitä tulee tiivis, ylätason ohjaava teksti. Sen jälkeen varsinainen työ vasta alkaa. Ministeriöt tekevät strategian pohjalta omia suunnitelmiaan linjausten toimeenpanemiseksi. Lisäksi on määriteltävä toimeenpanon vaatimat resurssit sekä toimien vastuut.Suomen Afrikka-strategian valmistelun sidosryhmätyöpajojen yhteenveto (PDF, 258 KB)
NordenBladet — Ympäristöministeriön mukaan hankintamenettelyn toteuttaminen Hilma-palvelussa riittää 1.1.2021 alkaen osoittamaan yksityisen jätehuoltopalvelun tarjonnan puutteen, jota kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun pyytäminen jätelain mukaan edellyttää. Tämä vastaa valmisteilla olevaa jätelakiesitystä, jonka mukaan hankintayksiköt voivat osoittaa yksityisen palvelutarjonnan puutteen Hilma-palvelussa julkaistavan ilmoituksen avulla. Nykyinen laki velvoittaa hankintayksiköitä käyttämään tarkoitukseen Materiaalitoria ensi vuoden alusta.Jätesäädöspakettia koskeva hallituksen esitys on viivästynyt. Tämä johtaisi vuoden 2021 alusta tilanteeseen, jossa lainsäädännön noudattaminen velvoittaa useissa tapauksissa hankintayksikön julkaisemaan jätehuoltopalvelua hankkiessaan pyynnön Materiaalitorissa ja lisäksi tekemään hankintailmoituksen Hilma-palvelussa. Tämä aiheuttaisi hankintayksiköille tarpeetonta hallinnollista taakkaa sekä epäselvyyttä jätelain ja hankintalain mukaisten menettelyjen soveltamisessa. Ympäristöministeriö on antanut hankintayksiköille suosituksen menettelytavoiksi siihen saakka, kunnes jätelain muutos tulee voimaan.Vuoden 2020 alusta voimaan tullut jätelain 33 §:n muutos (428/2019) velvoittaa jätteen haltijan tekemään tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta lain 143 a §:ssä tarkoitettuun jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan (Materiaalitori) ennen kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun pyytämistä. Materiaalitoria on käytettävä yksityisen palvelutarjonnan saatavuuden selvittämiseen, jos kunnalta pyydettävä jätehuoltopalvelu on arvoltaan vähintään 2 000 euroa vuodessa eikä kyseessä ole ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva palvelutarve.Ympäristöministeriön suositus hankintayksiköille Materiaalitorin ja Hilman käyttöön alkaen 1.1.2021
NordenBladet — Koronan toinen aalto kuluneena syksynä on johtanut siihen, että lentoliikenteen toipuminen koronakriisistä ei ole toteutunut kesällä ennakoidulla tavalla, mikä on vaikuttanut erityisesti Suomen liikennöintitilanteeseen. Esimerkiksi Finnairin kapasiteetista on edelleen käytössä vain noin kymmenen prosenttia, ja yhtiön toiminta on tappiollista. Matkustusrajoitusten ja pandemian vuoksi yhtiölle on aiheutunut ja aiheutuu mittavia tappioita.Valtioneuvosto on aloittanut valmistelut rahoitusjärjestelystä Finnairin tukemiseksi. Valtion mahdollinen rahoitusjärjestely on kooltaan enintään 400 miljoonaa euroa, mikä on käyttämättä eduskunnan keväällä myöntämästä 700 miljoonan euron määrärahasta. Rahoitus myönnettäisiin yhtiön omaa pääomaa kirjanpidollisesti vahvistavana hybridilainana. Lopullisen päätöksen mahdollisesta rahoitusjärjestelystä tekee valtioneuvoston yleisistunto. Järjestelyä varten ei haeta uusia varoja valtion budjetista.”Valtio on sitoutunut toimimaan vastuullisena ankkuriomistajana Finnairissa. Suomen maantieteellinen sijainti on haasteellinen ja siten emme tule toimeen ilman toimivia lentoyhteyksiä. Lentoliikenteen merkitys Suomelle on suuri elinkeinoelämästä vapaa-aikaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Finnairin tarjoamat kattavat yhteydet ovat tärkeitä maakuntien ja alueiden elinvoimalle, matkailulle sekä vientiteollisuudelle”, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen toteaa. Viime keväänä valtio tuki Finnairia osallistumalla omistuksensa suhteessa yhtiön järjestämään osakeantiin sekä myöntämällä 90 prosentin takauksen yhtiön ottamalle työeläkelainalle. Valtioneuvoston omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä on linjattu, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yritys- ja yhteiskuntavastuu, ja yhtiöiden tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon myös toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset. ”Osana muuta omistajaohjaustyötä edellytän Finnairilta sen vastuullisuusohjelman mukaisia päästövähennyksiä. Asiaa tullaan seuraamaan sekä siitä käydään aktiivista vuoropuhelua hyvän hallintotavan mukaisesti”, ministeri Tuppurainen painottaa. Finnair julkaisi maaliskuussa kunnianhimoisen vastuullisuusohjelman, jonka perusteella yhtiö aikoo puolittaa nettopäästönsä vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019 tasosta, ja saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2045. Tuleva rahoitusjärjestely edellyttää Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyntää Euroopan unionin valtiontukisäätelyn mukaisesti. Finnair on valtiolle strategisen intressin yhtiö, jolla on merkittäviä lentoliikenneklusteriin ja lentoyhteyksiin liittyviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia.
NordenBladet — Euromaiden valtiovarainministerit tapaavat videokokouksessa keskiviikkona 16. joulukuuta. Suomea edustaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Euroryhmän kokouksessa ministerit keskustelevat euromaiden vuoden 2021 alustavista talousarviosuunnitelmista (Draft Budgetary Plans) ja niitä koskevista komission marraskuussa julkaisemista arvioista. Komission arvioiden mukaan kaikkien euromaiden alustavat talousarviosuunnitelmat täyttävät julkista taloutta koskevan maakohtaisen suosituksen vaatimukset ja tukevat taloutta vuonna 2021. Euroryhmä hyväksyy tähän liittyvän julkilausuman.Euroryhmä keskustelee myös euroalueen taloustilanteesta sekä komission suosituksesta euroalueen talouspolitiikaksi. Euroryhmän kaikki aiheet (neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)
NordenBladet — Henkilötunnuksen muuttamista koskevassa hankkeessa selvitetään ja valmistellaan tarpeelliset lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistaisivat henkilötunnuksen vaihtamisen nykyistä laajemmin. Valtiovarainministeriö on valmistellut lainsäädäntömuutosta koskevan luonnoksen hallituksen esitykseksi, joka on lausuntokierroksella 14.1.2021 asti. Sääntelymuutoksella pyritään mahdollistamaan henkilötunnuksen muuttaminen niissä tilanteissa, joissa henkilötunnuksia on joutunut sivullisten käsiin rikollisen toiminnan johdosta. Tarve arvioida henkilötunnuksen muuttamista koskevaa sääntelyä nousin esiin Psykiatriakeskus Vastaamon tietomurron yhteydessä.Henkilötunnuksen lähtökohtana pysyvyysHenkilötunnusjärjestelmän perustana on se, että henkilötunnus on ainutkertainen, pysyvä ja muuttumaton. Nykytilanteessa henkilötunnusta voi muuttaa vain, jos henkilötunnuksen väärinkäytöstä on jo aiheutunut henkilölle merkittävää haittaa. Esimerkiksi identiteettivarkaus ei yksistään riitä perusteeksi henkilötunnuksen vaihtamiselle, jos varkaudesta ei ole aiheutunut merkittävää haittaa henkilölle. Henkilötunnuksen pysyvyyden pääsääntö, sekä tarve turvata tunnuksen luotettavuutta ja käytettävyyttä asettaa myös valmisteltavalle muutokselle tiukat edellytykset. Kokonaisuuteen liittyy kysymyksiä henkilötunnuksen luonteesta, käsittelyn merkityksestä yhteiskunnassa sekä sääntelyn asiallisesta soveltamisesta suhteessa henkilöiden yhdenvertaisuuteen. Yksilön suojaamisen ja aseman kannalta henkilötunnuksen muuttamisella identiteettivarkaustilanteessa on sekä hyötyjä että haittoja. Hyödyt liittyvät yksityisyyden suojan parantamiseen ja mahdollisten henkilötunnuksen avulla tehtävien myöhempien rikosten ehkäisemiseen. Haitat kytkeytyvät hallinnolliseen ja taloudelliseen rasitteeseen, joka henkilötunnuksen muuttamisesta aiheutuu yksilölle. Henkilötunnuksen muuttaminen ei myöskään aukottomasti poista petosten tekomahdollisuutta varastetulla identiteetillä.
NordenBladet — OECD:n Talent Attractiveness -indeksin perusteella Suomi on kiinnostava kohdemaa kansainvälisille opiskelijoille ja yrittäjille. Osaavien työntekijöiden houkuttelussa Suomi jää kuitenkin kauas mm. muiden Pohjoismaiden ja Alankomaiden taakse. Niinpä näiden ja muiden osaajien houkuttelussa onnistuneiden vertailumaiden kokemuksista voidaan hakea oppia, kun Suomi kehittää kansainvälisten osaajien houkutteluun liittyviä toimenpiteitä ja pyrkii nopeuttamaan työperusteisten oleskelulupien käsittelyä.Tarkasti rajatuilla kohderyhmillä ja toimilla Suomelle näkyvyyttäPula osaavasta työvoimasta ja kansainvälistymisen vaikeudet muodostavat merkittävän esteen suomalaisten yritysten kasvulle. Kansainvälisten osaajien houkuttelu onkin menestyvän talouden kannalta keskeistä. Koronakriisin keskelläkin on syytä miettiä keinoja, joilla Suomen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta voidaan parantaa.Talent Attraction and Work-related Residence Permit Process Models in Comparison Countries -raportti hakee oppia ulkomailta yhteensä 13 tapaustutkimuksen kautta. Vertailumaiden kokemusten perusteella Suomen näkyvyyttä kansainvälisten osaajien keskuudessa voitaisiin parantaa mm. kohderyhmän rajaamisella sekä heille tarkasti suunnatuilla toimilla. Myös Suomen kilpailuetuihin keskittyminen, osaajakeskuksiin panostaminen ja digitaalisten kanavien monipuolinen hyödyntäminen ovat keskeisiä toimia oikean kohderyhmän tavoittamisessa.”Pienille maille erottautuminen kilpailussa on vaikeaa. Suomella on kuitenkin paljon tarjottavaa kansainvälisille osaajille ja kohdennetuilla toimilla voidaan luoda Suomelle näkyvyyttä tärkeimpien osaajaryhmien keskuudessa”, Juho-Matti Paavola hankkeen toteuttaneesta konsulttiyhtiö Oxford Researchista toteaa.Tehokkaammasta työperusteisen oleskeluluvan käsittelystä vauhtia osaajien houkutteluunVaikka Suomen erityisasiantuntijoille tarkoitettu oleskelulupaprosessi onkin jo nyt kansainvälisesti verrattuna varsin nopea, työperusteisen oleskelulupaprosessin kehittäminen laajemminkin voisi edistää osaajien houkuttelua Suomeen. Prosessin kehittämistä varten Suomi voi hakea oppia Ruotsilta, Norjalta, Tanskalta ja Alankomailta. Suomessa voitaisiin mm. harkita mallia, joka mahdollistaa viisumin saamisen heti kun päätös työperäisestä oleskeluluvasta on tehty. Myös työnantajien roolin kasvattaminen, prosessin keskittäminen sekä käytäntöjen yhtenäistäminen ovat toimia, joilla tehokkuutta on vertailumaissa saatu nostettua.”Vertailumaista saadut kokemukset ovat hyödyllisiä, kun kehitämme osaajien houkuttelua ja työperusteisten oleskelulupaprosessien tehokkuutta myös Suomessa. Näitä tuloksia tullaan hyödyntämään Talent Boost -ohjelmassa”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet – Maanantai ja tiistai kuluivat nopeasti. Maanantaina tilasin uudet E&S:n metallilenkein varustetut käyntikortit, joita on hyvä lisätä lahjapakkauksiinkin, ja puuhasin ElishevaShoshana.com-verkkokaupan kehittämisen parissa. Suunitelmana on lisätä sinne PayPalin lisäksi muitakin maksumahdollisuuksia (esimerkiksi linkit eri verkkopankkeihin) ja automaattinen pakettiautomaattien valintajärjestelmä (Itella Smartpost, Omniva, DPD jne.).
Kotisivun kanssa on työtä riittämiin – uudet tuotteet tulee lisätä, monet asiat vaativat käännöksiä kuudelle keelelle (viro, suomi, ruotsi, englanti, venäjä ja latvia) ja tulee päättää, millaista verkkokauppojen maksuratkaisuja tarjoavaa palveluntarjoajaa käyttää. Minulle on oleellista, että verkkokauppa toimisi sekä Pohjoismaissa että Baltiassa, joissa suurin osa asiakkaistamme asuu. Eiliseen päivään mahtui myös käynti Laulasmaan SPA:ssa (onneksi sitä ei ole vielä koronan vuoksi suljettu) ja pieni photoshoot Ivankan kanssa. Hestia Hotellin vesi- ja saunakeskuksessa käymme joka viikko vähintään kerran, se on sijaintinsa vuoksi meille sellainen ”koti-spa”.
Tänään heräsin n. 06.30. Ivanka Shoshanalla on tämä viikko vielä koulua, mutta Estella Elisheva on tästä viikosta alkaen etäopetuksessa. Aamulla pesin monta koneellista pyykkiä (en tiedä, mistä sitä koko ajan niin paljon tulee!), kävin kunnassa asioita ajamassa ja sitten aloin valmistaa lounasta. Tein huippumaukkaan liharuoan herkullisessa tuorejuustokastikkeessa. Suurin osa ruoista, joita teen, on itse suunnitelluista resepteistä ja tehdään aineksista, joita kotona kulloinkin sattuu olemaan. Tämän päivän pataruoasta tuli niin maistuva, että kirjoitan sen reseptin itselleni muistiin valmistaakseni samaa ruokaa joskus tulevaisuudessakin. No, tuli niin maukasta, että oioioi 🙂
LIHARUOKA HERKULLISESSA TUOREJUUSTOKASTIKKEESSA
Tarvitaan:
1 kg sisäfileetä
5-6 perunaa
2 isoa punasipulia
1 keskikokoinen jäävuorisalaatti
200 g juureksia (esimerkiksi jokin pakastettu vokkisekoitus)
400 g Farmi-brändin ”Kermaista keittiötuorejuustoa”
500 g kermaa
300 g maitoa tai kahvikermaa
100 g raastettua juustoa (minä käytin E-piima -firman leppäsavujuustoa)
2 rkl jauhoa
mausteita
Valmistaminen:
Aseta paloiteltu liha, jäävuorisalaatti, sipuli, peruna ja juurekset uunivuokaan. Peitä kermalla ja tuorejuustolla (tuorejuusto on kovaa, sen voi hyvin lisätä palasinakin), sekoita maito jauhoihin ja kaada se ruoan päälle. Sitten mausta (minä lisäsin timjamia, oreganoa, tilliä, paprikajauhetta, eri pippureita, kuivattua valkosipulia, korianteria, sinapinsiemeniä ja suolaa) ja sirota päälle juustoraastetta. Valmistuu uunissa 200 asteessa noin 1,5 tunnissa.
Illalla menin sitten pienelle shopping-käynnille, sillä yhtä ja toista pienempää tulee vielä pakata lahjapusseihin. Kävin Hortes-puutarhakeskuksessa ja koska se oli tehty niin ihanan kauniiksi, vietin siellä melkein neljä tuntia. Jo ovella tervehti kyltti: Satumetsässä voi tavata haltian. Juuri sellainen sadussa olemisen tunne siellä syntyikin! Kuka sitten tuon kaupan somistaja/taiteilija onkaan, hän saa minulta arvosanaksi 10+! Lisään tähän blogiin teillekin joiltakin kuvia!
