NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta saivat 16. joulukuuta katsauksen Naton kehitykseen ja ajankohtaisiin asioihin Suomen Nato-kumppanuudessa.Suomi jatkaa vuoropuhelua ja laaja-alaista yhteistyötä Naton kanssa kumppanimaana.TP-UTVA keskusteli myös puolustusselonteon valmistelusta. Lisäksi TP-UTVA keskusteli Iso-Britannian kanssa tehtävästä ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä Iso-Britannian erottua EU:sta.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö ja TE-hallinto ovat yhdessä valmistelleet muutosvaiheen TE-palvelustrategian, jossa linjataan lähivuosien julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden painopisteistä. 16.12.2020 julkaistun strategian keskiössä ovat yksilöllisen palvelun varmistaminen ja työnantajalähtöinen rekrytointipalvelu. Lisäksi strategiassa painotetaan strategista kumppanuutta ja digitalisaatiota.Teknologinen kehitys, digitalisaatio, työmarkkinoiden sekä työn, osaamisen ja elinkeinorakenteen muutos haastavat julkisia työvoima- ja yrityspalveluja (TE-palveluja). TE-palvelustrategia pyrkii vastaamaan siihen, millaisilla palveluilla, palvelukokonaisuuksilla, palvelu- ja asiakasmallilla sekä henkilöstön osaamisella ja tiedolla johtamisella TE-palvelut pystyvät parhaiten vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin sekä tuottamaan palvelut asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.TE-palvelustrategian visio 2023TE-palvelustrategian lähivuosien vision mukaisesti TE-palveluissa panostetaan yksilölliseen ja vaikuttavaan asiakaspalveluun, osaamistarpeiden ja osaamisen tunnistamiseen sekä työnhakuun, koulutukseen ohjaamiseen ja rekrytointiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, kattavia ja yhdenvertaisia. Digitalisaatio tukee palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämistä.Aktiivisella kontaktoinnilla ja yhteydenpidolla yrityksiin sekä työnhakijoiden osaamisen tunnistamisella edistetään työvoiman saatavuutta. Olemassa olevat ja kumppanien palvelut kytketään osaksi asiakkaan yhtenäistä palvelupolkua ja -kokonaisuutta.TE-palvelustrategian linjaukset:Vahvistetaan työnhaun alkua ja yksilöllisen palvelun tarjoamistaYhdistetään työnantaja- ja työnvälityspalvelut rekrytointipalveluiksiTuetaan pk-yrityksiä rekrytoinnissa, niiden muutostilanteissa sekä kasvussa ja kansainvälistymisessä tiiviissä yhteistyössä kumppaniverkoston kanssaPanostetaan aloittavaan yrittäjyyteenPanostetaan vaikuttavaan ja monialaiseen palveluvalikoimaanUudistetaan TE-toimistojen palvelurakenne ja luodaan monikanavainen palvelumalliOsaava ja arvostettu henkilöstö merkittävänä voimavaranaTiedolla johtaminen keskeisenä osana palvelujärjestelmän kehittämistäStrategia koskee valtion, TE-toimistojen, TE-Asiakaspalvelukeskuksen ja osin ELY-keskusten tuottamia TE-palveluja. Strategia on virkamiesnäkemys ja luonteeltaan muutosvaiheen strategia, joka linjaa lähivuosien TE-palveluiden painopisteet. Strategia elää ajassa ja sen toimeenpanoa arvioidaan jatkuvasti. Strategian väliarviointi tehdään vuonna 2023, jolloin päätetään sen jatkosta.Palvelustrategian valmistelussa huomioitiin parhaillaan käynnissä olevat useat TE-hallinnon rakenteisiin ja toiminnan organisointiin vaikuttavat uudistukset, kuten työllisyyden kuntakokeilut, pohjoismainen työvoimapalvelumalli, pysyvän palvelurakenteen valmistelu, jatkuvan oppimisen palveluorganisaation uudistaminen sekä monialaisten palveluiden laajentuminen. Muutoksia valmistellaan vuorovaikutuksessa toisiinsa. Asiakkaiden palvelutarpeet, yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus ohjaavat työvoima- ja yrityspalveluiden kehittämistä riippumatta siitä millaiseksi tuleva hallintorakenne muotoutuu.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on 15.12.2020 päättänyt, että sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin koulutettaviksi käsketyille reserviläisille korvataan 1.1.2021 lukien hyvän terveyden osoittamiseksi tarvittavien lääkärintarkastusten ja hammaslääkärintarkastusten kustannukset.Tällä hetkellä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palkatun henkilöstön hyvän terveyden osoittamiseksi tarvittavien lääkärintarkastusten ja hammaslääkärintarkastusten kustannuksista vastaa työnantaja. Puolustusministeri Kaikkosen 15.12.2020 tekemällä päätöksellä hyvän terveyden osoittamiseksi tarvittavien lääkärintarkastusten ja hammaslääkärintarkastusten kustannuksista reserviläisten osalta vastaa valtio.Terveystarkastusten kustannusten korvaamisen toivotaan osaltaan kannustavan reserviläisiä hakeutumaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin entistä enemmän. Samalla tämän päätöksen myötä kriisinhallintahenkilöstön etuudet ovat yhdenvertaiset ja tasapuoliset.Reserviläisten terveystarkastusten kustannusvaikutus tulee olemaan noin 90 000 euroa vuodessa. Kustannusvaikutus katetaan nykyisistä sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön valtionavustushankkeessa selvitetään, miten rahapelituotoista valtionavustuksia myöntävien ministeriöiden avustuskäytäntöjä voitaisiin yhdenmukaistaa. Tavoitteena on, että yhdistykset voivat hakea valtionavustuksia entistä sujuvammin.Maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö myöntävät yhdistyksille valtionavustuksia rahapelituotoista. Valtiovarainministeriön Valtionavustustoiminnan kehittäminen ja digitalisointi -hankkeessa toimiva jaosto on selvittänyt ministeriöiden erilaisia valtionavustuskäytäntöjä ja tehnyt alustavat ehdotukset niiden yhdenmukaistamiseksi. Jaoston tehtävä perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan (2019).Jaosto ehdottaa esimerkiksi, että yhdistysten toiminta-avustusten myöntämistä varten määriteltäisiin yhteiset arviointi- ja vastuullisuuskriteeritrahapelituotoista valtionavustuksia myöntävät ministeriöt yhdenmukaistaisivat valtionavustusprosessejaan tarvittavine tietoineen jaselvitettäisiin, millä edellytyksillä yhdistysten toimintojen erilaisia rahoituslähteitä voitaisiin sovittaa yhteen.Ehdotusten tavoitteena on, että yhdistykset voivat hakea valtionavustuksia entistä sujuvammin. Tarkoituksena on myös kehittää valtionapuviranomaisten yhteistyötä, valtionavustusten hakijoiden palveluja ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta. Ehdotukset tehneessä jaostossa toimii myös erikseen nimettyjä kansalaisyhteiskunnan edustajia.Jaosto on koonnut kaikki alustavat ehdotuksensa väliraportiksi, josta se toivoo avointa, laajaa ja kantaa ottavaa keskustelua. Jaosto ottaa esimerkiksi ministeriöiden ja muiden valtionapuviranomaisten sekä valtionavustusten hakijoiden lausunnot huomioon valmistellessaan ehdotuksiaan ja loppuraporttiaan, jonka se julkaisee toukokuussa 2021.Valtiovarainministeriö lähetti jaoston väliraportin lausuntokierrokselle tiistaina 15. joulukuuta Lausuntoaika päättyy 31. tammikuuta 2021.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt palkinnot liikunnan yhdenvertaisuustyöstä sekä Liikkuvat-palkinnot esimerkillisestä työstä lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä.Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuorovuosin Piikkarit-palkinnon sukupuolten välisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämisestä ja Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinnon, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää liikunnassa ja urheilussa. Yhdenvertaisuuspalkinto ja tunnustukset jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Lasten ja nuorten liikunnan palkintoja on myönnetty vuosittain vuodesta 2012 alkaen.Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Iloon yli esteiden -hankkeelle ja tunnustuspalkinnot pääjohtaja Petri Pohjoiselle sekä liikunnanopettaja Erwin Borremansille. Liikkuvat-palkinnot myönnettiin Liikkuva varhaiskasvatus -yksiköille, Liikkuville kouluille ja Liikkuva opiskelu -oppilaitoksille. Palkinnoilla kiinnitetään huomiota toimintaan, jossa edistetään rohkeasti, määrätietoisesti ja innovatiivisesti lasten ja nuorten liikkumista ja liikunnallista toimintakulttuuria. Vuoden Liikkuva varhaiskasvatus -palkinnot myönnettiin Karhukallion päiväkodille Ruskoon ja Toivalan päiväkodille Siilinjärvelle, Liikkuva koulu -palkinnot Länsinummen koululle Pietarsaareen ja Keski-Palokan koululle Jyväskylään sekä Liikkuva opiskelu -palkinnot Muuramen lukiolle ja Valkeakosken ammattiopisto VAAOlle.Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinto Valterin Iloon yli esteiden -hankkeelleLiikunnan yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin Valterin Iloon yli esteiden -hankkeelle. Hanke lisää kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia osallistua koulupäivän aikana tapahtuviin liikunnallisiin hetkiin. Uudet mallit ja materiaalit luovat edellytyksiä toiminnalle, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat toimivat yhdessä yleisen opetuksen oppilaiden kanssa.– Liikuntalaissa yhdenvertaisuus on sukupuolten tasa-arvon rinnalla yksi lain peruslähtökohdista. Yhdenvertaisuusasioiden merkitys on liikuntalain voimaantulon jälkeen selvästi vahvistunut niin yleisesti yhteiskunnassa kuin myös liikunnan alalla. Tänä vuonna palkitsemisissa painotettiin erityisesti lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtyä työtä, toteaa ylijohtaja Esko Ranto.Tunnustuspalkinnot myönnettiin Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjoselle ja liikunnanopettaja Erwin Borremansille. Pohjonen on tehnyt merkittävän työuran yhdenvertaisuuden edistämisessä muun muassa ylijohtajana Opetushallituksessa ja puheenjohtajana Paralympiakomiteassa. Pohjonen on fyysisen, asenteellisen ja henkisen esteettömyyden puolestapuhuja.Liikunnanopettaja, fysioterapeutti ja fysioterapian opettaja Erwin Borremans on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan Ammattiopisto Livessä erityisoppilaiden kanssa. Borremans on Special Olympicsin Suomen triathlon tiimin päävalmentaja, ja toiminut Liikkuva opiskelu -ohjelmassa mukana olevien oppilaitosten tukena erityisesti yhdenvertaisuuden ja erityisen tuen sisällöissä.Liikkuvat-palkinnoilla huomioidaan esimerkillistä liikunnanedistämistyötäValtakunnallisten liikunnan edistämisohjelmien eli Liikkuvat-ohjelmien avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa Liikkuvat-palkinnot esimerkillisestä työstä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi.Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään ympäri Suomen upeaa työtä lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Palkitsemisissa painotettiin erityisesti toiminnan suunnitelmallisuutta ja johdonmukaisuutta sekä lasten ja nuorten aktiivista roolia sen toteutuksessa.– Palkittavat ovat eri kokoisia yksiköitä eri puolilta Suomea. Kaikki heistä ovat onnistuneet luomaan oman näköistään toimintaa, jonka toteutus on koko yhteisön yhteinen asia. Palkittavissa yksiköissä lapsilla ja nuorilla on aktiivinen rooli toiminnan suunnittelussa, ja erilaiset liikkujat on huomioitu toiminnassa. Palkittavat toimivat hienona esimerkkinä muille yksiköille, ohjelmajohtaja Antti Blom Liikkuva koulu -ohjelmasta toteaa.Palkintomääräraha Liikkuvat-palkinnoille on yhteensä 22 000 euroa, ja palkintosummat on suhteutettu palkittavien yksikköjen kokoon. Palkintorahat tulee käyttää liikkumisen edistämiseen varhaiskasvatus-, koulu- ja opiskeluympäristössä. Esityksen palkinnon saajiksi on tehnyt Liikkuvat-ohjelmat yhteistyössä aluehallintovirastojen ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa.Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinto: Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Iloon yli esteiden -hankkeelleLiikunnan yhdenvertaisuus, tunnustuspalkinnot: Petri Pohjonen ja Erwin BorremansVuoden Liikkuva varhaiskasvatus -yksikkö: Karhukallion päiväkoti, Rusko ja Toivalan päiväkoti, SiilinjärviVuoden Liikkuva koulu: Länsinummen koulu, Pietarsaari ja Keski-Palokan koulu, JyväskyläVuoden Liikkuva opiskelu -oppilaitos: Muuramen lukio ja Valkeakosken ammattiopisto VAAOPalkitsemisperusteet kokonaisuudessaan saatavilla Liikkuvan koulun verkkosivuilla.Lisätietoa: Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö [email protected] puh. 0295 330 054Palkitsemisperusteet ja palkittavien yhteystiedot: Viestintäpäällikkö Noora Moilanen Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat [email protected] puh. 0295 331 539
NordenBladet — Työelämään tutustuvat TET-harjoittelijat ovat perinteisesti tehneet työtä fyysisesti ohjaajansa lähellä, mikä ei koronapandemian aikana toimi. Maa- ja metsätalousministeriö on toivottanut koronasta huolimatta TETiläiset tervetulleiksi, ja halunnut kantaa omalta osaltaan yhteiskunnallisen vastuunsa työelämään tulevien sukupolvien valmentamisessa.”Meille maa- ja metsätalousministeriössä on aina ollut tärkeää kantaa yhteiskunnallinen vastuumme myös nuoremman sukupolven ohjaamisessa työelämään. Samalla pääsemme avaamaan TET-harjoittelijoille näkymän ministeriön tehtäväkenttään. Koronapandemia siirsi suuren osan ohjaamisesta etäohjaukseksi, koska koronan leviämisen estämiseksi mennään terveys edellä. TET-harjoittelun voi toteuttaa etänä eri viestintäkanavia käyttäen”, hallintojohtaja Eeva Pystynen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa. ”Olemme laatineet etäohjaukseen omat ohjeet, joita ohjaaja ja harjoittelija soveltavat eri tilanteissa.” Ohjeissa otetaan hyvin huomioon harjoittelun toteutus ja seuranta. Harjoittelijoille laaditaan ohjelma, josta he näkevät päivittäiset työtehtävät ja tauotukset. Työharjoittelun teko etänä edellyttää toimivia tietoyhteyksiä omalta tai koulunsa koneelta, koska tärkeä osa työharjoittelua on osallistuminen oman työyhteisön kokouksiin Skypellä. Työtehtäviksi annetaan vain tehtäviä, joita on mahdollista tehdä etänä. Harjoittelija pitää päiväkirjaa tehtävistään ja tekee halutessaan harjoittelun lopuksi jutun intraan omista kokemuksistaan.”Koska aito vuorovaikutus ja yhteistyö ovat arvokkaita harjoittelijalle, ohjaajamme käyttävät yhteydenpitoon myös puhelinta ja sähköpostia. Lisäksi he voivat yhdessä harjoittelijan kanssa pitää kävelytapaamisia voimassa olevia turvaohjeita noudattaen”, Pystynen sanoo. Harjoittelijoilta on saatu hyvää palautetta. Useimmat ovat olleet toimistolla muutaman päivän turvasuosituksia noudattaen, muuten etänä. Vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriössä on ollut viisi TET-harjoittelijaa, joista kolme TEPPO-harjoittelijaa tulivat taloon joulukuun toisella viikolla. TEPPO-harjoittelijat ovat mukana valinnaisessa työelämäpainotteisessa perusopetuksessa.Koronapandemiasta huolimatta työharjoittelu eri muodoissa toimii ainakin maa- ja metsätalousministeriössä. TET-harjoittelu on nuorten kannalta tärkeää ja usein ensikosketus työelämän arkeen – vaikka arki nyt onkin omanlaisensa. Ja me ministeriössä saamme puolestamme nuorilta harjoittelijoilta hienoja uusia näkemyksiä työhömme.
NordenBladet — Luonnontuotteisiin liittyvä palveluliiketoiminta kehittyy jatkuvasti ja erityisesti hyvinvoinnin ja matkailun merkitys on noussut viime vuosien aikana. Kansallispuistojen kävijät ovat potentiaalinen kohderyhmä luonnontuotteiden asiakkaina.Työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelun 16.12.2020 julkaistu teemaraportti keskittyy kansallispuistojen rooliin luonnontuotealan kauppapaikkana. Kansallispuistoissa vieraili vuonna 2019 yli 3,2 miljoonaa kävijää ja kävijämäärä on nousussa. Suomessa on 25 luontokeskusta ja 40 kansallispuistoa, joiden pinta-ala on yli miljoona hehtaaria. Kansallispuistojen metsät ovat helposti hyväksyttävissä jokamiehenoikeudella poimittavien marjojen ja sienten sertifioiduiksi luomualueiksi.Kansallispuistojen kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuodelle 2019 olivat yhteensä vajaa 220 miljoonaa euroa ja noin 1 700 henkilötyövuotta. Kansallispuistojen tuotteiden ja palveluiden saatavuutta myös digitaalisissa kauppapaikoissa kannattaisi vahvistaa.Kansallispuistojen matkailureitit ovat tärkeitä luonnontuotteiden näkyvyydelleKansallispuistojen brändityöstä on olemassa kansainvälisiä esimerkkejä, kuten Saksassa ja Itävallassa. Kansallispuistoja ympäröivät matkailureitit ovat tärkeitä kansallispuistojen ja luonnontuotteiden näkyvyydelle ja tavoitettavuudelle. Reitit ovat tärkeä osa alueiden kehittyviä matkailupalveluita. Kestävää kulttuuri- ja ruokamatkailua voidaan kehittää panostamalla yritysten liiketoimintaan ja henkilöstön osaamiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen.Unescon biosfäärialueet voivat toimia yhteistyöverkostona, kun kehitetään luonnontuotealaa kansallispuistojen yhteydessä. Biosfäärialueet toimivat YK:n Agenda2030-ohjelman mukaisten kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen malli- ja kokeilualueina. Suomessa on kaksi biosfäärialuetta, joissa molemmissa on kansallispuisto. Biosfäärialueet rakentuvat luonnonsuojelualueiden tai kansallispuistojen ympärille ja täydentävät niitä kehitystoiminnallaan.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.
NordenBladet — Rahanpesulla pyritään häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden tai rahan alkuperä kierrättämällä se laillisen maksujärjestelmän läpi. Tarkoitus on saada raha tai omaisuus näyttämään laillisesti hankitulta.Tämä voi tarkoittaa rikoksella saatujen käteisvarojen tallettamista pankkiin ja kierrättämistä useiden pankkien kautta siten, että varat näyttävät lopulta tulleen laillisesta lähteestä. Laittomasti hankituilla varoilla voidaan myös esimerkiksi ostaa kiinteistöjä tai arvoesineitä. Rahanpesuun voi syyllistyä myös ottamalla vastaan tällaisia varoja tietoisena niiden laittomasta alkuperästä. Rahanpesijä syyllistyy rikokseen, josta voi Suomen lain mukaan määrätä sakkoa tai vankeutta.Rahanpesua estetään yhteistyölläRahanpesun estämistyöllä torjutaan kaikkea rikollista toimintaa vähentämällä sen taloudellista kannattavuutta. Rahanpesu on olennainen osa järjestäytynyttä rikollisuutta ja kytkeytyy usein myös kansainväliseen rikollisuuteen. Rahanpesun estämisessä merkittävässä roolissa ovat sellaiset yritykset ja ammattihenkilöt, joiden tarjoamia tuotteita tai palveluita voidaan käyttää hyväksi varojen alkuperän häivyttämisessä tai jotka muutoin voivat toiminnassaan havaita rahanpesua. Siksi useiden elinkeinonharjoittajien velvollisuuksiin kuuluu tuntea asiakkaansa, arvioida riskejä ja ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle.Toimijoiden välinen tietojenvaihto on avain tehokkaisiin torjuntatoimiin. Useat viranomaiset tekevät yhteistyötä rahanpesun estämiseksi. Lisätietoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä on sivustolla rahanpesu.fi.Rahanpesu.fi on sivusto, jolle on koottu tietoa rahanpesun estämisestä ja terrorismin rahoittamisen torjunnasta. Rahanpesu.fi on monen eri toimijan yhteisesti ylläpitämä sivu.Lisätietoa:Jaana Vehmaskoski, neuvotteleva virkamies, puh. 0295530267, etunimi.sukunimi(at)vm.fi
NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Brysseliin 17.12. viimeistelemään EU:n ilmastositoumuksen YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Eurooppa-neuvoston viimeviikkoisella päätöksellä EU sitoutui vähentämään nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan osapuolten tulee päivittää vuotta 2030 koskeva sitoumuksensa (nationally determined contribution, NDC) vuoden 2020 aikana.Eurooppa-neuvoston päätös 2030-tavoitteen kiristämisestä mahdollistaa myös yleisnäkemyksen saavuttamisen eurooppalaisesta ilmastolaista. Lakiin kirjataan EU:n ilmastoneutraaliustavoite vuodelle 2050. EU:n ilmastolaista saatiin osittainen yleisnäkemys jo lokakuun ympäristöneuvostosta. Nyt ministerit täydentävät näkemystä päivitetyllä 2030-tavoitteella.”Suomen tavoitteena on vahva eurooppalainen ilmastolaki, joka ohjaa tehokkaasti kohti ilmastoneutraaliutta 2050 mennessä. Tämä edellyttää kunnianhimoisia ja 2050-tavoitteen kanssa linjassa olevia välietappeja paitsi vuodelle 2030, myöhemmin myös vuodelle 2040”, ministeri Mikkonen painottaa.Ympäristöjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia parannetaan, kiertotalousohjelmapäätelmät hyväksyttävänäKokouksesta tavoitellaan myös neuvoston yleisnäkemystä Århus-asetuksen muuttamisesta. Århus-sopimuksella säädellään yleisön tiedonsaanti-, osallistumis- sekä muutoksenhakuoikeuksia. Muutoksella parannettaisiin ympäristöjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia.Ministerit hyväksyvät kokouksessa myös päätelmät kiertotaloudesta sekä digitalisaatiosta ja ympäristöstä. Kiertotalouspäätelmissä korostuu kestävän elpymisen merkitys sekä sen rahoitus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita tukevalla tavalla. Päätelmissä painotetaan kestävän tuotepolitiikan merkitystä ja tunnistetaan kiertotalouden merkitys kilpailukyvyn, innovaatioiden, työpaikkojen ja hyvinvoinnin ja siten EU:n resilienssin vahvistamisessa.Digitalisaatiopäätelmissä tulee hyvin esiin digitalisaation kahtalainen rooli: se yhtäältä tukee päästövähennysten saavuttamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ympäristön tilan seurantaa, mutta samalla tieto- ja viestintäteknologian (ICT) kasvava energian ja materiaalien kulutus herättää huolta. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista kiertotalouden strategista ohjelmaa ja ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa.Lisäksi ministerit keskustelevat kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta. Kemikaalistrategian tavoitteena on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön parempi suojelu vaarallisilta kemikaaleilta. Strategia pyrkii myös edistämään turvallisten ja kestävien kemikaalien innovaatioita ja mahdollistamaan siirtymisen kemikaaleihin, jotka ovat suunniteltu turvallisiksi ja kestäviksi. Suomi pitää tärkeänä, että strategia on kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus, joka tavoittelee entistä parempaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua, edistää innovaatioita ja tukee osaltaan kokonaisvaltaista muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja.
NordenBladet — Suomen ja Venäjän ulkoministerit Pekka Haavisto ja Sergei Lavrov ovat lähettäneet tänään 16.12.2020 toisilleen onnittelukirjeet maiden 100-vuotisten diplomaattisuhteiden kunniaksi. Suomen ja Venäjän diplomaattiset suhteet täyttävät 100 vuotta uudenvuodenaattona 31.12.2020.Ulkoministeri Haaviston kirje ulkoministeri Lavroville (pdf, 156 KB)Ulkoministeri Lavrovin kirje ulkoministeri Haavistolle (pdf, 2 MB)Diplomaattisuhteiden 100-vuotispäivää muistettiin myös viime viikolla 8.12.2020 järjestetyssä suomalais-venäläisessä historiaseminaarissa, jossa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja maiden suhteiden historiasta. Tilaisuus järjestettiin samanaikaisesti Kansallisarkistossa Helsingissä, Suomen suurlähetystössä Moskovassa sekä virtuaalisesti verkossa. Tallenteen tilaisuudesta voi katsoa 25.12.2020 saakka.