NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHenrik Haapajärvi, valtiosihteeri p. 0295 16001
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Valtiosihteerin virkavalaSisäministeriöMatti Sarasmaa, raja- ja meriosaston osastopäällikkö, prikaatikenraali p. 0295 421 101
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaMaa- ja metsätalousministeriöMarja Kokkonen, metsäneuvos p. 0295 162 444
– Valtioneuvoston asetus vuosina 2020−2025 maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta ja tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta
Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa on rokotettu tähän mennessä noin 7 000 koronapotilaita hoitavaa terveydenhuollon ammattilaista. Koronarokotteita on Suomeen tähän mennessä saapunut kaksi erää eli yhteensä noin 50 000 kappaletta Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta. Ensimmäinen 10 000 rokotteen erä saapui 26.12. ja toinen 40 000 rokotteen erä 30.–31.12.”Ensimmäisestä rokote-erästä on annettu puolet ja toisesta noin pari tuhatta. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät kuitenkaan välttämättä vielä näy tilastoissa”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Ensimmäisen rokote-erän annoksista puolet säästettiin varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotettavien toisia annoksia varten. Koska rokotetoimitukset ja kylmäketjun toiminta ovat riittävästi vakiintuneet, nyt on siirrytty käytäntöön, jossa kaikki lähetyksen rokotteet voidaan ottaa heti käyttöön ja toinen annos annetaan tulevista rokotelähetyksistä. THL huolehtii rokotteiden jakelusta ja kunnat ja sairaanhoitopiirit vastaavat rokotusten järjestämisestä.Rokoteannoksia tulossa Suomeen tammikuussa 50 000 annosta viikossa Tämänhetkisen toimitusaikataulun mukaan Suomi saa noin 50 000 rokoteannosta viikossa tammikuun ajan. Arvioiden mukaan ensimmäiseen kolmeen rokotusryhmään kuuluvat henkilöt saadaan Suomessa kattavasti rokotettua viimeistään kesään 2021 mennessä. Näihin ryhmiin kuuluu yhteensä noin 1,5 miljoonaa suomalaista (sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, yli 70-vuotiaat sekä vakavan taudin riskiryhmässä olevat).  Aikataulu riippuu saatavien rokotteiden määrästä. Koronarokotuksia jatketaan todennäköisesti koko vuoden 2021 ajan.

Rokotusvauhtia on alussa hidastanut joulun ja uudenvuoden pyhät. Kontion mukaan yksikään rokote ei kuitenkaan ole jäänyt käyttämättä.

”Muutaman päivän viiveen takia ei olisi ollut perusteltua poiketa suunnitelmasta rokottaa ensin terveydenhuollon henkilökunta, sillä rokotusten järjestäminen muualla kuin sairaalassa parin päivän varoitusajalla on huomattavasti vaikeampaa”, Mia Kontio kertoo. ”Pfizerin ja Biontechin rokote vaatii säilytyksen -70 asteessa ja se säilyy jääkaappilämpötilassa vain viisi päivää. Kaikki rokoteannokset pitää myös pystyä antamaan saman tien, kun ne on otettu pakkasesta ja laimennettu.”

THL koordinoi rokotteiden toimitusta pisteisiin, joissa on -70 asteen pakastimet. Näistä varastointipaikoista rokotteet toimitetaan rokotuspisteisiin jääkaappilämpötilassa. Rokotteet toimitetaan eteenpäin kunnille ja sairaanhoitopiireille heti, kun ne saapuvat maahan.

Koronarokotukset jatkuvat normaaliin tapaan heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen. Laajempiin väestörokotuksiin päästään sitä mukaa, kun EMA hyväksyy rokotteita ja niitä saadaan Suomeen. Tällä viikolla EMA käsittelee yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön Modernan rokoteaihion ehdollista myyntilupa-anomusta. Käsittelyyn on tulossa myös AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokote.

”Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n hankintaprosessiin edistääkseen tehokkaiden rokotteiden mahdollisimman nopeaa saamista markkinoille”, kertoo STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.Rokote tarjotaan maksutta kaikille sen haluavilleSuomen tavoite on, että koko väestö suojataan vapaaehtoisilla rokotuksilla. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Jokavuotisten, laajojen influenssarokotusten ansiosta Suomessa on valmiiksi tehokas järjestelmä rokotusten antamiseen, joten uuden järjestelmän luomiseen ei ole tarvetta.

Rokotusten käytännön järjestelyistä vastaavat kunnat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Rokotuksia toteutetaan yhteistyössä myös yksityisten toimijoiden kanssa. Etenkin terveydenhuollon henkilökunnan rokotuksia toteuttaa myös työterveyshuolto. Rokotteiden hankkimisesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö. THL huolehtii rokotteiden hankintapäätöksen toimeenpanosta, rokotteiden jakelusta kunnille, rokotusohjeistuksesta ja vaikutusten seurannasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtakunnallinen epidemiatilanne heikentyi nopeasti marraskuun puolenvälin jälkeen, mutta joulukuun lopussa uusien tartuntojen todetut määrät laskivat. Ajalla 30.11.-20.12.2020 (viikot 49-51) raportoitiin noin 2 300 – 3 000 tapausta viikossa, ja seuraavien kahden viikon aikana tartuntoja todettiin noin 1 650 viikossa. 

Uusien tapausten määrän väheneminen viikoilla 52-53 voi selittyä usealla tekijällä. Viikoittaiset tapausmäärät ovat olleet laskusuunnassa joulukuun alusta lähtien, ja on mahdollista, että suotuisa kehitys on jatkunut suositusten ja rajoitusten ansiosta.

Toinen selittävä tekijä voi olla se, että testeihin on hakeuduttu aiempaa vähemmän. Testejä tehtiin viikoilla 52-53 huomattavasti vähemmän kuin joulukuun alussa. Viikolla 52 testejä tehtiin yli 90 000, mutta viikolla 53 yli 68 000, mikä on vain noin puolet viikolla 51 otettujen näytteiden määrästä. Silloin koronavirustestejä tehtiin yli 123 000. Vähäistenkin koronavirustartuntaan viittaavien oireiden vuoksi tulee hakeutua matalalla kynnyksellä testiin, jotta tartunnat saadaan pysäytettyä.

Tartuntoja todetaan edelleen joka puolella Suomea runsaasti. Juhlapyhien vaikutus todellisiin, mutta nyt havaitsematta jääneisiin tapausmääriin tulee todennäköisesti näkymään viiveellä. Tänään julkaistavan viikon 53 tilannekuvan jälkeen osa sairaanhoitopiireistä on jo raportoinut kasvavia tapausmääriä. Erikoissairaanhoidossa oli 5.1.2021 yhteensä 90 potilasta, perusterveydenhuollossa osastohoidossa oli 73 potilasta ja tehohoidossa 25 potilasta. Vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden määrä on laskenut edellisiin kahteen viikkoon verrattuna. Teho-osastojen potilasmäärissä ei ole ollut suurta vaihtelua viimeisen kolmen viikon ajalla. Vuodenvaihteen lomakauden mahdollinen vaikutus tartuntojen määrään ja uuden koronavirusmuunnoksen torjunta edellyttävät erittäin tarkkaa epidemiatilanteen seurantaa sekä suositusten ja rajoitusten tinkimätöntä noudattamista tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. Tänään julkaistu seurantaraportti sekä aiemmat viikoittaiset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)

Tutustu myös:Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)STM:n ohjauskirje kuntiin ja alueille päivitetystä hybridistrategian toimintasuunnitelmasta (STM:n tiedote 29.12.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen korkeakoulutuksen vuorovaikutuksesta seutukaupunkien ja niissä sijaitsevien työnantajien kanssa. Selvityksessä tarkastellaan sitä, millaisilla mekanismeilla seutukaupunkien elinvoimaisuutta ja elinkeinojen uudistumista ylläpidetään. Selvityshenkilöksi on nimetty kansanedustaja Hanna Kosonen.

Selvityksessä tulee kuvata nykytila ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toiminnan vaikutuksista seutukaupungeissa sekä esittää ehdotuksia vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Selvityshenkilö kuulee selvityksen teemojen kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Ohjausryhmä toimii selvityshenkilön tukena. Selvityshenkilö luovuttaa raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle 31.3.2021 mennessä.

Selvitys toteuttaa hallitusohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea seutukaupunkien elinvoimaisuutta sekä elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia monipuolisesti koko Suomessa. Suomessa on 56 seutukaupunkia. Niissä asuu lähes miljoona suomalaista ja toimii yli 70 000 yritystä.

Seutukaupunkiselvityksellä toteutetaan myös kansallista tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekarttaa. Sen tavoitteina on kehittää ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisten TKI-palvelujen tarjonta yrityksille sekä lisätä ministeriöiden ja aluetoimijoiden vuoropuhelua TKI-toimien linjaamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö myöntää erityisavustuksia kalatalouden edistämishankkeisiin. Avustusten hakuaika alkoi tänään 4.1. ja jatkuu 31.1. klo 16.15 saakka. Avustuksia myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät kalastusharrastusta, kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa.

Etusijalla ovat hankkeet, joiden tulokset palvelevat mahdollisimman laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita. Eduksi katsotaan myös, jos hanke edistää hallitusohjelman, kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien tai vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tavoitteita.

Vuoden 2021 haussa painotetaan seuraavia asioita:luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen (esim. kalastuksen seuranta- ja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen)kalastusharrastuksen edistäminenkalastuksen valvontaErityisavustuksia myönnetään yleishyödyllisille oikeustoimikelpoisille yhteisöille. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla valtakunnallisia tai laajoja eli sellaisia, jotka vaikuttavat useamman kuin yhden ELY-keskuksen toimialueella. Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan sitoudu jatkorahoitukseen, vaan tuesta päätetään vuosittain.Lue lisää rahoitushausta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö etsii uusia jäseniä yrityspaneeliinsa. Yrityspaneelin jäsenet auttavat lainvalmistelijoita arvioimaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia yrityksiin ja erityisesti niihin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Tammikuussa 2021 paneelin jäseniltä kysytään yhteistoimintalain uudistuksen vaikutuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriö perusti yrityspaneelin soveltaakseen uudenlaisia tiedonkeruukanavia lainvalmistelun ja lainsäädännön vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on laatia entistä parempaa yrityslainsäädäntöä. Yrityspaneelin käynnistämisessä ovat olleet mukana Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ja Keskuskauppakamari.

Yrityspaneeliin ovat tervetulleita kaikki yrittäjät. Paneelin jäsenille lähetetään säännöllisesti kyselyitä, jotka liittyvät yrityksiä koskevaan sääntelyyn ja sen vaikutuksiin yritysten tasolla. Vastaukset käsitellään anonyymisti, ja paneelista voi erota koska tahansa.

Kysely: Miten muutokset yt-lakiin vaikuttaisivat yrityksiin?Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle. Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Kolmikantaisen työryhmän mietintö hallituksen esityksestä on lausuntokierroksella 15.1.2021 asti.

Työ- ja elinkeinoministeriö kysyy yrityspaneelilta yt-lakiin ehdotettujen muutosten käytännönvaikutuksista yrityksiin. Kyselyyn voi vastata aikavälillä 4.1–24.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää kommentteja Helmi-ohjelmaan suunnitelluista vuoteen 2030 saakka ulottuvista tavoitteista ja toimenpiteistä. Ohjelmaluonnos on avoimesti yleisön kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa 31.1.2021 saakka. Tavoitteena on, että ohjelma hyväksytään ohjausryhmässä maaliskuun lopussa, jonka jälkeen siitä valmistellaan ympäristöministeriössä päätös Valtioneuvostoon vietäväksi.

Helmi-elinympäristöohjelmalla vastataan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet viidelle elinympäristölle: soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle. Tavoitteita asetetaan sekä luonnonsuojelualueille että niiden ulkopuolisille alueille.Lisäksi ohjelmaluonnoksessa on määritelty poikkileikkaavina teemoina selvitykset, inventoinnit, tutkimus ja tietojärjestelmät sekä viestintä, sidosryhmäyhteistyö ja Helmi-ohjelman organisoituminen.

Ohjelmaa on laadittu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen edustajista koostuvassa työryhmässä. Työryhmän työtä on ohjannut laaja-alainen sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä.

Avoimella kommentoinnilla lisää näkökulmia valmisteluunOhjelmaluonnoksen avoimella kommentoinnilla halutaan selvittää, mitä mieltä eri sidosryhmät ovat ohjelmasta: sen tavoitteista ja toimenpiteistä. Lisäksi pyritään löytämään näkökulmia, joita ohjelman valmistelussa ei vielä ole huomioitu.  Alkuvuodesta 2021 täsmennetään vielä muun muassa ohjelman seurantoja, aikataulua sekä kustannuslaskelmia. Kustannuslaskelmat vaikuttavat ohjelman numeerisiin tavoitteisiin, jotka kommenttiluonnoksessa on vielä esitetty minimi- ja maksimihaarukoin. Ohjausryhmä asettaa kullekin teemalle yhdet tavoiteluvut. Tavoitteet asettunevat ohjelmaluonnoksessa esitettyihin väleihin.

Ohjelmaluonnoksen kommentteja käytetään jatkovalmistelun tukena. Kommentoinnin jälkeen työryhmä viimeistelee ohjelmaluonnoksen ohjausryhmän käsiteltäväksi. Ohjausryhmä hyväksyy ohjelman maaliskuussa 2021, minkä jälkeen ympäristöministeriö valmistelee ohjelmasta valtioneuvoston päätösesityksen. Tämän jälkeen ohjelma lähtee lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että ohjelmasta saataisiin valtioneuvoston päätös toukokuussa 2021.

Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla pienvesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja ja vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Otakantaa.fi: Helmi-elinympäristöohjelma 2030, ohjelmaluonnoksen kommentointi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haaviston blogikirjoitus Ison-Britannian EU-erosta.Ison-Britannian parlamentti käsitteli eilen EU-erosopimusta, ja ainakin tuolla puolen kanaalin se on nyt tullut hyväksytyksi.

EU-parlamentti ja EU:n jäsenmaiden parlamentit käsittelevät sopimusta alkavan vuoden puolella. Suomessa eduskunta käsittelee sopimusta tammikuussa. EU:n neuvosto on omasta puolestaan päättänyt, että sopimuksia voi väliaikaisesti alkaa soveltaa 1. tammikuuta 2021, jotta ei jouduttaisi sopimuksettomaan tilaan vuoden alusta.Jouluaatoksi valmistunut neuvottelutulos käsittää kaikkiaan 1299 sivua. Niille, jotka ovat ajatelleet Brexitin olevan pakoa EU-byrokratiasta, sopimus on varmasti pettymys. Nyt EU:n omien neuvottelumekanismien rinnalle synnytetään mm. osapuolten yhteinen kumppanuusneuvosto, joka kokoontuu komissaari- ja ministeritasolla. Kumppanuusneuvoston alaisuuteen perustetaan kauppakumppanuuskomitea, kymmenen kaupan alan erityiskomiteaa sekä kahdeksan erityiskomiteaa sopimuksen muita keskeisiä aloja varten (mm. lentoliikenne, energia, kalastus, sosiaaliturvan koordinaatio jne.). Lisäksi perustetaan neljä työryhmää. Kumppanuusneuvosto voi tarvittaessa perustaa uusia komiteoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Britannian EU-ero astuu täysimääräisenä voimaan 1.1.2021. Britannian ja Euroopan komission jouluaattona 24.12.2020 sopimaa kauppa- ja yhteistyösopimusta sekä sitä täydentäviä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevia sopimuksia sovelletaan väliaikaisesti vuoden alusta. Sopimukset tulee vielä saattaa lopullisesti voimaan, mutta väliaikaisella soveltamisella vältetään sopimukseton tila. Britannian EU-erolla eli brexitillä on monia vaikutuksia työ- ja elinkeinoelämään.

Brexitin vaikutukset yrityksilleSopimukseen sisältyy vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aihekokonaisuuksia kuten tavarakauppaa, palvelukauppaa ja investointeja, digitaalista kauppaa, pääomasiirtoja ja maksuja, henkisen omaisuuden suojaa, julkisia hankintoja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, energiaa, läpinäkyvyyttä, hyviä sääntelykäytänteitä ja sääntely-yhteistyötä sekä tasapuolisia kilpailuedellytyksiä ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä.

Sopimuksen tarkoituksena on luoda edellytykset EU:n ja Britannian yritysten väliselle kaupankäynnille. Sopimuksella ei korvata sisämarkkinoita. Sopimuksen määräykset ovat luonteeltaan huomattavasti yleisempiä kuin sisämarkkinalainsäädäntöön sisältyvät tarkat velvoitteet. Sopimuksella luodaan näin ollen huomattavasti nykytilaa etäisempi suhde kahden suvereenin osapuolen välillä, mikä tarkoittaa väistämättä uusia esteitä kauppaan verrattuna nykytilaan. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus loppuu.

Sopimus on kuitenkin kauppasopimuksena kattava ja osin EU:n aiempia sopimuksia pidemmälle menevä. Esimerkiksi siinä myönnetään täysin (100 %) tulliton ja kiintiötön kohtelu osapuolen tuotteille, jotka täyttävät sopimuksen alkuperäsäännöt. Se sisältää myös muun muassa tasapuolisia kilpailuedellytyksiä koskevia sääntöjä valtiontukien, työelämän ja ympäristösääntelyn, ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, hiilen hinnoittelun sekä verotuksen läpinäkyvyyden osalta, sekä sitovan riitojenratkaisumekanismin ja mahdollisuuden vastatoimiin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Energian osalta sisältö on EU:n tavanomaisia kauppasopimuksia yksityiskohtaisempaa.

Sopimuksessa on lisäksi määräykset UK:n osallistumisesta EU:n tutkimusohjelmiin. Ne ovat pitkälti saman sisältöiset kuin nykyiset assosiaatiosopimukset Horisontti 2020-puiteohjelmaan.

Brexitin vaikutukset kansalaisilleEU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten asemaan otettiin kantaa jo helmikuun alussa 2020 solmitulla erosopimuksella, joka varmisti Britannian hallitun eron EU:sta. Erosopimuksella turvataan Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten saavuttamat EU-oikeuteen perustuvat oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeudet elinikäisesti, mikäli he ovat asettuneet asumaan Britanniaan/EU-maahan ennen siirtymäkauden päättymistä. Heidän asemansa ja oikeutensa turvataan sellaisina kuin ne ovat 31.12.2020 keskeisen EU-lainsäädännön mukaan. Toistensa alueelle 31.12.2020 jälkeen muuttavien henkilöiden osalta vapaa liikkuvuus päättyy ja EU-kansalaisten ja Britannian kansalaisten maahantuloon ja oikeuksiin tulee rajoitteita.Sopimuksen väliaikainen soveltaminenBritannian EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen myötä alkoi vuoden 2020 loppuun kestänyt siirtymäkausi, jonka aikana jatkettiin EU:n nykysäännöillä ja neuvoteltiin tulevasta suhteesta.

Jouluaattona 24.12. 2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat päätökseen pitkät neuvottelut kauppa-ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista.EU-maat päättivät 29.12.2020, että jouluksi valmistunutta kolmea sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 1.1.2021 alkaen.  Päätös tehtiin neuvoston kirjallisessa menettelyssä 29.12.2020. Näin vältetään sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyy 31.12.2020.

Väliaikaisen soveltamisen on määrä jatkua enintään 28.2.2021 saakka. Tarkoituksena on, että siihen mennessä Euroopan parlamentti ehtii antaa sopimuksille hyväksyntänsä. Tämän jälkeen neuvosto eli jäsenmaat tekevät vielä muodollisen päätöksen sopimusten hyväksymisestä ja ne tulevat lopullisesti voimaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt rahoitusta tutkimushankkeille, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja siten sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta. Rahoitusta myönnettiin tässä vuoden 2020 haussa yhteensä 4 miljoonaa euroa.

Rahoitusta saavat seuraavat tutkimushankkeet (tutkimushanke, vastuututkija, hakijataho):

Koronaviruspandemia ja sosiaalityö
– glokaalit haasteet ja ratkaisut, Timo Harrikari, Lapin yliopisto    Monitoimijainen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto Lasten tukena
– tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta lapsi- ja perhesosiaalityössä, Johanna Kiili, Jyväskylän yliopisto

Integroitu työote uusiutuvassa sote-keskuksessa:
Kohti dialogisuutta, osallisuutta ja tilallisuutta (INSOTE), Aino Ritala-Koskinen, Tampereen korkeakoulusäätiö

Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa, Helsingin yliopisto, Marjaana SeppänenLastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus, Merja Anis, Turun yliopistoLastensuojelu lapsen etuna?

– Lapsen hyvinvoinnin arviointi lastensuojelussa ja sen rajapinnoilla, Tarja Pösö, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SoccaAikuissosiaalityön menetelmien vaikuttavuus (AIKUMETOD), Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus ChydeniusKaikille hakemuksille tehtiin vertaisarviointi sekä tieteellisestä että käytännön vaikuttavuuden näkökulmasta. Rahoitusta saavat hankkeet vastaavat parhaiten näihin molempiin keskeisiin vaatimuksiin. Lisäksi hankkeet vastaavat tutkimushaussa määriteltyihin painoalueisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi