NordenBladet — Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 kokoaa yhteen tutkitun tiedon tunnettuutta edistäviä tapahtumia ja tekoja sekä vahvistaa niiden näkyvyyttä. Tavoitteena on saada kaikki suomalaiset tutkitun tiedon ja luotettavien tietolähteiden äärelle tämän vuoden aikana. Teemavuoden järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.

”Tätä teemavuotta tarvitaan, jotta havahdumme siihen, että tietoa pitää puolustaa, ja sitä pitää puolustaa taitavasti. Ei riitä, että tiedeyhteisö tietää. Tiedolla on vaikuttavuutta vasta, kun se johtaa tietynlaiseen käyttäytymiseen tai päätöksiin”, sanoo ylijohtaja Atte Jääskeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tutkitun tiedon teemavuoden tavoitteena on saada kaikenikäiset tutkitun tiedon pariin. Tavoitteen saavuttamiseksi on innostettu yhteistyöhön mittava joukko tiedon tuottajia, välittäjiä ja hyödyntäjiä. Teemavuoden ohjelma koostuu heidän tuottamistaan tutkitun tiedon tunnettuutta ja hyödynnettävyyttä edistävistä tapahtumista ja teoista. Niitä on teemavuoden tapahtumakalenterissa jo yli 70.

”Teemavuonna eri yhteistyökumppaneiden tuottamista tutkitun tiedon tapahtumista ja muista toimista viestitään ensimmäistä kertaa kansallisena kokonaisuutena. Vastaanotto on ollut positiivista, ja eri alojen toimijat ovat lähteneet hyvin mukaan”, sanoo teemavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta. Yhteistyökumppaneilleen teemavuosi tarjoaa lisää näkyvyyttä sekä yhteistyömahdollisuuksia, joiden toivotaan kantavan myös teemavuoden jälkeen.

Tutkitun tiedon teemavuoden tapahtumien kirjo on laaja yleisöluennoista tiedettä ja taidetta yhdistäviin näyttelyihin ja podcasteista lasten virtuaalisiin tiedekerhoihin.

Monipuolisen ohjelman avulla muodostuu kattava kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Tavoitteena on tehdä tutkitun tiedon merkitys näkyväksi arjessa, osana Suomessa asuvien elämää ja päätöksentekoa sekä lisätä ymmärrystä tiedon luonteesta, johon kuuluu tiedon päivittyminen uusien tutkimustuloksien myötä.

Erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joiden toivotaan saavan teemavuodesta luovuutta, innostusta ja uskoa tulevaisuuteen.

Koronapandemian aikana valtaosa Tutkitun tiedon teemavuoden tapahtumista toteutetaan verkossa. Vuoden avaa Suomen suurin tiedetapahtuma, Tieteen päivät, 13.–17.1.2021. Verkossa järjestettävän tapahtuman teemana on Hyvä ja paha tieto.Haku teemavuoden ohjelmaan jatkuu läpi vuoden, ja mukaan tavoitellaan satoja toimijoita ympäri Suomen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n on kohdistettava vahva paine rokotevalmistajien suuntaan rokotteiden saamiseksi nopeaan tahtiin EU-maihin, vaatii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Ministeri Kiuru korostaa terveyskomissaari Stella Kyriakidesille tänään lähettämässään kirjeessä, että ei hyväksy nykytilannetta, missä muualle kuin EU-alueelle on pystytty toimittamaan reilusti rokotteita samalla, kun toimitukset EU-maihin ovat viivästyneet. Kirjeessään ministeri tähdentää, että rokotteiden turvallisuutta ei saa missään kohtaa vaarantaa.

Samalla ministeri Kiuru kiittää EU:n julkisista varoista maksettavaa tukea rokotevalmistuksen nopeuttamiselle. Hän kuitenkin vaatii tuelle myös konkreettista vastinetta, jonka tulisi näkyä rokotetoimitusten nopeutumisena.

NordenBladet — Yhdysvaltojen, maailman vanhimpiin lukeutuvan demokratian, tapahtumat ovat järkyttäneet maailmalla laajasti. Niin myös Suomessa. Väkivaltainen tunkeutuminen maan kongressiin ja yritys estää vaalituloksen vahvistaminen ovat vakavia ja tuomittavia tekoja. Eilisen tapahtumat ovat vaatineet myös kuolonuhreja.

Euroopalla ja Yhdysvalloilla on yhteinen historiallinen arvopohja, jota vastaan on eilen hyökätty. Emme hyväksy demokraattisen prosessin häiritsemistä tai vapaiden vaalien tuloksen kyseenalaistamista.On hyvä, että väkivaltaisuuksista huolimatta kongressi on vahvistanut vaalituloksen. Se osoittaa, että demokratia ja instituutiot toimivat myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Tapahtumat on tuomittu laajasti Yhdysvalloissa.

Presidentti Joe Biden ja hänen hallintonsa aloittavat työnsä 20. tammikuuta. Haluamme luoda tiiviin yhteistyön uuden hallinnon kanssa. Presidentti Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin työsarka tulee olemaan mittava, eikä vähiten Yhdysvaltojen sisäisen eheyden vahvistamiseksi.

Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat aina olleet hyvät, tiiviit ja laaja-alaiset. Meillä on paljon odotuksia yhteistyön suhteen niin kahdenvälisesti kuin Euroopan unioninkin puitteissa aloilla, joilla se ei ole ollut viime vuodet helppoa. Esimerkkinä voisi nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan.

Monenväliset instituutiot kaipaavat niiden vahvistamiseen sitoutuneita Yhdysvaltoja ja sen johtajuutta. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ilmastonmuutosta vastaan sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja tasa-arvon puolesta. Myös käynnissä oleva globaali pandemia osoittaa, kuinka tärkeää monenkeskinen yhteistyö on ja kuinka hauraita olemme ilman vahvaa yhteistyötä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 7.1.2021 asetuksen maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta ja määrärahasta. Maa- ja metsätaloutta ja maankäytön muutoksia koskevia ilmastotoimia voidaan asetuksen myötä tukea entistä vahvemmin monipuolisella hanketoiminnalla. Asetus tulee voimaan 13.1.2021 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Hallitusohjelman mukaisen Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti alkuvuodesta 2020 tähän liittyvän laajan toimenpidekokonaisuuden, joka tulee jatkumaan koko hallituskauden ajan. Nyt annettu asetus tukee tämän kokonaisuuden toteuttamista.

Uuden asetuksen myötä avustuksia voidaan myöntää maankäyttösektorin toimijoille myös taloudelliseen toimintaan. Rahoitusta voidaan nyt ohjata aikaisempaa monipuolisemmin ilmastoviisaiden käytäntöjen kehittämiseen, tietopohjan parantamiseen, neuvontaan ja koulutukseen.

– Maa- ja metsätalous ovat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ratkaisujen aloja. Voimme entisestään vahvistaa hiilen sidontaa metsiin ja maaperään sekä vähentää päästöjä. Onnistumiseen tarvitaan käytännössä toimivia keinoja, joita viljelijät, metsänomistajat ja muut maankäytöstä päättävät voivat ottaa käyttöön. Nyt annettu asetus luo meille pohjan tukea ilmastokestävien käytäntöjen kehittämistä, kokeilua ja yleistymistä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Kehittämishankehaku avautuu vielä tammikuussaPian avautuvassa Hiilestä kiinni -kehittämishankehaussa haetaan toteuttajia käytännönläheisille, tutkimustietoa käytäntöön soveltaville hankkeille, joilla edistetään ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta, monitavoitteisten kosteikkojen perustamista sekä maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Rahoitusta voidaan myöntää myös toimenpidekokonaisuuteen kuuluvan tieto-ohjelman mukaisille hankkeille, joilla kehitetään tietojärjestelmiä tai vahvistetaan maankäyttösektoriin liittyvää tietopohjaa esimerkiksi maaperätiedon osalta. Hankkeissa voidaan toteuttaa myös neuvontaa, tiedonsiirtoa ja viestintää, ja hakijoina voivat olla sekä alaa yleisesti kehittävät organisaatiot että käytännön toimijat.

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää perjantaina 29.1.2020 klo 9-11 Hiilestä kiinni -kehittämishankkeita koskevan webinaarin, jossa on mahdollisuus kuulla ja kysyä lisää hankehaun teemoista ja hakuprosessista sekä luoda uusia yhteyksiä alan osaajiin. Tilaisuuden tavoitteena on tukea hankehakuun osallistumista ja maankäyttösektorin toimijoiden verkostoitumista.

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tärkeässä roolissa tässä on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jalkautus käytännön työhön. Kokonaisuuteen kuuluu laaja, tieteidenvälinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, erillinen tieto-ohjelma sekä kehittämishankekokonaisuus, jossa uutta tietoa tuotetaan muun muassa erilaisten kokeilujen avulla. -> Lisää maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudestaLue myös erityisasiantuntija Jaakko Nippalan kirjoitus Tietoaineistot ja digitalisaatio maankäyttösektorin ilmastoratkaisujen vauhdittajana (MMM-blogi 18.12.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 7. tammikuuta valtiotieteiden maisteri Anna-Mari Vimparin ministerien Annika Saarikko, Matti Vanhanen, Jari Leppä, Mika Lintilä ja Antti Kaikkonen valtiosihteeriksi 7.1.2021 lähtien. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri Vimpari vannoi virkavalan.

Anna-Mari Vimpari työskenteli ennen valtiosihteerin tehtävää keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja sitä ennen mm. Miltton Networks Oy:n operatiivisena johtajana. Vimpari on toiminut myös pääministerien Mari Kiviniemi ja Matti Vanhanen EU-asioiden neuvonantajana sekä hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemen erityisavustajana ja pääministeri Matti Vanhasen eduskunta-asioista vastaavana erityisavustajana.Valtioneuvosto nimitti myös maatalous- ja metsätieteiden maisteri Kimmo Tiilikaisen ministerien Jari Leppä, Mika Lintilä ja Matti Vanhanen valtiosihteerin virkaan 7.1.2021 lukien. Tiilikainen on toiminut ministerien Leppä ja Lintilä valtiosihteerinä 12.12.2019 lukien.

Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 7.1.2021 lähettänyt lausunnoille esityksen rahapelaamista sääntelevän arpajaislain uudistamiseksi. Keskeiset ehdotukset koskevat rahapelihaittojen tehokasta torjuntaa, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttumista ja Veikkaus Oy:n kanavointikyvyn turvaamista. Lakiuudistuksen lähtökohtana on, että Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin hallitusohjelman mukaisesti yksinoikeusjärjestelmään.

Esitys perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan arpajaislain toisen vaiheen uudistuksen toteuttamisesta.

– Esitys sisältää useita erilaisia keinoja pelihaittojen ja arpajaislain vastaisen rahapelitarjonnan torjumiseksi, kuten peliautomaattien sijoittelua niin, että pyrimme vähentämään erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville aiheutuvia pelihaittoja. Esitys toteuttaa osaltaan myös hallitusohjelman linjausta turvata rahapelien yksinoikeusjärjestelmä Suomessa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa asiat täydentävät toisiaan, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Pakollinen tunnistautuminen lakiinVeikkaus on ilmoittanut ottavansa pakollisen tunnistautumisen käyttöön kaikessa rahapelaamisessa. Tämä kirjattaisiin myös lakiin. Pakollinen tunnistautuminen raha-automaattipelaamisessa otettiin käyttöön vuoden 2021 alusta. Muussa pelaamisessa tunnistautuminen alkaisi viimeistään vuoden 2023 alussa ja raaputusarpojen osalta vuoden 2024 alussa.

Tunnistautumisen myötä lisääntyvän peli- ja pelaajadatan käytöstä säädettäisiin laissa. Veikkauksella olisi oikeus käyttää dataa omiin vastuullisuustoimenpiteisiin, esimerkiksi haitalliseen pelaamiseen puuttumisessa yksittäistapauksissa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella olisi mahdollisuus saada ja analysoida dataa rahapelihaittojen arvioinnissa ja seurannassa, mikä tehostaisi haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Uudistuksella edistettäisiin datan käyttöä myös muussa tieteellisessä tutkimuksessa.

Raha-automaattien sijoittelussa huomioitava haittojen ehkäisyRaha-automaattien sijoitteluun liittyen Veikkaukselle ja automaattien sijoituspaikoille ehdotetaan velvollisuutta ottaa sijoittelussa huomioon periaatteet haittojen ehkäisystä ja laatia tätä koskevat suunnitelmat.

Raha-automaattien sijoittelu ja käyttäminen tulisi suunnitella siten, että pelaamisesta aiheutuvat rahapelihaitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. Automaattien sijoittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon rahapelaamisen haitat alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Sijoituspaikan haltijan olisi huolehdittava siitä, että sen henkilökunta tuntee laissa säädetyt ja suunnitelmassa määritellyt raha-automaattien sijoittelua koskevat velvoitteet.

Rahapelien markkinointiin tiukennuksiaRahapelien sallitun markkinoinnin nykyisen sääntelyn lähtökohtana on rahapelaamisen ohjaaminen arpajaislailla säänneltyyn Veikkauksen toimintaan. Tätä markkinointia koskevaa periaatetta ehdotetaan täydennettäväksi siten, että markkinoinnin tulisi olla maltillista sekä ohjata pelaamista vähemmän haittoja aiheuttavaan pelaamiseen.

Markkinointisäännöksiä täsmennettäisiin myös sallitun markkinoinnin sisältöön ja keinoihin liittyvillä uusilla rajoituksilla. Lisäksi laissa kiellettäisiin suoraan tiettyjen erityisten haitallisten rahapelien, kuten raha-automaattien markkinointi. Nykyisin kiellot päätetään pelisääntöasetusten antamisen yhteydessä. Poikkeuksena nykykäytäntöön muodostaisivat vedonlyönti- ja totopelit, joiden markkinointi sallittaisiin jatkossa Veikkauksen kanavointikyvyn tukemiseksi. Erityisen haitallisten rahapelien sallitusta pelikohdeinformaatiosta luovuttaisiin siihen sisältyvien tulkinnanvaraisuuksien vuoksi.

Lisäksi lakiin lisättäisiin velvollisuus antaa kuvallisen tai painetun mainonnan yhteydessä tieto rahapelaamisen ikärajasta, mahdollisuudesta hakea pelikielto, rahapeliongelmiin apua tarjoavista palveluista ja mahdollisuudesta kieltää suoramarkkinointi silloin, jos pelaaja on estänyt pelaamisensa.Myös arpajaislain vastaisen markkinoinnin valvontaa tehostetaan. Uutena työkaluna Poliisihallitus voisi esittää markkinaoikeudelle hallinnollista seuraamusmaksua arpajaislain vastaisesta markkinoinnista. Poliisihallitus voisi jatkossa kieltää myös yksityishenkilöitä markkinoimasta rahapelejä arpajaislain vastaisesti.

Maksuliikenne-estot yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliselle pelaamiselle käyttöönRahapelien saavutettavuutta rajoittamalla on mahdollista ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Sen johdosta ehdotetaan maksuliikenne-estojen käyttöönottoa yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen estämiseksi.Poliisihallitus ylläpitäisi estolistaa niistä rahapeliyhtiöistä, jotka suuntaavat markkinointia Manner-Suomen alueelle ja joiden maksuliikenne pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien tulisi estää.

Veikkaukselle mahdollisuus yritysten väliseen liiketoimintaanMuiden esitykseen liittyvien kanavointia tukevien toimien lisäksi mahdollistettaisiin Veikkauksen muuta kuin rahapelitoimintaa varten tarkoitetun tytäryhtiön perustaminen. Tytäryhtiö keskittyisi pelituotteiden ja palveluiden tarjoamiseen toisille yrityksille, eikä yhtiö saisi harjoittaa kuluttajille suunnattua rahapelitoimintaa.Ehdotus on valmisteltu hankkeen laaja-alaisessa työryhmässä. Työryhmä kuuli useita asiantuntijoita ja lisäksi sisäministeriö järjesti laajan kuulemistilaisuuden marraskuussa 2020.

Lausuntokierros päättyy 5.2.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on myöntänyt valtionavustuksia naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman 2020–2023 toimeenpanoon.

Rahoitusta myönnettiin seuraaville yhteisöille ja hankkeille:
•    MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle / Rikosuhripäivystykselle 300 000 euroa poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja oikeusavustajille järjestettävään erityiskoulutukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiöalueista
•    Naisjärjestöjen Keskusliitolle 50 000 euroa hankkeeseen, jossa kannustetaan suomalaisia pelistudioita moninaistamaan pelien sukupuolirooleja ja pelien maailmankuvaa
•    Irakin naisten yhdistys ry:lle noin 40 000 euroa naisiin kohdistuvan ja kunniaan liittyvän väkivallan vastaiseen työhön
•    Tampereen yliopistolle 10 000 euroa hankkeeseen, jossa lisätään opettajien ja opettajaksi pätevöityvien osaamista väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta levittämällä aihetta käsittelevää materiaalia.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma julkaistiin lokakuussa. Ensimmäisellä hakukierroksella jaettiin avustuksia neljään eri tarkoitukseen yhteensä 400 000 euroa. Hakemuksia tuli yhteensä 19.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa noin 13 miljoonalla eurolla 31 hanketta, jotka edistävät jätevesien ravinteiden kierrätystä, tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja, parantavat jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta ja ottavat talteen energiaa jätevesistä.Hankkeiden toimet edistävät ilmaston ja vesien suojelua, vahvistavat kiertotaloutta sekä lisäävät Suomen ravinneomavaraisuutta.

Jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta edistävissä hankkeissa parisen kymmentä kuntaa ja/tai kuntien vesihuoltolaitosta eri puolilta Suomea ottavat lämpöä talteen puhdistetusta jätevedestä tai lietteestä, parantavat käsittelyprosessin tehokkuutta eri keinoin (muun muassa ilmastusta tehostamalla, prosessiautomaatiota kehittämällä tai ajotapamuutoksin) tai tehostavat biokaasuprosessin toimintaa. Lisäksi hankkeissa parannetaan myös puhdistamoiden energiaomavaraisuutta.

Ravinteiden kierrätyksen hankkeissa keskitytään etenkin jäteveden fosforin ja typen talteenottoon ja talteenottotekniikoihin sekä niiden kehitykseen. Useissa hankkeissa on mukana myös ravinnekiertosymbiooseja, joissa toisen toimijan jäte on toisen syöte tai muulla tavoin tehdään yhteistyötä ravinnekierrätyksen eteen.Hankkeet kestävät enintään vuoden 2022 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä selvityksestä käy ilmi, että kunnissa sisäilmatilanteita selvittävien moniammatillisten sisäilmaryhmien tuen tarve vaihtelee kunnan koon mukaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen Kuntaliiton ja FCG:n toteuttamassa SisäPri-selvityksessä tarkastellaan kuntien sisäilmaryhmien tuen tarvetta ja merkitystä päätöksenteossa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanossa.Selvityksen mukaan sisäilmaryhmät tarvitsevat tukea altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen määrittämiseen sekä päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita rakennuksiin liittyvien selvitysten ja korjaussuunnitelmien tekemiseen. Sisäilmaryhmät tarvitsevat myös ohjeistusta sen arviointiin, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi sekä ylipäätänsä ohjeistusta ja toimintatapoja sisäilmaongelmien hallintaan. Ajallista resurssia sisäilmaryhmätyöskentelyyn sekä koulutusta sisäilmaryhmän toimintaan toivotaan myös useassa eri kuntakokoluokassa.

Tuen tarve vaihtelee kuntakokoluokittainKuntien sisäilmaryhmille lähetetyn kyselyn perusteella tuen tarve vaihtelee kuntakokoluokittain. Esimerkiksi sisäilmatilanteen terveydellisen merkityksen määritykseen toivotaan tukea pääasiassa alle 100 000 asukkaan kunnissa.Yleisesti suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa tarve on ensisijaisesti päteville korjaussuunnittelijoille. Alle 50 000 asukkaan kunnissa toivotaan puolestaan tukea sen arvioimiseen, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi.Sisäilmaryhmätyöskentely nähdään merkityksellisenäSelvityksen perusteella sisäilmaryhmien merkitys korostuu altistumisolosuhteen, terveydellisen merkityksen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa. Sisäilmaryhmän päätöksentekijöille laatimat selvitykset toimivat työvälineinä sisäilmaan liittyvien korjausten tai investointien priorisoimisessa.

SisäPri-hankkeen loppuraportti julkaistaan kesällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi