Suomi: Britannian EU-eron vaikutukset työ- ja elinkeinoelämään 1.1.2021
NordenBladet — Britannian EU-ero astuu täysimääräisenä voimaan 1.1.2021. Britannian ja Euroopan komission jouluaattona 24.12.2020 sopimaa kauppa- ja yhteistyösopimusta sekä sitä täydentäviä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevia sopimuksia sovelletaan väliaikaisesti vuoden alusta. Sopimukset tulee vielä saattaa lopullisesti voimaan, mutta väliaikaisella soveltamisella vältetään sopimukseton tila. Britannian EU-erolla eli brexitillä on monia vaikutuksia työ- ja elinkeinoelämään.
Brexitin vaikutukset yrityksilleSopimukseen sisältyy vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aihekokonaisuuksia kuten tavarakauppaa, palvelukauppaa ja investointeja, digitaalista kauppaa, pääomasiirtoja ja maksuja, henkisen omaisuuden suojaa, julkisia hankintoja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, energiaa, läpinäkyvyyttä, hyviä sääntelykäytänteitä ja sääntely-yhteistyötä sekä tasapuolisia kilpailuedellytyksiä ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä.
Sopimuksen tarkoituksena on luoda edellytykset EU:n ja Britannian yritysten väliselle kaupankäynnille. Sopimuksella ei korvata sisämarkkinoita. Sopimuksen määräykset ovat luonteeltaan huomattavasti yleisempiä kuin sisämarkkinalainsäädäntöön sisältyvät tarkat velvoitteet. Sopimuksella luodaan näin ollen huomattavasti nykytilaa etäisempi suhde kahden suvereenin osapuolen välillä, mikä tarkoittaa väistämättä uusia esteitä kauppaan verrattuna nykytilaan. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus loppuu.
Sopimus on kuitenkin kauppasopimuksena kattava ja osin EU:n aiempia sopimuksia pidemmälle menevä. Esimerkiksi siinä myönnetään täysin (100 %) tulliton ja kiintiötön kohtelu osapuolen tuotteille, jotka täyttävät sopimuksen alkuperäsäännöt. Se sisältää myös muun muassa tasapuolisia kilpailuedellytyksiä koskevia sääntöjä valtiontukien, työelämän ja ympäristösääntelyn, ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, hiilen hinnoittelun sekä verotuksen läpinäkyvyyden osalta, sekä sitovan riitojenratkaisumekanismin ja mahdollisuuden vastatoimiin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Energian osalta sisältö on EU:n tavanomaisia kauppasopimuksia yksityiskohtaisempaa.
Sopimuksessa on lisäksi määräykset UK:n osallistumisesta EU:n tutkimusohjelmiin. Ne ovat pitkälti saman sisältöiset kuin nykyiset assosiaatiosopimukset Horisontti 2020-puiteohjelmaan.
Brexitin vaikutukset kansalaisilleEU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten asemaan otettiin kantaa jo helmikuun alussa 2020 solmitulla erosopimuksella, joka varmisti Britannian hallitun eron EU:sta. Erosopimuksella turvataan Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten saavuttamat EU-oikeuteen perustuvat oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeudet elinikäisesti, mikäli he ovat asettuneet asumaan Britanniaan/EU-maahan ennen siirtymäkauden päättymistä. Heidän asemansa ja oikeutensa turvataan sellaisina kuin ne ovat 31.12.2020 keskeisen EU-lainsäädännön mukaan. Toistensa alueelle 31.12.2020 jälkeen muuttavien henkilöiden osalta vapaa liikkuvuus päättyy ja EU-kansalaisten ja Britannian kansalaisten maahantuloon ja oikeuksiin tulee rajoitteita.Sopimuksen väliaikainen soveltaminenBritannian EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen myötä alkoi vuoden 2020 loppuun kestänyt siirtymäkausi, jonka aikana jatkettiin EU:n nykysäännöillä ja neuvoteltiin tulevasta suhteesta.
Jouluaattona 24.12. 2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat päätökseen pitkät neuvottelut kauppa-ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista.EU-maat päättivät 29.12.2020, että jouluksi valmistunutta kolmea sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 1.1.2021 alkaen. Päätös tehtiin neuvoston kirjallisessa menettelyssä 29.12.2020. Näin vältetään sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyy 31.12.2020.
Väliaikaisen soveltamisen on määrä jatkua enintään 28.2.2021 saakka. Tarkoituksena on, että siihen mennessä Euroopan parlamentti ehtii antaa sopimuksille hyväksyntänsä. Tämän jälkeen neuvosto eli jäsenmaat tekevät vielä muodollisen päätöksen sopimusten hyväksymisestä ja ne tulevat lopullisesti voimaan.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
