NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelma pyrkii muun muassa vähentämään päästöjä, nostamaan työllisyyttä ja nopeuttamaan hoitoon pääsyä.Ministerityöryhmä asetti keskiviikkona 10. helmikuuta tavoitteet Suomen kestävän kasvun ohjelmalle. Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.Ohjelman tavoitteena onvähentää kasvihuonekaasupäästöjäkasvattaa tuottavuuttanostaa työllisyysastettanopeuttaa hoitoon pääsyäedistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Suomen osuudeksi rahoituksesta arvioidaan nykytiedoin 2,7 miljardia euroa.Tietoa EU:n elpymisvälineen rahoituksesta ja ohjelmistaOhjelma rakentuu neljälle pilarilleSuomen kestävän kasvun ohjelmalla oli alun perin kuusi painopistettä, mutta ministerityöryhmä tarkensi painotuksia. Ohjelma rakentuu nyt neljälle pilarille:1. Vihreä siirtymäVihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. 
Ohjelma vauhdittaa ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa.Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, korkean jalostusarvon biotuotteissa sekä päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Lisäksi pyritään parantamaan energiatehokkuutta sekä nopeuttamaan muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään muun muassa panostuksilla tutkimukseen ja toimilla, jotka saavat liikkeelle mahdollisimman paljon vihreän siirtymän investointeja ja luovat markkinoille kokonaisratkaisuja.2. DigitalisaatioOhjelma vahvistaa digitalisaatiota ja datataloutta julkisissa ja yksityisissä palveluissa, niin että tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Ohjelma tuo turvalliset hyvän arjen palvelut ihmisten saataville koko maassa.Tavoitteena on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä nostaa Suomi maailman kärkimaaksi digitaalisen yhteiskunnan datavetoisten palveluiden ja niiden turvallisten ratkaisujen tuottajana.  Työssä huomioidaan ratkaisut, jotka edistävät liikenteen digitalisoitumista. Ohjelma vahvistaa yhteiskunnan digitaalista siirtymää toimilla, jotka vauhdittavat digi-, teknologia- ja datainvestointeja.3. Työllisyys ja osaaminenOhjelmalla nostetaan työllisyysastetta ja osaamistasoa, jotta kestävä kasvu vauhdittuisi. Tarkoituksena on uudistaa muun muassa työnhaun palvelut asiakaslähtöisiksi ja hyödyntää niissä digitalisaatiota. Lisäksi sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä edistetään työhyvinvointia ja osatyökykyisten työllistymistä. Pitkän aikavälin kasvua edistetään nostamalla niin nuorten kuin aikuistenkin osaamistasoa. Jatkuvaan oppimiseen tulee lisää mahdollisuuksia niin, että opiskelu ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.Ohjelma vahvistaa tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä sekä lisää tutkimus- ja kehitysintensiivisyyttä, jotta kasvu vauhdittuu myös pitkällä aikavälillä.Tavoitteena on vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Tässä työssä on pyrkimyksenä innovatiivisuus ja tutkimustiedon hyödyntäminen.4. Sosiaali- ja terveyspalvelutOhjelma vauhdittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden uudistumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti. Tieto- ja viestintäteknologisin uudistuksin tuetaan palveluiden rakenneuudistusta.Hoitoon pääsyn on tarkoitus nopeutua koko maassa, kun otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. Ohjelma edistää perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että mukana on myös mielenterveys.Tarkoituksena on purkaa koronakriisin aikana syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja.Valmistelijat kuulevat sidosryhmiäSeuraavaksi ohjelman valmistelijat kuulevat sidosryhmiä siitä, miten mahdollisia hankkeita pitäisi asettaa tärkeysjärjestykseen.Valtiovarainministeriö järjestää verkossa sidosryhmätilaisuuksia, joista ensimmäinen on torstaina 11. helmikuuta. Tilaisuuksiin kutsutaan laajasti maakuntien ja alueiden toimijoita, elinkeinoelämää sekä sosiaali- ja terveys-, työllisyys- sekä koulutus- ja tutkimusalaa.Suomi toimittaa alustavan version kestävän kasvun ohjelman suunnitelmasta Euroopan komissiolle 15. maaliskuuta ja lopullisen version 29. huhtikuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseensa pääministeri Sanna Marinin johdolla keskiviikkona 10. helmikuuta.Neuvosto käsitteli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) roolia Suomen kilpailukyvyn perustana sekä tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa laajemmin. Kokouksessa aiheista alustivat työelämäprofessori Martti Hetemäki, toimitusjohtaja Aki Kangasharju, akatemiaprofessori Kari Alitalo, professori Tomi Mäkelä sekä toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.Alustuksissa todettiin, että tuottavuuden kasvun parantuminen Suomessa edellyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämistä, yritysten investointeja ja työn tuottavuuden nousua. Kokouksessa korostettiin pitkäjänteisyyttä TKI-rahoituksen ja toimintaympäristön kehittämisessä. Vakautta ja ennakoitavuutta voitaisiin parantaa pitkäjänteisellä, hallituskausien yli ulottuvalla sitoutumisella TKI-panostuksiin. Tärkeää on myös kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen ja pysyminen Suomessa, toimintaympäristön houkuttelevuus, kasvuun kannustaminen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen.Suomessa on hyvät lähtökohdat tieteen edistämiselle ja hyödyntämiselle yhteiskunnassa. Huomiota on hyvä kiinnittää siihen, miten saamme yhä enemmän ihmisiä kiinnostumaan tieteestä ja oppimisesta, joka kulkee läpi elämän ja miten voimme vahvistaa ihmisten vahvempaa kytkeytymistä tieteeseen.Tutkimus- ja innovaationeuvoston keskustelu liittyi läheisesti useisiin keväällä 2020 hyväksytyn kansallisen TKI-tiekartan toimenpiteisiin. Tiekartassa hallitus on asettanut mm. tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siinä painotetaan myös jatkuvaa oppimista sekä yhteiskunnan voimavarojen ja osaamisen laajapohjaista hyödyntämistä TKI-toiminnassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen metsäneuvosto kokoontui 8. helmikuuta webinaariin, jossa tutkijat ja muut asiantuntijat esittelivät esimerkkien avulla metsäalaan liittyvää tutkimustoimintaa, uusia tuotteita sekä liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215
– a) Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 ja Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksesta eduskunnalle valtion vuoden 2019 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta (EK 48/2020 vp; K 1/2020 vp; K 17/2020 vp) b) Eduskunnan kirjelmään liittyvä kannanottoMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöKatariina Jahkola, hallitusneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 246
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaria Soininen, hallitussihteeri p. 0295 150 072
– Viittomakieliasioiden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 11.2.2021 – 10.2.2025SisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaValtiovarainministeriöPäivi Nerg, alivaltiosihteeri p. 0295 530 149
– Tilastokeskuksen pääjohtajan viran täyttäminenTimo Nuutinen, tietohallintoneuvos p. 0295 530 342
– Turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 11.2.2021 – 31.1.2023Vesa Kulmala, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 548
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission lisätalousarvioesityksestä nro 1 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2021 liittyen komission 25.12.2020 antamaan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Brexit-mukautusvarauksen perustamisestaTomi Voutilainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 453
– Julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.1.2024 päättyväksi toimikaudeksiMaa- ja metsätalousministeriöJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavasta sokerijuurikkaan kuljetustuestaLiikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehtyyn sopimukseen on sovittu eräistä teknisluonteisista muutoksista, joista kyseisen sopimuksen 70 artiklan mukaisen muutospöytäkirjan allekirjoittamista varten haetaan allekirjoitusvaltuudetPäivi-Maria Virta, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 342 185
– Valtioneuvoston asetus audiovisuaalisista palveluista annetun asetuksen muuttamisestaMarieme Korhonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 134
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (COM (2020) 823 final) kyberturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi Euroopan unionin alueella ja direktiivin 2016/1148 kumoamisesta (verkko- ja tie-toturvadirektiivi)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107
– Verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 15.2.2021 – 30.6.2022.Sosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 230/2020 vp; EV 221/2020 vp)Mikko Paunio, lääkintöneuvos p. 0295 163 312
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksesta asetukseksi rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisestaUlla Närhi, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 619
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamisesta kriisivalmiudessa ja -hallinnassa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden osaltaYmpäristöministeriöJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278
– Valtioneuvoston asetus Pohjois-Karjalan maakunnan luonnonsuojelualueista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Bioenergia-ala on tehnyt vuodesta 2014 alkaen yhteistyötä bioenergian käytön energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2014 allekirjoitettu bioenergia-alan energiatehokkuussopimus eli tuttavallisemmin Kutteri on edistänyt toimia, joilla biolämmitysjärjestelmien polttoaineenkulutusta, lämmityskustannuksia ja savukaasupäästöjä voidaan vähentää.Sopimus solmittiin vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteeseen järjestää rakennusten yli 20 kW:n lämmityskattiloille joko pakollisia tarkastuksia tai vaihtoehtoisesti neuvontaa käyttäjille. Varsinainen sopimus päättyi vuodenvaihteessa 2020, mutta työ jatkuu entistä laajempana.Kutteri-sopimuksessa ovat olleet mukana ympäristöministeriön kanssa Bioenergia ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Suomen Omakotiliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä yritystoimijoista Ariterm Oy sekä Laatukattila Oy. Motiva Oy on osallistunut sopimukseen liittyvien hankkeiden ja projektien toimeenpanoon ja kehittämiseen, viestintään sekä vuosiraportin kokoamiseen.Neuvonnalla tarkastuksia parempia tuloksiaSuomessa päätettiin käyttää neuvontamenettelyä, joka nähtiin pakollisia tarkastuksia tehokkaampana keinona parantaa biokattiloiden energiatehokkuutta ja vähentää lämmittäjien kustannuksia. Neuvontamenettelyä sovelletaan muun muassa pientalojen tulisijoihin, pilke- ja pellettikattiloihin sekä hakekattiloihin. Näistä energiankäytöltään suurin ryhmä on pientalojen pilkekattilat.Neuvonnan ja opastuksen päämääränä on ollut energiatehokkuuden parantaminen lämmitysjärjestelmien kunnossapidolla, hyvälaatuisen polttoaineen käytöllä, varaajaa hyödyntämällä ja aurinkolämmön yhdistämisellä järjestelmään. Kattilan omistajat voivat saada selviä kustannussäästöjä, ja puhtaammasta palamisesta syntyy myös vähemmän haitallisia päästöjä. Lisäksi edistetään bioenergian käyttöä ja parannetaan sen kilpailukykyä ja palveluiden hyödyntämistä. Neuvontaa on annettu lehtien sivuilla, messuilla ja internetissä.“Kutteri-sopimuksen vapaaehtoiset toimet lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi ovat osoittautuneet toimiviksi. Tarkoitus onkin jatkaa hyvin toimivia menettelyjä ja alan toimijoiden hyvää yhteistyötä, kun vapaaehtoinen neuvontamenettely laajenee muihinkin lämmitysjärjestelmiin”, toteaa ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.”Yhteistyö Kutterissa on osoittanut valitun neuvontamallin oikeaksi. Suomalaiset voivat parantaa biokattiloiden tehokkuutta yllättävän paljon omilla toimillaan, kun siihen on kannuste. Vanhentuneiden laitteiden uusiminen moderneilla pitäisi olla seuraava iso tavoite kaikilla tasoilla”, kommentoi Kutterin puheenjohtajana toiminut Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä.Suomen Omakotiliitto on sitoutunut osallistumaan neuvontatyöhön myös jatkossa.”Pidämme erittäin tärkeänä, että Suomessa otettiin biokattiloiden energiatehokkuuden parantamisessa käyttöön neuvontamenettely pakollisten tarkastusten sijaan. Neuvontatyö yhteistoiminnalla on ollut tuloksekasta. Asiantuntijuus ja kuluttajaneuvonnan tarpeet on saatu hyvin yhdistettyä Kutteri-toiminnassa”, korostaa liiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.Työ jatkuu laajemmassa foorumissaBiolämmitysjärjestelmien neuvonta jatkuu tänä vuonnakin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin velvoitteiden mukaisesti neuvontaa eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen tehdään laajemman, alan toimijoista kootun neuvontafoorumin kautta, sillä Suomessa on päätetty jatkaa pakollisia tarkastuksia korvaavaa vaihtoehtoista neuvontamenettelyä. Motiva Oy toimii neuvontafoorumin koordinaattorina ja mukaan on kutsuttu sekä rakennusten omistajia edustavat tahot että lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialan organisaatioita.“Viestintää ja neuvontaa eri järjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään Suomessa monessa organisaatiossa. Neuvontafoorumin tavoitteena on tuoda työhön lisää kattavuutta ja vaikuttavuutta vahvan yhteistyön kautta. Neuvontafoorumi tuottaa rakennusten omistajille ja niiden ylläpidosta vastaaville toimijoille ajantasaista tietoa energiatehokkuuden parantamisesta huomioimalla kiinteistön vuoden kulkuun sidotut ylläpitotoimet”, kuvaa toimintaa asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motiva Oy:stä.Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät. Öljylämmittäjille neuvontaa on tarjottu HÖYLÄ-energiatehokkuussopimuksen kautta, ja siinä työ jatkuu edelleen ainakin vuoteen 2025, jolloin nykyinen sopimus päättyy.Neuvontafoorumin toiminta on parhaillaan käynnistymässä; keväällä 2021 toiminta on vauhdissa ja tietoa järjestelmien energiatehokkuuden parantamisesta on tarjolla niin pientaloille, rivi- ja kerrostaloille kuin palvelurakennuksille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on teettänyt selvityksen ruoka-avun toteuttamistavoista, rahoitusmekanismeista ja kuntien roolista. Selvityksen mukaan ruoka-aputoiminta on vähitellen laajentunut, mutta sillä ei ole kansallisesti vakiintunutta toimintamallia.Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa pääosin hävikki- tai ylijäämäruokaa luovutetaan elintarvikejakeluna ja ilmaisina tai vapaaehtoiseen maksuun perustuvina aterioina. Viime vuosina ruoka-avun kehittämistä ja järjestämistä on osaltaan tuettu STM:n koordinoimalla valtionavustuksella.Ruoka-avun järjestämistä arvioitaisiin kolmen eri vaihtoehdon avullaSelvityksessä arvioidaan kolmea vaihtoehtoista koordinaatiomallia ruoka-avun tukemiseksi tulevaisuudessa. Ensimmäisessä mallissa STM vastaisi valtionavustuksen koordinoinnista ruoka-apua järjestäville toimijoille pitkälti nykyisen mallin mukaisesti. Toisessa mallissa STM siirtäisi valtionavustusta ruoka-apua koordinoivalle järjestötoimijalle, joka kanavoisi rahoitusta edelleen muille järjestötoimijoille. Malli edistäisi ruoka-aputoimijoiden yhteistoimintaa. Kolmannessa mallissa ruoka-aputoiminta liitettäisiin sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen uusien hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Näin myös vahvistettaisiin kytköstä alueellisiin sote-palveluihin.Selvityksestä saadun kokonaiskuvan tarkentumisen jälkeen voidaan jatkaa eri rahoitusvaihtoehtojen kartoittamista ja niiden vaikutusten arviointia poliittisen päätöksenteon taustaksi. Ruoka-apu on muutakin kuin leipäjonoja ja jakaa edelleen mielipiteitäSelvityksen mukaan ruoka-apu on paljon muutakin kuin leipäjonoja. Toiminta on monipuolistunut etenkin 2010-luvulla. Toiminta kattaa esimerkiksi yhteisruokailuja, hävikkiterminaaleja, hävikkimarketin ja työllistämistä. Poikkeusajat ovat osoittaneet ruoka-avun merkityksen niin 1990-luvun lamassa kuin koronakriisissä ja se jakaa edelleen voimakkaasti mielipiteitä.  Selvityksessä nähdään, että ruoka-apu ilman jonoja voi sopia hyvinvointivaltioon, mutta siitä ei ole sosiaaliturvan korvaajaksi. Työllisyys on paras köyhyyden ja ruoka-avun tarpeen poistaja. Selvityksen on tehnyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys on mahdollista ulkomailla 7.-10.4.2021. Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla. Filippiineillä kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.4.2021. Kaikkia äänioikeutettuja kehotetaan tilaamaan hyvissä ajoin kirjeäänestysmateriaali, koska koronapandemian johdosta ennakkoäänestys ei välttämättä toteudu suunnitellusti. Kuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa asianomaisessa kunnassa asumiseen – siten pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Suomen edustustoissa tai niiden toimipaikoissa 75 maassa. Yhteensä ennakkoäänestyspaikkoja ulkomailla on 108.Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä edustojen lisäksi suomalaisilla aluksilla, jotka liikkuvat Suomen rajojen ulkopuolella ennakkoäänestysajankohtana.Kuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa asianomaisessa kunnassa asumiseen – siten pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.Oikeusministeriöllä on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta. Se on julkaissut vaalit.fi-verkkosivuilla listan ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloista. Kuntavaaleissa äänioikeutettu voi käyttää äänioikeuttaan myös kirjeäänestyksessä, jonka järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Äänioikeutettua kehotetaan tilaamaan kirjeäänestysmateriaali myös siinä tapauksessa, että hän suunnittelee äänestävänsä ulkomailla varsinaisina ennakkoäänestyspäivinä. Koronapandemian johdosta ennakkoäänestyksen järjestäminen ilmoitetusti ennakkoäänestyspaikassa ei välttämättä toteudu maan viranomaisten joskus lyhyelläkin aikasäteellä ilmoittamien rajoitusten tai sulkujen johdosta. Kirjeäänestyksen määräajat, ohjeet ja materiaalien tilauslomake löytyvät vaalit.fi-sivuilta.Tietoa ennakkoäänestyksestä löytyy myös edustustojen verkkosivuilta.EnnakkoäänestysFilippiineillä voi äänestää ennakkoon seuraavasti:ManilaSuomen kunniakonsulaatti
22nd Floor, Multinational Bancorporation Centre
6805 Ayala Avenue, Makati City
Philippines 1226Ajankohta:Keskiviikko 7.4.2021 klo 10:00-15:00

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Plan International Suomi, Natur och Miljö rf ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry palkittiin oikeusministeriön vuoden 2020 Demokratiapalkinnolla. Teemana oli uudenlaisen vuorovaikutuksen edistäminen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson luovutti palkinnon voittajille tänään.– Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Rakentavalla ja kunnioittavalla yhteiskunnallisella keskustelulla voimme torjua polarisaatiota ja syrjäytymistä yhteiskunnassa. Demokratiapalkinnolla haluamme nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan hyviä käytäntöjä sekä uudenlaisten kansalaisvaikuttamisen muotojen tapoja, Henriksson sanoi.Nyt kuudetta kertaa myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa, ja se jaettiin kolmen toimijan kesken. Määräaikaan mennessä saatiin 33 eri ehdotusta, jotka täyttivät palkinnon kriteerit.Plan International Suomen Muuttajat!-demokratiakasvatushankkeen Tyttöryhmä-koulutusohjelma palkittiin vaikuttamisfoorumin tarjoamisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille Suomeen muuttaneille tytöille ja nuorille naisille. Ympäristöjärjestö Natur och Miljö rf palkittiin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kannustamisesta ja sen tukemisesta erityisesti ympäristöasioissa. Natur och Miljö on toiminut aktiivisesti ja pitkäjänteisesti sen puolesta, että ihmiset voisivat vaikuttaa lähiympäristöönsä.Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vahvistu vanhempana -kokemusasiantuntijatiimi palkittiin vertaistukitoiminnasta, jolla on lisätty yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta. Toiminnalla on tuotu esiin vanhemmuuden moninaisuutta sekä luotu vuorovaikutusmahdollisuuksia sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten vanhempien välille. Palkittavat valitsi raati, johon kuuluivat professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta, artisti Signmark eli Marko Vuoriheimo sekä some-vaikuttaja Maiju Voutilainen.Demokratiapalkinnon 2020 jakaminen on osa kansallista demokratiaohjelmaa. Sen avulla halutaan kiittää kansalaisyhteiskunnan toimijoita, pyritään lisäämään tietoa kansalaisyhteiskunnasta sekä löytämään hyviä käytäntöjä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi. Vuonna 2020 oikeusministeriön yhteistyökumppaneina olivat valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Sitra. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt 41 830 000 euroa yleisavustuksina valtakunnallisille ja alueellisille sekä muille liikuntaa edistäville järjestöille.Vuodesta 2021 alkaen järjestöt on ryhmitelty valtakunnallisiin liikunnan palvelujärjestöihin, lajiliittoihin, muihin valtakunnallisiin liikuntaa edistäviin järjestöihin sekä liikunnan aluejärjestöihin. – Suomalaisten liikuntajärjestöjen valtionavustuksissa ovat voimassa uudet avustuskriteerit. Ne ovat käytössä nyt ensimmäistä kertaa. Valmistelutyötä on tehty tiiviisti viimeisen parin vuoden ajan, tiede-ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoo.– Tavoitteena on ollut selkeyttää ja yksinkertaistaa avustuskriteereitä sekä luoda järjestelmään läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.     
 
Arviointikriteerit on nyt jaettu järjestöryhmäkohtaisiin peruskriteereihin (85 % avustuksesta) ja kaikille yhteisiin vastuullisuuskriteereihin (15 % avustuksesta). Vastuullisuuskriteerien avulla arvioidaan järjestöjen toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, liikuntalain tavoitteiden toteuttamista sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi arvioidaan, miten järjestö noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä. –  On kuitenkin hyvä muistaa, että kriteerien tulee elää ja muuttua ajassa. Näiden kriteerien sisäistä painotusta ja tarvittaessa niiden muuttamista tullaan aika ajoin arvioimaan, ministeri Saarikko jatkaa.Lajiliitoille myönnettiin 23 448 000 euroa. Lajiliitoista suurimmat avustukset saivat Suomen Palloliitto (2,1 milj. euroa), Suomen Voimisteluliitto (1,7 milj. euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1,5 milj. euroa), Suomen Salibandyliitto (1,2 milj. euroa), Suomen Hiihtoliitto (1 milj. euroa) ja Suomen urheiluliitto (1 milj. euroa).Liikunnan palvelujärjestöistä suurimman avustuksen sai Suomen Olympiakomitea 6,6 miljoonaa euroa.Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin yhteensä 3 955 000 euroa. Neljän aluejärjestön avustus nousi: Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, Kainuun Liikunta, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu.Muille liikuntaa edistäville järjestöille myönnettiin yhteensä 5 775 000 euroa. Kolmen järjestön saama avustus nousi: Suomen Latu ry, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto ry ja Suomen Valmentajat ry.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä siitä, miten haitallisia vieraslajeja voidaan parhaiten torjua. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään erilaisia torjuntatoimia ja niiden toteuttajia. Määräaika lausunnoille ja mielipiteille on 22.3.2021. Haitalliset vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkatekijöistä luonnon monimuotoisuudelle, jonka vuoksi niiden torjunta on tärkeä ympäristöteko. Torjuttavat vieraslajit on määritelty EU:n vieraslajiluettelossa sekä Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa. Vieraslajeja on Euroopassa tuhansia, mutta vain osa niistä aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään tarpeellisena. Haitallinen vieraslaji voi joko kokonaan syrjäyttää tai yksipuolistaa alkuperäislajistoa, levittää tauteja tai loisia tai esimerkiksi haitata alueiden virkistyskäyttöä. Lisäksi vieraslajit voivat haitata maa- ja metsätalouden sekä riista-, kala- ja porotalouden harjoittamista. Vieraslajiluetteloon 17 uutta lajia – Aurinkoahven jo laajasti Suomessa luontoon levinnyt
Jokaista vieraslajia varten on määritelty omat torjuntatoimet, jotka löytyvät maa- ja metsätalousministeriön hallintasuunnitelmista. Nyt tarvitaan yksi hallintasuunnitelma lisää, koska EU:n vieraslajiluetteloa on täydennetty 17 uudella lajilla, jotka ovat aurinkoahven, brasilianvesiasteri, haisujumaltenpuu ja japaninhumala, ilmapalloköynnös, kampakiipijäsaniainen, kapinnyppyheinä, kiinanpensasapila, kiinantalipuu, meksikonmeskite, oranssivarrasheinä, poimukellussaniainen, rusopampaheinä, siniakaasia, juovakorallimonni, sekä pihamaina ja uudenseelanninlattana.Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan akvaariokalana tunnettu aurinkoahven on levinnyt Suomessa paljon laajemmalle kuin aiemmin ajateltiin. Lajia on löydetty Varsinais-Suomessa ainakin yhdeksän kunnan alueelta.Luonnonvarakeskus on laatinut hallintasuunnitelmaa varten tuoreen selvityksen, josta käy ilmi näiden 17 lajin levinneisyys Suomessa sekä ehdotuksia niiden kustannustehokkaiksi torjuntakeinoiksi. Tarkoituksena on ohjata vieraslajien torjunta sinne, missä siitä saadaan paras hyöty. Suunnitelmassa kerrotaan miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeja kannattaa torjua sekä mitä viranomaisia ja yhteistyökumppaneita torjunnassa tarvitaan. Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa verkossaVieraslajien torjuntaan tarvitaan viranomaisten lisäksi tavallisia kansalaisia. Omat vieraslajihavainnot voi ilmoittaa vieraslajiportaaliin, joka löytyy osoitteesta vieraslajit.fi. Myös kuntia ja maanomistajia kannustetaan ottamaan vastuu maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Poikkeuksena ovat sellaiset vieraslajieläimet, joita on pidetty lemmikkinä jo ennen kuin laji on otettu mukaan kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Omistaja saa silloin pitää vieraslajilemmikin sen luonnolliseen kuolemaan saakka mutta hänen pitää varmistaa, ettei lemmikki pääse lisääntymään eikä karkaamaan. Lausuntopyyntö Luonnonvarakeskuksen selvitysraportti: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU-luettelon toisen täydennysluettelon lajeille Vieraslajit.fi –sivusto Vieraslajien hallintasuunnitelmat I, III ja III

Lähde: Valtioneuvosto.fi