Selvitys kartoitti valtioneuvoston COVID-19-kriisijohtamisen kokemuksia

NordenBladet ‚ÄĒ Valtioneuvosto asetti 3.9.2020 Onnettomuustutkintakeskuksen riippumattoman tutkintaryhm√§n selvitt√§m√§√§n koronapandemiasta johtuneita toimia Suomessa, ja p√§√§tti samalla k√§ynnist√§√§ oman selvityksens√§ koronakriisijohtamisen kokemuksesta. Selvityksen tekij√§ksi valittiin konsulttiyhti√∂ Deloitte.Selvitys kartoitti koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain k√§ytt√∂√∂noton kokemuksia tammikuun 2020 alusta kes√§kuun loppuun saakka. Laadullinen selvitys toteutettiin henkil√∂haastattelujen pohjalta. Selvityksess√§ haastateltiin suurin osa valtioneuvoston j√§senist√§ sek√§ ylimmist√§ virkamiehist√§, COVID-19-koordinaatioryhm√§n edustajat, oikeuskanslerin viraston virkamiehi√§ sek√§ joitakin henkil√∂it√§ eduskunnasta.Selvitykseen haastatellut henkil√∂t kokivat valtioneuvoston kriisijohtamisen toimet ja lopputuloksen kev√§√§ll√§ 2020 p√§√§osin onnistuneiksi. Selvityksen mukaan p√§√§t√∂ksenteko oli nopeaa ja enimm√§kseen oikea-aikaista. Valtioneuvosto priorisoi kriisitilanteen, ja p√§√§t√∂ksi√§ kyettiin valtioneuvostotasolla tekem√§√§n p√§√§osin yhteisymm√§rryksess√§, vaikka eri hallinnonaloilla olikin erilaisia suhtautumisia COVID-19-kriisin hallintaan.Selvityksen perusteella valmiuslaki otettiin k√§ytt√∂√∂n oikeaan aikaan, ja se saatiin my√∂s nopeasti voimaan. Vaikka valmiuslailla koettiin olleen suuri merkitys hyv√§n lopputuloksen kannalta, se tai muukaan lains√§√§d√§nt√∂ ei antanut sellaisenaan t√§ysin sopivia ty√∂kaluja kriisinhallintaan.¬† Haastattelujen perusteella lains√§√§d√§nt√∂√§ on t√§lt√§ osin tarpeellista tarkastella ja kehitt√§√§.Selvityksen perusteella p√§√§t√∂kset tehtiin kev√§√§ll√§ vahvasti terveyden ehdoilla. Kehitt√§misen kohteeksi tunnistettiin perusoikeudellisten, taloudellisten sek√§ sosiaalisten n√§k√∂kulmien parempi huomioinen osana kokonaisuutta. My√∂s alueellisten n√§k√∂kulmien huomioimista tulisi vahvistaa.¬†Selvityksen mukaan kansalaisviestint√§ oli yksi isoimmista onnistumisista kev√§√§n aikana. Viestint√§ kansalaisille oli p√§√§osin selke√§√§, asiapitoista ja avointa. Sit√§ my√∂s koettiin olleen riitt√§v√§sti. Viestint√§ nosti kriisin vakavuuden kansalaisten tietoisuuteen, mill√§ arvioitiin olleen suuri vaikutus epidemian hallitsemiseen. Puutteita oli selvityksen mukaan viestinn√§n koordinaatiossa, ja viestinn√§n ja tiedonkulun kehitt√§minen valtioneuvostossa hallinnonalojen v√§lill√§ nostettiin kehitt√§mistarpeeksi.Selvityksen mukaan organisoitumisen kriisin torjumiseksi tulisi olla nopeampaa. Tarvitaan selke√§t johtamis- ja organisoitumismallit, joita voidaan soveltaa kriisitilanteissa ilman merkitt√§vi√§ rakenteellisia muutoksia. Poikkihallinnollinen yhteisty√∂ on haastattelujen perusteella kehityskohde. Lis√§ksi valtioneuvoston ja sen ulkopuolisten viranomaisten v√§list√§ yhteisty√∂t√§ ja tiedonkulkua, kansainv√§list√§ yhteisty√∂t√§ sek√§ yhteisty√∂t√§ yksityisen sektorin kanssa pit√§isi kehitt√§√§.Selvityksen perusteella koronapandemian kaltaiseen kriisiin ei oltu varauduttu hyvin. Aikaisemmista harjoituksista saadut opit olivat vain rajoitetusti sovellettavissa t√§ss√§ kriisiss√§. Tulevaisuuden kannalta on t√§rke√§√§ tunnistaa erilaisia kriisej√§ ja varautua niihin mahdollisimman kattavasti.¬†Selvityksen esiin nostamat kehitt√§miskohteet annetaan hallitukselle tiedoksi, ja ne otetaan huomioon kriisin j√§lkeisess√§ j√§lleenrakennuksen p√§√§t√∂ksenteossa ja tuleviin kriiseihin varautumisen kehitt√§misess√§.

Lähde: Valtioneuvosto.fi


Tags assigned to this article:
SuomitiedotteetuutisetValtioneuvosto

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory