NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiojärjestelmän pysyväksi malliksi siten, että se olisi otettavissa käyttöön vuoden 2022 alusta lukien.Työryhmän tulee laatia ehdotus näyttelypalkkiomalliksi, joka sisältää ehdotukset korvausperusteiksi, sekä ehdotuksen siitä, minkä toimijoiden tulisi kuulua mallin piiriin. Lisäksi työryhmä tulee tehdä ehdotus mallin järjestelmän hallinnoinnista sekä siitä, kuinka mallin seuranta ja arviointi olisi tarkoituksenmukaista järjestää.Työryhmän puheenjohtajana toimii kulttuuriasiainneuvos Petra Havu ja varapuheenjohtajana kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmän muista jäseniä ovat toiminnanjohtaja Kimmo Levä Suomen Museoliitosta, puheenjohtaja Teemu Mäki Suomen Taiteilijaseurasta, taiteen asiantuntija Anna Rikkinen Ornamosta, kehittämisjohtaja Ulla Salmela Museovirastosta, erityisasiantuntija Henri Terho Taiteen edistämiskeskuksesta ja erityisasiantuntija Johanna Selkee Suomen Kuntaliitosta.Työryhmän toimikausi 1.1.–15.6.2021.TaustaaTaidenäyttelyiden järjestämiseen liittyviä sopimus- ja korvauskäytäntöjä on viime vuosina selvitetty ja arvioitu opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Vuonna 2016 työnsä sai valmiiksi opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä, joka selvitti nykyisiä taiteilijoiden ja näyttelynjärjestäjien välisiä sopimus- ja korvauskäytäntöjä sekä näyttelyiden kustannusten jakautumista osapuolten kesken.Työryhmän loppuraportin toimenpide-esitysten ja suositusten perusteelta opetus- ja kulttuuriministeriössä toteutettiin vuosina 2017-2019 kokeilu uudesta avustusmuodosta. Kokeilulla pyrittiin edistämään hyviä sopimus- ja korvauskäytäntöjä museonäyttelyn järjestämisen yhteydessä. Kokeilusta tehtiin eduskunnan sivistysvaliokunnan edellyttämä vaikuttavuusarviointi. Arviointiraportissa suositellaan näyttelypalkkioiden vakiinnuttamista osaksi museoiden normaalia toimintaa. Eduskunnan sivistysvaliokunta on valtion vuoden 2021 talousarvion käsittelyn yhteydessä lausunnossaan todennut, että valiokunta kannattaa näyttelypalkkiokokeilun vakinaistamista ja samassa yhteydessä esittänyt, että eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiojärjestelmän pysyvän mallin valmistelemiseksi siten, että se on otettavissa käyttöön vuoden 2022 alusta lukien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 alussa tulee voimaan poliisia, maahanmuuttoa ja rajavalvontaa koskevia laki- ja asetusmuutoksia, joista tärkeimmät on koottu tähän tiedotteeseen.Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko aloittaa toimintansaEuroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin käyttöön perustetaan 1.1.2021 alkaen operatiivinen eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko. Pysyvä joukon rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja siihen kuuluu vuoden 2027 lopulla yhteensä 10 000 henkilöä. Suomen osuus pysyvästä joukosta on vuonna 2021 kahdeksan pitkäaikaisesti lähetettyä virkamiestä, 72 lyhytaikaisesti lähetettyä virkamiestä ja 30 nopean toiminnan reserviin varattua virkamiestä. Pysyvä joukko tukee EU:n jäsenvaltioita ulkorajavalvonnassa ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palauttamisessa.Suomi vastaanottaa 1050 kiintiöpakolaistaSuomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä nousee ensi vuonna 850 henkilöstä 1050 henkilöön. Määrä arvioidaan vuosittain, ja hallitusohjelman mukaisesti se vaihtelee 850:n ja 1050:n välillä turvapaikanhakijoiden kokonaismäärästä riippuen.Suomi vastaanottaa yhteensä 550 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 250 kongolaista pakolaista Sambiasta. Lisäksi Suomi vastaanottaa 130 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Nigeriin tai Ruandaan. Suomi varautuu myös 120 pakolaisen vastaanottoon ilman kansalaisuus- ja aluerajausta, mukaan lukien hätätapaukset.Eduskunta päättää pakolaiskiintiöstä lopullisesti ensi viikolla talousarvion vahvistamisen yhteydessä.Passin ja henkilökortin hinta nouseePassin ja henkilökortin hinta nousee vuodenvaihteessa. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet poliisin myöntämien lupien määrään ja niistä saatuihin tuloihin alentavasti. Perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun passin maksu nousee 51 eurosta 58 euroon. Hintaero sähköisesti haettuun passiin pysyy samana, joten sähköisesti haetun passin hinta on jatkossa 52 euroa. Lain mukaan maksullisen lupatoiminnan tulee vastata toiminnan kustannuksia.Henkilökortteihin tulee painatuskulujen kasvun takia euron korotus yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun henkilökortin hinta nousee 54 eurosta 55 euroon. Sähköisesti haetun henkilökortin hinta nousee 48 eurosta 49 euroon. Jos henkilökortti hankitaan passin kanssa yhdessä, henkilökortin hinta on 8 euroa halvempi.Suojelupoliisin turvallisuusselvitysten maksut säilyvät pääosin ennallaanSuojelupoliisin turvallisuusselvitysten maksujen suuruudet säilyvät pääosin ennallaan ensi vuonna. Maksua tarkistetaan laajan henkilöturvallisuusselvityksen osalta, joka liittyy valmiiseen turvallisuusselvitykseen.Suojelupoliisin turvallisuusselvitystoimintaan lisätään kaksi uutta suoritetta, jotka liittyvät ilmailun turvaamiseen. Ilmailulakia ja turvallisuusselvityslakia muutettiin vuonna 2020.Lisäksi maksua aletaan periä perusmuotoisesta henkilöturvallisuusselvityksestä, joka sisältää ulkomaansidonnaisuuden tutkimisen ja joka liittyy valmiiseen turvallisuusselvitykseen. Maksun suuruus on puolet varsinaisen selvityksen maksusta.Maahanmuuttoviraston lupien käsittelymaksutMyöhemmin tässä kuussa sisäministeriö antaa asetuksen myös Maahanmuuttoviraston maksuista vuodelle 2021. Tästä tiedotetaan erikseen.Viranomaisten virkamerkit ja henkilökortit huomioivat kansalliskielten yhdenvertaisuudenSisäministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen turvallisuusviranomaisten virkamerkit ja henkilökortit päivitetään 1.1.2021 lähtien. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastusviranomaisten sekä Tullin uusissa korteissa huomioidaan perustuslain ja kielilain turvaama kansalliskielten yhdenvertainen kohtelu.Uudet virkamerkit ja henkilökortit ovat samanlaiset kuin aiemmat kortit, lukuun ottamatta otsikkokentän tekstejä, jotka muutettiin samankokoiseksi kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti).Sisäministeriö on ohjeistanut, että virkamerkkien ja henkilökorttien vaihtamiseen on ryhdyttävä heti vuoden 2021 alusta. Siirtymäaikaa on vuoden 2023 loppuun saakka. Sisäministeriö edellyttää kaikkia turvallisuusviranomaisia vaihtamaan virkamerkit ja henkilökortit uudempiin priorisoiden ruotsinkieliset alueet ja asiakaskontakteissa olevat henkilöt.Veikkaus Oy:n netissä pelattavien rahapelien enimmäistappiorajat säilyvät ennallaan 1.1.-31.3.Veikkauksen netissä pelattavien nopearytmisten rahapelien enimmäistappiorajat säilyvät nykyisellään 31.3.2021 asti. Alennettu vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy 500 eurossa. Kuukausikohtainen enimmäistappioraja on 2000 euroa. Asiaa koskeva sisäministeriön asetus tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n taseessa olevat Altia Oyj:n (36,24 %), Nordic Morning Group Oyj:n (100 %), Posti Group Oyj:n (49,9 %) ja Vapo Oy:n (16,7 %) omistukset on tänään siirretty takaisin valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen.Vake puolestaan siirtyy työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjaukseen VNK:n omistajaohjausosastolta. TEM perustaa Vaken pohjalta Ilmastorahaston, josta hallitus linjasi helmikuussa 2020. Tarkemmin asiasta linjasi maan hallitus budjettiriihessä syyskuussa.Vaken taseessa oleva Neste Oyj:n 8,31 prosentin omistus jää siirron jälkeen Vakeen ja sitä kautta Ilmastorahastoon. Valtioneuvoston kanslialla on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa toimivalta Nesteen koko omistuksen osalta. Valtioneuvoston kanslialla on suoraan 35,96 prosentin osuus Neste Oyj:stä.Vake perustettiin vuonna 2016 omistajapoliittisen periaatepäätöksen julkistamisen yhteydessä. Vaken alkuperäinen tarkoitus ja vaiheet perustamisesta tähän päivään saakka on kuvattu aikajanalla tiedotteen lopussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikennevalvonta on poliisin keskeinen tapa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteessä tapahtuvaan rikollisuuteen. Tarvitaan kuitenkin myös muita laaja-alaisia ja oikein kohdennettuja toimia parantamaan liikenneturvallisuutta ja torjumaan liikenteessä tapahtuvaa rikollisuutta. Sisäministeriössä valmisteltu poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelma vuosille 2021-2024 lähti lausunnoille 18.12.-Ohjelman tavoitteita ovat liikennekuolemien, vakavien loukkaantumisten ja ammattiliikenteessä esiintyvän harmaan talouden vähentäminen. Lisäksi tavoitteena on ennalta estää, paljastaa, selvittää ja saattaa syyteharkintaan liikenteessä tapahtuvia rikoksia. Myös liikenneturvallisuuden ylläpitäminen on luonnollisesti yksi keskeinen tavoite, kertoo poliisitarkastaja Jari Pajunen.Ohjelmassa korostetaan muun muassa yhteistyötä, viestintää ja ennalta estäviä toimenpiteitäToimintaohjelmassa korostetaan vaikuttavuuden, yhteistyön, osaamisen, viestinnän, tietojohtoisuuden ja ennalta estävien toimenpiteiden merkitystä. Poliisin operatiivisesta toiminnasta vastaava Poliisihallitus toimeenpanee toimintaohjelman tavoitteet.Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan kansallista liikenneturvallisuusstrategiaa. Poliisin toimintaohjelmaa päivitetään tarvittaessa strategian johtopäätösten perusteella.Poliisi edistää liikenneturvallisuutta yhdessä sidosryhmien ja kansalaisten kanssaPoliisin yhteistyö sekä tietojen vaihtaminen muiden liikenneturvallisuuden parissa toimivien viranomaisten, järjestöjen ja esimerkiksi kuntien kanssa on oleellisen tärkeää. Yhteistyö on paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä ja sen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen.Tärkeää on myös, että kansalaiset haluavat tehdä yhteistyötä poliisin kanssa liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Poliisitoiminnan vaikuttavuus pohjautuu suuressa määrin kansalaisten myötävaikutukseen, yhteistyöhön kansalaisten kanssa ja heidän tukeensa poliisityölle.Viime vuosina liikennekuolemien määrä ei ole vähentynyt tavoitteiden mukaisestiLiikenneturvallisuus on parantunut pidemmällä aikavälillä, mutta viime vuosina liikennekuolemien määrä ei ole vähentynyt tavoitteiden mukaisesti. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 tieliikenteessä kuoli 210 ja loukkaantui 4 994 ihmistä. Kuluvan vuoden tammi-marraskuussa on ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuollut 196 ihmistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen turvallisuusviranomainen NSA julkaisee Katakri 2020:n, eli viranomaisten tietoturvallisuuden auditointityökaluksi tarkoitetun kansallisen auditointikriteeristön 18.joulukuuta 2020 verkkoversiona. Katakrin päivitystyö ja hallinnointi on ollut NSA:n yhteistyöryhmän alla toimineen ohjausryhmän vastuulla. Ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina toimivaltaisten viranomaistahojen lisäksi elinkeinoelämän edustajat.Katakri on osoittautunut toimivaksi työkaluksi, jolla on merkittävää arvoa myös Suomen maineelle tietoturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä suomalaiselle yritysmaailmalle laajemminkin. Katakrin neljännen version päivitystyön taustalla keskeisimpänä tekijänä on ollut vastaaminen 2020 alusta uusiutuneen kansallisen lainsäädännön muutoksiin.Uudessa ohjeessa on huomioitu myös digitaalisen tietojenkäsittelyn kehitysaskeleita, sekä täydennetty työkalun tarkoituksenmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeistuksia. Painettu julkaisu ja englanninkielinen verkkoversio on saatavilla vuoden 2021 alkupuolella. Uusi Katakri on nyt ladattavissa ulkoministeriön verkkosivuilla. Lisätietoa asiassa antaa Kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) päällikön sijainen Mikael Raivio 0295 351 392. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut työturvallisuuslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen. Esityksestä ei järjestetty lausuntokierrosta. Arviointineuvoston mukaan lausuntokierros tulisi järjestää, koska työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan hyväksyntää esitykselle ei voida pitää riittävänä kuulemisena.Esitysluonnos liittyy työturvallisuuslain muutokseen, jossa tarkennetaan työnantajan velvollisuutta työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin työajan ulkopuolella tapahtuvassa matkustamisessa. Lisäksi työnantajalle tulee velvollisuus selvittää, millä toimenpiteillä yötyöntekijöiden kuormitusta voidaan vähentää, kun työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista.Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Esityksestä ei ole järjestetty lausuntokierrosta, koska esitystä on valmisteltu työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuna työelämän eri osapuolet.  Vaarojen selvittäminen ja arviointi saattavat aiheuttaa yrityksille sääntelykustannuksia, joita tulisi arvioida. Lisäksi esityksessä tulisi kuvata tarkemmin lainmuutoksen kohteet eli työnantajat ja työntekijät. Tulee selvittää, esimerkiksi millaisille yrityksille ja yritysryhmille aiheutuu vaikutuksia ja kuinka suurta yritysjoukkoa muutos mahdollisesti koskee. Myös työntekijöitä lainmuutoksen kohderyhmänä tulisi kuvata tarkemmin. Vaikka esitys on lainmuutoksena suppea, se koskee huomattavaa määrää työntekijöitä ja työnantajia. Pelkästään työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan hyväksyntää esitykselle ei voida pitää vaikutusarvioinnin tietopohjan kannalta riittävänä kuulemisena. Arviointineuvosto suosittelee, että lausuntokierros järjestetään ennen hallituksen esityksen antamista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen merialueelle on laadittu ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelma eri toimijoiden laajassa yhteistyöprosessissa. Suunnitelma on sekä aluevedet että talousvyöhykkeen sisältävä kartallinen esitys, jossa tunnistetaan yleispiirteisesti esimerkiksi merkittäviä ja potentiaalisia vedenalaisten luonto- ja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun ja matkailun alueita. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa.”Suomen merialue on haarukoitu läpi, ja käsissämme on työkalu, joka auttaa sovittamaan yhteen erilaisia merellisiä intressejä. Meillä on nyt entistä kirkkaampi kuva esimerkiksi mahdollisuuksista lisätä merituulivoimaa. Meren käytön perustana tulee olla hyvinvoiva meri ja saaristo sekä ainutlaatuisten luontoarvojen säilyminen, kuten merialuesuunnitelmassa tunnistetaan. Lämmin kiitokseni suunnitelman parissa vuosia ahkeroineille pitkin Suomen rannikkoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Merialuesuunnitelma tarjoaa tietoa tarkempien alueellisten suunnitelmien, kuten maakuntakaavojen, sekä aluekehitystyön ja lupamenettelyiden taustaksi. Tietoja voivat hyödyntää myös eri toimialat. Merialuesuunnitelma ei kuulu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Suunnitelma päivitetään vähintään kymmenen vuoden välein.Suunnitelman laativat yhteistyössä kahdeksan rannikon maakunnan liittoa. Työhön osallistuvat ahkerasti myös alueelliset viranomaiset, eri sidosryhmät ja tutkimuslaitokset.
Merialuesuunnitelmat tehdään jokaisessa merellisessä EU-maassa. Itämeren maiden tavoitteena on, että suunnitelmilla voidaan sovittaa yhteen myös valtioiden merirajat ylittäviä hankkeita ja toimia, turvata ekologisia yhteyksiä ja parantaa meriympäristön tilaa.Suomen merialueen tulevaisuuden valtitPohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja PerämeriAlueen ominaispiirteitä ovat maankohoamisrannikko, suuret joet asutettuine suistoalueineen, merialueen osittainen mataluus ja jääpeitteiset talviolosuhteet. Perämeren kansallispuisto ja Merenkurkun saaristo Unescon maailmanperintökohteena houkuttavat kehittämään tulevaisuudessakin matkailua ja virkistystä.Merenkulkuun tukeutuva monialainen teollisuus on jatkossakin keskeisessä roolissa. Tärkeitä kalastusalueita ovat suurin osa rannikkoalueista ja Merenkurkun saaristo. Perämeri on Itämeren vaelluskalojen koti, ja vesiviljelyalueita kehitetään meriluonto huomioiden.
Vaasa-Uumaja-yhteys luo edellytykset Merenkurkun alueen toiminnan kehittämiselle. Pohjoiselta Selkämereltä ja Perämereltä löytyy potentiaalisia merituulivoima-alueita.Saaristomeri ja Selkämeren eteläosaSelkämeren sijainti eteläisen ja pohjoisen lajiston vaihettumisvyöhykkeellä, Saaristomeren biosfäärialue sekä rannikon joet ja jokisuistot muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka säilymistä Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistot tukevat. Monipuolinen kulttuuriperintö ja luontoarvot ovat alueen vetovoimatekijöitä.Alueella sijaitsee kansainvälisesti kilpailukykyinen satamien ja korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä. Tulevaisuudessa kaikessa teollisessa toiminnassa panostetaan meriympäristön tilaa parantaviin ratkaisuihin. Tavoitteena on uusiutuvan energiatuotannon kehittäminen ja erityisesti merituulivoiman lisääminen. Selkämeren eteläosaan painottuva kalastus ja Saaristomeren uuteen teknologiaan perustuva vesiviljely ovat elinvoimaisia elinkeinoja.SuomenlahtiSuomenlahdella sovitetaan yhteen merellisiä toimintoja vaalien meriympäristön hyvää tilaa. Merialueella liikennöidään vilkkaasti ja siellä sijaitsee merkittäviä kansainvälisiä satamia, joista syntyy kasvua.Merelliset kaupungit ovat matkailijoiden portti saaristoon, jonka ainutlaatuinen miljöö houkuttelee myös uusia asukkaita ja toimijoita. Kestäviä virkistys- ja matkailupalveluita kehitetään paikallisten asukkaiden, luonnon ja kulttuuriarvojen ehdoilla. Merialueisiin liittyvä tutkimusyhteistyö luo sinistä kasvua eli innovaatioita, tuotekehitystä ja uusia työpaikkoja.Merialuesuunnitelma.fi: Suomen merialuesuunnitelma 2030Merialuesuunnittelu.fi: Merialuesuunnitelman laadintatyö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2021 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.Työttömyysturvan poikkeussäännökset: Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa?Työttömyysturvalakiin on tehty joustoja koronaviruspandemian takia. Tavoitteena on ollut turvata sekä palkansaajien että yrittäjien toimeentuloa. Osaa poikkeussäännöksistä jatketaan maaliskuun 2021 loppuun.Työttömyysturvan poikkeussäännökset: Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa? (Tiedote 17.12.2020)Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2021Elinaikakerroin on 0,94984 vuonna 2021. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elin-ikä muuttuu.Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1959 syntyneiden vuonna 2021 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,016 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2021 alkavan työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin, osittaisiin varhennettuihin vanhuuseläkkeisiin ja työuraeläkkeisiin.Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2021 (Tiedote 10.11.2020)Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaanEläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 0,9 prosenttia vuoden 2021 alusta. Valtioneuvosto antoi 19.11.2020 asetuksen, jolla säädetään vuonna 2021 sovellettavista eläk-keen-saajan asumistuen määräytymisperusteista 1.1.2021 alkaen.Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen 6 804–8 433 euroa vuodessa.Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan (Tiedote 19.11.2020)Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää korotetaan 0,32 prosenttiyksikölläTyöttömyysvakuutusmaksuja korotetaan 0,32 prosenttiyksiköllä vuodelle 2021. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,40 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,90 prosenttia palkasta.Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää korotetaan 0,32 prosenttiyksiköllä (Tiedote 26.11.2020)Vuoden 2021 sairausvakuutusmaksut on vahvistettuSairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansio-tulosta vuonna 2021. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,65 prosenttia. Sekä sairaanhoitomaksu että eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on saman suuruinen kuin vuonna 2020.Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,53 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.Vuoden 2021 sairausvakuutusmaksut on vahvistettu (Tiedote 19.11.2020)Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 vahvistettuVuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentit ovat ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia.Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 vahvistettu (Tiedote 12.11.2020)Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2021Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2021.Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2631. Työeläkeindeksi nousee noin 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,465. Vuoteen 2020 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,3 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Työeläkeindeksiin on sidottu yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet sekä julkisten alojen eläkejärjestelmien mukaiset maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet, sotilasvammalain mukaiset eräät korvaukset sekä luopumiseläkkeet ja luopumistuet.Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2021 (Tiedote 22.10.2020)Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus sekä ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustus pysyvät entisellään vuonna 2021Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Avokuntoutus voi käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan ja hoitosarjan enimmäishinta pysyy 1050 eurossa kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyy 1575 eurossa kuntoutettavaa kohti.Kertasuorituksena ulkomaalaisille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy 2000 eurossa. Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus sekä ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustus pysyvät entisellään (Tiedote 10.12.2020)Matkakustannusten korvaamista jatketaan opiskeluterveydenhuollossaKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon tekemien matkojen kustannusten korvaaminen edistää korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia käyttää opiskeluterveydenhuollon sairaanhoidon palveluja esimerkiksi kunnallisten terveyspalvelujen sijaan.Matkakustannusten korvaamista jatketaan opiskeluterveydenhuollossa (Tiedote 17.12.2020)Kela järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon 1.1.2021 alkaenOpiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen muuttuu 1.1.2021 alkaen, kun laki korkea-kouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tulee voimaan. Uuden lain myötä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti.Kuntainfo: Opiskeluterveydenhuollon palvelut 1.1.2021 alkaen (Uutinen 27.11.2020)Kuntouttavaan työtoimintaan muutoksia 1.1.2021 alkaenKuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin on tehty muutoksia, joilla halutaan vahvistaa asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Muutos-ten tarkoitus on varmistaa, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat ne pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalihuollon tukea osana palveluprosessiaan.Kuntainfo: Kuntouttavaan työtoimintaan muutoksia 1.1.2021 alkaen (Uutinen 18.11.2020)Henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa nousee 1.1.2021Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Kyse on lakisääteisestä vähimmäismitoituksesta. Se koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluja iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Mitoituksen on oltava korkeampi, jos asiakkaiden toimintakyky ja palvelutarve sekä palvelujen laadun varmistaminen sitä edellyttävät.Kuntainfo: Vanhuspalvelulain muutokset 1.10.2020 (Uutinen 30.9.2020)Kemikaalilain muutoksilla vahvistetaan digitaalista asiointiaMuutoksilla vahvistetaan muun muassa digitaalista asiointia ja Myrkytystietokeskuksen toimivaltaa. Kemikaalilain muutoksilla vahvistetaan digitaalista asiointia (Tiedote 27.8.2020)Poronhoitajien sijaisaputunteihin tilapäinen muutosSosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärät vuodelle 2021. Ensi vuonna korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä on 180 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohti. Poronhoitajien sijaisaputunteihin tilapäinen muutos (Tiedote 17.12.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön Twitter-aamukahveilla keskusteltiin joulukuussa suomalaisten käsityksistä Afrikasta. Keskustelijoiden mukaan Afrikka-kuva Suomessa keskittyy yhä paljolti kurjuuteen ja konflikteihin. Keskustelussa nousi esille Afrikan maiden moninaisuus, rikas kulttuuri, aktiivinen nuori väestö sekä kasvava taloudellinen potentiaali ja innovaatiot.​​​​​Keskustelun juonsi Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Liselott Lindström, ja keskusteluun osallistuivat ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto ja oikeus -yksikön päällikkö Ramses Malaty, kulttuurintutkija ja tietokirjailija Olli Löytty, sekä yrittäjä, sosiaalinen vaikuttaja ja johtaja Googlella Yacine Samb.Afrikka on tulevaisuuden maanosaKeskustelussa painotettiin, että suomalaisten olisi tärkeää tuntea paremmin Afrikan eri maita ja kulttuureita. Keskustelijat nostivat esille erityisesti Afrikan teknologisen kehityksen sekä nuoren väestön, josta yli 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita.Afrikassa on kaupallista potentiaaliaKeskustelussa painotettiin, että Afrikassa on paljon potentiaalia kauppasuhteiden rakentamiseen. Malatyn mukaan Afrikka on tulevien vuosikymmenien talouskasvun suurin veturi.Avarra mielikuviasi AfrikastaKeskustelussa pohdittiin myös, kuinka suomalaisten mielikuvia Afrikasta voisi avartaa. Lindströmin mukaan suomalaiset nuoret ovat kiinnostuneita Afrikasta ja löytävät siihen liittyvää sisältöä helposti sosiaalisesta mediasta. Samb korosti, että olisi tärkeää ottaa itse vastuuta tiedon hankkimisesta.Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta! https://t.co/vWsk6gulCY— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020 ” target=”_blank”> Katso koko keskustelu twitter-livestä:Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta! https://t.co/vWsk6gulCY— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä pohti jokaista suomalaista koskevaa kysymystä siitä, kuinka turvata hyvä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille Suomessa. Työryhmän mukaan nykyisiä hyviä toimintamalleja, kuten valtion tukemaa asuntotuotantoa, tulee jatkaa ja kehittää yli hallituskausien.Työryhmän näkemys Suomen asuntopolitiikan tilasta oli tilanneanalyysin ja kuultujen asiantuntijoiden perusteella hyvä. Kuitenkin esimerkiksi asuntomarkkinoiden jakautuminen vaikuttaa suomalaisten asumiseen ja asuntojen hintaan, ja suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt. Erityisesti nuorten omistusasuminen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana.”Asuntomarkkinoilla nähdään jyrkkenevää jakautumista alueisiin, joilla väestö vähenee, ja toisaalta kasvukeskuksiin, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vuokrat ovat kovia”, työryhmän puheenjohtajana toiminut Hannele Pokka tiivistää. Valtion tulee tukea jatkossakin asumista eri keinoin”Valtion roolin asuntopolitiikassa tulee säilyä vahvana. Keskustelimme siitä, voisiko valtio tukea suomalaisten mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaava asunto muullakin tavalla kuin tukemalla vuokra-asuntojen rakentamista. Mahdollinen kohtuuhintaisten omistusasuntojen tukeminen ja osuuskuntamallinen rakentaminen vaativat kuitenkin vielä kunnollista selvittelyä”, Pokka toteaa.Työryhmä linjasi, että valtion asuntorahasto (VAR) tulee säilyttää ympäristöministeriön alaisena valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona. Työryhmä oli yksimielinen tarpeesta selvittää rahaston varallisuuden laajempaa käyttöä erilaisissa tukimalleissa, kuten kohtuuhintaisen omistusasumisen rahoituksessa. Erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen voitaisiin edistää kehittämällä ASP-lainoja ja korottamalla lainojen enimmäismäärää vastaamaan nykyistä hintatasoa.Valtion tukemalla asuntuotannolla on perinteisesti ollut Suomessa tärkeä rooli, ja joka kolmas asunto on rakennettu valtion tukemana. Työryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa ARA-tuotannon rooli on tärkeässä asemassa varmistamassa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja ehkäisemässä segregaatiota. ARA-tuotanto täydentää tarvittaessa vapaarahoitteista asuntotuotantoa, ja siten auttaa hallitsemaan rakennusalan suhdanteita.Valtion suurimpien kaupunkiseutujen kanssa solmimat MAL-sopimukset ohjaavat maankäyttöä, asumista ja liikkumista kestävään suuntaan. Työryhmän mukaan MAL-sopimukset ovat auttaneet kasvuseutujen edellytyksiä tuottaa uusia asuntoja, ja käytäntöä tulisi kehittää edelleen. Jotta asuntotuotanto voidaan varmistaa, on tarkasteltava kuntien tonttitarjontaa ja menettelyjä, joilla tontteja luovutetaan rakentajille. Väestöltään vähenevien alueiden asunto-osakeyhtiöiden kunnostuksia helpottamaan työryhmä ehdottaa, että yhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausmallin ehtoja parannetaan.Työryhmä haluaa saada lisää näkyvyyttä asumiseen laatuun liittyville kysymyksille, minkä edistämiseksi se ehdottaa uudenlaisen asuntosuunnittelufoorumin perustamista. Sen avulla alan toimijat kävisivät vuoropuhelua asumisen laatuun liittyvistä asioista. Lisäksi vuokralaisen aseman parantamiseksi ehdotetaan tuomioistuinta kevyemmän riidanratkaisumenettelyn selvittämistä.Hallituksen selonteko alkuvuodestaAsuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti työnsä 18.12. ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle: ”Kiitokset työryhmälle paneutumisesta monisyiseen kysymykseen. Hallitus käy seuraavaksi huolellisesti läpi työskentelyn lopputuloksen ja tuo asuntopoliittisen ohjelmansa selontekona eduskunnalle alkuvuodesta.””Asuntopoliittinen kehittämisohjelma laaditaan kahdeksaksi vuodeksi, koska sen tarkoituksena on linjata asuntopolitiikkaa ja kehittämistä pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Ohjelmassa tullaan muodostamaan kokonaiskuva asuntopolitiikan suunnasta ja tavoitteista”, ministeri Mikkonen kertoo. Marinin hallituksen ohjelmassa esitetään lukuisia asuntopoliittisia toimia, joista moni on jo käynnissä.Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmisteli ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa olivat mukana asumisen asioista vastaavat ministeriöt ja virastot. Työryhmä kuuli sidosryhmiä ja keskusteli työtä seuranneen parlamentaarisen ryhmän kanssa. Seurantaryhmässä oli jäsen kaikista eduskuntapuolueista, ja sitä veti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi