NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja uhkatilanteisiin parannetaan yhdenmukaistamalla toimijoiden valmiussuunnittelua ja tilannekuvan muodostamista. Valmiussuunnittelua koskevat terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutokset ovat tulossa voimaan 1.3.2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 12. helmikuuta.

Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuus valmiuslain mukaisesti tehdä alueellisia ja paikallisia valmiussuunnitelmia säilyy jatkossakin. Monivuotisen, vaiheittain etenevän työn tuloksena on tarkoitus saada valmiussuunnittelu ja tilannekuvan luominen valtakunnallisesti perustumaan yhtenäisiin malleihin. Tästä on apua paikalliselle, alueelliselle sekä valtakunnalliselle valmiustyölle ja tilannekuvan ylläpitoon. Kansallinen riskinarviointi valmiussuunnittelun pohjana

Valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun pohjana on kansallinen riskinarviointi, joka uusitaan kolmen vuoden välein. Kansallisessa riskinarviossa sovitaan poikkihallinnollisesti yhteiskunnan keskeiset häiriötilanteet ja niiden uhkat, joihin eri toimialojen on varauduttava.

Kansallisen riskinarvion sisältämät häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Kaikki kyseiset häiriötilanteet ja riskit koskettavat suoraan tai välillisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja toimijoita.

Uuden lainsäädännön mukaan valtakunnallisesti yhtenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua ohjaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit viidellä maantieteellisellä erityisvastuualueella. Erityisvastuualueet toimivat keskenään yhteistyössä ja yhtenäisin periaattein siten, että valmiussuunnittelusta muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon tilannekuvaa kerätään samoin viiden erityisvastuualueen mallilla. Tilannekuvaa varten kootaan tietoja muun muassa palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalvelujen toiminnasta.

Myös sosiaalihuollon varautumista vahvistetaanYhtenäinen valmiussuunnittelu ja tilannekuvan muodostaminen kuuluvat myös sosiaalihuollon toimintaan. Sosiaalihuoltolakiin lisätään valmiuslain säännöstä vastaava yleinen varautumisvelvoite.  Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhtenäinen valmiussuunnittelu toteutetaan niin, että sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat yhteisen suunnitelman keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on aiempaan tapaan omalla alueellaan koottava ja analysoitava tietoa sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen. Tilannekuvan yhtenäisyyttä luodaan jatkossa siten, että keskussairaalakaupunkien sosiaalihuolto yhteen sovittaa sosiaalihuollon tilannekuvaa alueittain.

Lainsäädännön kehittämistarpeet on todettu jo ennen koronaviruspandemian alkua. Pandemia on kuitenkin korostanut kehittämistyön tarvetta ja tuonut esiin muun muassa materiaalisen varautumisen tärkeyden.

NordenBladet — Hallitus on 11. helmikuuta 2021 asettanut verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää kotimaisten viestintäverkkojen turvallisuutta ja toimia viranomaisten päätöksenteon tukena. Neuvottelukunnan toimikausi alkaa 15. helmikuuta 2021 ja päättyy 30. kesäkuuta 2022.

Verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata viestintäverkkojen ja viestintäteknologian kehittymistä sekä tehdä ehdotuksia verkkoturvallisuuden parantamiseksi. Neuvottelukunta voi käsitellä myös muita valtioneuvoston osoittamia kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

– Neuvottelukunta vahvistaa kyberturvallisuuden yhteistyötä ja laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Kansallinen turvallisuus on taloudellisen menestyksen ehto. Suomen edistyksellinen malli on jo herättänyt suurta kiinnostusta maailmalla, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Taustalla EU:n 5G-suuntaviivat
Neuvottelukunnan taustalla on Suomen puheenjohtajuuskaudella tehty EU:n yhteinen riskiarvio 5G-verkkojen turvallisuudesta ja tammikuussa 2020 annettu EU:n 5G-työkalupakki, joka sisältää suositukset 5G-turvallisuuden parantamiseksi. Neuvottelukunta perustuu vuoden 2021 alussa voimaan tulleisiin sähköisen viestinnän palveluista annetun lain uusiin säännöksiin, jotka ovat osa EU:ssa laadittujen yhteisten suuntaviivojen ja työkalupakin toimeenpanoa Suomessa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Laura Vilkkonen ja varapuheenjohtajana kybersuurlähettiläs Janne Taalas ulkoministeriöstä.Työryhmässä on edustajat puolustusministeriöstä, sisäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Lisäksi työryhmässä on edustajat Liikenne- ja viestintävirastosta, Suojelupoliisista, Puolustusvoimista ja Suomen erillisverkot Oy:stä. Lisäksi edustettuna ovat teleyritykset Elisa Oyj, Telia Finland Oyj, DNA sekä Ficom ry.

NordenBladet — Valtioneuvosto ja ympäristöministeriö ovat tänään antaneet asetukset, joilla eri puolille Pohjois-Karjalan maakuntaa perustetaan valtion maille yhteensä 174 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 36 500 hehtaaria. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa, ja ne on jo aiemmin osoitettu luonnonsuojelukäyttöön.”Olen iloinen Pohjois-Karjalan uusista luonnonsuojelualueista, jotka ovat luontoarvoiltaan merkittäviä ja turvaavat luonnon monimuotoisuustta. Alueet ovat monipuolisia ja merkittäviä soiden ja pienvesien sekä vanhojen metsien ja harjumetsien luontotyyppien ja lajiston suojelualueita. Monet alueet ovat merkittäviä myös lähiluontokohteina. Luonnon suojelun lisäksi alueet palvelevat jatkossakin luonnossa liikkujia,” ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Valtioneuvoston asetus koskee 66 aluetta, joiden koko vaihtelee sadasta hehtaarista suurimman Koitajoen luonnonsuojelualueen ollessa jopa 3500 hehtaarin laajuinen. Yhteensä näiden alueiden pinta-ala on noin 33 900 hehtaaria. Samalla ympäristöministeriö on antanut toisen asetuksen 108 suojelualueesta, jotka ovat kooltaan edellisiä pienempiä. Näitä alueita on noin 2 500 hehtaaria. Luonnonsuojelualueita sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan kaikissa kunnissa, painottuen kuitenkin maakunnan itä- ja pohjoisosiin. Kaksi suojelualueista sijaitsee osin Kainuun maakunnassa Kuhmon kaupungin ja Sotkamon kunnan alueella sekä yksi osin Etelä-Karjalan maakunnassa Parikkalan kunnassa.Alueet kuuluvat pääosin eri valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi mukana on useita Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman METSOn puitteissa valtiolle hankittuja alueita.Uusilla luonnonsuojelualueilla huomattavat luonnonarvotNyt perustetut luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisesti Pohjois-Karjalan maakunnan lehtoja, vanhoja metsiä, soita, lintukosteikkoja sekä ranta- ja saaristoluontoa. Alueilla on myös perinnemaisemia ja kulttuuriperintöarvoja.Laajimpia suojelualueista ovat Kesonsuon, Koitajoen, Mujejärven, Murtovaaran, Paistinvaaran, Patvin, Petkeljärvi-Putkelanharjun, Puohtiinsuon ja Ukonsärkkä-Jäkäläkankaan luonnonsuojelualueet. Valtaosa näiden alueiden pinta-alasta kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Niissä on osia myös useista eri luonnonsuojeluohjelmista.Rauhoitusmääräyksillä turvataan alueiden luonnonarvojaPerustamisasetusten myötä alueilla tulevat voimaan luonnonsuojelulain mukaiset, valtion luonnonsuojelualueita koskevat rauhoitusmääräykset. Niiden tavoitteena on suojelualueen luonnontilan säilyttäminen ja luontaisen kehityksen turvaaminen.Luontoa muuttava toiminta ei ole alueilla sallittua, mutta jokamiehenoikeudet ovat voimassa normaaliin tapaan. Luonnonsuojeluun liittyvien tavoitteiden ohella alueet palvelevat jatkossakin ulkoilua, retkeilyä, opetusta ja tutkimusta. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelualueiden perustamisasetus ei sisällä liikkumista koskevia rajoituksia.Metsästystä eri muodoissa sallitaan noin 93 %:lla valtioneuvoston asetuksella perustettavien suojelualueiden pinta-alasta. Valtaosalla valtioneuvoston asetuksella perustetuista suojelualueista on sallittua metsästää hirveä, metsäjänistä, rusakkoa sekä villisikaa, osalla myös metsäkanalintuja, kettua sekä pienpetoja minkkiä ja supikoiraa. Metsähallitus voi luonnonsuojelulain nojalla lisäksi myöntää luvan hirvenajoon sekä vieraslajien ja vahinkoa aiheuttavien pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien poistamiseen kaikilla perustetuilla luonnonsuojelualueilla.Asetukset tulevat voimaan 1.5.2021. Nykyisten metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi alueilla jatkua 31.12.2023 saakka.Kohdekohtaiset tiedot valtioneuvoston asetuksella suojelluista alueista (metsa.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt valtiotieteiden tohtori Markus Sovalan Tilastokeskuksen pääjohtajaksi. Sovala siirtyy tehtävään valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorin tehtävästä.”Tiedon strateginen merkitys on digitalisaation vuoksi kasvanut, koska siitä saadaan nyt enemmän toiminnallisia hyötyjä irti. Tilastokeskus on tietoalan suurtoimija sekä yksi maailman vanhimpia ja arvostetuimpia tilastotaloja. On erittäin kiinnostavaa päästä vetämään huippuammattilaisista koostuvaa joukkuetta. Yrityksien hallussa on paljon informaatiota – toivottavasti löydämme yhteisiä intressejä. Tärkeä kehittämissuunta on lisäksi tiimiytyä muiden digi- ja tietoviranomaisten kanssa myös aluetasolla”, arvioi Sovala.Sovalan mukaan nykyisissä poikkeusoloissa on opittu paljon uutta työstä ja sen tekemisestä: ”Etätyö ja monipaikkainen työ jäävät varmasti aiempaa vahvemmin käytännöiksi. Meillä on hieno mahdollisuus yhdistää työtä ja vapaa-aikaa aiempaa joustavammin – ei hukata sitä.”Sovala työskentelee tällä hetkellä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorina. Tätä ennen Sovala on työskennellyt muun muassa muutosjohtajana Uudenmaan liitossa, valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkönä ja apulaisbudjettipäällikkönä, neuvonantajana Maailmanpankissa sekä ohjelmajohtajana kauppa- ja teollisuusministeriössä.Tilastokeskus on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka tehtävänä on yhdistää tieto tilastoiksi ja tietopalveluiksi kansalaisten, yritysten, julkishallinnon ja tutkimustoiminnan käyttöön. Tilastokeskus koordinoi kansallista tilastotointa sekä osallistuu ja koordinoi Suomen kansainvälistä tilastoyhteistyötä. Sovala nimitettiin tehtävään 1.3.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen audiovisuaalisia palveluita koskevan asetuksen muuttamisesta. Muutoksella lisätään yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointia koskevalle listalle miesten urheilutapahtumia vastaavat naisten tapahtumat.Valtioneuvoston antoi asetuksen 11. helmikuuta 2021, ja se tulee voimaan 1. maaliskuuta 2021.Lista koostuu urheilutapahtumista, joiden lähetykset on televisioitava Suomen alueelle siten, että merkittävä osa yleisöstä voi seurata niitä maksutta kokonaan tai osittain joko suorina tai nauhoitettuina lähetyksinä.Yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia ovat:1) Kansainvälisen olympiakomitean järjestämät kesä- ja talviolympialaiset;2) Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämien miesten ja naisten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;3) Euroopan jalkapalloliiton järjestämien miesten ja naisten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;4) Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämät miesten ja naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut;5) Kansainvälisen hiihtoliiton järjestämät pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut;6) Kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut;7) Euroopan yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut.Edellä olevan listan miesten ja naisten jalkapallon MM- ja EM-loppuotteluiden avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä jääkiekon miesten ja naisten MM-kisojen välierä- ja loppuottelut on lähetettävä kokonaan suorina lähetyksinä. Myös molempien lajien Suomen maajoukkueen ottelut on lähetettävä suorina.Asetukseen tehdään samalla myös audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin edellyttämät muutokset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää uuden valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin, jonka tavoitteena on vähentää oppilaiden koulupoissaoloja perusopetuksessa. Valtakunnallinen kehittämistyö käynnistyi 11.2. webinaarissa, jonka avasi opetusministeri Jussi Saramo.Valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön ensisijaisena tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja tavoittamaan oppilaita, joilla on pitkittyneitä poissaoloja. Mallin avulla luodaan myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen vuosiluokkien 5. – 9. oppilaat ja heidän kanssaan työskentelevä koulujen henkilökunta. Sitouttavan kouluyhteisötyön malli on myös osa tammikuussa julkaistua kiusaamisen ehkäisemisen toimenpideohjelmaa.– Sitouttavan kouluyhteisötyön avulla pyrimme varmistamaan, että kouluissa on riittävästi kasvatuksellista henkilökuntaa, jotka voivat olla mukana ratkaisemassa ongelmatilanteita sekä vahvistamassa kodin ja koulun välistä yhteistyötä ennen kuin ongelmat pääsevät muuttumaan vakavammiksi. Pitkittyessään koulupoissaolot lisäävät merkittävästi syrjäytymisriskiä, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.erityisavustaja Niina Jurva, puh. 0295 330 132kehittämispäällikkö Johanna Sergejeff, puh. 02953 30411opetusneuvos Minna Polvinen, puh. 02953 30262Yksikön johtaja Hannele Seppälä, Karvi, puh. 029 533 5550Sitouttava kouluyhteisötyö
Kiusaamisen ehkäisemisen toimenpideohjelma
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on 11.2.2021 lähettänyt nimeämispyynnön osallistumisesta itäisen suunnan raidehankkeen edistämistä koskeviin neuvotteluihin.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1.2021. Ministerivaliokunnan puoltamien linjausten mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi.Hankeyhtiön tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Neuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.Hankeyhtiön perustamisedellytykset olisivat yhdenvertaiset Suomi-rata Oy:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n kanssa. Valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 prosentin osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannuksista sekä muista hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta. Tätä ennen käytävät neuvottelut ovat ehdollisia eduskunnan päätökselle määrärahan käyttämisestä. Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuotaisiin myös myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.Linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä.Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo saavansa tietää, jos myös muut kuin nimeämispyynnön jakelussa mainitut tahot ovat halukkaita osallistumaan hankeyhtiöiden perustamisneuvotteluihin. Ministeriö toivoo nimeämiset viimeistään 18.2.2021 klo 12.Neuvotteluryhmän työ käynnistyy mahdollisimman pian neuvotteluihin osallistuvien tahojen kartoituksen jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 5 500 hehtaaria metsää METSO-ohjelman kautta. Lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla turvattiin metsäelinympäristöjä noin 3 500 hehtaaria ja yksityismetsissä tehtiin luonnonhoitotöitä yli 128 hehtaarilla. METSO-ohjelma on vapaaehtoisuuteen perustuva suojeluohjelma, jonka kautta metsänomistajat voivat suojella metsänsä korvausta vastaan. Lisäksi ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja.METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tavoitteena on sopia ympäristötukisopimuksia ja tehdä luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaarille talousmetsää.Vuoden 2020 loppuun mennessä suojelutavoitteesta oli saavutettu 82 prosenttia eli 79 052 hehtaaria. Luonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuen tavoitteesta oltiin saavutettu 63 prosenttia eli 51 486 hehtaaria. Vuonna 2020 maanomistajille maksettiin korvauksia monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä yhteensä 43,4 miljoonaa euroa. Suojeltuihin hehtaareihin lasketaan mukaan 13 000 hehtaaria Metsähallituksen entisiä talousmetsiä, jotka siirrettiin vuonna 2014 luonnonsuojeluun. METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa (luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen v. 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua) METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessaVapaaehtoisen suojelun rahoitus lisääntyiEduskunta suuntasi viime vuoden lopulla lisää rahaa metsiensuojeluun. METSO-ohjelma sai kahdeksan miljoonan euron lisärahoituksen kohteiden pysyvään suojeluun ja 2,5 miljoonan euron lisärahoituksen ympäristötukisopimuksiin ja luonnonhoitohankkeisiin. Lisäksi vanhojen metsien suojeluun panostetaan erillismäärärahalla Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella. Pysyvään suojeluun saatiin vuonna 2020 noin 800 hehtaaria enemmän kuin vuonna 2019. Suojelupinta-ala kasvoi ennätyksellisen paljon Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla.  ”On hienoa, että niin moni suomalainen on innostunut suojelemaan omia metsiään ja näin varmistanut monen uhanalaisen lajin elinympäristön säilymisen. Vaikka olemme lisänneet METSOn rahoitusta, olisi sille kysyntää vieläkin enemmän. On selvää, että metsiensuojelulle on varattava tulevaisuudessa entistä vahvemmat resurssit koko Suomeen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ympäristötukisopimuksia solmittiin ennätyksellisen paljonKymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia solmittiin vuonna 2020 lähes 50 prosenttia suuremmalle pinta-alalle kuin vuonna 2019. Suuri kasvu johtui rahoituksen lisäämisestä sekä Suomen metsäkeskuksen erityisestä panostuksesta METSO-ohjelmaan. Ympäristötukisopimusten pinta-ala kasvoi eniten Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa.”METSO-ohjelma on osoittanut, että vapaaehtoinen suojelu on metsänomistajille mieluinen keino metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Rahoituksen lisäys ja toimialan panostus ja aktiivisuus ovat mahdollistaneet tässä hyvän suunnan, jonka toivon jatkuvan”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Panostukset monimuotoisuuden turvaamiseen jatkuvat METSO- ja Helmi-ohjelmissaMETSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi vähintään 4 500 hehtaaria vuonna 2021. Suojeluun on käytettävissä 35 miljoonaa euroa, joka riittää tavoitteen saavuttamiseen. Suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet. Ympäristötukisopimuksia on tavoitteena tehdä 3 550 hehtaarille ja luonnonhoitohankkeita 250 hehtaarille. Näihin on käytettävissä yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2025 mennessä pysyvän suojelun tavoitteisin pääseminen onnistuu nykyisellä rahoitustasolla, mutta ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta METSO-ohjelman tavoitteesta saadaan toteutettua noin 83 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen kokonaisuudessaan edellyttäisi, että rahoitustaso kaksinkertaistetaan.METSO-ohjelman rinnalla toimii Helmi-elinympäristöohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta metsien lisäksi myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa. Ympäristöministeriö tiedottaa Helmi-ohjelman vuoden 2020 tuloksista 16.2. Helmi-ohjelman tavoitteet ja METSO-ohjelman jatko vuoteen 2030 viedään toukokuussa valtioneuvoston päätettäväksi.METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka käytännön toteutuksesta vastaavat ELY-keskus ja Suomen metsäkeskus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen. Uudistus koskee ensimmäisenä tänä keväänä peruskoulunsa päättäviä nuoria. Opetus- ja kulttuuriministeriö viestii uudistuksesta nuorille sosiaalisessa mediassa. Perusopetuksen päättävät nuoret saavat tietoa myös kotiin.Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan 1. elokuuta 2021, mutta hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset astuivat voimaan jo 1. tammikuuta 2021. Hakeutumisvelvoite tarkoittaa, että kaikki tämän hetken 9-luokkalaiset hakeutuvat toisen asteen koulutukseen yhteishaussa 23.2.–23.3.21 tai muulla tavoin.Opetusministeri Jussi Saramo vierailee kevään aikana kouluissa Teamsin välityksellä ja vastaa oppilaiden kysymyksiin. Oulun Kaukovainion koulussa 15. helmikuuta klo 10–10.45 järjestettävä kyselytunti striimataan suorana opetus- ja kulttuuriministeriön YouTube-kanavalla.Opetusministeri Saramo pitää kyselytunteja nuorille myös opetus- ja kulttuuriministeriön Instagramissa. Ensimmäinen kyselytunti järjestetään 22. helmikuuta. Kysymyksiä voi lähettää edellisenä päivänä Instan kautta.Opetus- ja kulttuuriministeriö lähettää 9-luokkalaisille nuorille ja heidän huoltajilleen tietoa uudistuksesta myös kotiosoitteisiin.Tietoa uudistuksesta verkossa:
opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetushallitus 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 10. helmikuuta koronatestausstrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittämisestä. Testausstrategia laadittiin alun perin viime keväänä, ja sitä on päivitetty kerran aiemmin elokuussa 2020.Tavoitteena on, että uudet tartunnat, altistuneiden ketjut ja virusmutaatiot pystytään tunnistamaan nykyistäkin nopeammin. Tällöin virustartuntojen leviäminen eteenpäin voidaan rajoituksilla ja karanteeneilla ehkäistä nykyistä tehokkaammin. Testaamisen päivitetyt tavoitteet ja toimenpiteetTestiin tulee edelleen päästä yhden vuorokauden sisällä, ja tuloksen on valmistuttava vuorokaudessa. Positiivisesta löydöksestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian jäljitystyötä tekevälle taholle, jotta altistuneet voidaan kartoittaa ja asettaa karanteeniin nopeammin. Kaikki yhtenäisten kriteerien mukaisesti laaditut koronatestilähetteet hyväksytään julkisessa terveydenhuollossa tehtäviksi ja kustannettaviksi. Testauskapasiteettia laajennetaan tarvittaessa alueellisilla yhteistyösopimuksilla yksityisten palveluntuottajien kanssa ja valtion rahoituksella. Näytteenottotapojen ja –paikkojen riittävä määrä ja helppo saavutettavuus varmistetaan. Liikkuvia tai kohdennettuja matalan kynnyksen testauspaikkoja perustetaan alueille tai väestöryhmille, joilla on todettu runsaasti tartuntoja ja on epäily siitä, että tavanomaisten testauspalveluiden piiriin ei hakeuduta riittävästi. Testaamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän pikatestejä.Testiin pääsyn kriteereiden päivitysTestauskapasiteetti kohdennetaan ensisijaisesti oireisten henkilöiden testaamiseen, mutta myös oireettomia tulee testata aina kun se arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi. 
Mahdollisesti muuntuneen viruskannan aiheuttamat tautitapaukset on tutkittava ja tartuntaketjut selvitettävä viiveettä. Kaikki ulkomailta Suomeen saapuvat tai palaavat ohjataan rajanylityspaikoilla testeihin erillisten toimintamallien mukaisesti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi