NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö esittää muutoksia metsästysasetukseen. Muutokset ovat parhaillaan lausunnoilla. Tavoitteena on saada ajantasaisempaa tietoa riistahallinnon käyttöön sekä keventää hallinnollista taakkaa.Yhtenä ehdotuksena on, että jokaisesta kaadetusta hirvieläimestä tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydetyksi. Näin saataisiin ajantasainen saalistieto riistahallinnon käyttöön nykyistä nopeammin, mikä helpottaisi verotuksen kohdentamista pyyntikauden aikana ja tehostaisi metsästyksen valvontaa. Myös saaliiksi saadusta merihanhesta tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle. Tarkemman saalistiedon perusteella voidaan arvioida aiempaa paremmin merihanhen metsästyksen kestävyyttä ja siten välttää turhia rajoituksia ja toisaalta kohdentaa tarpeelliset metsästysrajoitukset oikein.Itämerennorpan metsästykseen ei jatkossa vaadittaisi pyyntilupaa, vaan norppaa voitaisiin metsästää metsästysaikana erikseen säädettävän alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkoituksena on helpottaa kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien norppayksilöiden poistamista sekä vähentää metsästyksen järjestämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Esityksen taustalla on Perämeren norppakannan pitkään jatkunut kasvu.Lisäksi hirvenmetsästystä halutaan tehostaa siten, että koiran käyttäminen olisi sallittua tammikuun metsästyksessä 1.1.-15.1. Lausuntoa ei pyydetä hirven metsästysajan aikaistuksesta eikä koiran käyttämisestä valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä 1.2.‒15.2., koska näistä asioista pyydettiin lausunnot jo tämän vuoden heinä-elokuussa. Lausuntoja asetusmuutoksista voi toimittaa 9.2.2021 asti.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on antanut asetukset rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoissa käytettävien polyeteeniputkien, eli PE-putkien, ja niiden liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä. Asetukset tulevat voimaan 1.3.2021.PE-putkia ja niiden liittimiä käytetään talousveden johtamisessa ja paineellisessa viemäröinnissä. Asetuksilla määritetyillä teknisillä ominaisuuksilla ja hyväksyntämenettelyllä halutaan varmistaa vesihuollon terveellisyys ja turvallisuus uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa.Asetukset on annettu maankäyttö- ja rakennuslain ja tuotehyväksyntälain nojalla ja ne ovat jatkoa rakentamismääräysten kokonaisuudistukselle. Annetut asetukset ovat viimeiset vesi- ja viemärilaitteistoihin liittyvien viidentoista tuoteryhmän asetusten sarjasta.PE-putkien ja niiden liittimien tuotehyväksyntä tapahtuu kansallisesti, koska niitä ei voida CE-merkitä harmonisoidun tuotestandardin perusteella.Olennaisten teknisten vaatimusten asetuksilla säädetään vaatimukset tuotteiden teknisille ominaisuuksille ja luodaan perusta kansalliselle tuotehyväksynnälle ja vapaaehtoiselle tyyppihyväksynnälle. Tyyppihyväksynnällä osoitetaan vaatimusten täyttyminen ja varmistetaan myös tuotteiden jatkuva laadunvalvonta. Yhtenäisillä hyväksyntämenettelyillä helpotetaan tulkintaa ja rakennusvalvonnan työtä.
NordenBladet — Tällä sivulla on vastauksia seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin: Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMiksi Suomen edustustot maailmalla eivät pysty tarjoamaan asiakaspalveluita normaalisti?Mistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Muita kysymyksiä maahantulolupahakemuksistaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMiksi Suomen edustustot maailmalla eivät pysty tarjoamaan asiakaspalveluita normaalisti?Suomen edustustot ovat toimineet koko koronapandemian ajan. Paikallisten viranomaisten rajoitukset ja kunkin maan tautitilanne ovat asettaneet toiminnalle ja asiakaspalvelulle rajoituksia ja vaatineet huomattavia lisätoimenpiteitä, jotta terveysturvallinen asiakaspalvelu on voitu mahdollistaa. Edustustojen asiakaspalveluun on voinut olla yhteydessä normaalisti sähköpostitse tai puhelimitse.Mistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Merkittävän osan viisumi- ja oleskelulupahakemuksista ottaa normaalisti vastaan ulkoinen palveluntarjoaja. Se lähettää hakemukset sähköisesti edustustolle käsiteltäväksi. Ulkoisen palveluntarjoajan palveluiden keskeydyttyä väliaikaisesti pandemian johdosta edustustot ovat pyrkineet parhaansa mukaan hoitamaan myös hakemusten vastaanottoon liittyviä tehtäviä, muiden tehtävien lisäksi. Edustustojen tilat ja henkilöresurssit ovat kuitenkin rajoitetut. Monin paikoin ulkoisia palveluja on voitu jo rajoitetusti uudelleen käynnistää, mikä auttaa tilannetta. Monissa edustustoissa jonot on saatu purettua, mutta muutamissa ruuhkaa puretaan edelleen.Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Vaikka palvelut olivat väliaikaisesti keskeytyneet, sähköiseen oleskelulupajärjestelmään (EnterFinland) on kertynyt hakemuksia koko pandemian ajan ilman taukoja. Näiden hakemusten käsitteleminen edellyttää henkilökohtaista asiakaspalvelutapaamista edustustossa mm. hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi ja biometriikan tallentamiseksi. Koska asiakaspalvelukäyntejä on voitu tarjota vain rajoitetusti, ja jonossa on paikoin paljonkin sähköisesti jätettyjä hakemuksia, on käsittelyprosessi valitettavasti pitkittynyt.Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Henkilöstön lisääminen ei ratkaisisi ongelmaa, koska edustustojen fyysiset asiakaspalvelutilat eivät mahdollista terveysturvallisesti suurempien asiakasmäärien yhtäaikaista vastaanottoa. Lisäksi muun muassa paikallisviranomaisten rajoitukset liikkumisen ja maahantulon osalta, sekä osin lentoyhteyksien puuttuminen vaikeuttavat tai estävät lisähenkilöstön lähettämisen. Liikkumisen rajoitukset ja lockdownit koskevat monin paikoin myös asiakkaitamme niissä tapauksissa, kun heidän on liikuttava maan sisällä pääkaupunkiin missä edustusto sijaitsee.Lisäksi, vaikka Suomella on kattava 90 edustuston verkko maailmalla, kaikissa maissa ei ole edustustoa. Muiden maiden asettamat matkustamisen ja maahantulorajoitukset ovat vaikeuttaneet joissakin tapauksissa asiakkaidemme matkustamista asuinmaastaan siihen maahan, jossa hänen asuinmaansa asioita hoitava suurlähetystö sijaitsee.Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Henkilökohtainen asiointi on pääsääntöisesti järjestetty ajanvarauksella, jotta asiakasmäärä ei kasva suureksi. Odotustilassa voi olla tartuntojen välttämiseksi vain yksi asiakas kerrallaan. Asiakkaiden välillä asiakastila tuuletetaan ja desinfioidaan.Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Valtioneuvoston päätöksellä 6.8.2020 alkaen vakiintuneeseen parisuhteeseen perustuvat viisumihakemukset otetaan poikkeusryhmälinjauksen perusteella kaikissa Suomen edustustoissa vastaan.Toisinaan pandemiatilanne aiheuttaa kuitenkin väliaikaisia, pakottavia keskeytyksiä edustustojen asiakaspalveluun tai vaikeuttaa asiakkaiden mahdollisuuksia liikkua maan sisällä edustustoon. Useissa valtioissa lentoliikenne on keskeytetty asemamaan viranomaisten toimesta, joten tosiasiallinen mahdollisuus matkustaa Suomeen tai palata takaisin asemamaahan ei toteudu.On hyvä muistaa, että poikkeusryhmälinjauksesta huolimatta kaikkien Schengen-viisumisäännöstön mukaisten viisumin myöntämisen edellytysten tulee normaaliin tapaan täyttyä, jotta viisumi voitaisiin myöntää. Lopullisen päätöksen henkilön maahanpääsystä tekee Suomen rajalla Rajavartiolaitos.Mikäli Suomella ei ole viisuminhakijan asuinmaassa edustustoa, katso seuraava kysymys.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Toinen Schengen-jäsenmaa voi edustaa toista Schengen-jäsenmaata, jos nämä ovat solmineet keskenään viisumiedustamissopimuksen. Pandemiasta johtuen edustamissopimukset ovat toistaiseksi olleet keskeytettynä 19.3.2020 alkaen. Kaikkien jäsenmaiden edustustot ovat samassa hankalassa tilanteessa. Näin ollen mahdollisuus saada viisumiasia toisen jäsenmaan käsiteltäväksi on valitettavasti ollut vähäinen.Suomi on pyrkinyt edistämään yhteistä ratkaisujärjestelyä Schengen-maiden kesken. Yhteistä ratkaisua odottaessamme Suomi on esittänyt kahdenvälisiä järjestelyjä viisumiedustamiseen. Viisumiedustamissopimusten ollessa toistaiseksi yhä keskeytettynä, toimintalinja on, että Suomi esittää erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden osalta tapauskohtaisesti pyynnön Suomea edustavalle maalle, että se ottaisi käsittelyynsä kyseisen henkilön viisumihakemuksen. Perhesiteen ja vakiintuneen parisuhteen perusteella viisumia hakevat kuuluvat tähän ryhmään. Lisää ohjeita täällä.Viisumiasioissa Suomea edustava maa tekee kaikki päätökset koko viisuminhakuprosessissa viisumisäännöstön ja omien kansallisten vaatimustensa ja ohjeidensa mukaisesti. Nämä ohjeet määritellään keskushallinnon tasolla eli pääkaupungeissa. Edustustot toimivat omien keskushallintojensa linjausten mukaisesti. On siis mahdollista, että vaikka Suomen linjauksen mukaan otetaan vastaan viisumihakemuksia poikkeusryhmäperusteella, meitä edustava maa ei välttämättä ota hakemusta vastaan, jos hakijan tilanne ei täytä edustavan maan omia vaatimuksia. Myös mahdollinen viisumiharkinta ja päätös viisuminmyönnöstä ovat edustavan maan yksinomaisessa päätösvallassa. Suomi ei voi vaikuttaa henkilön viisuminsaantiin, vaikka poikkeusryhmälinjaus olisikin annettu.Myös edustavan maan viisumienkäsittelyprosessi saattaa olla pitkä ja ruuhkautunut, eikä Suomi valitettavasti voi antaa takeita siitä, että viisumiedustamissopimuskumppanimaa ottaisi hakemuksen käsittelyyn.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jäsenmaat eivät ole ottaneet hoitaakseen toisen jäsenmaan oleskelulupahakemuksia. Suomi on kysynyt tätä mahdollisuutta aina ulkoistamisten yhteydessä, mutta yksikään toinen Schengen-valtio ei ole suostunut ottamaan hoitaakseen Suomen oleskelulupa-asioita.Jäsenmailla ei ole teknisiä valmiuksia tallentaa ja lähettää toisen jäsenmaan järjestelmään hakijan biometriikkaa, kuten sormenjälkiä ja kuvaa, hakemusta varten.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Vasta 2.2.2020 alkaen viisumisäännöstö on mahdollistanut sen, että ulkoinen palveluntarjoaja voi sijaita muualla kuin edustuston asemamaassa. Yksikään Schengen-jäsenvaltio ei ole vielä ennättänyt tekemään tätä muutosta, koska koronapandemia keskeytti kaikkien jäsenvaltioiden ulkoistamishankkeet. Ulkoistaminen on prosessi, jossa ulkoisen palveluntarjoajan työntekijät koulutetaan nimenomaan hoidettavan maan maahantulosääntöihin, ja jossa tietoteknisesti järjestetään viisuminvastaanottamisessa otettavien tietojen, kuten biometristen tietojen, sähköinen siirto ulkoiselta palveluntarjoajalta Suomen viisumijärjestelmään. Ulkoinen palveluntarjoaja ei siis voi, ilman erillistä sopimusta ja tietojärjestelmien yhteensovittamista, ottaa vastaan Suomen viisumihakemusta eikä siirtää tietoja Suomen viisumijärjestelmään päätöksentekoa varten.Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Tämä johtuu tilojen soveltumattomuudesta pandemiatilanteeseen. Tulkki istuu normaalisti hyvin lähekkäin asiakkaan kanssa pienessä haastattelutilassa. Tämä ei takaa riittävää turvaetäisyyttä asiakkaalle eikä tulkille.Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Konsulipalvelulain ja tasavallan presidentin asetuksen mukaisesti edustustoilla on omat toimipiirinsä, jonka alueella asuvia henkilöitä edustustot palvelevat. Toimipiirinsä alueella edustustolla on syvä ja laaja paikallistuntemus paikallisista asiakirjoista, yhteydet alueen paikallisviranomaisiin ja toimijoihin, sekä mahdollisuus palvella asiakasta tämän alueen kielellä. Pandemia rajoittaa Suomen edustustojen toimintaa kaikkialla maailmassa.Muita kysymyksiä maahantuloluvan hakemisestaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä kansallista D-viisumia. D-viisumia koskeva lainvalmistelu on aloitettu syksyllä 2020 ulkoministeriön johdolla viranomaisyhteistyössä. Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Koronapandemia on aiheuttanut hyvin poikkeuksellisen tilanteen, jossa kaikkia palveluita ei ole voitu järjestää samalla tavalla kuin normaaliolosuhteissa. Laillisuusvalvontaa ulkoministeriön toimissa suorittaa eduskunnan oikeusasiamies. Mikäli asianosainen katsoo oikeuksiaan loukatun, hän voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Eduskunnan oikeusasiamies voi ottaa asioita tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Ulkoministeriö tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että turvallinen kansainvälinen liikenne on mahdollista tulevaisuudessakin. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollista helpottaa prosesseja huomattavasti.Keinoja ovat mm. yllä mainittu kansallinen viisumi sekä etähaastattelujen toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, joita molempia ulkoministeriö tällä hetkellä edistää.Tiedote: Viisuminhaku perhesiteen tai vakiintuneen parisuhteen perusteella COVID-19-pandemian aikanaKysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt avustusta hankkeille, joilla vahvistetaan mielenterveysosaamista kunnissa, ehkäistään itsemurhia ja kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluita.Käynnistyvät hankkeet toimeenpanevat keväällä 2020 julkaistua kansallista mielenterveysstrategiaa. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa tarkoittaa sitä, että rahoitettavilla hankkeilla lisätään mielenterveysosaamista, ja -taitoja sekä hyvää mielenterveysjohtamista eri hallinnonalojen yhteistyössä. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen työntekijät, esimiehet ja johto, järjestötoimijat sekä eri ikäiset kuntalaiset. Valtionavustusta näihin hankkeisiin myönnetään nyt noin 3,3 miljoonaa euroa.Kansalliseen mielenterveysstrategiaan sisältyy itsemurhien ehkäisyohjelma. Valtionavustusta saavat mm. hankkeet, joissa tuetaan itsemurhien ehkäisyohjelmassa tunnistettuja riskiryhmiä, vahvistetaan mielenterveystaitoja vaikeuksissa olevissa ja äkillisesti muuttuvissa työyhteisöissä ja ehkäistään yksinäisyyttä vanhuspalveluissa. Valtionavustusta näihin hankkeisiin myönnetään noin 2 miljoonaa euroa.Myös työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen IPS – Sijoita ja Valmenna! –mallin toimeenpano on osa kansallista mielenterveysstrategiaa. Rahoitusta saavassa kolmessa hankkeessa mallinnetaan käytänteitä, joilla tuetun työllistymisen näyttöön perustuva IPS-työhönvalmennus toteutuu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-malli on tuottanut muissa maissa hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Hankkeisiin myönnetään yhteensä noin 3,1 miljoona euroa. Hankkeille varatuista määrärahoista jäi tämän haun jälkeen käyttämättä yhteensä noin 5,8 miljoonaa euroa, josta avataan täydennyshaku vuoden 2021 alkupuolella.
NordenBladet — Valtionapuviranomaisille kehitetään yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja. Niiden käyttöönotto edellyttää muutoksia sekä valtionavustuslakiin että Valtiokonttorista annettuun lakiin.Valtionavustustoimintaa digitalisoidaan, jotta valtionavustusten hakeminen ja myöntäminen olisi entistä sujuvampaa. Valtionavustuksia myöntäville viranomaisille kehitetään yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja, mikä parantaa valtionavustustoimintaa koskevan tiedon hallintaa ja hyödyntämistä, kuten valtionavustusten vaikuttavuuden osoittamista ja avustusten kohdentamista. Valtionapuviranomaisten yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden eli valtionavustustoiminnan tietojärjestelmän käyttöönotto edellyttää lakimuutoksia. Valtionavustuslakiin lisättäisiin säännökset valtionavustustoiminnan tietojärjestelmästä sekä siihen tallennettavien tietojen säilytyksestä ja arkistoinnista. Valtionavustustoiminnan tietojärjestelmän muodostavat valtionavustushakujen julkaisemisen ja asioinnin (haeavustuksia.fi) valtionavustustietojen julkaisemisen ja käytön (tutkiavustuksia.fi) sekä valtionavustusten käsittelyn ja hallinnan digitaaliset palvelut. Niiden lisäksi valtionavustuslakiin ehdotetaan uusia säännöksiä valtionapuviranomaisten tiedonhallinta- ja tietosuojavelvoitteista sekä valtionavustustoimintaa koskevan tiedon tallentamisesta. Lisäksi Valtiokonttorille ehdotetaan uutta lakisääteistä palvelutehtävää. Valtiokonttori vastaa valtionavustustoiminnan tietojärjestelmäpalveluista. Lakimuutos ei välittömästi edellytä uuden valtionavustustoiminnan tietojärjestelmän käyttöönottoa, mutta tarkoituksena on, että se otetaan vaiheittain käyttöön koko valtionhallinnossa. Valtionapuviranomaisten toimivalta ja tehtävät valtionavustusten myöntämisessä säilyvät ennallaan.Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. syyskuuta 2021. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnoksen lausuntokierrokselle tiistaina 22. joulukuuta. Lausuntoaika päättyy 5. helmikuuta 2021. Lausuntopyyntö on julkaistu lausuntopalvelu.fi:ssä.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin yhteensä 1 069 600 euroa. Kiertotalouden edistäminen on yksi hallituksen tavoitteista, joilla tuetaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Avustuksen tavoitteena on edistää ilmastotavoitteiden toteutumista ja luoda uusia työpaikkoja.Hakemuksia saapui yhteensä 71. Rahoitettavia hankkeita valittaessa työ- ja elinkeinoministeriö painotti sitä, miten hanke edistää kiertotaloutta, millaisia vaikutuksia sillä on alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti ja minkälaiset jatkomahdollisuudet sillä on rahoituksen päättyessä.Rahoitettavat yritykset ja hankkeet ovat seuraavat:Carbo Culture Oy: Carbo Culture: Biohiilien valmistuksen suunnittelu ja kaupallistaminen, 172 000 eCirculation Oy: Kiertotaloudellisesti kokonaisoptimoitu rakennusjätteen lajitteluasema, 100 000 eECOnsulting Oy: Sementin ekologiset korvikkeet maanalaisessa kaivoskäytössä, 45 000 ePeab Industri Oy: Swerock kierrätysliiketoiminnan käynnistämisen esiselvitys Suomessa, 50 000 eMyClothable Oy: Kiertotalouden palvelualusta muotibrändeille, 58 000 ePääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy: Visible Positive Circular Impact (VisCii) ja Kierto Move – kiertotalouden monikauppiaskonsepti verkkoon, 96 600 ePölkky Oy: Pölkky Oy:n kiertotalous- ja teknologiainvestointien esiselvityshanke, 200 000 eReima Oy: Reima Wornwear, 94 000 eTapojärvi Oy: Eco Innovation Research Center (EIRC), 145 000 eTarpaper Recycling Finland Oy: Bitumikatteen kierrätys asfaltin sidosaineeksi, 109 000 e
NordenBladet — YK:n kansainvälisen kasvinterveysvuoden merkeissä vierailimme tomaattihuoneella. Hygienia oli kohdallaan, pölyttäjät paikalla, ihmiset suojautuneina ja kasvinsuojelu hoidossa.Tervetuloa mukaan vierailulle joulunpunaisten tomaattien seuraan! Matkaan meidät johdattelee ekaluokkalainen, jonka tunsi tomaatit vain markettien hyllyiltä.Tomaattihuone kutsuu–katso video.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa yhteensä 314 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 86 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 1 800:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna marraskuun lopussa 76 400 henkilöä, mikä on 55 700 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 58 000 henkilöä, mikä on 43 400 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Lokakuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 85 300, mikä on 24 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 115 900 eli 28 000 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 400 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa eli yhteensä 36 000. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-marraskuussa keskimäärin 64,1 prosenttia, mikä on 4,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheniUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin marraskuun aikana 49 400 eli 7 200 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli marraskuussa avoinna 91 400 työpaikkaa, mikä on 19 500 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli marraskuun lopussa 120 200 henkilöä, mikä on 5 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 6,9 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 71,8 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden marraskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 187 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet — Määriteltyjen erityisryhmien viisumihakemuksia otetaan pandemian aikana rajoitetusti vastaan kaikissa Suomen maahantuloasioita hoitavissa edustustoissa. Näihin erityisryhmiin kuuluvat mm. perhesiteen tai vakiintuneen parisuhteen perusteella viisumia hakevat. Myös Schengen-viisumin myöntämisen edellytysten on täytyttävä.Mikäli perheenjäsenesi tai kumppanisi haluaa hakea viisumia perhesiteen tai vakiintuneen parisuhteen perusteella ja hän oleskelee laillisesti maassa, jossa Suomella ei ole maahantulolupa-asioita käsittelevää edustustoa:Maissa, joissa Suomea edustaa viisumiasioissa toinen Schengen-maa viisumiedustamissopimuksen perusteella, Suomi voi yksittäistapauksessa pyytää nootilla, että Suomea edustava maa ottaisi erityisryhmään kuuluvan henkilön viisumihakemuksen käsiteltäväkseen. Edustavalla maalla ei ole velvollisuutta ottaa hakemusta vastaan, sillä viisumiedustamissopimukset ovat keskeytettynä pandemian johdosta.
Viisumiasioissa Suomea edustava maa tekee itsenäisesti kaikki päätökset viisumihakemuksen vastaanottamisesta viisumipäätökseen. Se noudattaa harkinnassaan viisumisäännöstöä sekä omia kansallisia vaatimuksiaan ja ohjeitaan, joihin Suomi ei voi vaikuttaa. Myös monien muiden maiden asiakaspalvelu on ruuhkautunut, joten prosessi voi olla pitkä eikä sen kestoa voi ennakoida.
Viranomaiselle lähetettävään noottiin tarvittavat tiedot: – Ministeriön on ilmoitettava toisen maan viranomaiselle viisumin hakijan nimi. – Tietojen luovuttamiseksi toisen maan viranomaiselle tarvitaan hakijan tai laillisen huoltajan kirjallisen suostumus, esimerkiksi älypuhelimella otettu kuva allekirjoitetusta suostumuksesta.
Yllä olevassa tapauksessa ota yhteyttä ulkoministeriöön sähköpostitse ([email protected]) tai puhelimitse (p.+358 295 16001, arkisin klo 8:00–16:15).
Maissa, joissa Suomella ei ole viisumiedustamissopimusta toisen Schengen-maan kanssa, viisumihakemuksen voi jättää siihen Suomen edustustoon, jonka toimipiiriin hakija asuinpaikkansa perusteella kuuluu.
Suomi ajaa viisumiedustamissopimusten uudelleen käynnistämistä erityisryhmien osalta
Viisumiedustamissopimukset ovat olleet keskeytettyinä 19.3. alkaen pandemian johdosta. Pandemian pitkittyessä Suomi on ollut ainoana Schengen -maana aloitteellinen viisumiedustamissopimusten uudelleen käynnistämiseksi näitä erityisryhmiä koskien, mutta toistaiseksi yhteistä eurooppalaista ratkaisua ei ole löydetty. Suomi jatkaa asian eteenpäin viemistä.
Suomi on lähestynyt kaikkia Suomea edustavia maita erikseen ja pyytänyt näitä maita aloittamaan viisumihakemusten vastaanoton erityisryhmien osalta, mukaan lukien vakiintuneessa parisuhteessa olevien hakemukset. Kaikki maat eivät ole vielä vastanneet pyyntöön, mutta jo nyt on selvää, etteivät kaikki Suomea edustavat maat pysty käynnistämään viisumiedustamissopimuksia. Tämän vuoksi Suomi ottaa käyttöön järjestelyn, jossa Suomi pyytää yksittäistapauksissa nootilla Suomea edustavalta maalta viisumihakemuksen vastaanottamisen mahdollisuutta. Tämä menettely ottaa huomioon myös perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen
NordenBladet — Euroopan lääkeviraston EMAn lääkevalmistekomitea (CHMP) on yksimielisesti suositellut ehdollisen myyntiluvan myöntämistä BioNTechin ja Pfizerin kehittämälle mRNA-koronarokotteelle BNT162b2, kauppanimeltään Comirnaty. Lopullisen luvan lääkkeen myyntiin antaa Euroopan unionin komissio.Myyntilupa annetaan ehdollisena, ja tuotteelle edellytetään tarkkaa jatkoseurantaa ja erityisvelvoitteiden täyttämistä.Rokote on tarkoitettu yli 16-vuotialle ehkäisemään COVID-19-viruksen aiheuttamaa tautia. EMA puolsi rokotteen myyntilupaa, koska sen teho, laatu ja turvallisuus on osoitettu laajoissa kliinisissä tutkimuksissa.Kliiniset tutkimukset osoittivat, että rokotteen tehokkuus on noin 95-prosenttinen eli laboratoriovarmistettujen COVID-19-tapausten määrä väheni 95 prosenttia rokotetta saaneilla ihmisillä verrattuna lumerokotetta saaneisiin. Rokote osoittautui tehokkaaksi myös riskiryhmien, kuten astmaa, kroonista keuhkosairautta, diabetesta tai verenpainetautia sairastavien ja ylipainoisten keskuudessa.Rokote annetaan kahtena annoksena, ja rokotusten välillä pitää olla 21 päivää. Rokotteen haittavaikutuksista suurin osa on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi rokotuskohdan reaktioita, kuten punotusta ja turvotusta, sekä kuumeen nousua, päänsärkyä, lihas- ja nivelsärkyä.Rokotteen turvallisuuden seuranta ja arviointi jatkuvat myyntilupavaiheen jälkeen rokotteesta kertyvän tiedon valossa. Tietoa kerätään mm. haittavaikutusilmoitusten, tutkimusten, turvallisuuskatsausten ja rekisteripohjaisten selvitysten avulla.EMAssa on arvioitavana myös Modernan rokote, (mRNA 1273), josta annetaan arvio tämänhetkisen tiedon mukaan tammikuun 2021 alkupuolella.EMAn päätöksen merkitys SuomessaEMAn päätöksen jälkeen Euroopan komissio tekee päätöksen lopullisesti rokotteen myyntiluvasta. Tämän on tarkoitus tapahtua vielä ennen joulua. Suomessa koronavirusrokotukset voidaan käynnistää myyntiluvallisilla rokotteilla, kun niitä saadaan Suomeen. Tätä ennen on vielä annettava valtioneuvoston rokotusasetus. Tämä on tarkoitus antaa valtioneuvoston istunnossa 22.12. HUOM! Tiedoksi toimituksille: Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Fimea järjestävät yhteisen tiedotustilaisuuden koronarokotteista ja epidemian tilannekuvasta tiistaina 22.12.2020 klo 12. Kutsu mediatilaisuuteen tulee erikseen.Lue lisää:EMAn tiedoteEMAN verkkosivujen COVID-osio
