NordenBladet — Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma on valmistunut. Tavoitteena on, että elinvoimaisia raakkukantoja on koko lajin luontaisella esiintymisalueella ja ne saavuttavat suotuisan suojelun tason. Raakku on erittäin uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen.

”Jokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, mutta enää muutamassa joessa se voi hyvin. Suurin osa esiintymistä on häviämässä, joten on korkea aika vahvistaa suunnitelmallisia toimia lajin elvyttämiseksi. Raakku on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka elinvoimainen esiintyminen kertoo virtavesiekosysteemin hyvästä tilasta. Siellä missä raakku viihtyy, voi moni muukin virtavesilaji hyvin. Raakku ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvyttäminen kulkevat käsi kädessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Raakun suojelun kannalta keskeistä on, että tieto raakkuesiintymistä ja elinympäristön tilasta tarkentuu ja että tieto on toimijoiden ja kansalaisten tiedossa ja saatavilla. Näin laji voidaan ottaa huomioon raakkuun vaikuttavissa toimissa ja valuma-alueiden maankäytössä. Heikentyneitä raakkupuroja ja -jokia tulee kunnostaa, jotta raakun ja sen vaeltavien isäntäkalojen elinympäristöjen tila paranee. Lisäksi on tarpeen lisätä tutkimustietoa raakusta.

Tavoitetilana elinvoimainen raakkukanta
Strategian ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että elinvoimaisia raakkukantoja on koko lajin luontaisella esiintymisalueella ja lajin suotuisan suojelun taso saavutetaan. Raakun suojelu vaatii pitkäjänteisyyttä, joten välitavoitteeksi on asetettu, että nykyiset kannat säilyvät ja heikentyneiden kantojen elinkelpoisuus paranee.

Suunnitelman toteuttaminen edellyttää monien tahojen hyvää yhteistyötä, mihin työryhmätyönä tehty valmisteltu ja lausuntokierroksella saatu myönteinen palaute antavat hyvän pohjan.

Jokihelmisimpukka voi hyvin enää muutamassa joessaRaakku elää vain virtavesissä ja tarvitsee lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymistä sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesistössä. Etelä-Suomessa laji esiintyy enää muutamassa joessa, ja sen luontainen lisääntyminen on todennäköisesti loppunut useimmissa eteläisissä raakkujoissa. Raakkuyksilöt voivat kuitenkin sinnitellä heikentyneissä elinympäristöissä pitkään, sillä raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji: se voi elää yli 200-vuotiaaksi. Raakku on erityisesti suojeltava laji ja se on rauhoitettu jo vuonna 1955.

Raakun taantumisen syitä ovat olleet helmenkalastus, jokien uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sekä metsä- ja maatalouden jokia ja puroja heikentävä kuormitus. Tällä hetkellä raakkuesiintymiä tiedetään olevan jäljellä noin 130:ssa virtavedessä, mutta suurimmassa osassa niistä populaatiot ovat heikentyneet ja raakku on häviämässä. Elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen raakkukanta on harvinaisuus. Kartoitusten jatkaminen kuitenkin kannattaa, sillä edellisenäkin kesänä uusia raakkuvirtoja löytyi toistakymmentä.

Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma

NordenBladet — Kahdeksan TE-toimistoa on avannut uudelleen kunnille suunnatun hankehaun. Kyseessä on työllisyyspoliittisen avustuksen haku hankinnoilla työllistämisen vauhdittamiseen kunnissa.Hankehaun ovat avanneet uudelleen:
•    Uudenmaan TE-toimisto
•    Satakunnan TE-toimisto
•    Pohjois-Savon TE-toimisto
•    Pohjois-Karjalan TE-toimisto
•    Keski-Suomen TE-toimisto
•    Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
•    Kainuun TE-toimisto
•    Lapin TE-toimistoJoulukuussa avoinna ollut hankehaku avattiin uudelleen niukan osallistumisen vuoksi. Hakuaika päättyy 26.2.2021 klo 16.Hankehausta kiinnostuneita pyydetään tutustumaan hakuaineistoon ja ottamaan rohkeasti yhteyttä TE-toimiston yhdyshenkilöihin, koska erillistä hakuinfoa ei enää järjestetä. Siirry tästä hankehakuun.Valtakunnallisen hankinnoilla työllistämisen koordinaatiohanke rakentaa rahoitettavien hankkeiden välille verkostomaisen yhteistyön, jolloin jokaisen kunnan ei tarvitse yksin kehittää hankinnoilla työllistämisen toimintamallia. Lisäksi kunnat saavat Kuntaliitosta neuvontaa työllistävän hankintamallin kehittämiseen.Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmasta antaa lisätietoja Kuntaliitosta koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Anu Tirkkonen, [email protected]Lisäksi Suomen Yrittäjien hankintaneuvontaverkoston asiantuntijat ovat kuntien käytettävissä jo hankehaun aikana. Siirry tästä Suomen Yrittäjien hankintaneuvontaan.Mikä on hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelman haku?pidennetty hakuaika päättyy 26.2.2021 klo 16.00, hakemukset oman alueen TE-toimistoonhakijana voi olla yksi kunta tai useat kunnat yhteistyössätarjolla on 50 % rahoitus (työllisyyspoliittinen avustus) hankinnoilla työllistämisen toimintamallin rakentamiseen ja kehittämiseenhankinnat työllistävät jo hankekaudella tai työllistämisehtoa käytetään hankinnoissa hankekaudellakunnat saavat hankkeen myötä työhönsä käytännön sparrausapua Kuntaliitossa olevalta valtakunnalliselta koordinaatiohankkeelta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Strategian toimeenpanoa varten on perustettu kahdeksan avointa teemaryhmää, joiden tehtävänä on käynnistää konkreettiset toimet, joilla strategiaa toimeenpannaan käytännössä. Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin syksyllä 2020. Strategian tarkoitus on lisätä julkisten hankintojen vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. ”Kansallisen hankintastrategian valmistelussa jaettiin laajasti käsitys niin hankintojen tavoitteista kuin mahdollisuuksista. Nyt kunnissa ja valtiolla pitää tarttua tuumasta toimeen. Toivon, että hankinnoista puhutaan myös kuntavaalien aikana, sillä hankintoihin vuosittain käytettävät kymmenet miljardit ovat kunnissa keskeinen vaikuttamisen paikka,” toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Toimeenpano etenee kahdeksassa teemaryhmässä, jotka edistävät julkisten hankintojen strategiassa määriteltyjä tahtotiloja ja tavoitteita. Strateginen johtaminenHankintataitojen kehittäminenTiedolla johtaminen ja vaikuttavuus Toimivat hankinnat Innovaatiot Taloudellinen kestävyysSosiaalinen kestävyysEkologinen kestävyysToimeenpanon myötä julkisia hankintoja toteuttavat tahot, kuten valtio, kunnat ja seurakunnat, saavat työnsä avuksi konkreettisia työkaluja hankintojen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhteistyö on tärkeää toimeenpanon onnistumisen kannaltaJulkisten hankintojen strategian toimeenpano on osa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa. Valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto vastaavat strategian toimeenpanon etenemisestä eri teemaryhmissä. Teemaryhmät ovat avoimia kaikille hankintojen sidosryhmien asiantuntijoille. ”Kansallinen strategia auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään julkisten hankintojen strategista vaikuttavuuspotentiaalia. Teemaryhmätyöskentelyssä kunnat ja muut hankkijat voivat saada konkreettista apua ja vertaistukea oman hankintatoimensa kehittämiseen. Ja vaikka ei kaikkeen ehtisikään mukaan, teemaryhmien työn tulokset ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä,” toteaa Kuntaliiton johtava lakimies, Katariina Huikko Teemaryhmien tehtävänä on suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla edistetään kansallisen hankintastrategian tavoitteiden toimeenpanoa.”Toimeenpanon konkretisointi laajan asiantuntijajoukon yhteistyönä varmistaa sen, että osaamme tarjota hankinnoissa juuri sen kaltaista tukea, jota hankintayksiköt ja yritykset tarvitsevat yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Teemaryhmissä kaikilla on tilaisuus omalla panoksellaan vaikuttaa hankintojen kehittämiseen,” sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 22. tammikuuta valtioneuvoston selonteon EU-politiikasta. Selontekoa on valmisteltu useissa teemakeskusteluissa ministerivaliokunnan aiemmissa kokouksissa. Selonteko viitoittaa Suomen EU-politiikan suuria linjoja. Se tulee julkiseksi, kun se on hyväksytty valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta keskusteli EU:n omien varojen päätöksen kansallisesta ratifioinnista. EU:n elpymisvälineen rahoituksen käyttöönotto edellyttää omien varojen päätöksen ratifiointia kaikissa jäsenmaissa. Tavoitteena on toimittaa hallituksen esitys asiasta eduskunnalle ensi viikon valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen yhteistyöstä, jota Britannian kanssa tullaan lähiaikoina EU:n puitteissa tekemään, erityisesti uuden kauppa- ja yhteistyösopimuksen pohjalta.  Esillä oli myös komission ja korkean edustajan tiedonanto EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden edistämisestä. EU-ministerivaliokunta korosti EU:n ja Yhdysvaltain tiiviin ja läheisen suhteen olevan Suomelle tärkeä ja katsoi, että Yhdysvaltain hallinnonvaihdos tarjoaa hyvän mahdollisuuden suhteiden vahvistamiselle sekä yhteisten arvojen ja intressien edistämiselle globaalilla tasolla. Ministerivaliokunta totesi, että tiedonannossa esitetyt painopisteet, kuten yhteistyö ilmastoasioiden, kestävän kehityksen ja terveyskysymysten sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioasioiden edistämisessä vastaavat hyvin Suomen tavoitteita ja antavat hyvää pohjaa jatkotyölle.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:
•    Ulkoasiainneuvosto (25.1.)
•    Maatalous- ja kalastusministereiden epävirallinen videokokous (25.1.)
•    Sisäministereiden epävirallinen videokokous (28.1.)
•    Oikeusministereiden epävirallinen videokokous (29.1.)Ulkoasiainneuvoston pääaiheena on ilmasto- ja energiadiplomatia. Ministerien on tarkoitus hyväksyä aiheesta päätelmät, jotka ohjaavat EU:n toimintaa kolmansien maiden suuntaan niiden ilmastoon liittyvän kunnianhimon tason nostamiseksi. Lisäksi ulkoministerit keskustelevat videoyhteydellä Japanin ulkoministerin kanssa ja puhuvat EU:n ja Britannian yhteistyöstä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla. Maatalous– ja kalastusministereiden videokokouksessa uusi puheenjohtajamaa Portugali esittelee työohjelmaansa ja keskustelee EU:n ja Britannian kalastussuhteista. Komissio puolestaan antaa katsauksen maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta. Sisäministerit jatkavat keskustelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. Ministerit keskustelevat myös Schengen-alueen sekä Europolin tulevaisuudesta. Oikeusministerit keskustelevat haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelusta sekä immateriaalioikeuksien rikosoikeudellisesta suojasta ja väärentämisen ja järjestäytyneen rikollisuuden välisistä yhteyksistä. Esillä on lisäksi Euroopan sähköisen oikeuden kehitys ja oikeusalan digitalisaation haasteet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavatKävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmassa 2020 tuettavat hankkeet on valittu. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myönsi tukea 51 hankkeelle yhteensä 31,5 miljoonaa euroa. Eri puolilla Suomea toteutettavilla hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta kaupunkien ja kuntien katuverkoilla.Investointiohjelma on yksi liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2018 julkaiseman Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteistä. Edistämisohjelmalla tavoitellaan 30 prosentin kasvua kävelyn ja pyöräilyn matkamääriin vuoteen 2030 mennessä. Kiinnostus kestävän liikkumisen edistämiseen näkyy kunnissa vahvanaVuoden 2020 lopulla toteutetun kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman määräraha oli ennätyksellinen 31,5 miljoonaa, kun kahtena aiempana vuonna jaossa on ollut 3,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 hakuun saatiin yhteensä 131 hakemusta, ja niissä haettu valtionavustus on yhteensä noin 67,5 miljoonaa euroa. Avustusta myönnettiin 51:lle hankkeelle ympäri Suomen ja eri kokoisiin kuntiin. Investointiohjelman hankehaku tullaan toteuttamaan myös vuonna 2021.”On hienoa, että kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden parantaminen kiinnostaa laajalti. Kaupungit ja kunnat ovat ilmastotyön dynamoja. Nyt pyöräbaanoja ja kävelyteitä rakennetaan 51:ssä hankkeessa eri puolilla Suomea. Lisää rahoitusta on tarjolla vuoden 2021 haussa. Investointiohjelma on myös yksi toimenpiteistä, joita on ehdotettu Fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksessa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.”Olemme iloisia siitä, että kunnissa elää vahva halu edistää kävelyä ja pyöräliikennettä laadukkailla infrahankkeilla. Kannustamme myös parhaiden käytäntöjen jakamiseen kuntien välillä – se auttaa tekemään kestävästä liikkumisesta totta matalammalla kynnyksellä. Kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistävät hankkeet ovat konkreettista ilmasto- ja ympäristötyötä, josta hyötyy jokainen suomalainen”, sanoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki Traficomista.Mukana monenlaisia kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta lisääviä hankkeitaAvustuksella tuettiin ensisijaisesti hankkeita, joilla vaikutetaan vähentävästi liikenteen päästöihin sekä lisätään kävely- ja pyöräilymatkojen määrää ja kulkutapaosuutta parantamalla arkikävelyn ja -pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta.Tukea saaneet hankkeet parantavat kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Niissä rakennetaan muun muassa paikallista tai seudullista pyöräilyn pääväylää, uuden tieliikennelain mukaisia pyöräkatuja, kävelykatuja, kävely- ja pyöräilysiltoja sekä katoksellisia ja/tai runkolukittavia pyöräpysäköintejä. Lisäksi hankkeissa toteutetaan kävelyn tai pyöräliikenteen opasteita sekä erotellaan kävely ja pyöräily toisistaan omille väylilleen. Valittuja hankkeita yhdistää laadukkaiden olosuhteiden kehittämisen lisäksi hakijatahon osoittama sitoutuminen kävelyn ja pyöräilyn pitkäjänteiseen edistämiseen.Tiedote 2.7.2020: Kunnille 31,5 miljoonaa euroa valtionavustusta kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseen
Tiedote 15.1.2020: Fossiilittoman liikenteen tiekartta lausunnoille – kolme vaihetta kohti ilmastoystävällistä liikkumista
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustukset – tukea saaneet hankkeet
Valtioneuvoston julkaisuarkisto: Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö ehdottaa naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävää yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Raportoija seuraisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta, uhrien oikeuksien toteutumista ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Lisäksi raportoija seuraisi ja arvioisi naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimenpiteitä.Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan lakia yhdenvertaisuusvaltuutetusta muutettaisiin siten, että yhdenvertaisuusvaltuutetun uudeksi tehtäväksi säädettäisiin toimiminen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana yhdenvertaisuusvaltuutettu antaisi ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja sekä laatisi ja teettäisi selvityksiä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei raportoijan tehtävässä antaisi oikeudellista apua tai neuvontaa yksittäisessä asiakastilanteessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittelisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös kertomuksissaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle ja osallistuisi aihetta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.Tavoitteena perustaa itsenäinen ja riippumaton raportoijan tehtäväSuomessa ei ole itsenäistä ja riippumatonta viranomaista, joka seuraisi keskitetysti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia toimenpiteitä, kansallisen lainsäädännön toimivuutta, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa laajasti yli sektoreiden rajojen ja raportoisi havainnoistaan päätöksentekijöille. Ehdotus naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamisesta on kirjattu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.– Naisiin kohdistuva väkivalta on kansainvälisestikin tunnistettu ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelma Suomessa. Väkivalta on myös yksi naisiin kohdistuvan syrjinnän muoto. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä edesauttaisi väkivaltaan puuttumista ja uhrien oikeuksien toteutumista, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Lakiluonnos on lähetetty lausunnolle ja hallituksen esitys annetaan kevään aikana. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan 1. heinäkuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastolakia olisi perusteltua vahvistaa sisällyttämällä siihen sitovat valtakunnalliset päästöbudjetit, oikeudenmukaisen siirtymän periaate sekä useita muita velvoitteita ja periaatteita. Tämä käy ilmi 22. tammikuuta julkaistusta selvityksestä, jossa tarkasteltiin nykyisen ilmastolain vahvistamisen eri keinoja.Eri yhteyksissä laaditut skenaariotarkastelut ovat osoittaneet, että päästötavoitteet voidaan saavuttaa aiheuttamatta kohtuutonta taloudellista rasitusta. Keinojen yksityiskohtainen toimeenpano tavoitteiden toteutumiseksi vaatii kuitenkin vielä lisää selvittämistä. Hallitusohjelmassa ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistaminen tunnistettiin yhdeksi mahdolliseksi askeleeksi kohti hiilineutraaliutta.Selvityksessä päästöbudjetteja, kompensaatioita ja nielujen sisällyttämistä hiilimarkkinoihin tarkasteltiin monipuolisesti. Joukkoa muita ehdotuksia arvioidaan loppuraportissa yleisellä tasolla.Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että ilmastolakia olisi perusteltua vahvistaa sisällyttämällä siihensitovat, valtakunnalliset päästöbudjetit ja budjettikaudet,kaikkia päästöjä ja nieluja koskevat, säännöllisesti toistuvat valtakunnalliset suunnitelmat,oikeudenmukaisen siirtymän periaate,päästökompensaatioiden hyödyntämisen periaatteet,velvoite arvioida lait ja valtion talousarviot ilmastonäkökulmasta sekävelvoite kunnille asettaa päästötavoite.Päästöbudjetit vahvistaisivat Suomen ilmastotyön linjaa. Lakiin tehtävät muut lisäykset ja tarkennukset mahdollistaisivat ilmastonäkökulman yhdistämisen myös muihin lakeihin. Tämä tapahtuisi esimerkiksi velvoittamalla viranomaisia ottamaan huomioon ilmastolain mukaisia suunnitelmia päätöksissä, jotka vaikuttavat päästöjen kehittymiseen.Eri maiden tuoreissa ilmastolaeissa on kiinnitetty huomiota oikeudenmukaiseen siirtymään. Vertailumaiden tapaan selvitysryhmä pitää tärkeänä oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen sisällyttämistä Suomen ilmastolakiin. Periaate ei itsessään vähennä päästöjä, mutta se velvoittaisi tarkastelemaan vaikutuksia kaikkiin kansalaisiin ja ohjaamaan päästövähennyskeinoja niin, ettei kukaan ei joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa muutoksesta.Tärkeää on myös kuntien ilmastotyön laajentaminen. Monet kunnat ovat jo toteuttaneet uraauurtavia ilmastotekoja. Velvoittamalla kaikkia kuntia asettamaan päästötavoitteita voidaan edistää hyviä käytäntöjä ja saada kuntalaisia mukaan ilmastotalkoisiin.Selvityksen toteutti monitieteinen tutkimusryhmä, johon osallistui asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, ympäristölakiasiantoimisto Ekroos ja Kiviniemestä, Tyrsky-Konsultoinnista sekä Massachusetts Institute of Technologysta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on huomioitava nykyistä vahvemmin ja johdonmukaisemmin Suomen kehityspolitiikassa ja kansainvälisessä vaikuttamistyössä. Lisäksi kehittyviä maita on tuettava biodiversiteettiä koskevien sopimusten toimeenpanossa. Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n asiantuntijaryhmä, jonka analyysi biodiversiteetin turvaamisesta julkaistiin perjantaina.”On tärkeää, että luonnon monimuotoisuus ja ympäristön suojelu kulkevat ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla kaikessa Suomen toiminnassa. Kehitysyhteistyössä luonnon monimuotoisuuden merkitys ei näy vielä riittävästi politiikkalinjauksissa, eikä varsinkaan käytännössä”, KPT:n jäsentahoista koottu asiantuntijaryhmä linjaa.Asiantuntijaryhmän mielestä on tärkeää, että luonnon monimuotoisuus sisällytetään seuraavaan kehityspolitiikan ylivaalikautisia periaatteita linjaavaan selontekoon sekä läpileikkaavana tavoitteena että neljännen kehityspoliittisen painopistealueen keskeisenä teemana. Näin varmistetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaikessa kehitysyhteistyössä.Kehitysrahoituksesta vain pieni osa kohdistuu biodiversiteettiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 3.9.2020 Onnettomuustutkintakeskuksen riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään koronapandemiasta johtuneita toimia Suomessa, ja päätti samalla käynnistää oman selvityksensä koronakriisijohtamisen kokemuksesta. Selvityksen tekijäksi valittiin konsulttiyhtiö Deloitte.Selvitys kartoitti koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksia tammikuun 2020 alusta kesäkuun loppuun saakka. Laadullinen selvitys toteutettiin henkilöhaastattelujen pohjalta. Selvityksessä haastateltiin suurin osa valtioneuvoston jäsenistä sekä ylimmistä virkamiehistä, COVID-19-koordinaatioryhmän edustajat, oikeuskanslerin viraston virkamiehiä sekä joitakin henkilöitä eduskunnasta.Selvitykseen haastatellut henkilöt kokivat valtioneuvoston kriisijohtamisen toimet ja lopputuloksen keväällä 2020 pääosin onnistuneiksi. Selvityksen mukaan päätöksenteko oli nopeaa ja enimmäkseen oikea-aikaista. Valtioneuvosto priorisoi kriisitilanteen, ja päätöksiä kyettiin valtioneuvostotasolla tekemään pääosin yhteisymmärryksessä, vaikka eri hallinnonaloilla olikin erilaisia suhtautumisia COVID-19-kriisin hallintaan.Selvityksen perusteella valmiuslaki otettiin käyttöön oikeaan aikaan, ja se saatiin myös nopeasti voimaan. Vaikka valmiuslailla koettiin olleen suuri merkitys hyvän lopputuloksen kannalta, se tai muukaan lainsäädäntö ei antanut sellaisenaan täysin sopivia työkaluja kriisinhallintaan.  Haastattelujen perusteella lainsäädäntöä on tältä osin tarpeellista tarkastella ja kehittää.Selvityksen perusteella päätökset tehtiin keväällä vahvasti terveyden ehdoilla. Kehittämisen kohteeksi tunnistettiin perusoikeudellisten, taloudellisten sekä sosiaalisten näkökulmien parempi huomioinen osana kokonaisuutta. Myös alueellisten näkökulmien huomioimista tulisi vahvistaa. Selvityksen mukaan kansalaisviestintä oli yksi isoimmista onnistumisista kevään aikana. Viestintä kansalaisille oli pääosin selkeää, asiapitoista ja avointa. Sitä myös koettiin olleen riittävästi. Viestintä nosti kriisin vakavuuden kansalaisten tietoisuuteen, millä arvioitiin olleen suuri vaikutus epidemian hallitsemiseen. Puutteita oli selvityksen mukaan viestinnän koordinaatiossa, ja viestinnän ja tiedonkulun kehittäminen valtioneuvostossa hallinnonalojen välillä nostettiin kehittämistarpeeksi.Selvityksen mukaan organisoitumisen kriisin torjumiseksi tulisi olla nopeampaa. Tarvitaan selkeät johtamis- ja organisoitumismallit, joita voidaan soveltaa kriisitilanteissa ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Poikkihallinnollinen yhteistyö on haastattelujen perusteella kehityskohde. Lisäksi valtioneuvoston ja sen ulkopuolisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa pitäisi kehittää.Selvityksen perusteella koronapandemian kaltaiseen kriisiin ei oltu varauduttu hyvin. Aikaisemmista harjoituksista saadut opit olivat vain rajoitetusti sovellettavissa tässä kriisissä. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tunnistaa erilaisia kriisejä ja varautua niihin mahdollisimman kattavasti. Selvityksen esiin nostamat kehittämiskohteet annetaan hallitukselle tiedoksi, ja ne otetaan huomioon kriisin jälkeisessä jälleenrakennuksen päätöksenteossa ja tuleviin kriiseihin varautumisen kehittämisessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvoston jäsenet kiirehtivät videokokouksessaan torstaina 21. tammikuuta koronarokotteiden tuotantoa ja jakelua. Keskustelussa painotettiin myös tarvetta estää tehokkaasti uusien ja aiempaa herkemmin tarttuvien virusmuunnosten leviäminen. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Kiireellisimpänä toimena pidetään uusien rokotteiden käyttöön saamista ja rokotusten nopeuttamista. Unionissa on hyväksytty tällä hetkellä kaksi rokotetta, ja lisäksi on neuvoteltu sopimukset neljästä muusta. ”Komission on käytettävä kaikki painoarvonsa, jotta rokotteiden tuotanto ja jakelu saadaan toimimaan paremmin. On myös erittäin tärkeää saada nopeasti hyväksyntä kolmannelle rokotteelle, jota tietojemme mukaan olisi jo varastoissa valmiina”, sanoi pääministeri Marin.Suomi tukee kokouksessakin esillä ollutta ajatusta kehittää yhteinen tai yhteensopiva rokotetodistus. Keskustelussa pidettiin tärkeänä jatkaa kehittämistyötä teknisellä tasolla.Rajanylitysten rajoittaminen ja testaamisen lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä keinoja estää myös uusien, herkemmin leviävien muunnosten tulo esimerkiksi Suomeen, missä niitä on tavattu vielä vähän.Pääministeri Marin muistutti myös, että koronapandemia on ohi vasta, kun virus on voitettu kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi Suomi tukee EU:lta aikanaan yli jäävien rokotteiden tarjoamista lähialueiden ja muiden unionin ulkopuolisten maiden käyttöön. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi yhteenvedossaan yhteisymmärryksen kokouksesta välitettävästä viestistä Aleksei Navalnyin vapauttamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi