NordenBladet — Ilmasto- ja digitalisaatiosijoituksia tekevän Ilmastorahasto Oy:n toiminta on käynnistynyt, kun Valtion kehitysyhtiön Vake Oy:n muutos työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa toimivaksi Ilmastorahasto Oy:ksi on saatu päätökseen. Tätä varten työ- ja elinkeinoministeriö on 21.12.2020 antanut Ilmastorahastolle yhtiön toimintaa ja tavoitteita kuvaavan toimiohjeen sekä nimittänyt yhtiölle hallituksen ja sijoitusneuvoston.Ilmastorahaston toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahaston tehtävänä on hiilijalanjäljen vähentäminen ja hiilikädenjäljen vahvistaminen sekä innovatiivisten ilmasto- ja digiratkaisuiden edistäminen.– Olen tyytyväinen, että Ilmastorahasto voi aloittaa toimintansa TEM-konsernin osana. Yrityksen investoinneilla voidaan tukea ilmasto- ja digitalisaatiohankkeita, sanoo työministeri Tuula Haatainen, jonka toimialaan rahaston asiat TEM:n työnjaossa kuuluvat.Työ- ja elinkeinoministeriö on nimittänyt yhtiön hallituksen, johon kuuluvat DigiFinlandin toimitusjohtaja Mirva Antila, Nefcon ohjelmajohtaja Kari Hämekoski, hallitusammattilainen Mammu Kaario, ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Juho Korpi, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro ja VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Perttu Puro ja varapuheenjohtajana Petri Peltonen.Ilmastorahaston sijoitusneuvostoon on nimitetty kansliapäällikkö Juhani Damski (ympäristöministeriö), osastopäällikkö Ilona Lundström (työ- ja elinkeinoministeriö), hallitusneuvos Sanna Ruuskanen (liikenne- ja viestintäministeriö), finanssineuvos Maija Strandberg (valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto) ja erityisasiantuntija Ilari Valjus (valtiovarainministeriö).Sijoitusneuvoston tehtävänä on muodostaa näkymä valtioneuvoston yhteisistä strategisista tavoitteista Ilmastorahaston toimintaan. Sijoitusneuvosto ei käsittele yksittäisiä sijoitus- tai irtaantumispäätöksiä. Sijoitusneuvosto raportoi vuosittain työ- ja elinkeinoministeriölle, joka ottaa sijoitusneuvoston arvion huomioon osana omistajaohjausprosessia.Ilmastorahasto maksimoi yhteiskunnallista tulostaIlmastorahasto rahoittaa toimintaansa pääomiensa tuotoilla. Näitä tuottoja ovat Nesteen vuosittaiset osinkotuotot, muiden pääomien tuotot ja pidemmällä tähtäimellä myös ilmasto- ja digisijoituksista palautuvat varat. Tuottojen tulee pääsääntöisesti kattaa Ilmastorahaston rahoitustoiminta sekä operatiiviset kulut.Ilmastorahasto omistaa Neste Oyj:n osakkeista 8,3 prosenttia. Muut Valtion kehitysyhtiön Vaken salkussa olleet omistukset (Posti Oyj 49,9 %, Altia Oyj 36,2 %, Vapo Oy 16,7 %, Nordic Morning Neste Oyj:n 100 %) on siirretty takaisin valtion suoraan omistukseen ja valtioneuvoston kanslian hallintaan ja omistajaohjaukseen. Myös Nestettä koskeva omistajaohjaus ja kaikki Nesteen osakkeenomistajille kuuluvat oikeudet jäävät valtioneuvoston kanslialle.Ilmastorahastolla on toiminnan käynnistyessä käyttövaroja noin 90 miljoonaa euroa. Rahastolle on lisäksi varattu 300 miljoonaa euroa valtion budjetista vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa.Erityistehtäväyhtiön luonteeseen kuuluu, ettei Ilmastorahaston tavoitteena ole oman toimintansa tuoton maksimointi, vaan yhtiö pyrkii toteuttamaan yhteiskunnalliset tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoimaan yhteiskunnallisen tuloksen. Pitkällä aikavälillä yhtiön tekemien sijoitusten ja rahoituksen kohteiden toiminnan tulee kokonaisuutena arvioiden olla itsekannattava.Ilmastorahasto luontevaksi osaksi TEM-konserniaMarinin hallitus julkisti ilmastokokouksessaan helmikuussa 2020 perustavansa ilmastorahaston Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalle. Hallitus päätti syyskuussa budjettiriihen yhteydessä, että Ilmastorahasto Oy perustetaan Vakesta yhtiöjärjestyksen muutoksella ja yhtiö siirretään TEM:n alaisuuteen. Yhtiölle on syksyn aikana valmisteltu toimintaa ohjaava toimiohje, jolle talouspoliittinen ministerivaliokunta on antanut puoltonsa lokakuussa.Ilmastorahaston ensisijaisina sijoituskohteina ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, esimerkiksi uuden ilmastoteknologian demonstraatiovaiheen hankkeet tai pilottilaitokset. Näiden sijoitusten kokoluokka on tyypillisesti 10–50 miljoonaa euroa.Rahoitettavat kohteet voivat olla yksityisten ja julkisten toimijoiden hankkeita. Ilmastorahasto voi olla myös mukana erilaisissa datan hyödyntämistä tehostavissa julkisissa alustoissa sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteisprojekteissa.Ilmastorahasto voi myöntää oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta sekä välirahoitusta. Pääomalaina on yksi luonteva väline toiminnan ensivaiheessa. Ilmastorahasto voi myös perustaa tai olla sijoittajana rahastoissa.Ilmastorahaston toiminta sijoittuu TEM-konsernin innovaatiorahoittajien kentän osana luonteeltaan Business Finlandin ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n väliin: Business Finland toimii merkittävänä yritysten alkuvaiheen tukijana tutkimuksen, konseptoinnin, kehittämisen ja käynnistämisen vaiheissa pääasiassa tuki-, avustus- ja lainainstrumenttien avulla – TESI taas toimii markkinaehtoisesti pääomainstrumentein yritysten kasvun tukena myöhemmässä vaiheessa.
NordenBladet — Suomen edustustot ovat toimineet koko koronapandemian ajan. Paikallisten viranomaisten rajoitukset ja kunkin maan tautitilanne ovat asettaneet toiminnalle ja asiakaspalvelulle rajoituksia ja vaatineet huomattavia lisätoimenpiteitä, jotta terveysturvallinen asiakaspalvelu on voitu mahdollistaa. Edustustojen asiakaspalveluun on voinut olla yhteydessä normaalisti sähköpostitse tai puhelimitse.Tällä sivulla on vastauksia seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin: Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Muita kysymyksiä maahantulolupahakemuksistaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Merkittävän osan viisumi- ja oleskelulupahakemuksista ottaa normaalisti vastaan ulkoinen palveluntarjoaja. Se lähettää hakemukset sähköisesti edustustolle käsiteltäväksi. Ulkoisen palveluntarjoajan palveluiden keskeydyttyä väliaikaisesti pandemian johdosta edustustot ovat pyrkineet parhaansa mukaan hoitamaan myös hakemusten vastaanottoon liittyviä tehtäviä, muiden tehtävien lisäksi. Edustustojen tilat ja henkilöresurssit ovat kuitenkin rajoitetut. Monin paikoin ulkoisia palveluja on voitu jo rajoitetusti uudelleen käynnistää, mikä auttaa tilannetta. Monissa edustustoissa jonot on saatu purettua, mutta muutamissa ruuhkaa puretaan edelleen.Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Vaikka palvelut olivat väliaikaisesti keskeytyneet, sähköiseen oleskelulupajärjestelmään (EnterFinland) on kertynyt hakemuksia koko pandemian ajan ilman taukoja. Näiden hakemusten käsitteleminen edellyttää henkilökohtaista asiakaspalvelutapaamista edustustossa mm. hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi ja biometriikan tallentamiseksi. Koska asiakaspalvelukäyntejä on voitu tarjota vain rajoitetusti, ja jonossa on paikoin paljonkin sähköisesti jätettyjä hakemuksia, on käsittelyprosessi valitettavasti pitkittynyt.Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Henkilöstön lisääminen ei ratkaisisi ongelmaa, koska edustustojen fyysiset asiakaspalvelutilat eivät mahdollista terveysturvallisesti suurempien asiakasmäärien yhtäaikaista vastaanottoa. Lisäksi muun muassa paikallisviranomaisten rajoitukset liikkumisen ja maahantulon osalta, sekä osin lentoyhteyksien puuttuminen vaikeuttavat tai estävät lisähenkilöstön lähettämisen. Liikkumisen rajoitukset ja lockdownit koskevat monin paikoin myös asiakkaitamme niissä tapauksissa, kun heidän on liikuttava maan sisällä pääkaupunkiin missä edustusto sijaitsee.Lisäksi, vaikka Suomella on kattava 90 edustuston verkko maailmalla, kaikissa maissa ei ole edustustoa. Muiden maiden asettamat matkustamisen ja maahantulorajoitukset ovat vaikeuttaneet joissakin tapauksissa asiakkaidemme matkustamista asuinmaastaan siihen maahan, jossa hänen asuinmaansa asioita hoitava suurlähetystö sijaitsee.Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Henkilökohtainen asiointi on pääsääntöisesti järjestetty ajanvarauksella, jotta asiakasmäärä ei kasva suureksi. Odotustilassa voi olla tartuntojen välttämiseksi vain yksi asiakas kerrallaan. Asiakkaiden välillä asiakastila tuuletetaan ja desinfioidaan.Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Valtioneuvoston päätöksellä 6.8.2020 alkaen vakiintuneeseen parisuhteeseen perustuvat viisumihakemukset otetaan poikkeusryhmälinjauksen perusteella kaikissa Suomen edustustoissa vastaan.Toisinaan pandemiatilanne aiheuttaa kuitenkin väliaikaisia, pakottavia keskeytyksiä edustustojen asiakaspalveluun tai vaikeuttaa asiakkaiden mahdollisuuksia liikkua maan sisällä edustustoon. Useissa valtioissa lentoliikenne on keskeytetty asemamaan viranomaisten toimesta, joten tosiasiallinen mahdollisuus matkustaa Suomeen tai palata takaisin asemamaahan ei toteudu.On hyvä muistaa, että poikkeusryhmälinjauksesta huolimatta kaikkien Schengen-viisumisäännöstön mukaisten viisumin myöntämisen edellytysten tulee normaaliin tapaan täyttyä, jotta viisumi voitaisiin myöntää. Lopullisen päätöksen henkilön maahanpääsystä tekee Suomen rajalla Rajavartiolaitos.Mikäli Suomella ei ole viisuminhakijan asuinmaassa edustustoa, katso seuraava kysymys.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Toinen Schengen-jäsenmaa voi edustaa toista Schengen-jäsenmaata, jos nämä ovat solmineet keskenään viisumiedustamissopimuksen. Pandemiasta johtuen edustamissopimukset ovat toistaiseksi olleet keskeytettynä 19.3.2020 alkaen. Kaikkien jäsenmaiden edustustot ovat samassa hankalassa tilanteessa. Näin ollen mahdollisuus saada viisumiasia toisen jäsenmaan käsiteltäväksi on valitettavasti ollut vähäinen.Suomi on pyrkinyt edistämään yhteistä ratkaisujärjestelyä Schengen-maiden kesken. Yhteistä ratkaisua odottaessamme Suomi on esittänyt kahdenvälisiä järjestelyjä viisumiedustamiseen. Viisumiedustamissopimusten ollessa toistaiseksi yhä keskeytettynä, toimintalinja on, että Suomi esittää erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden osalta tapauskohtaisesti pyynnön Suomea edustavalle maalle, että se ottaisi käsittelyynsä kyseisen henkilön viisumihakemuksen. Perhesiteen ja vakiintuneen parisuhteen perusteella viisumia hakevat kuuluvat tähän ryhmään. Lisää ohjeita täällä (linkki tiedotteeseen).Viisumiasioissa Suomea edustava maa tekee kaikki päätökset koko viisuminhakuprosessissa viisumisäännöstön ja omien kansallisten vaatimustensa ja ohjeidensa mukaisesti. Nämä ohjeet määritellään keskushallinnon tasolla eli pääkaupungeissa. Edustustot toimivat omien keskushallintojensa linjausten mukaisesti. On siis mahdollista, että vaikka Suomen linjauksen mukaan otetaan vastaan viisumihakemuksia poikkeusryhmäperusteella, meitä edustava maa ei välttämättä ota hakemusta vastaan, jos hakijan tilanne ei täytä edustavan maan omia vaatimuksia. Myös mahdollinen viisumiharkinta ja päätös viisuminmyönnöstä ovat edustavan maan yksinomaisessa päätösvallassa. Suomi ei voi vaikuttaa henkilön viisuminsaantiin, vaikka poikkeusryhmälinjaus olisikin annettu.Myös edustavan maan viisumienkäsittelyprosessi saattaa olla pitkä ja ruuhkautunut, eikä Suomi valitettavasti voi antaa takeita siitä, että viisumiedustamissopimuskumppanimaa ottaisi hakemuksen käsittelyyn.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jäsenmaat eivät ole ottaneet hoitaakseen toisen jäsenmaan oleskelulupahakemuksia. Suomi on kysynyt tätä mahdollisuutta aina ulkoistamisten yhteydessä, mutta yksikään toinen Schengen-valtio ei ole suostunut ottamaan hoitaakseen Suomen oleskelulupa-asioita.Jäsenmailla ei ole teknisiä valmiuksia tallentaa ja lähettää toisen jäsenmaan järjestelmään hakijan biometriikkaa, kuten sormenjälkiä ja kuvaa, hakemusta varten.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Vasta 2.2.2020 alkaen viisumisäännöstö on mahdollistanut sen, että ulkoinen palveluntarjoaja voi sijaita muualla kuin edustuston asemamaassa. Yksikään Schengen-jäsenvaltio ei ole vielä ennättänyt tekemään tätä muutosta, koska koronapandemia keskeytti kaikkien jäsenvaltioiden ulkoistamishankkeet. Ulkoistaminen on prosessi, jossa ulkoisen palveluntarjoajan työntekijät koulutetaan nimenomaan hoidettavan maan maahantulosääntöihin, ja jossa tietoteknisesti järjestetään viisuminvastaanottamisessa otettavien tietojen, kuten biometristen tietojen, sähköinen siirto ulkoiselta palveluntarjoajalta Suomen viisumijärjestelmään. Ulkoinen palveluntarjoaja ei siis voi, ilman erillistä sopimusta ja tietojärjestelmien yhteensovittamista, ottaa vastaan Suomen viisumihakemusta eikä siirtää tietoja Suomen viisumijärjestelmään päätöksentekoa varten.Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Tämä johtuu tilojen soveltumattomuudesta pandemiatilanteeseen. Tulkki istuu normaalisti hyvin lähekkäin asiakkaan kanssa pienessä haastattelutilassa. Tämä ei takaa riittävää turvaetäisyyttä asiakkaalle eikä tulkille.Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Konsulipalvelulain ja tasavallan presidentin asetuksen mukaisesti edustustoilla on omat toimipiirinsä, jonka alueella asuvia henkilöitä edustustot palvelevat. Toimipiirinsä alueella edustustolla on syvä ja laaja paikallistuntemus paikallisista asiakirjoista, yhteydet alueen paikallisviranomaisiin ja toimijoihin, sekä mahdollisuus palvella asiakasta tämän alueen kielellä. Pandemia rajoittaa Suomen edustustojen toimintaa kaikkialla maailmassa.Muita kysymyksiä maahantuloluvan hakemisestaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä kansallista D-viisumia. D-viisumia koskeva lainvalmistelu on aloitettu syksyllä 2020 ulkoministeriön johdolla viranomaisyhteistyössä. Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Koronapandemia on aiheuttanut hyvin poikkeuksellisen tilanteen, jossa kaikkia palveluita ei ole voitu järjestää samalla tavalla kuin normaaliolosuhteissa. Laillisuusvalvontaa ulkoministeriön toimissa suorittaa eduskunnan oikeusasiamies. Mikäli asianosainen katsoo oikeuksiaan loukatun, hän voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Eduskunnan oikeusasiamies voi ottaa asioita tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Ulkoministeriö tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että turvallinen kansainvälinen liikenne on mahdollista tulevaisuudessakin. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollista helpottaa prosesseja huomattavasti.Keinoja ovat mm. yllä mainittu kansallinen viisumi sekä etähaastattelujen toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, joita molempia ulkoministeriö tällä hetkellä edistää.Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö kannustaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan tasa-arvopoliittisen selonteon valmisteluun kertomalla näkemyksiä siitä, millainen on tulevaisuuden tasa-arvoinen Suomi.Valtioneuvosto antoi eduskunnalle historian ensimmäisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan selonteon vuonna 2010. Tuolloin eduskunta edellytti, että hallitus antaa seuraavan tasa-arvopoliittisen selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä. Selonteon valmistelu on nyt käynnistynyt.Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan pitkän ajan kansalliset tasa-arvopolitiikan tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseksi selonteossa käsitellään myös toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa nyt valmistelun tueksi näkemyksiä siitä, mitä kysymyksiä selonteon valmistelussa pitäisi ottaa huomioon ja millaisia kansallisia tavoitteita selonteossa pitäisi asettaa. Lausuntoja voivat antaa kaikki kansalaiset ja organisaatiot. Yhteistyö sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tärkeää Selontekoa valmistellaan työryhmässä, jossa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö sekä eri asiantuntijoita. Kokonaisuuden valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Selontekoa käsitellään tasa-arvoasioista vastaavan ministerin Thomas Blomqvistin johdolla valtiosihteereistä koostuvassa ryhmässä. Sidosryhmiä tullaan kuulemaan toistamiseen työn edetessä.Lausunnot annetaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi-sivustolla esitettyihin kysymyksiin. Vastausaikaa on 22 tammikuuta 2021 asti.Linkki lausuntopyyntö.fi-palveluun
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on laatinut periaatteet tapahtumien järjestämiseksi turvallisesti myös koronaepidemian aikana. Periaatteet suuntaavat tulevaisuuteen eli tilanteeseen, jossa epidemiatilanne Suomessa on rauhoittunut niin, että tapahtumia voidaan taas järjestää. Periaatteisiin sitoutumalla tapahtuma-alan toimijat voivat kertoa noudattavansa viranomaismääräysten ja suositusten lisäksi erityisiä, alan yhdessä viranomaisten kanssa laatimia toimia osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi. Periaatteisiin sitoutuneet toimijat voivat käyttää viestinnässään Vastuullinen tapahtuma -leimaa.Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon asettaman työryhmän laatimat periaatteet perustuvat toimijoiden omaehtoisuuteen. Periaatteiden tavoitteena on tukea tapahtuma-alaa tapahtumien ja tilaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa koronaepidemian aikana. Työryhmä on hyödyntänyt periaatteiden laadinnassa Tapahtumateollisuus ry:n tekemää pohjatyötä ja vuoden 2020 aikana tapahtumissa jo käytettyjä hyviä käytänteitä, jotka on nyt koottu yhteen Vastuullisen tapahtuman -periaatteiksi. – Vaikka koronatilanne on nyt huolestuttava, työryhmän työ katsoo tästä hetkestä eteenpäin. Tapahtumat eivät synny yhdessä yössä, vaan niiden valmistelu on pitkä prosessi. Haluan kiittää alan toimijoita yhteistyöstä, josta työryhmän työ on hyvä osoitus. Tarkoitus on, että epidemiatilanteen rauhoittuessa ihmiset uskaltavat käydä Vastuullisen tapahtuman -leimaa kantavissa tapahtumissa, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.Työryhmä esittää tapahtuma-alalle tarkoitettua Vastuullinen tapahtuma -leimaa, jolla tapahtumajärjestäjä kertoo, että tapahtumassa sitoudutaan noudattamaan voimassa olevia viranomaisohjeita. Leiman haltija sitoutuu myös kertomaan, miten tapahtumajärjestäjä käytännössä noudattaa viranomaisohjeita ja nyt luotuja periaatteita. Periaatteissa linjataan mm. riittävistä etäisyyksistä, kasvomaskin käytön edellyttämisestä ja kirjallisen turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Periaatteet on laadittu mukautumaan epidemian perustasolle sekä kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin nyt eduskuntakäsittelyssä olevan tartuntatautilakiesityksen mukaisesti.– Onnistuimme luomaan työryhmässä ripeästi yhteiset periaatteet, joiden toivomme leviävän alan yhteiseksi käytännöksi mahdollisimman laajasti. Vastuullisen tapahtuman -leiman avulla voimme vahvistaa niin suuren yleisön kuin viranomaistenkin luottamusta turvallisiin tapahtumiin ja vahvistaa tapahtumaelinkeinon toimintaedellytyksiä heti, kun epidemiatilanne taas sallii yleisötapahtumien järjestämisen, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.Työryhmä jatkaa työskentelyään tammikuussa. Tavoitteena on luoda yhdessä tapahtuma-alan ja viranomaisten kanssa exit-suunnitelma, jota pystytään toteuttamaan epidemian laantuessa.Periaatteiden laatimisessa ovat olleet edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, THL, Kirkkohallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Poliisihallitus, esittävä taide, Finland Festivals ry, Helsingin Jalkapalloklubi, Kulta ry, Suomen Olympiakomitea ry, Tapahtumateollisuus ry, Warner Music Live sekä YLE:n tapahtumat, live ja urheilu.Seuraa työryhmän työtä Hankeikkunassa. Myös työryhmän laatimat periaatteet löytyvät Hankeikkunasta.
NordenBladet — Suomi liittyy kansainväliseen hyvinvointiaiheita käsittelevään Wellbeing Economy Governments (WEGo) -verkostoon. Epäviralliseen verkostoon kuuluvat Skotlanti, Wales, Islanti ja Uusi-Seelanti. Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on ollut mukana WEGo-verkoston toiminnassa.Verkosto tarjoaa kansainvälisen foorumin, jossa käydään keskustelua hyvinvointitaloudesta ja hyvinvointia koskevista aiheista sekä jaetaan tietoa ja parhaita käytäntöjä päätöksenteon tueksi. Verkosto edistää myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa.Hyvinvointitalous korostaa kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden, sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden tasapainoa. Hyvinvointitaloudessa julkisia varoja kohdennetaan vahvistamaan ihmisten hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kestävyys ja vakaus paranevat.”Verkostoon liittyminen antaa meille uusia mahdollisuuksia edistää hyvinvointitalousajattelua esimerkiksi koronakriisistä toipumisessa. Hyvinvointitalouden lähestymistapa antaa mahdollisuuden rakentaa kestävä pohja oikeudenmukaiselle, tasa-arvoiselle, ilmastoystävälliselle ja osaavalle yhteiskunnalle, joka on nykyistä vahvempi vastaamaan tuleviin kriiseihin ja selviämään niistä nykyistä nopeammin”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Hyvinvointitalousteema on tärkeä SuomelleHyvinvointitalous oli Suomen EU-puheenjohtajakauden sosiaali- ja terveyssektorin pääteema. Työllisyys-, sosiaalipolitiikka, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto hyväksyi lokakuussa 2019 Suomen johdolla päätelmät hyvinvointitaloudesta. Neuvoston päätelmät luovat perustan hyvinvointitalouden jatkotyölle EU:ssa. EU-puheenjohtajakauden jälkeen Suomi on edistänyt hyvinvointitalouden lähestymistapaa myös muilla kansainvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa, Maailman Terveysjärjestössä (WHO) sekä pohjoismaisessa yhteistyössä.Hyvinvointitalous on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteena on muun muassa edistää hyvinvointitaloutta investoimalla toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta.Suomessa hyvinvointitaloutta viedään eteenpäin muun muassa poikkihallinnollisen kansanterveyden neuvottelukunnan hyvinvointitalouteen keskittyvässä jaoksessa.Hallitus keskusteli Suomen liittymisestä verkostoon iltakoulussaan 18. marraskuuta. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on ilmoittanut kirjeitse verkoston perustajalle Skotlannille Suomen jäsenyydestä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat toivovat vahvempaa valtakunnallista ohjausta ja yhteentoimivia valtakunnallisia tietojärjestelmäratkaisuja.Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön lokakuussa 2020 toteuttamasta kyselystä. Tavoitteena oli selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämistä olisi tarpeellista painottaa lähivuosina. Vastaajat toivoivat, että tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen keskitetään pitkälti osaksi valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja, erityisesti Kanta-palveluja. Vastauksissa korostui muun muassa tarveeri palvelualustojen yhteentoimivuuteen ja Omakanta-palvelun laajentamiseen,asiakas- ja potilastiedoista koostetulle tilannekuvalle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä, Kanta-palvelujen kysely- ja välityspalvelun hyödyntämiseen tietojen välityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle sekäKanta-palvelujen tietojen hyödyntämiseen valtakunnallisessa seurannassa ja tietojohtamisessa keskitettyjen palvelujen avulla.Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa saadun palautteen huomioon tulevien vuosien kehittämisen painopisteitä suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tulevien vuosien tarkennetut kehittämispolut ja niitä konkreettisempi Kanta-palveluiden tiekartta julkaistaan myöhemmin.
NordenBladet — Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaan (PUTTE 2) valittiin monipuolinen joukko eri luontotyyppejä ja lajiryhmiä tarkastelevia tutkimushankkeita sekä laadukkaiden määritys- ja tunnistusoppaiden tuottamiseen tähtääviä hankkeita. Ympäristöministeriö rahoittaa hankkeita yhteensä noin 2.4 miljoonalla eurolla. Hankkeiden toiminta voi alkaa heti vuoden 2021 alusta ja hankkeet ovat pääsääntöisesti kaksivuotisia.Ympäristöministeriö vastaanotti 18.9.–30.10.2020 välillä 59 hakemusta, joista valittiin toteutettavaksi 13 hanketta. Valituissa hankkeissa korostui hankkeiden korkea relevanssi ja hyödynnettävyys suhteessa hakuilmoituksessa ilmoitettujen aiheisiin sekä hankkeiden tutkimuksellinen laatu.Tutkimushankkeita lumenviipyjistä sahapistiäisiinTurun yliopiston johtamassa konsortiohankkeessa tarkastelun kohteena ovat lumenviipymien kasvillisuusyhteisöjen ja lajiston seurannat. Lumenviipymät ovat luontotyyppejä, joilla kasvillisuutta muovaavat lyhyt kasvukausi ja vasta juhannuksen jälkeen sulava lumipeite. Kaikki lumenviipymien luontotyypit arvioitiin viimeisimmässä Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa äärimmäisen uhanalaisiksi. Niiden tärkein uhkatekijä on ilmastonmuutos, jonka arvioidaan muuttavan lumenviipymäisten kasvupaikkojen olosuhteita kuivemmiksi, lyhentävän lumipeitteistä kautta ja pidentävän kasvukautta. Hanke tuottaa lumenviipymien kasvillisuusmuutoksien seurantaan soveltuvia menetelmiä ja tutkimusaineistoja. Tulokset ovat arvokasta taustatietoa seuraavassa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa.Oulun yliopiston hankkeessa tehdään määritysopas sahapistiäisistä. Sahapistiäiset ovat hyönteisryhmä, johon kuuluu Suomessa 761 lajia 12 heimosta. Ryhmä on erityisen laji- ja yksilörunsas pohjoisilla leveysasteilla. Sahapistiäisasiantuntemus Suomessa on nykyään vähäistä. Keskeinen syy taantuvalle asiantuntemukselle on hyvän määrityskirjallisuuden vähyys. Vain alle puolet lajistostamme on voitu huomioida uhanalaistarkastelussa. Hankkeen tavoitteena on edistää ja elvyttää sahapistiäistuntemusta Suomessa ja mahdollistaa se, että seuraava uhanalaisarviointi voidaan laajentaa koskemaan kaikkia sahapistiäisryhmiä.Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien tutkimusohjelmaUuden tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä tietämystä Suomen lajeista ja luontotyypeistä sekä niiden muutoksista. Tutkimusohjelma koskee erityisesti lajeja, lajiryhmiä tai luontotyyppejä, joista tarvitaan lajien tai luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa tai käytännön luonnonsuojelussa sovellettavia tuloksia. Lisäksi hankkeet tuottavat runsaasti havaintopaikkatietoa lajeista- ja luontotyypeistä, joka tulee avoimesti saataville Suomen Lajitietokeskukseen ja muihin avoimiin järjestelmiin. Näin varmistetaan, että uusin tieto on laajasti käytettävissä.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia museoiden digitalisiin palveluihin ja hankkeisiin, digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja säilyttämisen tukemiseen sekä yhteisiin palveluihin yleisille kirjastoille yhteensä 3 169 800 euroa.Museoiden digitalisaatiohankkeisiin myönnettiin 17 hakijalle yhteensä 520 500 euroa. Hankkeissa parannetaan museoiden tietovarantojen käytettävyyttä ja yhteentoimivuutta sekä kehitetään museoiden yleisösuhdetta digitaalisten palveluiden avulla.Avustuksilla tuetaan Museopoliittisen ohjelman digitalisaatiota koskevan kehittämisalueen toimenpiteiden toteuttamista. Museoiden digitalisaatiohankkeita koskevia hakemuksia saapui 56 kappaletta, joiden hakusumma oli yhteensä 2 426 038 euroa. Suurimmat avustetut hankkeet olivat suunnattu laajasti museokentälle tai sisälsivät museoiden yhteistyötä. Näitä olivat Yhteinen perintö Oy:n Digimuseo-palvelun kehittäminen (80 500 euroa), Varkauden kaupungin yhteiskehittämishanke (53 00 euroa) sekä Metropolia ammattikorkeakoulun mediataiteen konservoinnin kehitys-, kartoitus- ja tiedotushanke (48 000 euroa).Pienemmillä summilla tuettiin museokokoelmien digitointia ja julkaisua Finna-palvelussa. Avustuksilla tuettavissa hankkeissa aineistojen käyttöoikeudet on ilmaistava metatiedoissa joko Creative Commons -lisensseillä tai RightsStatements-käyttöoikeuskuvauksilla.Suurimmat avustukset myönnettiin Kansalliskirjastolle yleisten kirjastojen palveluihin sekä Finnan kehittämiseen yleisille kirjastoille (963 000 euroa) ja Finna-palvelun tuottamiselle ja kehittämiselle vuonna 2021 kulttuurin toimialan organisaatioille (588 000 euroa) sekä Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle yhteensä 750 000 euroa Kulttuuriperintö-PAS-palvelun ja PAS-ratkaisun tuottamiselle ja kehittämiselle kulttuurin toimialan organisaatioille.
NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta merkitsi kokouksessaan 21. joulukuuta tiedoksi turvealaa koskevan rakennemuutoksen. Turpeen käyttö näyttää vähenevän ennakoitua nopeammin.Työ-ja elinkeinoministeriö käynnistää yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa selvityksen keinoista, joilla voidaan tukea toimialan ja alueiden sopeutumista rakennemuutokseen sekä oikeudenmukaista siirtymää.
