NordenBladet — Tulevana viikonloppuna laaja joukko eri väestöryhmiin kuuluvia henkilöitä on edustettuna sananvapautta käsittelevässä kansalaispaneelissa. Paneeli keskustelee ja tekee ehdotuksia toimista, joilla voitaisiin suojata julkisissa ammateissa toimivia henkilöitä vihapuheelta ja turvata vapaa mielipiteen ilmaisu. Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk) toteuttaa puntaroivan kansalaispaneelin valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta.Kansalaispaneeli perehtyy tutkimustietoon ja eri näkemyksiin sekä keskustelee toimenpiteistä, joilla voitaisiin ehkäistä vihapuhetta ja maalittamista Suomessa. Kansalaispaneelin johtopäätökset ja suositukset julkaistaan raportissa, joka luovutetaan kuntaministeri Sirpa Paaterolle maaliskuussa.
Kansalaispaneeli koostuu 35 jäsenestä, jotka ovat eri ikäisiä, eri sukupuolia edustavia ja moninaisista taustoista tulevia henkilöitä ympäri Suomea. Åbo Akademi lähetti vuoden 2020-2021 vaihteessa kutsun väestörekisterin pohjalta satunnaisotannalla valikoituneille 3000 täysi-ikäiselle suomalaiselle. Kansalaispaneeli on osa OECD:n käynnissä olevaa arviointia Suomen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta sekä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua julkiseen päätöksentekoon Suomessa.  Julkinen hallinto voi hyödyntää paneelin työn tuloksia monella tapaa. Esimerkiksi kansallinen demokratiaohjelma 2025 tukee kokeiluja, jotka lisäävät väyliä osallistua julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnan toimintaan. Joulukuussa 2020 julkaistun Avoimen hallinnon strategian yksi keskeinen painopiste on avoimen hallinnon rooli vuoropuhelun vahvistajana yhteiskunnassa. Tavoitteena on tuoda dialogit vahvemmin hallinnon toimintatavaksi ja vahvistaa vuorovaikutuksellista ammattitaitoa julkisella sektorilla. Kansalaispaneeli esittää suosituksia sananvapauden edistämiseksi Kansalaispaneelin jäsenet ovat saaneet etukäteen taustatietoa sananvapaudesta Suomessa. Jäsenet kuulevat viikonlopun aikana sekä asiantuntijoiden että vihapuheen uhrien alustuksia aiheesta. Lisäksi he perehtyvät puntaroivan keskustelun ja kriittisen ajattelun periaatteisiin. Tämän jälkeen kansalaispaneeli keskustelee ratkaisuehdotuksista ja muotoilee niistä konkreettiset suositukset. Lopuksi äänestetään suosituksista.  Kansalaispaneelin työskentelyn avaavat torstaina 11. helmikuuta virtuaalisesti kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Lauri Finér ja finanssineuvos Katju Holkeri valtiovarainministeriöstä. Avaustilaisuuden tallenteeseen ja esitykiin sekä kansalaispaneelin jäsenten käytössä olleisiin taustatietoihin voi tutustua verkossa tilaisuuden jälkeen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötä ja tiedonvaihtoa siviilivalmiuteen, varautumiseen ja pelastustoimeen liittyvissä asioissa. Sisäministerit Maria Ohisalo ja Mikael Damberg allekirjoittivat 10.2. Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyölinjauksen yhteistyön tiivistämisestä.− Ruotsi ja Suomi ovat pitkään olleet läheisiä yhteistyökumppaneita, mikä luo vahvan pohjan yhteistyön tiivistämiselle. Turvallisuuteemme kohdistuvia yhteisiä haasteita ovat esimerkiksi lähialueemme muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja keskinäisriippuvaisen yhteiskunnan haavoittuvuudet. Yhteinen tavoitteemme on, että maidemme välistä yhteistyötä siviilivalmiuden, varautumisen ja pelastustoimen aloilla vahvistetaan entisestään, jotta yhdessä voisimme vastata kohtaamiimme moninaisiin uhkakuviin, ministerit Ohisalo ja Damberg sanovat.Siviilivalmiudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, väestön perushuolto ja valtion toimintakyky kriisitilanteessa. Sisäministeriön alaan kuuluvia kokonaisuuksia ovat erityisesti pelastustoimi ja väestönsuojelu. Sisäministeriö osallistuu omalta osaltaan muun muassa huoltovarmuuteen sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin (CBRN) liittyviin toimiin.Tiiviimpi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista ja tuo synergiaetujaSuomella ja Ruotsilla on samantyyppisiä kokemuksia uhista, riskeistä ja haavoittuvuuksista. Yhteiskunnan kriisinkestävyys on kunkin maan omalla vastuulla, mutta syvempi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista, tuo synergiaetuja ja antaa paremman mahdollisuuden suunnitella, harjoitella ja olla valmiudessa erilaisia kriisitilanteita varten. Yhteistyön syventäminen luo myös paremmat edellytykset tarjota ja vastaanottaa kahdenvälistä apua ja tukea tehokkaasti. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää myös materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden aloilla sekä CBRNE-tilanteita varten suunniteltavien resurssien kehittämisessä.Maiden välillä on jo paljon yhteistyötä siviilivalmiuteen, pelastustoimeen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Pohjoismaisesta yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä voi mainita pelastustoimen ja varautumisen Haga-yhteistyön, jonka puheenjohtajana Suomi toimii tänä vuonna. Myös kahdenvälinen pelastustoimen yhteistyö on jatkuvaa ja esimerkiksi Tornionjokilaaksossa päivittäistä.Siviilivalmiuden useilla osa-alueilla Suomi-Ruotsi -yhteistyössä on kuitenkin paljon kehittämispotentiaalia ja vahvempaa yhteistyötä tarvitaan. Yhdessä Suomi ja Ruotsi voivat vaikuttaa ja toimia vahvemmin niin Euroopan unionissa (esim. EU:n pelastuspalveluyhteistyö) kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä (esim. Naton kumppanuusohjelma). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Matkailutoimialojen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet vuosien 2015–2019 aikana. Neljän peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen koronapandemia pysäytti matkailun keväällä 2020. Matkailun toipumisen arvioidaan kestävän muutaman vuoden, ja siinä valtteja ovat kestävyys ja turvallisuus.Tiedot selviävät matkailun toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 10.2.2021. Vuonna 2019 matkailualalla toimi Suomessa noin 29 000 yritystä, jotka työllistivät suoraan 119 000 työntekijää. Toimialan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 yli 21 miljardia euroa.– Toimialaraportin luvut kuvaavat tilannetta ennen koronapandemiaa ja osoittavat, että Suomessa matkailulle on kysyntää. Kuten kaikki tiedämme, korona on vaikuttanut matkailuun dramaattisesti, mutta Suomella on kuitenkin useita vahvuuksia alalla. Olemme turvallinen maa ja voimme erottua myös kestävyydellä, raportin koonnut toimialapäällikkö Lea Marski Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sanoo.Vuonna 2019 henkilöliikenne ja sitä palveleva toiminta oli liikevaihdoltaan matkailun toimialaryhmistä suurin, mutta ravitsemistoiminta oli suurin työllistäjä. Viime vuosien aikana matkailualalla aloittaneiden yritysten määrä on kasvanut maltillisesti.Matkailualat muodostavat 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Matkailu tukee alueiden kehittämistä erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella ja vahvistaa siten tasapainoista aluerakennetta.Koronapandemia on ajanut matkailutoimialan kriisiinVuoden 2020 keväällä koronapandemia ja sen leviämisen estämiseksi asetetut matkustusrajoitukset romahduttivat matkailun. Rajoitustoimilla on onnistuneesti vähennetty sairauden leviämistä, mutta samaan aikaan erityisesti matkailuala on kärsinyt tilanteesta taloudellisesti pahoin.Matkailuyritysten liikevaihto on laskenut voimakkaasti, ja alalla on jouduttu lomauttamaan henkilöstöä moninkertaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Valtio on suunnannut yrityksille erilaisia tukivälineitä koronakriisin haittojen torjumiseksi.Arvioiden mukaan matkailukysyntä voi toipua koronapandemiasta jopa muutamassa vuodessa, mutta sen vaikutukset toimialalle voivat olla monella tapaa mittavia ja pitkäkestoisia. Matkailuyritysten taloudellisen tilanteen kohentuminen voi viedä pitkään, ja kasvuinvestointeja voidaan joutua lykkäämään. Koronapandemia on vaikuttanut myös matkailijoiden kulutuskysyntään ja ostokäyttäytymiseen, mikä tulee huomioida palvelutuotannossa ja sen kehittämisessä.Pandemian jälkeen panostettava Suomen kilpailukykyynSuomen positiivinen maakuva turvallisena ja vakaana maana luo erinomaisen lähtökohdan matkailuelinkeinon kehittämiselle ja kasvulle pandemian jälkeen. Suomen tavoitteena on edelleen olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde.Päämäärän saavuttaminen on mahdollista, jos Suomessa vastataan digitaaliseen muutokseen, edistetään ja hyödynnetään innovaatioita, kehitetään saavutettavuutta, panostetaan kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämiseen sekä vahvistetaan alan toimintaympäristön kilpailukykyä. Tämä edellyttää matkailualan toimijoiden, rahoittajien, poliittisten päättäjien sekä viranomaisten pitkäjänteistä ja vahvaa yhteistyötä.Matkailun toimialaraportti julkaistiin 10.2.2021 Visit Finlandin ValoOn-seminaarissa. Raportti käsittelee toimialan tilannetta vuoden 2019 tilastoiden valossa, koronapandemian vaikutuksia sekä tulevaisuuden näkymiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudistetulle Oikeus.fi-sivustolle on koottu tietoa ja linkkejä, jotka vievät oikeuslaitoksen erillisten ja toisistaan riippumattomien tuomioistuinten ja muiden viranomaisten omille verkkosivuille. Sivusto kokoaa yhteen tuomioistuimet, Syyttäjälaitoksen, Ulosottolaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit.Uudistuksessa parannettiin Oikeus.fi:n sisältörakennetta ja mobiilikäytettävyyttä. Sisältöjen lisäksi sivuston visuaalinen ilme uudistettiin. Uudistuksessa parannettiin myös sivuston saavutettavuutta. Sivusto on jo pitkään ollut tutkijoiden, toimittajien, kansalaisten ja myös oikeushallinnon omien virkamiesten suosittu tiedonhakukanava.Uudistuksen kohteetSivuston etusivu uudistettiin kokonaisuudessaan. Nyt se palvelee asiakkaita ja vastaa heidän tiedontarpeeseensa entistä paremmin. Lisäksi sisältöjä päivitettiin ja niitä ryhmiteltiin uusiksi, joten sivujen paikat ovat saattaneet muuttua. Sivujen kehittäminen jatkuu edelleen.Talous- ja velkaneuvonnan sivut uudistettiin kokonaan. Talous- ja velkaneuvonnasta on tehty oma osionsa, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoin. Myös tuomioistuinlaitoksen verkkosivut uudistuivat. Sisällöt siirtyivät vanhoilta sivuilta uudelleen järjestettynä, ja sisältöjen uudistaminen jatkuu uudistuksen jälkeen.Oikeus.fi:n visuaalinen ilme uudistui täysin. Samalla otettiin käyttöön oikeusapu- ja edunvalvontapiirien uuden brändin mukaiset logot ja värit. Myös tuomioistuinten verkkosivujen värit uudistuivat.Ulosoton organisaatiouudistus tuli voimaan 1. joulukuuta. Ulosottolaitoksen ja Valtakunnanvoudinviraston sivut irtaantuivat tuolloin Oikeus.fi:stä, ja ne yhdistettiin yhdeksi sivustoksi. Sivuston osoite on ulosottolaitos.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy toimitti 10.2.2021 työ- ja elinkeinoministeriöön kirjeen, jolla yhtiö rajaa valtioneuvostolle vuonna 2017 jättämäänsä lupahakemusta Otaniemen FiR1 -tutkimusreaktorin käytöstä poistamiseksi. Rajaus liittyy siihen, että tutkimusreaktorin käyttämä polttoaine on palautettu Yhdysvaltoihin maiden alun perin 1960-luvulla tekemän palautusohjelman mukaisesti.– Olen tyytyväinen, että Otaniemen reaktorin osittain käytetylle polttoaine-erälle löytyi jatkokäyttöä saman tyyppisessä tutkimusreaktorissa Yhdysvalloissa. Syksyllä 2020 käydyt neuvottelut ja kirjeenvaihto takaavat polttoaineen turvallisen käytön ja siitä huolehtimisen jatkossakin, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.VTT on velvollinen huolehtimaan Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poistosta ja purkamisesta. Kyseessä on ensimmäinen purkuhanke Suomessa. Siitä saadaan paljon oppeja myös tuleviin vastaaviin projekteihin ja lupamenettelyihin.TEM toimittaa VTT:n hakemuksen valtioneuvoston käsittelyyn kevään 2021 aikana. Valtioneuvoston myöntämä lupa on edellytys sille, että VTT voi edetä tutkimusreaktorin rakenteiden purkamiseen Otaniemen kampusalueella Espoossa. VTT on jo aiemmin tehnyt sopimuksen, jonka mukaan Fortum Power and Heat Oy huolehtii purkamisessa syntyneistä jätteistä Loviisan voimalaitoksella.Polttoaine siirretty Yhdysvaltojen geologiselle tutkimuslaitokselleSuomen valtio hankki tutkimusreaktorin vuonna 1960 Yhdysvalloista tutkimus- ja koulutuskäyttöön. Sitä on käytetty vuodesta 1962 tutkimukseen, opetukseen, isotooppituotantoon ja muuhun palvelutuotantoon. Vuosina 1999–2012 reaktoria käytettiin myös sädehoitoon. VTT saattoi reaktorin pysyvään sammutustilaan vuonna 2015. Siitä lähtien VTT on valmistellut reaktorin käytöstä poistoa ja purkamista sekä järjestänyt reaktorin polttoaineelle ja purkamisessa syntyvälle jätteelle turvallista varastointia ja loppusijoitusta. VTT:n ensisijainen vaihtoehto on ollut polttoaineen palautus Yhdysvaltoihin. Palautusta on valmisteltu vuosia Yhdysvaltojen energiaviranomaisen (US DOE) ohjelman mukaisesti. VTT teki 30.11.2020 Yhdysvaltojen Geologisen tutkimuslaitoksen (USGS) kanssa sopimuksen polttoaineen luovutuksesta ja lähetti käytetyn polttoaineen sille joulukuussa 2020. USGS vastaanotti polttoaineen tammikuussa ja huolehtii siitä tästä eteenpäin täysimääräisesti, kunnes US DOE vastaanottaa polttoaineen loppusijoitusta varten. USGS sijaitsee Denverissä. Tutkimuslaitoksella on käytössään samanlainen TRIGA-tutkimusreaktori kuin Otaniemen FiR 1-tutkimusreaktori. Polttoaineen kuljetusta valvoivat Säteilyturvakeskus (STUK) ja Yhdysvalloissa ydin- ja säteilyturvallisuusviranomainen (NRC) sekä Yhdysvaltain kuljetusministeriö (DOT). USGS on tehnyt yli 30 vuoden ajan radioaktiivisten jätteiden loppusijoitukseen ja loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen tähtäävää tutkimustyötä. Tutkimus on geologista ja hydrologista tutkimusta, jonka tavoitteena on varmistaa jätteissä olevien radioaktiivisten isotooppien pysyminen loppusijoituspakkausten sisällä ja siten estää isotooppien leviäminen biosfääriin ja ihmisten elinympäristöön. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Verotuotoissa on selviä tasoeroja kuntien ja kuntaryhmien välillä. Pienimmissä kunnissa asukaskohtainen kunnallisverotulo on neljänneksen pienempi kuin suurimmissa kunnissa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä selvittäneen analyysin mukaan verotuottojen eriytyminen ei ole kuitenkaan viime vuosina voimistunut. Nopeita rakenteellisia muutoksia verojärjestelmään ei ole syytä tehdä.Suurten kunnallisverotulojen kuntia näyttää yhdistävän kunnan koko (yli 20 000 asukasta), väestönkasvu ja kaupunkimaisuus. Osittain samat tekijät ovat yhteisiä myös niille kunnille, joissa on korkeat kiinteistöverotulot. Korkeita asukaskohtaisia yhteisöverotuloja on sen sijaan sekä suurilla kaupungeilla että pienillä kunnilla, joista jälkimmäisille yhteisöveron metsäerällä on suuri merkitys.Selvityksen mukaan kunnallisverotuottojen erot voidaan selittää lähes kokonaan ennakko-odotusten mukaisilla tekijöillä. Vahvan kunnallisverotuoton kunnissa väestörakenne on tasapainoinen. Tärkeää on, että kunnassa asuu työurallaan parhaassa vaiheessa olevia, joiden lapset ovat jo nuorisoiässä. Koulutustaso kasvattaa odotetusti kunnallisverotuottoa. Elinkeinorakenteella ei ole sen sijaan merkittävää vaikutusta kunnallisverotuottoon.Kuntien verotuotot kasvavat lähivuosikymmeninä hitaastiSelvityksessä luotiin myös skenaario kunnallis- ja kiinteistöverotuottojen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Skenaario nojautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, ja taustalla on oletus, että kansantalous kasvaa keskimäärin prosentin vuodessa. Skenaarion mukaan asukaskohtaiset verotuotot olisivat kuntakokoryhmittäin vuonna 2040 noin 2–11 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2018. Kuntien toteutunut menokasvu on ollut selvästi tätä nopeampaa. Historialliseen kehitykseen nojautuen verotuottojen kehitys vaikuttaa hitaalta kuntatalouden tasapainon ja palveluiden rahoituksen näkökulmasta. Lisäksi kuntien väliset erot verotuotoissa näyttäisivät hieman kasvavan.Väestörakenteen muutos lisää erityisesti sote-palvelujen kustannuksia, ja matalan syntyvyyden tilanteessa koulutuksen sekä myös varhaiskasvatuksen menopaineiden voidaan olettaa olevan maltilliset tai jopa laskevan. Sote-uudistus siirtää väestön ikääntymisen menopaineen pois kunnilta. Selvityksen mukaan on mahdollista, että verotuottojen hidaskin kehitys riittää ylläpitämään kuntakentän rahoitustasapainon myös eri kuntaryhmissä.Kuntien verojärjestelmään ei pidä tehdä nopeita muutoksiaKunnilla on vain rajoitetusti omia keinoja kasvattaa verotulojaan. Väestön keskittymistä kasvukeskuksiin on vaikea estää. Yksittäisen kunnan elinkeinopolitiikalla voidaan luoda ympäristö, jolla houkutellaan yritystoimintaa ja koulutettua työikäistä väestöä, mutta tällaisten toimenpiteiden vaikutukset ovat usein hitaita. Kunnallisveroprosenttien korottaminen heikentää puolestaan työn verotuksen kannustimia ja kasvattaisi kuntien välisiä eroja entisestään. Tutkimuksen yksi johtopäätös onkin se, että kuntien kyky rahoittaa palvelut riippuu keskeisesti koko kansantalouden kasvusta.Kuntien verojärjestelmän toimivuutta on arvioitava yhdessä kunnille osoitettujen tehtävien kanssa. Selvitys ei suosittele nykyisen kuntaverojärjestelmän rakenteellisia muutoksia ainakaan ennen, kuin mahdollisen maakuntaveron valmistelua koskevat linjaukset on tehty.Selvityksessä tarkasteltiin kuntien verotuottojen kehittymistä ja mahdollista eriytymiskehitystä, kuntien verojärjestelmää sekä odotettavissa olevaa verotuottojen kehitystä seuraavan 20 vuoden aikana. Tavoitteena oli tulevan kehityksen ennakointi sekä verojärjestelmän arviointi muun muassa kannustimien näkökulmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapasi Viron uuden yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Andres Suttin 9.2.2021. Ministerit keskustelivat videoyhteydellä muun muassa maiden välisestä yhteistyöstä ja ajankohtaisista EU-aiheista.Ministerit vaihtoivat näkemyksiä myös koronasta, erityisesti yritysten tilanteesta ja matkailusta. Lisäksi esillä olivat ilmastotavoitteet sekä digitalisaatio, jotka ministerit kokivat keskeisiksi, ajankohtaisiksi kysymyksiksi maiden välillä.– Korona ei vuonna 2020 vaikuttanut merkittävästi tuontiin ja vientiin Suomen ja Viron välillä. Kriisin vaikutukset ovat ilmeisimmät palvelualalla, kuten matkailussa, liikenteessä ja rakennusalalla. Suomi jakaa Viron huolen näistä aloista. Nykyiset matkustusrajoitukset on tehty huolellisen arvioinnin perusteella ja toivomme, että tilanne helpottaa pian, ministeri Lintilä sanoo.Ministeri Lintilä myös onnitteli ministeri Suttia tämän nimityksestä. Ministeri Sutt aloitti tehtävässään 26. tammikuuta.Suomella ja Virolla on tiiviit taloudelliset suhteet. Suomi on Virolle tärkein kauppakumppani niin tavara- kuin palvelukaupassa. Viro puolestaan on tärkeä suomalaisyrityksille myös siksi, että monilla on tuotantoa Virossa. Suomi on toiseksi tärkein ulkomainen investoija Viroon. Virolaiset yritykset ovat puolestaan kiinnostuneet Suomen suuremmista markkinoista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oletko kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntija? Kiinnostaako sinua kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa ja kansainvälisessä tiimissä? Jos vastasit näihin kysymyksiin myöntävästi, nyt voi olla mahdollisuutesi työllistyä asiantuntijaksi EU:n palvelukseen.Euroopan komissio hakee parhaillaan asiantuntijoita, joilla on työkokemusta kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalta. Palvelukseen otetut henkilöt työskentelevät virkamiehinä pääasiassa Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla (AGRI-pääosasto) Brysselissä. Tehtävän palkkaluokka on AD 6, joka tarkoittaa noin 5500 euron kuukausipalkkaa.Asiantuntijan tehtäviin kuuluu esimerkiksi toimintapolitiikan ja uuden lainsäädännön laatiminen, voimassa olevan lainsäädännön ja ohjelmien täytäntöönpano ja hallinnointi, taloudellisten analyysien tekeminen ja toimintapolitiikkaa koskevien näkemysten esittäminen. Tehtävänä on myös kauppasopimusten neuvotteleminen ja/tai niiden valvominen. Lisäksi tehtäviin kuuluu AGRI-pääosaston vastuulla olevien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja niistä saatavan EU:n lisäarvon arviointiin osallistuminen sekä AGRI-pääosaston edustaminen komission työryhmissä, EU:n komiteoissa, EU:n toimielimissä ja kansainvälisissä järjestöissä.Hakijalla tulee olla vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto maataloustieteen alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta (kestävä maatalous, maaseudun kehittäminen, metsätalous, kestävät luonnonvarat, maatalousekonomia maatalousmarkkinat ja -kauppa). Tehtäviin voi myös hakea, jos hakijalla on vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto miltä tahansa alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään kuuden vuoden työkokemus kyseiseltä alalta.Hakijan on oltava EU:n kansalainen, ja hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n 24 virallisesta kielestä (esimerkiksi suomi tai ruotsi) sekä riittävä englannin tai ranskan kielen taito.Euroopan komissio on asiantuntijayhteisö, joka tarjoaa työntekijöille monenlaisia mahdollisuuksia kasvattaa osaamista, kehittää taitoja ja edetä uralla. EU:n toimielimet muodostuvat monikulttuurisista, kansainvälisistä ja monimuotoisista tiimeistä, joiden tekemästä työstä hyötyvät noin 450 miljoonan unionin kansalaisen lisäksi myös ihmiset EU:n ulkopuolella. Kulttuurinen monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat EU:n perusarvoja. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka ryhtyy ajantasaistamaan julkisuuslakia. Tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan avoimuus tekemällä laista nykyistä selkeämpi ja toimivampi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori emeritus Olli Mäenpää.Nykyinen julkisuuslaki on ollut voimassa yli 20 vuotta. Tänä aikana esimerkiksi digitalisaatio on muuttanut toimintaympäristöä ja viranomaisen toimintatapoja: valtaosa käsitellystä tiedosta on sähköisessä muodossa ja tietomassat ovat suuria. Myös esimerkiksi henkilötietojen suojaa koskeva sääntely on muuttunut. Tavoitteena lain selkeyttäminen Työryhmän tehtävänä on ensinnäkin julkisuuslain sääntelyn selkeyttäminen ja ajantasaistaminen siten, että julkisuusperiaatteen toteutuminen voidaan varmistaa myös jatkossa. Vuosien aikana saatu kokemus julkisuuslaista on käytännössä osoittanut, että osa julkisuuslain säännöksistä on hankalasti sovellettavia. Uudistustyön aikana paneudutaan muun muassa siihen, voiko viranomaisten asiakirjojen julkisuuden ja henkilötietojen suojan välistä suhdetta selkeyttää. Uudistustyössä selvitetään lisäksi, tulisiko julkisuuslain soveltamisalaa laajentaa julkista hallintotehtävää hoitaviin sekä kokonaan julkisyhteisön tai julkisyhteisöjen omistuksessa oleviin yhteisöihin ja muihin kuntakonserneihin kuuluviin yhteisöihin sekä näihin asemansa ja rahoituksensa puolesta rinnastuviin yhteisöihin, säätiöihin ja yhdistyksiin. Myös julkisten varojen käytön merkitystä soveltamisalan määrittäjänä arvioidaan.Lain perusratkaisuja ei uudistuksessa ole tarkoitus muuttaa. Esimerkiksi asiakirjan salassapitoperusteiden sisältöä ei ole tarkoitus laajemmin uudistaa.
Uudistuksen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan ensi hallituskaudella. Julkinen keskustelu ja osallistaminen ovat tärkeä osa uudistustyötä, ja niihin kiinnitetään erityistä huomiota. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään avautunut julkisen puurakentamisen neuvontapalvelu auttaa kuntia niiden puurakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on vauhdittaa julkisen sektorin puun käyttöä rakentamisessa, mikä tukee osaltaan Suomen päästövähennystoimia ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Neuvontapalvelusta vastaa Motiva ja sen rahoittaa ympäristöministeriö.ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavatPuurakentamisen neuvontapalvelu tarjoaa tietoa ja vastauksia julkisen puurakentamisen haastaviin kysymyksiin. Kuntien kysymyksiin vastaavat alan asiantuntijat. Kysyä voi verkkolomakkeella, sähköpostilla sekä erikseen varattuna puhelinaikana.Osaamista maksuttomista koulutuksistaMotiva järjestää kunnille ja kaupungeille maksuttomia verkkokoulutuksia julkisen puurakentamisen eri teemoista vuosina 2021–2022. Koulutusten teemat liittyvät muun muassa hankintoihin, kaavoitukseen ja maankäyttöön, puurakentamisen kunta- ja hankintastrategioihin, elinkaariarviointiin, energiatehokkuuteen, palomääräyksiin ja akustiikkaan.Kunnat kehittävät yhdessä ja oppivat toisiltaanMotiva kokoaa myös kaksi vauhdittajaryhmää, jotka tarjoavat niihin osallistuville kunnille konkreettista kehittämisapua, vertaistukea ja asiantuntijoiden näkemystä puurakentamiseen. Keväällä 2021 käynnistyvä ryhmä keskittyy uudisrakennuksiin ja syksyllä 2021 käynnistyvä ryhmä korjausrakentamiseen. Ryhmiin toivotaan mukaan kuntien ja kaupunkien edustajia, jotka työskentelevät puurakentamishankkeiden tai niihin liittyvän kehitystyön parissa. Ensin käynnistyvään julkisten uudisrakennusten vauhdittajaryhmään voi hakea 9.2.–16.3.2021 välisenä aikana.Julkisen sektorin puurakentaminen kasvussaVuonna 2019 julkinen sektori rakensi uusia rakennuksia yhteensä 2,8 miljardilla eurolla. Uudisrakennusten yhteenlaskettu tilavuus oli 6,9 miljoonaa kuutiota, josta puurakennusten osuus oli reilu miljoona kuutiota. Viime vuosina puun käyttö on kasvanut julkisella sektorilla erityisesti opetus- ja varhaiskasvatuksen rakennuksissa. Myös puukerrostalojen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina.
 
Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan toteuttamaa julkisen puurakentamisen neuvontaa rahoittaa ympäristöministeriö osana Puurakentamisen ohjelmaa (2016‒2022).

Lähde: Valtioneuvosto.fi