Suomi: Työryhmä selvittää lapsibudjetointia: Miten lasten oikeudet toteutuvat talousarvioprosessissa?

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän selvittämään lapsibudjetointia osana kansallista lapsistrategiaa. Tavoitteena on edistää lasten oikeuksia ja lapsivaikutusten arviointia talousarvioprosessissa ja hallinnon eri tasoilla.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lasten oikeudet tulisi ottaa huomioon talousarvioprosessien kaikissa vaiheissa. Lapsibudjetointi on kuitenkin Suomessa ollut toistaiseksi erittäin vähäistä.

– Osana kansallista lapsistrategiaa haluamme edistää sitä, että valtion, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden talousarvioprosesseissa seurataan lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista. Haluamme myös, että lapsiin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on systemaattinen osa päätöksentekoa ja toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla. Lapsistrategian yhteyteen perustettu lapsibudjetointia kehittävä työryhmä selvittää työssään myös tätä kokonaisuutta, lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari kertoo. Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sen avulla voidaan arvioida, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin. Tämä auttaa hahmottamaan lapsiin kohdistuvia palveluja ja etuuksia sekä niiden kustannuksia. Lapsibudjetointi mahdollistaa myös sen, että eri panostuksilla aikaan saatuja vaikutuksia voidaan arvioida. Lapsibudjetointia pilotoidaan valtion vuoden 2022 talousarvioprosessissa

Työryhmän tehtävänä on valmistella konkreettinen esitys siitä, miten lapsibudjetointiosio otetaan käyttöön valtion talousarvioprosessissa. Tätä on tarkoitus pilotoida jo vuoden 2022 talousarvioesityksessä ja vakiinnuttaa käytäntöön vuoden 2023 talousarvioesityksessä.

– Lapsibudjetoinnin kehittäminen ja toimeenpano vaatii laaja-alaista ja huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä kehittämistä. Valtion talousarvioon liittyen on huomioitava myös muut talousarvion ilmiöbudjetoinnin analyysi- ja esittämistavat, sanoo työryhmän puheenjohtaja, budjettipäällikkö Sami Yläoutinen.

Lisäksi työryhmä laatii ehdotuksen, miten valtio voi edistää sitä, että lapsiin kohdistuvien menojen kokonaisuus tehdään näkyväksi hallinnon eri tasoilla ja eri toimenpidevaihtoehtojen lapsivaikutusten arviointi tukee valtioneuvoston, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa. Työryhmän jäsenet tulevat eri ministeriöistä. Se kuulee työssään myös eri sidosryhmiä. Työstä laaditaan raportti, joka luovutetaan 31.5.2021 mennessä. Ryhmän työssä koottua tietoa ja ehdotuksia hyödynnetään kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa.