NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaa Portugali järjestää 22. helmikuuta epävirallisen työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoministereiden videokokouksen. Suomesta kokoukseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, työministeri Tuula Haatainen sekä Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Kokouksen keskustelu luotaa tulevaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaa, jonka Euroopan komissio on ilmoittanut julkaisevansa maaliskuun alussa. Euroopan pääministerien on tarkoitus vahvistaa toimintasuunnitelma Portugalin Portossa järjestettävässä sosiaalihuippukokouksessa 7.-8.5.2021. Kokouksessa työ- ja sosiaaliministerit käyvät keskusteluja eri työryhmissä. Työministeri Haatainen osallistuu keskusteluun, jossa käsitellään pandemian jälkeisiä työpaikkoja ja työllisyyttä. Ministeri Pekonen osallistuu köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaan keskusteluun. Ministeri Blomqvist puolestaan osallistuu tasa-arvoministereiden keskusteluun sukupuolten tasa-arvosta koronaelpymisen edistäjänä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma vahvistaa kansalaisten hyvinvointia Euroopan pääministerit hyväksyivät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa marraskuussa 2017. Sosiaalisten oikeuksien pilari sisältää 20 perusperiaatetta koulutus-, tasa-arvo-, työllisyys- ja sosiaalisektoreille. Perusperiaatteet on jaettu kolmeen lukuun: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus.Valtioneuvoston tuoreessa selonteossa EU-politiikasta sosiaalinen ulottuvuus nähdään tärkeänä EU:n painopistealueena, ja Suomi näkee sen kehittämisen keskeiseksi. Tavoitteena on kehittää hyvinvointia unionissa yleisesti ja pyrkiä elintasoerojen kaventumiseen köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentämällä.Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräinen toimeenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta. Pilarille tarvitaan selkeä ja konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään, mitä toimenpiteitä pilarin toimeenpano edellyttää eri toimijoilta ja millä aikataululla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2020 suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 9,3 miljardia. Se on 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin kulutus oli 16,1 miljardia euroa. Koronapandemia on siis leikannut matkailijoiden kulutuksesta Suomessa lähes 7 miljardia euroa.Matkailun kokeman menetyksen mittakaava paljastuu, kun katsotaan Suomen talouden kehitystä, sillä Suomen bruttokansantuotteen lasku vuodelta 2020 on jäämässä noin 3 prosenttiin.Tiedot käyvät ilmi suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden Suomessa vuonna 2020 käyttämän rahan eli matkailukysynnän ennakkoarviosta. Arvion ovat laatineet yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, Visit Finland, Tilastokeskus, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry. Toimijat ennakoivat jo syyskuussa 2020 matkailukysynnän kehitystä Suomessa, ja arvio vaikuttaa toistaiseksi käytettävissä olevien tilastotietojen perusteella toteutuneen.Kansainvälisessä matkailussa kulutus supistui rajustiKoronapandemian leviämisen johdosta tehdyt matkustuslinjaukset ja rajoitustoimet Suomessa sekä muissa maissa vaikuttivat rajat ylittävään matkailuun vakavasti. Vuonna 2020 koronakriisi leikkasi ennakkoarvion mukaan ulkomaisesta matkailijoiden kulutuksesta Suomessa lähes 67 prosenttia eli 3,3 miljardia euroa. Ennakkoarvion mukaan suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kulutus Suomessa väheni 73 prosenttia eli noin 1,7 miljardia euroa.Matkailun tilanteeseen Suomessa vaikuttaa voimakkaasti kansainvälisen matkailun käynnistyminen. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin.Kotimaanmatkailun kysynnässä iso pudotus, vaikka kesä pelasti hiemanKotimaanmatkailu vilkastui haastavien kevätkuukausien jälkeen selkeästi kesäkuukausina kesä-elokuussa, jolloin päästiin lähelle vuoden 2019 kysyntää. Rajoitustoimien tiukentuessa positiivinen kehitys kääntyi kuitenkin laskuun jo syyskuussa.Kotimaanmatkailussa oli erotettavissa kaksi hyvin erilaista kehityskulkua. Vuokramökkien kysyntä kääntyi jyrkkään kasvuun toukokuussa, ja kehityskulku säilyi vuoden loppuun asti. Hotelleissa kysynnän kehitys oli negatiivista maaliskuusta alkaen. Muissa majoitusliikkeissä kysyntä lähti kasvuun heinäkuusta alkaen. Ennakkoarvion mukaan kotimaanmatkailun kysyntä supistui noin 20 prosenttia eli 1,7 miljardia euroa vuonna 2020.Arviot vuodelle 2021 julkaistaan maaliskuussaVuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriö laati virkatyönä matkailukysynnän kehitystä kuvaavat arviot yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviot julkaistiin ensimmäisen kerran 6.5.2020, ja ne päivitettiin 9.9.2020.Matkailukysynnän kehitysarvioiden päivitys julkaistaan seuraavan kerran 17.3.2021 järjestettävässä Visit Finlandin webinaarissa.Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on avannut kolmannen ja viimeisen hakukierroksen julkiselle sektorille puun käyttöä rakentamisessa edistäviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka vauhdittavat kuntien puurakentamisen nopeaa kehitystä ja lisäävät valmiuksia toteuttaa varsinaisia rakennushankkeita.Hankkeet voivat esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toiminta- ja/tai yhteistyömalleja puurakentamisen kehittämiseksi. Haussa menestyäkseen hankkeen tulee tavoitella muutoksia, jotka lisäävät puun käyttöä kunnissa pysyvästi. Lisäksi hankkeilla tulee olla potentiaalia laajempaan vaikuttavuuteen ja toimintakulttuurin muutokseen.Hakija voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta, maakunta, maakunnan liitto, kunnan omistama liikelaitos tai näiden johtama konsortio.Avustushaku on käynnissä 12.4.2021 asti. Hakukuulutus, ohjeet ja hakulomake löytyvät Puurakentamisen ohjelman verkkosivuilta, jonne linkki tiedotteen lopussa. Haku- ja arviointikriteerit ovat samat kuin aikaisemmilla hakukierroksilla.Toisella hakukierroksella käyntiin 11 hankettaLoppuvuonna 2020 järjestetyllä toisella hakukierroksella avustettiin 11 hanketta yhteensä reilulla 532 000 eurolla. Hankkeet muun muassa kehittävät julkisen puurakentamisen alueellisia strategioita ja ohjelmia, parantavat hankintaprosesseja sekä luovat konsepteja ja malleja hankintaan ja suunnitteluun. Hankkeiden taloudellinen kokonaisvolyymi on yhteensä reilut 760 000 euroa.Avustetut hankkeet ja avustussummat:Helsingin kaupunki: Puukouluselvitys, 50 400 eKorsholms kommun: Smedsby skolcentrum – trä i stället för betong?, 31 500 eKeravan kaupunki: Puurakentamisen arkkitehtuurikilpailun kilpailutusmallin kehittäminen kaupungille, 70 000 eMuhoksen kunta: Kirkkosaaren puurakentamisen kehittämishanke, 17 500 eLahden kaupunki: Puukerrostalon tilaamisen kehityshanke, 70 000 eJärvenpään kaupunki: Puurakentaminen tasavertaiseksi vaihtoehdoksi kaupungin suunnitteluprosessia kehittämällä, 33 810 eHämeen ammattikorkeakoulu Oy: Kanta-Hämeen puurakentamisen visio ja strategia, 64 792 eTuusulan kunta: Ilmastoviisaan puukyläkaupungin suunnittelu Rykmentinpuistoon, 59 990 eInkoon kunta: Kyrkfjärdens skola, massiivipuukoulun suunnittelun ja valvonnan erityiskysymykset, 29 400 eLappeenrannan kaupunki: Puurakentamisen kehittäminen Lappeenrannan kaavoituksessa, 70 000 eSipoon kunta: Massiivipuurakentamisen tietotaidon kehittäminen ja puurakentamisen tavoitteiden integroiminen Sipoon kunnan yhdyskuntaprosessiin, 35 000 e”Aiemmat hakukierrokset ovat osoittaneet, että kunnissa on vahva tahto lisätä puurakentamista. Tuetut hankkeet ovat olleet todella monipuolisia, mikä kuvastaa hyvin sitä, että puurakentamisen edistämisen työkaluvalikoima on laaja. Osa hankkeista on keskittynyt tavoitelähtöiseen kehittämiseen strategioiden ja ohjelmien kautta, osa käytännönläheisempään työhön konseptien ja mallien kautta. Tällä viimeisellä hakukierroksella toivomme avustettaviksi monipuolisia hankkeita, jotka vauhdittavat julkisen puurakentamisen kasvavaa kehitystä ja tasoittavat tietä varsinaisten puurakennushankkeiden käynnistymiseksi”, kertoo asiantuntija Jemina Suikki.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Henkilöautojen romutuspalkkion valmistelusta ja tiedonkulusta on aloitettu selvitys liikenne- ja viestintäministeriössä. Eduskunnan täysistunnossa 12.2.2021 liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja vahvisti, että valiokunta aikoo pyytää liikenne- ja viestintäministeriöltä selvityksen romutuspalkkioasiasta.Ministeriössä on aloitettu selvityksen ennakkovalmistelu tällä viikolla. Valiokunta lähettänee selvityspyynnön ministeriölle lähiaikoina.Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 tuli voimaan 1.12.2020. Hallitus esitti henkilöautojen romutuspalkkiota koskevan lain pikaista tarkentamista 14.1.2021. Hallituksen esityksessä romutuspalkkion myöntämisen edellytyksiä selkeytettäisiin lisäämällä lain 2 §:ään momentti, jonka mukaan yhden uuden henkilöauton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän yhdistämispalvelun hankintaan voidaan myöntää vain yksi romutuspalkkio. Kyse on teknisestä tarkennuksesta. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen 12.2. Lakimuutos on tarkoitus vahvistaa mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö toteuttaa rauhaa ja sovintoa edistäviä viestintähankkeita Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa. Arviolta vuoteen 2023 kestävien hankkeiden tavoitteena on kannustaa nuoria rauhantyöhön ja mediavaikuttamiseen. Hankkeista vastaa ministeriön viestintäosasto.Alyas Rahimi ja Faradis Farhat osallistuivat Kabulissa järjestettyyn työpajaan. Kuva: AngoIrakin ja Afganistanin Salam -ohjelma toteutettiin järjestämällä nuorille muutaman päivän kestäviä työpajoja loppuvuodesta 2019 ja 2020. Työpajoissa on keskusteltu muun muassa tarinankerronnasta, mediatyöstä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä rauhan ja sovinnon edistämisestä. Työpajojen jälkeen nuoret nimettiin rauhanlähettiläiksi.Irakilainen Ornina Henry Serkis osallistui Erbilissä järjestettyyn työpajaan jo toistamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina 22. helmikuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen pääaiheita ovat Venäjä, Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvä strateginen kompassi sekä Hongkong. Ulkoministeri Haavisto raportoi vierailustaan EU:n edustajana Etiopiaan ja Sudaniin. Lisäksi ulkoministerit keskustelevat Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa videoyhteydellä. Ulkoministeri Haavisto osallistuu Brysselissä myös Naton neuvoston kokoukseen 24. helmikuuta.EU:n ulkoasianneuvoston helmikuun kokouksessa käydään strateginen keskustelu EU:n Venäjä-politiikasta ja sitä ohjaavan viiden periaatteen toimeenpanosta. Keskustelussa nousee esiin Venäjän ajankohtainen ihmisoikeustilanne oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytyksen, vankeustuomion ja siihen liittyvien mielenosoitusten yhteydessä tapahtuneiden pidätysten valossa. Ulkoministeri Haavisto kertoo tapaamisestaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa Pietarissa maanantaina 15. helmikuuta.EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointia ja ohjausta kutsutaan strategiseksi kompassiksi. Sen pyrkimyksenä on tarkentaa EU:n vuonna 2016 julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa määriteltyjä turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tavoitteita, tehostaa EU:n yhteisesti sovitun tavoitetason toimeenpanoa ja varmistaa, että käynnistetyillä puolustusaloitteilla on toivottu vaikutus. Suomi tukee ennakoivaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi.Ulkoministerit käyvät keskustelun Hongkongin tilanteesta. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi heinäkuussa 2020 päätelmät, jotka ilmaisevat EU:n huolen viime vuonna säädetyn turvallisuuslain vaikutuksesta Hongkongin tilanteeseen ja kansalaisten oikeuksiin. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa Hongkongin tilanteen tiiviistä seurantaa ja tarvittaessa reagoi muutoksiin oikea-aikaisesti. EU:n mahdollisten uusien Hongkongia koskevien toimien tulee olla johdonmukaisia aiempien toimien kanssa.Ulkoministeri Haavisto kertoo helmikuun alussa korkea edustaja Josep Borrellin pyynnöstä tekemästään vierailusta EU:n edustajana Etiopiaan ja Sudaniin sekä esittelee ehdotuksensa EU:n jatkotoimiksi, mukaan lukien Tigrayn alueen humanitaarisen tilanteen osalta. EU:n ulkoministerit tapaavat myös etäyhteyksin Yhdysvaltojen uuden ulkoministeri Antony Blinkenin.Brysselin-vierailunsa yhteydessä ulkoministeri Haavisto osallistuu myös Naton neuvoston kokoukseen sekä tapaa muun muassa Naton varapääsihteeri Mircea Geoanăn.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 19.2.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt Vaalipooli-hankkeen, jossa vahvistetaan vaalihäirintään puuttumista ja vaalivarautumista kehittämällä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vaalihäirintä on toimintaa, jolla pyritään rapauttamaan luottamusta yhteiskuntaan ja demokraattiseen järjestelmään.Hankkeessa tuotetaan verkkotyökalu vaaliviranomaisten työn tueksi, koulutetaan viranomaisia ja puolueita vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien edistämisestä sekä osallistutaan alan EU-yhteistyöhön. Työn aikana kartoitetaan lisäksi vaalien järjestämiseen ja vaalivarautumiseen liittyviä toimijoita sekä tehdään yhteistyötä sosiaalisen median alustojen kanssa. Hanke tukee Vaalivarautumisen yhteistyöryhmää, joka muun muassa seuraa vaalihäirintään ja vaalien turvallisuuteen liittyvää kansainvälistä keskustelua ja kehitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rakentaminen vähenee tänä vuonna yhdestä kolmeen prosenttia. Ensi vuonna rakentamisen määrä kääntyy kasvuun, arvioi Rakennusalan suhdanneryhmä 19. helmikuuta julkaistussa raportissaan.Rakentamisen tuotannon määrän arvioidaan vähenevän kuluvana vuonna aiemmin ennustettua vähemmän. Tämä johtuu Suomen maltillisesta koronatilanteesta ja siitä, että loppuvuonna 2020 aloitettiin paljon uusia rakennushankkeita. Talouden elpyminen antaa uutta puhtia rakentamiseen, mutta siitä huolimatta rakentamisen määrän kasvu jää ensi vuonna vielä prosentin kasvun ja prosentin vähenemisen väliin.  Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa, että vuonna 2021 uusia asuntoja aletaan rakentaa 34 000−36 000 kappaletta. ARA-tuotannon määrän arvioidaan pysyvän edeltävän vuoden noin 9 000 asunnon tasolla. Vuonna 2022 asuntotuotanto hidastuu edelleen hieman, mutta toimitilarakentaminen puolestaan kiihtyy. Vuonna 2022 uusia asuntoja aletaan rakentaa 31 000−33 000 kappaletta.Korjausrakentamisen ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2021. Kasvu jatkuu sekä asuntokannan ikärakenteen että toimitilojen ja tuotannollisten laitosten korvausinvestointien vuoksi. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan vähenevän vuonna 2021 hieman edellisen vuoden korkealta tasolta. Lähivuosille on suunnitteilla muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten (MAL-sopimusten) vaikutuksesta lisää julkisia infrainvestointeja. Rakentamisen hintakehitys on ollut selvästi yleistä inflaatiota nopeampaa. Tämän takia rakentamisen liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan vuositasolla myös tänä ja ensi vuonna.Rakennusalan työllisten määrän arvioidaan pienenevän kuluvan vuoden aikana hieman mutta kääntyvän vähitellen uudelleen kasvuun. Vuonna 2020 rakennettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019Koronapandemian vaikutus Suomen rakennusalaan vuonna 2020 oli vähäinen. Rakentamisen tuotannon määrä säilyi lähellä vuoden 2019 tasoa. Rakentamisen liikevaihto kehittyi poikkeuksellisen hyvin muihin toimialoihin, kuten teollisuuteen, palveluihin ja kauppaan, verrattuna. Rakennusalalla vain korjausrakentaminen kasvoi hitaammin, koska rakennushankkeita jouduttiin siirtämään eteenpäin. Vuonna 2020 valtio lisäsi asuntotuotannon rahoitusta koronapandemian takia, ja asuntotuotanto jopa kasvoi vuoteen 2019 verrattuna. Uusia asuntoja alettiin rakentaa noin 40 000 kappaletta. ARA-tuotanto kasvoi noin 1 400 asunnolla edeltävään vuoteen verrattuna. Maa- ja vesirakentaminen kasvoi julkisten investointien vuoksi voimakkaasti vuonna 2020, noin 7 prosenttia. Suuria infrahankkeita ovat olleet muun muassa Länsimetron kakkosvaihe ja Raide-Jokerin rakentaminen pääkaupunkiseudulla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi