NordenBladet — Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen 14.1.2021. Kokouksessa käsiteltiin tämän vuoden työsuunnitelmaa, lakihanketta tukevia selvityksiä sekä nykyistä suojelualueita koskevaa lainsäädäntöä.Viime vuoden lopussa työ- ja elinkeinoministeriö päätti jatkaa kaivoslain uudistusta vuoden 2021 loppuun saakka. Myös työryhmän toimikautta jatketaan 31.12.2021 saakka.

Alun perin hallituksen esitys kaivoslain muuttamisesta oli tarkoitus antaa eduskunnalle viime vuoden lopussa. Uudistus sai lisäaikaa, sillä valmistelussa huomioidaan selvitys malminetsintään ja kaivoslupiin liittyvästä intressivertailusta.

Työryhmälle esiteltiin intressivertailua koskevan selvityksen tilannettaIntressivertailulla tarkoitetaan kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnintaa, jonka perusteella kaivostoiminnan lupia harkittaisiin. Intressivertailun käyttöönotto kaivosluvissa olisi merkittävä muutos, joka edellyttää selvitystä toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvittämistä edellytetään myös eduskunnan kirjelmässä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteesta.

Työryhmälle esiteltiin intressivertailua koskevan selvityksen tilannetta. Selvitys toteutetaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeena. Hakuaika päättyi 5.1. ja intressivertailuun tuli kaksi hakemusta. Tavoitteena on saada valinta tehtyä ja sopimus allekirjoitettua maaliskuun aikana. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö teettää selvityksen kaivoslain varausmekanismista.

Ympäristöministeriö esitteli kokouksessa suojelualueisiin liittyvää lainsäädäntöä, joka sääntelee osaltaan kaivoslain mukaista toimintaa näillä alueilla.
Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut avustushaun urheiluseuroille toiminnan jatkumisen turvaamiseksi koronapandemian aikana. Avustuksen tavoitteena on lievittää koronapandemian seuralle aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Hakuaika päättyy 13. helmikuuta.

Avustuksen kohteena on lasten ja nuorten tavoitteellinen, kilpa- ja huippu-urheiluun tähtäävä toiminta urheiluseuroissa. Avustusta voi saada koronaviruksen aiheuttamien tappioiden kattamiseen; toiminnan väliaikaisen keskeytymisen, tapahtumien peruuntumisen, siirtymisen tai uudelleenjärjestelyn aiheuttamiin kustannuksiin ja tappioihin. Urheiluseurat voivat hakea avustusta koronapandemian aiheuttamien kustannusten ja tappioiden kattamiseen aikavälillä 1.6. 2020-31.1.2021.
Hakuilmoitus  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.

OikeusministeriöMari Aalto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 502
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi konkurssilain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 233/2020 vp; EV 213/2020 vp)Lauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 184/2020 vp; EV 220/2020 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen
– Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksen ja yli-insinöörineuvoksen tehtäviin määrääminen
– 1) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T13) täyttäminen 3) Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T11) täyttäminenSisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 235/2020 vp; EV 205/2020 vp)Maa- ja metsätalousministeriöSusanna Paakkola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 448
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 25 §:n, asunto-osakeyhtiölain 28 luvun 1 §:n ja huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta (HE 219/2020 vp.; EV 214/2020 vp)Johanna Wallius, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 244
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläintautilaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 175/2020 vp; EV 208/2020 vp)Sara Vänttinen, hallitussihteeri p. 0295 162 065
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta (HE 220/2020; EV 222/2020 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöJenni Rantio, hallitusneuvos p. 0295 342 075
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ajoneuvolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2020 vp; EV 215/2020 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 14. tammikuuta Henrik Haapajärven pääministeri Sanna Marinin valtiosihteeriksi 18.1.2021 lukien. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.

Haapajärvi toimii valtiosihteeri Mikko Koskisen sijaisena tämän vanhempainvapaan ajan 17.9.2020 – 17.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi räjähteiden lähtöaineita koskeva laki rajoittaa nykyistä enemmän kuluttajien pääsyä tiettyihin räjähteiden lähtöaineisiin. Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista torstaina 14.1.2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 15.1.

Laissa annetaan kansalliset säädökset räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä, ja sillä kumotaan nykyinen räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä annettu laki. Kansallisilla säädöksillä täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta.

Uusi laki sisältää tiettyjä EU-asetuksessa edellytettyjä tarkennuksia. Kuluttajat eivät voisi esimerkiksi enää ollenkaan hankkia joitain kloraatteja ja perkloraatteja tietyn pitoisina. Myös rikkihappo tietyn pitoisena tulee nyt luvanvaraiseksi.

Lisäksi luvanhakijan tausta tarkistetaan jatkossa entistä tarkemmin. Tähän liittyvät säännökset lisätään rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin sekä rikosrekisterilakiin.

Lait tulevat voimaan 1.2.2021, kun EU-asetuksen soveltaminen alkaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut ohjausryhmän linjaamaan uuden kansalliskielistrategian valmistelua.Kansalliskielistrategia vastaa huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä. Työn tavoitteena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi sekä löytää ratkaisuja kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteisiin.

– Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia. Uusi kansalliskielistrategia on osa hallitusohjelman kielipoliittisia uudistuksia, joilla haluamme edistää kielellisten oikeuksien toteutumista ja kielten elinvoimaisuutta Suomessa, pääministeri Sanna Marin sanoo.

– Hallituksen uusi kansalliskielistrategia takaa mahdollisuudet turvata ja vaalia kansalliskieliä. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia ratkaisuja ja rakenteita, jotta Suomen kaksikielisyys ja kielelliset oikeudet turvataan kaikissa tilanteissa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Ohjausryhmän toimikausi on 14.1.-31.12.2021. Uudistettu kansalliskielistrategia on tarkoitus hyväksyä hallituksen periaatepäätöksenä kesäkuuhun 2021 mennessä.Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja toinen varapuheenjohtaja valtiosihteeri Henrik Haapajärvi. Ohjausryhmään on nimitetty joukko pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta.

Suomen viralliset kielet, eli kansalliskielet, ovat suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Konkurssilaki muuttuu helmikuussa väliaikaisesti, kun maksun laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee taas käyttöön. Olettamaan tehdään merkittävä muutos velallisen eduksi, kun määräaika pidennetään 30 päiväksi. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksen aiheuttaman kriisin yli.

Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä huomenna perjantaina.Väliaikainen laki on voimassa syyskuun loppuun asti. Lain mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.

Viime keväänä voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti tammikuun jälkeen, kun väliaikainen muutos päättyy. Uudella lailla pyritään takaamaan velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti yleisistunnossaan torstaina 14. tammikuuta Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän. Sen tehtävänä on ohjata kestävän kasvun ohjelman ja siihen liittyvän, Euroopan unionille tehtävän elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelua sekä ohjata ja seurata näiden toimeenpanoa.

Ministerityöryhmä käsittelee myös ohjelmaan liittyviä uudistuksia ja investointeja. Lisäksi se voi käsitellä elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikan kysymyksiä. Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Muut jäsenet ovat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Jussi Saramo ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Työryhmän pääsihteerinä toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen valtiovarainministeriöstä. Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 17.–21.7.2020 linjattiin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelma rahoitetaan elpymisvälineen rahoituksen turvin. Keskeinen osa EU:n elpymisvälinettä on ns. elpymis- ja palautumistukiväline (RRF). RRF-rahoituksen saamiseksi jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka kattaa uudistus- ja investointiohjelman ajanjaksolle 2021–2023. Suunnitelman sisältämien uudistusten ja investointikokonaisuuksien tulee vastata EU-ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin. Sen tulee täyttää myös muut RRF-asetuksen kriteerit. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelmassa priorisoitujen uudistusten ja investointien tulee täyttää Suomen kestävän kasvun ohjelmassa määritellyt kriteerit. Valtioneuvosto antoi 27.11.2020 eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päivittänyt erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen. Päivittämisen tavoitteena on ollut varmistaa kirurginen päivystysvalmius eri puolilla Suomea tinkimättä kuitenkaan laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Samalla on pyritty edistämään alueellisen työnjaon toteutumista. Keskussairaaloissa voidaan tehdä jatkossa vaativampia kirurgisia leikkauksia ja erityisvastuualueilla voidaan osin sopia tiettyjen leikkausten sairaalakohtaisten lukumäärien alittamisesta, jos edellytykset muutoin täyttyvät.

Asetusmuutoksen myötä tiettyjen syöpätyyppien leikkaushoidot on poistettu yliopistosairaaloihin keskitettävän erikoissairaanhoidon listalta. Niitä voi jatkossa tehdä tietyin edellytyksin myös keskussairaaloissa. Asetuksessa määritellyt sairaalakohtaiset leikkausten lukumäärät voidaan alittaa tekonivelkirurgiassa, selkäkirurgiassa sekä rinta-, peräsuoli-, paksusuoli- ja munuaissyövän leikkauksissa, jos se on tarpeen etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen vuoksi. Asiasta on tuolloin sovittava erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Riittävä ympärivuorokautinen päivystys sekä laatu, potilasturvallisuus, osaaminen ja hoidon kokonaisuus tulee varmistaa yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa.Keskittämisasetuksessa luetellaan myös ne tehtävät, jotka keskitetään vain yliopistosairaaloihin. Asetusmuutoksella vahvistetaan lisäksi Vaasan sairaanhoitopiirille asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun kansallisen yhteensovittamisen tehtävät.

Asetus tulee voimaan 15.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) säädetään laki, joka täydentää viraston perustamisesta vuonna 2017 annettua EU:n asetusta. Myös muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin tulee muutoksia.Laki Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan ja siihen liittyvät lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä huomenna perjantaina. Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana EPPO:n aloittaessa toimintansa. EPPO:n arvioidaan aloittavan toimintansa aikaisintaan maaliskuussa.

Euroopan syyttäjänvirasto tutkii unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa rikoksista epäillyt syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa. Uusi virasto koostuu Luxemburgissa toimivasta keskusvirastosta ja jäsenvaltioissa toimivista riippumattomista valtuutetuista syyttäjistä. Viraston toimintaan osallistuu perustamisvaiheessa 22 jäsenvaltiota.

EPPO-laissa säädetään menettelystä, jolla nimetään Suomen kansalliset ehdokkaat Luxemburgissa toimivan Euroopan syyttäjän tehtävään sekä Suomessa toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Laissa selvennetään rikostutkintaan liittyvien pakkokeinojen käytön edellytyksiä EU:n asetuksen mukaisissa rajat ylittävissä tilanteissa. Lisäksi säädetään muun muassa esitutkinnan rajoittamisen ja syyteneuvottelun soveltamisen edellytyksistä asetuksessa tarkoitetuissa tilanteissa sekä henkilötietojen luovuttamisesta ja viranomaisten tiedonsaantioikeudesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi