NordenBladet — Sopimuksen on tarkoitus kasvattaa Afrikan maiden keskinäistä kauppaa ja monipuolistaa tuotantoa.Afrikan Unionin päämaja Addis Abebassa. Unionin jäsenistä 54 on mukana Afrikan vapaakauppasopimuksessa. Kuva: Outi Einola-Head.Afrikan maanosan laajuisen vapaakauppasopimus AfCFTA:n (African Continental Free Trade Agreement) toimeenpano alkaa vuoden 2021 alusta. Sopimuksella syntyy 1,3 miljardin kuluttajan vapaakauppa-alue, joka kattaa 54 Afrikan unionin jäsenmaista. Maiden määrällä mitattuna uusi vapaakauppa-alue on maailman suurin.
NordenBladet — Puolueen rekisteröintiin ja kannatusilmoitusten keräämiseen tarkoitettu puoluerekisteri.fi-verkkopalvelu avataan 1.1.2021.
Käyttäjille maksuttomassa verkkopalvelussa voi tehdä hakemuksen yhdistyksen rekisteröimiseksi puoluerekisteriin. Myös rekisteröintiin vaadittavat kannatusilmoitukset voi kerätä verkossa vahvaa sähköistä tunnistautumista käyttäen. Tähän asti puoluerekisteriin haluavan yhdistyksen on pitänyt kerätä kannattajakortit paperilla. Tämä mahdollisuus säilyy myös jatkossa sähköisen keräämisen rinnalla. Koronaviruspandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat hankaloittaneet merkittävästi paperisten kannattajakorttien keräämistä ja siten uuden puolueen perustamista.
Muutoksella halutaan lisätä puolueen perustamismenettelyn luotettavuutta ja helpottaa poliittista osallistumista.
NordenBladet — Todettujen koronavirustartuntojen määrä Suomessa väheni jouluviikolla (viikko 52). Myös koronatestejä tehtiin huomattavasti vähemmän edellisviikkoihin verrattuna. Siksi on mahdollista, että tapauksia raportoidaan lähiaikoina vasta viiveellä.
Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 52–53) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 3950 uutta tapausta, mikä on lähes 2000 tapausta vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 71 tapausta 100 000:ta asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla 93 tapausta 100 000:ta asukasta kohden.
Tapausmäärät ovat laskeneet joulukuun alusta lähtien, ja on mahdollista, että tämä suotuisa kehitys on jatkunut laajojen ja kattavien suositusten ja rajoitusten myötä. Koronatestejä tehtiin viikolla 52 kuitenkin noin neljännes vähemmän kuin kahtena edeltävänä viikkona. Positiivisten tapausten osuus on pysynyt edellisen viikon tasolla, mikä on positiivinen signaali. On kuitenkin mahdollista, että oireilevat ihmiset eivät ole juhlapyhien vuoksi hakeutuneet testeihin samaan tapaan matalalla kynnyksellä kuin arkena. Tämä saattaa näkyä tapausmäärien kasvuna lähipäivinä ja viikkoina. Epidemiatilannetta ja sairaalahoidon tarvetta seurataan tiiviisti myös vuodenvaihteen aikana.
Tartuntojen määrä vanhemmissa ikäryhmissä tasaantuiViikolla 52 kaikista tapauksista noin 73 % todettiin alle 50-vuotialla ja noin 40 % alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 14 % ja yli 70-vuotiaiden osuus hieman alle 8 %. Vanhempien ikäluokkien osuuden kasvu taittui edellisviikkoihin verrattuna.Suomessa on 30.12. mennessä todettu yhteensä 35 858 tautitapausta ja tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 556. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 29 000, mikä on noin 80 % kaikista todetuista tartuntatapauksista.
Sairaalahoidossa oli 30.12. yhteensä 211 potilasta, joista tehohoidossa 30. Erikoissairaanhoidossa potilaita oli 83 ja perusterveydenhuollon osastohoidossa 98. Vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden määrä on laskenut edellisiin kahteen viikkoon verrattuna. Teho-osastojen potilasmäärä on pysynyt samalla tasolla noin kolmen viikon ajan.
NordenBladet — Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.3.2021. Kuntakokeiluissa tietyt TE-toimistojen tehtävät siirtyvät kuntien vastuulle kokeilujen ajaksi. Kokeiluissa tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta työllisyyden edistämisessä sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Työllisyyskokeiluihin osallistuu 25 kuntakokeilualuetta ja 118 kuntaa tai kaupunkia.Tasavallan presidentti vahvisti työllisyyden kuntakokeiluja koskevan lain 30.12.2020. Laki tulee voimaan 1.3.2021 ja kokeilu kestää 1.3.2021–30.6.2023.
Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.
– Kuntakokeiluissa työllisyys-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan entistä tiiviimmin yhteen. Moni työtön työnhakija tarvitsee monialaista palvelua ja kattavaa henkilökohtaista tukea. Työllisyyden kuntakokeilun avulla monialaista palvelua voidaan tarjota entistä laajemmin ja entistä useammalle, työministeri Tuula Haatainen toteaa.
Palvelumallia ei rajata tiukasti, vaan kunnat voivat kehittää palveluja oman alueen työnhakijoiden ja työnantajien tarpeista käsin. Kokeilussa pilotoidaan kuntien erilaisia tapoja tarjota työllisyyspalveluja ja haetaan parhaita käytäntöjä palvelurakenteiden uudistamiseksi. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.
– Valtiolla ja kunnilla on vahva yhteinen intressi työllisyyden edistämiseen. Kuntakokeilulaki tarjoaa mahdollisuuden parantaa ja kehittää yhteistyötä valtion ja kuntien välillä sekä kuntien kesken. Kannustan kaikkia kokeilutoimijoita keskinäiseen yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen. Näin saamme parhaat käytännöt ripeästi käyttöön. Tarkoituksena on hyödyntää työllisyyskokeilujen tuloksia myös tulevien palvelurakenteiden suunnittelussa, ministeri Haatainen sanoo. Noin 230 000 nykyistä TE-toimistojen asiakasta siirtyy kuntien vastuulla olevien palvelujen piiriin
Työllisyyden kuntakokeiluissa noin 230 000 asiakasta siirtyy kuntien vastuulle, mikä on noin 36 prosenttia kaikista TE-toimistojen asiakkaista. Kaikista työttömistä työnhakijoista 50 prosenttia siirtyy TE-palveluista kokeilujen piiriin.Kokeilualueilla kuntien asiakkaiksi siirtyvät työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Lisäksi kokeiluihin siirtyvät kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä, työllistettynä tai työllistymistä edistävissä palveluissa. Kokeilualueelle kuuluminen määritellään kotikunnan mukaan.
Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat Kokeilukuntien vastuulle siirtyvät tehtävätKokeilualueille siirretään kokeilun ajaksi henkilöasiakkaan työllistymistä edistävät ohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtävät, eräiden harkinnanvaraisten etuuksien myöntämistä koskevat tehtävät sekä eräiden työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen.Työnantaja-asiakkaiden osalta lainsäädäntö ei muutu. TE-toimistot tarjoavat työnantaja- ja yrityspalveluita edelleen myös kokeilukunnissa. Kunnat ja TE-toimistot tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä työnantajapalvelujen yhteensovittamisessa alueilla. Myös kokeilukunnat voivat julkaista ja välittää tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista työnantajan toimeksiannon mukaisesti ja esitellä työnantajalle työnhakijoita.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto valvoo kokeiluja valtakunnallisesti. Aluehallintovirastolla on toimivalta puuttua mahdollisiin puutteisiin tai epäkohtiin kokeilulain noudattamisessa.Kuntakokeiluja seurataan tilastojen ja vaikuttavuusarvioinnin avullaTyöllisyyden kuntakokeiluilla tavoitellaan tietoa valtion ja kuntien rahoituksen, osaamisen ja asiakaspalvelun yhdistämisen vaikuttavuudesta.
Kokeiluja seurataan jatkuvan tilastoseurannan ja valtioneuvoston yhteisen vaikuttavuusarvioinnin avulla. Seuranta tarjoaa näkökulmia muun muassa työllisyyden kehitykseen ja työvoimapalveluiden käyttöön kokeilukunnissa. Seurantatietoja hyödynnetään vertaisoppimisen ja sparrauksen välineenä. Seurantatieto tehdään avoimeksi myös kansalaisille. Arviointitutkimuksen hakuaika tutkijoille on parhaillaan käynnissä ja tutkimuksen valmistelu käynnistyy helmikuussa 2021. Ensimmäinen väliraportti kuntakokeiluista saadaan syksyllä 2021.Eduskunnan edellyttämien muutosten valmistelu käynnissäEduskunta edellytti kuntakokeilulain hyväksymisen yhteydessä, että hallitus valmistelee säännökset työttömyysturvatehtävien laajemmaksi siirtämiseksi TE-toimistoilta kokeilukunnille. Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee asiakkaan siirtämistä kokeilukunnasta TE-toimistoon mahdollistavia säännöksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo aloittanut lainvalmistelutyön. Valmistelussa olevilla muutoksilla ei ole vaikutusta kuntakokeilujen aloitusajankohtaan.
NordenBladet — Maatilat voivat jatkossa saada maaseutuohjelmalta neuvontaa 15 000 eurolla, kun enimmäismäärä on tähän asti ollut 10 000 euroa. Maatilojen neuvontajärjestelmä tarjoaa tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, luonnon monimuotoisuudesta, vesien suojelusta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Tarkoituksena on edistää Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita.
– Toivon, että viljelijät käyttävät neuvontapalveluita oman työnsä ja maatilansa kehittämiseen. Korotettu neuvontakorvaus mahdollistaa monia asioita ympäristö- ja energiasuunnitelman teosta tilan nykyaikaistamiseen sekä kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen. Kannustan viljelijöitä keskustelemaan oman tilan kehittämissuunnitelmista ulkopuolisen neuvojan kanssa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Nykyistä maaseutuohjelmaa jatketaan siirtymävuosien 2021-2022 ajan.
Neuvonnan tarve kasvaa rahoituskauden vaihteessa, jonka vuoksi neuvonnan määrää on hyvä lisätä. Neuvontaa tarvitaan erityisen paljon tiloilla, joilla on juuri tapahtunut sukupolvenvaihdos. Yhden neuvontakäynnin keskimääräinen kustannus on tähän asti ollut alle 300 euroa eli 15 000 euron yläraja antaa mahdollisuuden useaan käyntiin.
Neuvonnan lisäksi maatilat voivat saada korvausta erilaisten suunnitelmien laatimisesta. Asetukseen lisättiin uutena eläinten hyvinvointisuunnitelma, jossa kuvataan esimerkiksi tuotantoeläinten olosuhteita ja mahdollisia kehittämistarpeita. Suunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti.Maatilojen neuvontaan on varattu vuosille 2021-2022 yhteensä 13 miljoonaa euroa. Asetuksen muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Katri Aho, p. 0295 162 235, katri.aho(at)mmm.fi
NordenBladet — Uudistettu asiakasmaksulaki on vahvistettu. Se laajentaa palvelujen maksuttomuutta ja kohtuullistaa maksuja. Laki sisältää myös kauan odotetut säännökset palveluasumisen maksuista. Uudistuksen myötä lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksut pienenevät nykyisestä.Uusia maksuttomia palveluja ovat jatkossa esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, eräät tartuntatautien hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys, sekä päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattujen äitiyspoliklinikoiden antama hoitokokonaisuus.
Maksukattoon lasketaan aiempaa enemmän palvelujaMaksukattoa laajennetaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.
Myös pitkäaikaisen asumisen maksuista säädetään jatkossa laissa
Asiakasmaksulakiin on myös lisätty säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista. Asiakkaiden oikeusturva vahvistuuLaki korostaa asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Laissa säädetään lisäksi kunnan velvollisuudesta antaa asiakkaalle tieto maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen.
Samalla selkiytetään muutoksenhakua koskevaa sääntelyä ja vahvistetaan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakasmaksulain vahvistamisen yhteydessä vahvistettiin myös tuomioistuinmaksulain muutos, jonka mukaan oikeudenkäyntimaksua ei jatkossa saa periä yksityishenkilön vireille panemissa valitusasioissa, jotka koskevat asiakasmaksulain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja. Tasavallan presidentti vahvisti lait 30.12.2020. Asiakasmaksulaki tulee voimaan 1.7.2021. Maksukattoa koskevat uudistukset tulevat voimaan vuoden 2022 alusta, sillä maksukaton kertyminen on sidottu kalenterivuoteen. Tuomioistuinmaksulain muutos tulee voimaan jo 1.1.2021.
Asiakasmaksulain uudistamisen toinen vaihe on edelleen tarpeen ja sen virkavalmistelua jatketaan. Uudistaminen nivoutuu sisällöllisesti ja aikataulullisesti yhteen muiden kehittämishankkeiden ja sote-uudistuksen toimeenpanon sekä hyvinvointialueiden asemaa koskevan jatkokehittämisen kanssa.
NordenBladet — Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa tuloverotukseen.Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 2,5 prosentin nousuun. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on ensi vuonna 3 630 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 840 euroa. Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2021.
Täyssähköautojen verotusarvo alenee Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2021–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuoden 2019 jälkeen.
Sähköautojen latausetu vapautetaan verosta Työnantaja voi tarjota sähköauton latausedun verottomasti vuosina 2021–2025. Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja.
Työsuhdematkalipun verovapautta korotetaan, liikkumispalvelupaketit mukaanTyösuhdematkalippu on verovapaata tuloa 3 400 euroon saakka vuodessa. Joukkoliikenteen osuus liikkumispalvelupaketista katsotaan työsuhdematkalipuksi vastaavasti kuin joukkoliikenteen lipun tarjoaminen erikseen, kun työnantaja tarjoaa paketin työsuhde-etuna.
Työsuhdepolkupyöräetu verovapaaksiTyösuhdepolkupyöräetu muuttuu verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. Verovapaa polkupyöräetu voi olla myös osana liikkumispalvelupakettia. Urheilijarahastoon parannuksiaUrheilijarahastoon siirrettävän summan vuotuista enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon ja vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voi nostaa suunniteltua nopeammin. Rahastoon siirretyt varat voi tulouttaa enintään 15 vuoden aikana nykyisen 10 vuoden sijaan. Erityisen työntekemispaikan määräaikaan väliaikainen pidennys
Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään normaalin kolmen vuoden sijaan enintään kolmen ja puolen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos normaali kolmen vuoden määräaika päättyy vuoden 2021 aikana.
Asuntovelan koron vähennysoikeus pieneneeAsuntovelan koron vähennysoikeus pienenee siten, että vuonna 2021 koroista on vähennyskelpoista 10 prosenttia nykyisen 15 prosentin sijaan.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 30.12. asetuksen ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen maksullisista suoritteista vuodelle 2021. Asetuksessa määritetään, mitkä suoritteet ovat maksullisia sekä se, mistä suoritteista maksu peritään omakustannusarvon tai sitä alemman arvon perusteella ja mitkä suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein.
Asetus vastaa sisällöltään pääosin voimassa olevaa vuosille 2019–2020 annettua maksuasetusta. Asetukseen lisättiin rakennusperinnön suojelemisesta annettuun lakiin tehdyn ja 1.1.2021 voimaan tulevan muutoksen perusteella yksi uusi maksullistettava suorite. Mainitun lain 10 a §:n mukaan ELY-keskus voi rakennuksen tai kiinteistön omistajan tai haltijan hakemuksesta ja asettamillaan ehdoilla myöntää luvan poiketa suojelupäätöksestä. Sekä myönteinen että kielteinen poikkeamista koskevasta päätös on maksullinen.Asetus tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 31.12.2021 asti.
NordenBladet — Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin käyttöön perustetaan 1.1.2021 alkaen operatiivinen eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko. Pysyvä joukko tukee EU:n jäsenvaltioita ulkorajavalvonnassa ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palauttamisessa. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset 30.12. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.
Frontex lähettää pysyvän joukon jäseniä rajaturvallisuusryhmien, muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien ja palautusryhmien jäseninä yhteisoperaatioihin, nopeisiin rajainterventioihin, palautusinterventioihin tai muihin asiaan liittyviin operatiivisiin toimiin jäsenvaltioissa tai EU:n ulkopuolisissa maissa.
Pysyvä joukon rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja siihen kuuluu vuoden 2027 lopulla yhteensä 10 000 henkilöä. Suomen osuus pysyvästä joukosta on vuonna 2021 kahdeksan pitkäaikaisesti (2 vuotta) lähetettyä virkamiestä, 72 lyhytaikaisesti (4 kk) lähetettyä virkamiestä ja 30 nopean toiminnan reserviin varattua virkamiestä.
Pysyvän joukon jäsenet apuna hakemusten vastaanottamisessa ja rekisteröinnissäJatkossa eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon jäsen voi tarvittaessa avustaa Suomessa poliisia ja rajatarkastusviranomaisia turvapaikkahakemuksen vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä.
Ulkomaalaislakiin on myös lisätty säännökset, jotka koskevat yhdenvertaisuusvaltuutetun osallistumista valvojana myös muiden Euroopan jäsenvaltioiden viranomaisten tekemiin turvapaikanhakijoiden pakkotoimin tapahtuviin palautuksiin. Valvojia voidaan myös tarvittaessa pyytää Frontexilta Suomeen.
Uutta on myös, että palauttamiseen ja vapaaehtoiseen paluuseen liittyviä henkilötietoja voidaan jatkossa luovuttaa Frontexille.
Jatkossa myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset kuuluvat eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoonEuroopan unioni antoi joulukuussa 2019 eurooppalaista raja- ja merivartiostostoa koskevan asetuksen, joka edellytti myös Suomelta päivityksiä lainsäädäntöön. Asetuksella vahvistetaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintakykyä, tuetaan palautustoimintaa perusoikeuksia kunnioittaen sekä integroidaan Euroopan rajavalvontajärjestelmä (EUROSUR) osaksi eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.
Jatkossa eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon kuuluvat Frontexin ja rajaturvallisuudesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten lisäksi myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 30.12. asetuksen alueellisesta kuljetustuesta vuosille 2020–2022. Kuljetustuen sisältö pysyy pääosin ennallaan aikaisempaan, vuosille 2018 ja 2019, annettuun kuljetustukiasetukseen verrattuna. Kuljetustuen tavoitteena on alentaa harvaan asutuilla alueilla toimivien yritysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritystoiminnan edellytyksiä näillä alueilla.Kuljetustukea voidaan myöntää Suomessa tapahtuvista tavarankuljetuksista, kun tuote on valmistettu Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon tai Etelä-Savon maakunnan taikka Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueella.Kuljetustuen tukitasot säilyvät ennallaanKuljetustuen suuruus on kuljetusmatkan pituudesta riippuen 9‒20 prosenttia maantie- tai rautatiekuljetuksen kuljetusmaksusta. Lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 266 km. Jos kuljetuksesta myönnetään myös satamatoimintojen tukea, lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 101 km. Satamatoimintojen tuki puolestaan määräytyy lähetyksen painon perusteella, ja sen suuruus on sataman sijainnista riippuen 2 euroa tai 1 euro tonnilta.Kuljetustuki on harkinnanvarainen valtionavustus. Tuki voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa kyseessä ei katsota olevan varsinainen jalostettu tuote tai jalostusasteen ei katsota olevan riittävä, taikka jos tuen myöntämisellä katsottaisiin olevan muita kuin vähäistä suurempia kilpailua vääristäviä vaikutuksia.Kuljetustuki on valtiontukeaKuljetustuki on valtiontukea, jonka myöntämisessä on noudatettava Euroopan unionin valtiontukisääntöjä.Vuoden 2020 talousarviossa alueelliselle kuljetustuelle on myönnetty kuuden miljoonan euron määräraha. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä hallitus on esittänyt määrärahaksi niin ikään kuutta miljoonaa euroa.Tukea saavia yrityksiä arvioidaan olevan yhteensä noin 240 kappaletta. Kuljetustukitukipäätösten tekeminen on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen.Asetus astuu voimaan 1.1.2021.
