NordenBladet — Kuluneen vuoden 2020 poikkeuksellisuudesta on kirjoitettu ja sanottu jo paljon. Koronakriisi kosketti koko maailmaa tavalla, joka pysäytti meidät kaikki hetkeksi.Filosofi Hannah Arendt on todennut, että uudet asiat tapahtuvat aina vastoin kaikkia tilastollisia lakeja ja todennäköisyyksiä, joihin olemme tottuneet. Pandemia sai maailmankirjat hetkeksi täysin sekaisin, mutta se pakotti myös yhteiskunnat eri puolilla maailmaa keksimään ripeästi uusia tapoja toimia ja selviytyä. Kuten Arendt kirjoittaa Vita Activa -teoksessaan: ”Se, että ihminen kykenee toimimaan, tarkoittaa, että häneltä voidaan odottaa ennalta-arvaamatonta, että hän pystyy tekemään jotain äärettömän epätodennäköistä.”Pandemia-ajan alkukuvasto oli karua: Italian täyttyneet ruumishuoneet, kaduilla poltetut ruumiit Ecuadorin Guayaquilissa, vailla hoitajia jääneet potilaat vanhainkodeissa.Aluksi tuntui ehkä siltä, että valtiot käpertyivät sisäänpäin, kun päättäjät pohtivat kiireesti pandemian pysäyttämistä omissa maissaan. Näin tapahtui myös EU:ssa. Pian kävi kuitenkin selväksi, että tällaisena aikana ulkopolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön merkitys on elintärkeää.Digiloikasta ja etätyöstä tuli todellisuuttaSuomi on ollut ylpeä hyvistä tietoliikenneyhteyksistään ja kansalaisten kyvystä asioida digitaalisesti. Koronakriisi pani tämän kykymme todelliseen testiin. Etäopetuksen ja etätyön käynnistyminen ei tapahtunut vain sormia napsauttamalla, vaan se vaati meiltä paljon – ennen kaikkea opettajien ammattitaito tuli esiin.Myös ulkoministeriössä otettiin jättiloikka kohti digitaalista diplomatiaa, ja langat pidettiin kuumana. Ministeritason ja kansainvälisten järjestöjen johtotason puheluita sekä videoneuvotteluita on pidetty pitkälti toistasataa.Myös ulkoministeriön sisällä omaksuttiin uudet työtavat: samalla kun pidettiin huolta pandemian vaatimista etäisyyksistä ja karanteeneista, siirryttiin johtoryhmissä ja viikoittaisissa osastopäällikkökokouksissa digiaikaan. Myös valtioneuvosto ja ministerivaliokunnat opettelivat etätyöskentelyä.Valtiosihteeri Matti Anttonen puhuu suurlähettiläspäivillä elokuussa 2020. Suurlähettiläspäivät järjestettiin verkkotapahtumana. Kuva: Kimmo Räisänen.Kuten ei muillakaan työpaikoilla, koronakriisi ei pysäyttänyt ulkoministeriössä työntekoa, vaan työtä opeteltiin tekemään uusilla tavoilla. Niin Helsingissä kuin edustustoissa tehtiin töitä kaikin voimin, pyörät pyörivät ja palveluorganisaatio pidettiin pystyssä. Kotiutuslentoja ja perheiden yhdistämistäUlkoministeriön konsulipalveluiden ja lukuisien edustustojemme työntekijät eri puolilla maailmaa ovat kriisin alusta lähtien olleet ensimmäisinä selvittämässä niitä vaikeuksia, joita koronapandemia on suomalaisille ja heidän läheisilleen maailmalla aiheuttanut. He ansaitsevat erityiset kiitokset pandemian alkuvaiheessa kotimaahan palanneiden tuhansien suomalaisten auttamisesta rajojen sulkeuduttua ja useimpien lentoyhteyksien katkettua.Yhteistyö muiden EU- ja Pohjoismaiden edustustojen kanssa helpotti kotiutuslentojen järjestämistä. Kuva: Suomen edustusto, Lima.Ulkoministeriön henkilökunnan ansiosta vaikeissa olosuhteissa olevia suomalaisia on läpi kriisivuoden pystytty auttamaan – oli sitten kyse kotiinpaluusta, perheenjäsenten saattamisesta yhteen tai yritysten tarvitseman välttämättömän työvoiman pääsemisestä Suomeen. Myös maatalouden kausityöntekijäkysymykseen etsittiin aktiivisesti ratkaisua silloinkin, kun työntekijöitä luovuttavilla mailla oli omia, työvoiman liikkuvuutta koskevia koronarajoituksia. Keskustelua kausityöntekijöistä on käyty aktiivisesti mm. Ukrainan ja Thaimaan kanssa.Suomi on ollut aloitteellinen muiden Schengen-maiden suuntaan, jotta löytäisimme yhteisen linjan erityisryhmien viisuminhakuun poikkeusoloissa. Emme toistaiseksi ole saaneet tähän vastakaikua, mutta jatkamme yrityksiä, jotta esimerkiksi vakiintuneen parisuhteen vuoksi Suomeen pyrkivät viisuminhakijat voisivat jättää hakemuksensa sopimuskumppaneinamme olevien Schengen-maiden edustustoihin, jotka edustavat Suomea niissä maissa, joissa meillä ei ole omaa edustustoa.Yhdessä muiden viranomaisten kanssa etsimme myös keinoja, joilla pandemian aikana syntynyttä ruuhkaa oleskelulupahakemusten käsittelyssä saadaan purettua. Tällä hetkellä kaikki Suomen edustustot ovat pystyneet avaamaan asiakaspalvelunsa, mutta asiakkaiden ja henkilökunnan terveyden turvaamiseksi asiakkaita voidaan ottaa vastaan vain murto-osa normaalioloihin verrattuna. Myös paikallisista rajoituksista johtuen asiakaspalvelussa on yhä katkoksia sekä ruuhkia. Teemme kaikkemme, mutta globaalin pandemian oloissa moni asia ei ole omissa käsissämme.Tätä kirjoitettaessa on Traficom juuri ilmoittanut kahden viikon katkoksesta koronapandemiasta johtuvista syistä Suomen ja Iso-Britannian väliseen matkustajalentoliikenteeseen.Tiedän, että moni pariskunta ja perhe joutuvat viettämään tämän joulun eri maissa matkustamisen ja siihen tarvittavien asiakirjojen saamisen vaikeudesta johtuen. Teemme kaikkemme, jotta ratkaisuja löydettäisiin.Etädiplomatia ulkopolitiikan työkalupakkiinKuluneena vuonna diplomatia sai yhä vahvemmin välineekseen etäsovellukset. Ministerit ja ministeriöt ottivat video- ja verkkokokousjärjestelmät nopeasti osaksi päivittäistä työtä. Tiivistyneet puhelindiplomatiasuhteet mahdollistivat myös tavanomaista aktiivisemman viestinvaihdon ministerikollegoiden kesken.Esimerkiksi Viron ja Ruotsin ministerikollegoideni kanssa vaihdoimme ajatuksia kevään kiireisimpinä hetkinä lähes päivittäin. Mutkaton suhtautuminen etäyhteyksien kautta tapahtuva kokoontuminen säilyy varmasti jatkossa osana ulkopolitiikan arkea. Näin vähennämme myös ylimääräistä matkustamista, fyysisiä tapaamisia järjestetään harvemmin ja valikoidummin. Ja myös ilmasto kiittää.Videokokouksia tasapainottivat vuoden aikana myös perinteisemmät tapaamiset. Vierailut Irakiin ja Afganistaniin olivat tärkeitä Suomen ulkopoliittisen profiilin kannalta. Molemmissa maissa on merkittävä kriisinhallinnan suomalainen panostus ja osaamisemme tunnistetaan. Tämän rinnalla on tärkeää kehittää vahvoja poliittisia suhteita.Vaikka moni asia hoituu nyt etänä, tarvitaan diplomatiassa yhä myös perinteisiä tapaamisia. Kuva ulkoministerin heinäkuiselta vierailulta Irakiin.Suomi on tunnettu siitä, että täällä osataan järjestää turvallisesti ja luottamuksellisesti korkean tason kansainvälisiä tapaamisia.Houkuttelevuuttamme lisäsi tänä vuonna myös koronaturvallisuus. Helsingissä pidettiin syksyllä 2020 Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen New Start-aseriisuntaneuvottelu. Vuoden aikana oli myös Venäjän ulkoministerin Lavrovin vierailu Suomessa, sekä puhelinyhteydellä käytyjä keskusteluja USA:n ulkoministeri Pompeon kanssa.Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ehti käydä Suomessa maaliskuussa, juuri ennen koronarajoitusten voimaantuloa. Kuva: Kimmo Räisänen.Alkusyksyn 2020 ulkopoliittista keskustelua Euroopassa dominoivat Valko-Venäjän tilanteeseen liittyvät uutiset. Tätä koskeva keskustelu oli keskiössä paitsi ulkoministerien epävirallisessa Gymnich-kokouksessa Berliinissä, myös ulkoministerivierailulla Vilnassa, jossa oli mahdollista tavata myös Valko-Venäjän opposition edustajia.Ilmastopolitiikka ja humanitaariset kysymykset keskiössäKansainvälinen yhteistyö näytti poikkeuksellisissa olosuhteissa voimansa. Euroopan unionissa saatiin aikaan historiallinen elvytyspaketti yhteisen talousalueen nostamiseksi jaloilleen. Elvytyspaketin keskeisenä tavoitteena on vihreä elvytys – tavoitteena tehdä Euroopasta myös ympäristömielessä entistä kestävämpi maanosa. Joulukuussa 2020 Eurooppa-neuvosto sopi uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta EU:lle. Unioni sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasoon nähden. Aiempi päästövähennystavoite oli 40%. Uusi tavoite on välietappi EU:n aiemmin asettamalle tavoitteelle olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.Keskellä koronakriisiä Maailman terveysjärjestön WHO:n asema vaikeutui Yhdysvaltojen vetäytyessä sen rahoituksesta. Maailman terveysjärjestön ja muiden kansainvälisten ja kansallisten asiantuntijoiden tuottama tieto oli kuitenkin keskellä koronakriisiä arvokasta, ja WHO:ta tarvitaan myös siihen, että rokotteet saadaan käyttöön maailmanlaajuisesti.Suomi pystyi kanavoimaan lisää tukea niin WHO:lle kuin humanitaarisille toimijoille aikana, jolloin kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää myös murennettiin sisältä päin. YK:n mukaan kansainvälisen humanitaarisen avun tarve on ensi vuonna 2021 ennätyskorkealla: yli 230 miljoonaa ihmistä tulee olemaan avusta riippuvaisia. Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna 46 prosenttia. Afganistan-apulupauskokous Genevessä marraskuussa 2020. Vasemmalta oikealle: ulkoministeri Pekka Haavisto, YK:n Afganistanin-erityisedustaja Deborah Lyons, Afganistanin talousministeri Abdul Hadi Arghandehwal, Afganistanin ulkoministeriö Mohammad Haneef Atmar sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Kuva: Violaine Martine.Olimme vuonna 2020 yhdessä YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa rakentamassa Afganistanin apulupauskokousta, joka onnistui hyvin. Kokous järjestettiin Genevessä, jossa paikalla olivat niin ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari ja ulkoministeri. Etäyhteyksien kautta kokoukseen osallistui 70 maata ja yli 30 organisaatiota. Onnistuimme saamaan aikaan sekä poliittisen julistuksen että neljän vuoden kehyksen, joissa apu ehdollistetaan mm. ihmisoikeuksiin ja naisten aseman vahvistamiseen Afganistanissa. Apulupauksia kokouksessa annettiin 12 miljardin dollarin edestä seuraavalle neljälle vuodelle. Suurlähettiläs Janne Taalas tiimeineen teki hienon työn Afganistan-kokouksen valmisteluissa.EU:n ulkoministerit kokoontuivat vuoroin etäkokouksin, toisinaan taas Brysselissä, Luxemburgissa ja Berliinissä. Etätyöskentely helpottui kokous kokoukselta, kun mikrofonit eivät enää unohtuneet auki, ja linjatkin alkoivat toimia.Rauhanvälitys ja naisten osallisuus vahvistuivatHallitusohjelmassa sitouduimme rauhan ja ihmisoikeuksien aktiiviseen edistämiseen. Vahvistimme tänä vuonna ulkoministeriön rauhanvälitysosaamista perustamalla poliittisen osaston alaisuuteen uuden Rauhanvälityskeskuksen. Tarkoituksena on vahvistaa Suomen ennestään hyvää mainetta rauhanvälityksen saralla ja juurruttaa tietotaitoa ulkoministeriöön. Keskuksen tehtävänä on edesauttaa suomalaista osaamista rauhanvälitys- ja dialogiprosesseista, sekä kehittää rauhanvälitystä ympäröiviä rakenteita rauhanprosessien rahoittamisen lisäksi.Tavoitteemme on myös lisätä naisten osallistumista ja osallisuutta rauhanprosesseihin. Siinä olemme ottaneet tänäkin vuonna edistysaskelia.Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoistamme jo 42 prosenttia on naisia. Olemme pyrkineet vahvasti edistämään myös naisten nousua keskeisille johtopaikoille. Tänä vuonna kokenut suomalainen diplomaatti Anne Meskanen valittiin EUAM Irakin Deputy Head of Mission –tehtävään. Liityimme tänä syksynä myös Saksan EU-puheenjohtajuuskaudellaan perustamaan kansainväliseen siviilikriisinhallintakeskukseen, joka jo perustamisvaiheessa painotti voimakkaasti naisten osallistumista kriisinhallintaan. Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka sekondeerasivat keskukseen kansallisen asiantuntijan. Pääministeri Sanna Marinin hallitukselle tasa-arvon edistäminen on perustavanlaatuinen tavoite kaikilla hallinnonaloilla. Tänä vuonna hyväksytyssä hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa oli vahva kansainvälinen osuus, jonka toimeenpanossa ulkoministeriö on mukana. Nyt valmisteilla oleva ylivaalikautinen tasa-arvopoliittinen selonteko tulee niin ikään käsittelemään myös kansainvälisiä tasa-arvotavoitteitamme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja Afrikka-strategiaHallitus hyväksyi syksyllä uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa perinteisen turvallisuusajattelun rinnalle nousevat mm. ihmisoikeus- ja ilmastokysymykset. Selonteossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan todetaan olevan ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa. Selonteossa on realistinen kuvaus niistä kansainvälisistä toimintaympäristön muutoksista, jotka vaikuttavat myös Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Selonteko vahvistaa hyvin hallitusohjelman tavoitteita sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tukemisesta ja suuriin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen vastaamisesta kunnianhimoisin toimin. Arvopohjainen ulkopolitiikka on Suomen kaltaiselle pienelle maalle käytännöllinen valinta, jolla puolustamme myös omaa etuamme.Ulkoministeriön vastuulla olevia selonteko- ja strategiaprosesseja on valmisteltu osallistavasti ja laajasti erilaisia sidosryhmiä kuullen. Näitä konsultaatioita on tehty tietoisesti jo prosessien alkuvaiheissa, jotta kuulemisilla olisi aito merkitys linjausten kokoamisessa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluvaiheessa järjestettiin avoimia seminaareja yhteistyössä yliopistojen kanssa ympäri Suomea, Helsingistä Rovaniemelle. Afrikka-strategian ja ihmisoikeusselonteon kuulemisiin osallistui laaja joukko eri alojen ihmisiä. Keskustelut eri alojen asiantuntijoiden ja teemoista kiinnostuneiden kansalaisten kanssa olivat avartavia, uusia ideoita ja yhteyksiä synnyttäviä. Ne osoittivat omalta osaltaan, että mitä kunnianhimoisemmin asioita halutaan edistää, sitä enemmän on koottava voimia ja tehtävä yhteistyötä.Kohti vuotta 2021Koronapandemia tulee pitkän aikaa vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan ja maiden välisiin suhteisiin. EU on pyrkinyt varjelemaan taloudellista toimintakykyään elvytystoimin sekä suuntaamalla entistä voimakkaammin vihreään ja kestävään talouteen. Samalla nähdään voimakas kilpailutilanne mm. digitaalisen teknologian kehityksessä. Tilannetta heijastaa hyvin myös vuonna 2020 eduskunnalle annettu uusi 5G-lainsäädäntö, jonka valmistelussa ulkoministeriö on ollut mukana.Turvallisuuspolitiikassa perinteisten uhkien rinnalle ovat tulleet monenlaiset hybridi- ja kyberuhat. Uudet uhat vaikuttavat toisaalta siihen, että kansainvälisessä yhteisössä kuulee yhä enemmän ääniä sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta – joka on myös pienelle maalle suuri etu.
Eletään murrosaikoja – mutta tässä murroksessa myös Suomella on vahvuuksia: koulutusjärjestelmämme, korkea teknologiamme, ympäristöystävällisyytemme, tasa-arvoajattelumme, oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus, kokemuksemme rauhantyöstä. Näiden varaan on hyvä rakentaa myös tulevaa vuotta 2021. Ensi vuonna huipentuu mm. Suomen ihmisoikeusneuvostokampanja ja tätä kohti kuljemme yhdessä.Kiitän ulkoministeriön ja valtioneuvoston koko henkilöstöä sekä lukuisia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Yhteistyö jatkuu!Ulkoministeri Pekka Haavisto
Lähde: Valtioneuvosto.fi
