NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto kävi keskustelun YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin kanssa maanantaina 22. helmikuuta 2021.Keskustelussa vaihdettiin näkemyksiä Etiopian Tigrayn alueen kriisistä. Haavisto vieraili vastikään EU:n edustajana Sudanissa ja Etiopiassa selvittämässä Tigrayn konfliktin alueellisia vaikutuksia. Keskustelussa painottuivat humanitaarisen avun pääsy alueelle sekä ihmisoikeuksien kriittinen tilanne. ”Suomelle on aina ollut tärkeää puuttua syntyviin kriiseihin varhaisessa vaiheessa. Afrikan sarvessa näemme tilanteen, joka luo maiden sisäistä pakolaisuutta ja myös pakolaisuutta maiden välille. Keskustelussamme YK:n pääsihteeri vahvisti seuraavansa tilannetta tarkasti ja kiitti tietojenvaihdosta”, ulkoministeri Haavisto kertoo.Pääsihteeri ja ulkoministeri keskustelivat lisäksi ilmastokysymyksistä, jotka ovat myös YK:ssa saaneet uutta nostetta Yhdysvaltojen hallinnonvaihdoksen jälkeen. Haavisto nosti esille arktisen alueen tärkeyden sekä ydinjätteiden tilanteen arktisella. Ulkoministeri Pekka Haavisto ja YK:n pääsihteeri António Guterres New Yorkissa. Taustalla suurlähettiläs Jukka Salovaara.
NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen vapaaehtoistyön edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa.Vapaa! – Fri! –hankkeen tavoitteena on tehdä vapaaehtoistyöstä houkuttelevampaa ja kehittää ratkaisuja, jotka vahvistavat erityisesti ikääntyneiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja julkisiin palveluihin.Hanke liittyy sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan kansalliseen ikäohjelmaan 2030 ja tukee oikeusministeriön koordinoiman kansallisen demokratiaohjelman 2025 toimeenpanoa.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen maisteri Elisa Gebhardin. Maanantaina 22. helmikuuta tehtävässään aloittanut Gebhard vastaa pääministerin viestintäasioista ja mediasuhteista.Gebhard siirtyy tehtävään Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan työstä. Hän on toiminut aiemmin useissa eri tehtävissä sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä, muun muassa Jutta Urpilaisen avustajana.
NordenBladet — Ulkoasiainhallinnon konsuliasioiden neuvontaa annettiin vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Keväällä koronaviruspandemian alkuvaiheessa kymmenille tuhansille ulkomailla olleille matkailijoille annettiin henkilökohtaisia ohjeita ja neuvoja. Tuhansia matkailijoita avustettiin palaamaan Suomeen lentoliikenteen keskeydyttyä yllättäen.Vuonna 2020 edustustoissa palveluita annettiin tilastojen mukaan lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden, noin 176 000 asiakkaalle. Yhteydenottojen määrän kasvu näkyi myös ulkoministeriön päivystyskeskuksessa, jonne tuli vuoden aikana yli 12 000 soittoa tai sähköpostia, ruuhkaisin jakso oli maalis-huhtikuu. Aikaisempien vuosien tapaan suurin osa palveluista oli asiakkaiden neuvontaa.
NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaa Portugali järjesti 22. helmikuuta unionin kalastusministereiden epävirallisen videokonferenssin, jonka ainoa varsinainen asia oli näkemysten vaihto EU:n ja Britannian neuvotteluista vuoden 2021 kalastusmahdollisuuksista ja vuosien 2021-22 syvänmeren kalalajien kalastusmahdollisuuksista. Suomea kokouksessa edusti Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki.Kalastuskomissaari Virginijus Sinkevicius kiitti EU:n jäsenvaltioiden ja komission välisestä hyvästä yhteistyöstä ja totesi myös Britannian olevan tähänastisten neuvottelukontaktien perusteella valmis etenemään asiassa ripeästi. Hän korosti, että kalastusyritysten kannalta on elintärkeää, että neuvotteluissa saadaan ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Keskeistä eteenpäin pääsemiseksi on nyt saavuttaa komission ehdotuksen pohjalta jäsenvaltioiden yhteinen näkemys neuvotteluiden pohjaksi. Britannian vesillä kalastavat EU-jäsenvaltiot kiittivät puheenjohtajamaa Portugalia asian hyvästä valmistelusta ja tukivat pääosin komission ehdotusta neuvoston päätökseksi EU:n neuvottelutavoitteista. Ne nostivat puheenvuoroissaan esiin tavoitteitaan tiettyjen itselleen tärkeiden kalastuskiintiöiden osalta ja korostivat, miten tärkeää on, että neuvottelutulos johtaa tasapuolisiin toimintaedellytyksiin sekä mahdollistaa jäsenvaltioiden ja Britannian väliset kiintiövaihdot.Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä myös sitä, että jäsenvaltiot ja ministerit osallistuvat neuvotteluihin ja hyväksyvät lopullisen neuvottelutuloksen. Suomi ei osallistunut keskusteluun, mutta on koko prosessin ajan antanut täyden tukensa neuvottelujen edistämiseksi ja tuloksen saavuttamiseksi. Puheenjohtajamaa Portugali totesi, että se valmistelee näiden näkemysten pohjalta kompromissiehdotuksen EU:n neuvottelukannaksi komission antaman ehdotuksen pohjalta.Muissa asioissa jäsenvaltiot keskustelivat EU:n ja Mauritanian välisten kalastussopimusneuvotteluiden etenemisestä.
NordenBladet — Yritystukia koskevan esitysluonnoksen tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän selkeyttäminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Esitys liittyy Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021 ‒ 2027 alkamiseen. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkempia tietoja lakiehdotuksen kohteena olevista yrityksistä ja arvioiduista yritysvaikutuksista. Erityisesti tulisi arvioida yritystukien kilpailua vääristäviä vaikutuksia ja yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää vähintään tiivis arvio vaikutuksista viranomaisiin. Nykytilan perusteella olisi mahdollista esittää tarkempaa tietoa siitä, paljonko viranomaistoimintaan on käytetty henkilö- ja muita resursseja nykysääntelyn toteuttamiseksi. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 1 126 000 euroa valtionavustusta kaikkiaan neljälletoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivalle järjestölle.Valtion talousarvion 2021 momentilta 24.90.50 (Eräät valtionavut) myönnettävän avustuksen tarkoituksena on tukea kansalaisjärjestöjen toimintaa, joka liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin.Vuoden 2021 valtionavustusten haun painopisteet olivat sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö; konfliktinehkäisy, kriisinhallinta ja rauhanvälitys; ihmisoikeudet ja inhimillinen turvallisuus; Euroopan unioni globaalina toimijana; laaja-alainen transatlanttinen yhteistyö sekä ilmastonmuutokseen liittyvät turvallisuusuhat.Valtionavustusten jako kansalaisjärjestöille toteutettiin nyt viidettä kertaa avoimeen hakumenettelyyn perustuen.Hakemuksia saapui ministeriöön määräaikaan mennessä yhteensä 18 järjestöltä. Haetut avustukset olivat suuruudeltaan 20 000–380 000 euroa.Ulkoministeriö on hakemusten perusteella myöntänyt valtionavustusta seuraaville järjestöille:Crisis Management Initiative ryEuroppalainen Suomi ryFinnwatch ryHistorioitsijat ilman rajoja Suomessa ryIhmisoikeusliitto ryLaajan turvallisuuden verkosto ry WISESaamelaisneuvostoSaferGlobe rySuomen Atlantti-Seura rySuomen Punainen Risti rySuomen Sadankomitea rySuomen YK-liitto ryWorld Federation of the Deaf ryÅlands fredsinstitut srMyönnetyt avustukset ovat yleisavustusta järjestöjen toimintaan vuodelle 2021. Avustus on harkinnanvaraista, ja se myönnetään yksivuotisena.
NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 445 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Tukea saaneita järjestöjä oli tällä hakukierroksella 21 ja tuettuja hankkeita 23.Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen suunnattujen valtionavustusten tarkoituksena on lisätä Euroopan unioniin liittyvää tietoutta Suomessa. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä osa EU-tiedon lisäämisessä ja siihen liittyvän keskustelun edistäjänä. Avustuksilla edistetään kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamista ja kansalaisten perustietoa Euroopan unioniin ja Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä kysymyksistä.
NordenBladet — Suomessa valmistellaan Omakanta-palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta, josta näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta.Sähköiseen koronarokotustodistukseen tulisi ainakin seuraavat tiedot:tarvittavat tiedot rokotetusta henkilöstätiedot annetusta rokotteestatiedot rokotteen antamisestatodistuksen tunnistetiedot, kuten rokotteen antaneen organisaation tiedot.Koronarokotustodistusta koskevat tiedot määritellään kansainvälisesti yhdenmukaisiksi ja Omakantaan toteutettava sähköinen koronarokotustodistus noudattaisi näitä määrityksiä. Rokotustodistukset saisi Omakanta-palvelustaRokotustodistuksen saisi käyttöön Omakanta-palvelusta. Ensimmäisessä vaiheessa todistuksen saisi koronarokotuksesta. Tavoitteena kuitenkin on, että jatkossa Omakanta-palvelusta saisi todistuksen myös kaikista muista rokotuksista.Rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, viivakoodi, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille.Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään Omakanta-palvelua, henkilö saa halutessaan rokotustodistuksen paperisena versiona rokotuksen antaneelta taholta. Omakannan rokotustodistus olisi tarkoitettu rokotetun henkilön omaan käyttöön. Henkilö voisi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttäisi.Kanta-tietojärjestelmäpalveluihin sisältyvä niin sanottu kansalaisen käyttöliittymä, Omakanta-palvelu tarjoaa yksittäisille henkilöille rokotustietojen lisäksi muutkin terveystiedot. Omakannalla oli vuonna 2020 yhteensä 2,7 miljoonaa käyttäjää ja käyntejä yhteensä 29,4 miljoonaa.Milloin koronarokotustodistus voisi olla käytössä?Sähköinen koronarokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on, että sen tekninen toteutus ja tässä edellytettävä asiakastietolakia tarkentava sosiaali- ja terveysministeriön asetus olisivat valmiina alkukeväästä 2021. Sähköinen koronarokotustodistus pyritään saamaan käyttöön toukokuussa 2021.Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asetusta, jotta jatkossa kaikkia rokotuksia koskevat todistukset voisi saada suoraan Omakanta-palvelusta. Nykyisin paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa halutessaan, kun sitä pyytää rokotuksen antavalta taholta.Mihin koronarokotustodistusta voisi käyttää?Tällä hetkellä ei ole päätetty tilanteista tai käyttötarkoituksista, missä koronarokotustodistusta vaadittaisin. Myöskään EU:n ja WHO:n tasolla ei ole yksimielisyyttä, missä tilanteissa voitaisiin velvoittaa koronarokotustodistuksen käyttöä. Suomi on mukana rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että Suomen koronarokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa ja että Omakanta-palvelusta saatavaa koronarokotustodistusta voisi käyttää myös muissa maissa todistuksena, jos sitä niissä vaadittaisiin.Lisäksi tavoitteena on, että rokotuksien lisäksi todistuksia voisi jatkossa saada myös esimerkiksi laboratorio- ja muista tutkimuksista.Tuoko rokotustodistus muutoksia potilastietojärjestelmiin tai muihin järjestelmiin?Jotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen. Organisaatiokohtaiset toteutustavat tarkentuvat koronarokotustodistushankkeen edetessä.Tällä hetkellä rokotustietoja tallennetaan Kanta-palveluihin erilaisilla tavoilla. Tämä johtuu siitä, että kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä käytetään erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, ja näistä rokotustiedot tallentuvat eri tavoin Kanta-palveluihin ja kansalaisille nähtäväksi Omakannassa.Kuka vastaa koronarokotustodistushankkeen toimeenpanosta?Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hankkeesta kokonaisuutena sekä säädösvalmistelutyöstä ja ministeriöiden välisestä kansainvälisestä yhteistyöstäKela toteuttaa rokotustodistuksen ja tarvittavat muutokset Omakanta-palveluun sekä vastaa Omakannan asiakaspalvelusta ja asiakasviestinnästä. Koronarokotustodistuksen kustannuksistaSähköisen koronarokotustodistuksen alustava kokonaiskustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Arvioidut kustannukset koostuvat muun muassa Omakannan kehittämisestä, potilastietojärjestelmien kehittämisestä, mahdollisesta erillisjärjestelmän kustannuksista sekä eri osapuolten hankekustannuksista, mukaan lukien viestintä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö keräsi kaikille avoimella verkkokyselyllä näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kyselyyn tuli neljän viikon aikana huimat 18 000 vastausta. Vastauksia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.”On arvokasta, että näin moni on halunnut kertoa mielipiteensä keinoista, joilla päästöjä vähennetään. Kiitos kaikille vastanneille! Laaja kiinnostus kyselyyn osoittaa, että ihmiset kokevat ilmastopolitiikkaan vaikuttamisen tärkeäksi. Ilmastotyössä voidaan onnistua vain, jos kaikki ovat mukana. Se, että takaamme ihmisille helpon mahdollisuuden vaikuttaa ilmastopäätöksiin, on osa oikeudenmukaista ilmastotyötä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kyselyn vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan ilmastosuunnitelmaa valmistelevalle työryhmälle. Yhteenveto julkaistaan kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivustolla.Kyselyssä kartoitettiin vastaajien mielipiteitä siitä, kuinka hyväksyttävinä he pitävät erilaisia päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Lisäksi kysyttiin vastaajien arvioita siitä, miten eri toimenpiteet vaikuttaisivat heidän käyttäytymiseensä. Teemoina kyselyssä olivat liikenne, ruokailu ja asuminen, jotka muodostavat valtaosan hiilijalanjäljestämme. Kysely oli auki 19.1.–19.2.2021.Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Kotitalouksien kulutuksen osuus Suomen kokonaispäästöistä on arvioitu olevan noin 66 % hiilijalanjäljen perusteella laskettuna.Ilmastosuunnitelma kuvaa tien kohti hiilineutraalia SuomeaKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta suhteessa tavoitteisiin.Suunnitelman laadinnan tueksi asetettiin lokakuussa 2020 työryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.
Ulkoministeri Pekka Haavisto ja YK:n pääsihteeri António Guterres New Yorkissa. Taustalla suurlähettiläs Jukka Salovaara.