NordenBladet — Suomi ja Viro käynnistävät noin vuoden kestävän selvitystyön, joka tähtää maiden välisten suhteiden kehittämiseen entisestään. Asiasta sovittiin, kun pääministeri Sanna Marin ja Viron pääministeri Kaja Kallas tapasivat Helsingissä. Kyseessä oli pääministeri Kallaksen ensimmäinen ulkomaanvierailu, mikä osaltaan kertoo Suomen ja Viron hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä.”Suomen ja Viron suhde on erityinen ja erinomainen. Voimme kuitenkin kehittää ja vahvistaa yhteisiä toimia monilla aloilla. Edellisestä, vuonna 2008 valmistuneesta selvityksestä, on jo aikaa”, sanoi pääministeri Marin.Selvityshenkilöiksi on nimetty entiset ministerit Anne-Mari Virolainen Suomesta ja Jaak Aaviksoo Virosta. Molempien maiden ulkopoliittiset instituutit tukevat työtä. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat muun muassa digitalisaatio, kauppa, koulutus, kansalaisten väliset yhteydet ja turvallisuuskysymykset.Pääministerit käsittelivät keskusteluissaan myös koronapandemian tilannetta ja sen vaatimia toimia ja keskustelivat ajankohtaisista EU-asioista kuten ilmastopolitiikasta, EU:n ja Venäjän suhteesta sekä ensi viikon Eurooppa-neuvoston videokokouksen aiheista. EU-maiden johtajien videokokous käsittelee koronapandemiaa sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.Pääministeri Kaja Kallas tapasi Helsingin vierailullaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö tarjoaa kunnille mahdollisuutta osallistua valtakunnalliseen Koululaiskyselyyn helmi-maaliskuussa. Koululaiskysely 2020 avataan kunnille, jotka eivät osallistuneet vielä kyselyyn sekä kouluille, joiden vastaajamäärät olivat viime vuonna pieniä verrattuna koulun oppilasmäärään.Maaliskuun harrastamisen Suomen mallin avustushakua varten Koululaiskyselyn 2020 avataan uudelleen. Kysely on tarkoitettu niille kunnille, jotka eivät osallistuneet kyselyyn viime vuoden lopulla sekä muiden kuntien kouluille, joiden vastaajamäärät olivat pieniä verrattuna koulun oppilasmäärään.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tartuntatautilain kahden pykälän muutoksista. Lain 16 §:n muutos koskee aluehallintoviraston ja lääkärin mahdollisuutta tehdä pakollista terveystarkastusta koskeva päätös ja 22 § tartuntataudille altistuneen ja tartunnan saaneen velvollisuuksia antaa tietoja itsestään.Lakiehdotuksessa täsmennettäisiin aluehallintovirastolla olevaa mahdollisuutta määrätä pakollinen terveystarkastus, johon voisi sisältyä esimerkiksi koronatesti. Lisäksi kunnan ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille tulisi oikeus tehdä yksittäistä henkilöä koskeva päätös pakollisesta terveystarkastuksesta.Muutos selkeyttäisi nykyistä pakolliseen terveystarkastukseen liittyvää sääntelyä sekä vahvistaisi ja nopeuttaisi tartuntatautien torjuntatyötä. Terveystarkastus voisi olla pakollista Suomeen saapuville Yleisvaarallisen tartuntataudin leviäminen saataisiin tehokkaasti ehkäistyä aluehallintoviraston pakollisesta terveystarkastuksesta antamalla päätöksellä. Terveystarkastukseen osallistuminen voisi olla pakollista esimerkiksi tiettynä aikana Suomeen tietystä maasta saapuville henkilöille tai tietyssä työpaikassa oleskeleville työntekijöille. Aluehallintovirastot tekisivät yhteistyötä keskenään ja eri viranomaisten kesken. Aluehallintovirasto voisi esimerkiksi covid-19-epidemian aikana tehdä päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta lentoasemalla. Aluehallintovirasto voisi päätöksessään ottaa huomioon alueellisen epidemiatilanteen ja sen, milloin ja missä laajuudessa terveydenhuollon henkilöstöä olisi tarpeen hyödyntää pakollisiin terveystarkastuksiin. Siten henkilöstöä voitaisiin kohdentaa sinne, missä se olisi tartuntojen leviämisen kannalta tarkoituksenmukaista vaarantamatta kuitenkaan muuta terveydenhuollon toimintaa.Jos henkilö kieltäytyisi osallistumasta pakolliseen terveystarkastukseen, hänelle voitaisiin rikoslain (39/1889) 44 luvun 2 §:n mukaan määrätä terveydensuojelurikkomuksesta sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.Altistuneella ja tartunnan saaneella olisi velvollisuus antaa tietojaYleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneelle, altistuneelle tai sellaiseksi perustellusti epäillylle henkilölle tulisi velvollisuus antaa itseään koskevia tietoja asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle. Muutos vahvistaisi viranomaisten mahdollisuuksia ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja helpottaisi jäljitystyötä. Lisäksi se mahdollistaisi nykyistä paremmin erilaisten tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hyödyntämisen (esim. Finentry) osana tartuntatautien leviämisen ennaltaehkäisyä ja jäljitystä. Nyt voimassa olevan tartuntatautilain mukaan tietojen kerääminen on perustunut vapaaehtoisuuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 valtionavustushaku avattiin 18. helmikuuta. Tänä vuonna rahoitusta voi hakea kuntien toiminnan ja palveluiden digitalisaation kehittämiseen rakennetun ympäristön toimialalla ja digitaalisen turvallisuuden edistämiseen kuntien toiminnan ja johtamisen jatkuvuuden varmistamiseksi.Avustusta voi hakea kuntien yhteisiin hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja sen edellyttä-mää toiminnan muutosta ja juurtumista pysyviksi ja entistä paremmiksi käytännöiksi. Hankkeista arvioidaan erityisesti sitä, millaisen parannuksen hanke saa aikaan ja miten hanke muuttaa kunnan toimintatapoja ja prosesseja. Avustusta ei voi hakea sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimialansa kehittämistä erikseen. Yksinomaan aineiston digitointihankkeisiin ei myöskään myönnetä avustusta. Hakuaika päättyy 4.5.2021 kello 16.15. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ympäristökokous UNEA-5 kokoaa YK:n jäsenmaat sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat virtuaalisesti yhteen 22.–23. helmikuuta. Kokouksen teemoina ovat luonnon merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä vihreä jälleenrakennus ja kestävä elvytys koronapandemian jälkeen.Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka osallistuu myös korkean tason keskusteluun ympäristösektorin roolin vahvistamisesta koronaelvytyksessä.”Yhden euron voi käyttää vain kerran. Viisailla investoinneilla voimme ratkoa koronakriisin lisäksi myös luonto- ja ilmastokriisejä ja vauhdittaa siirtymää aidosti kestävään talouteen. Samalla reseptillä ehkäisemme tulevia pandemioita. Tähän tarvitaan myös laaja-alaista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista maiden välillä. On hienoa, että UNEA tarjoaa tähän virtuaalisen mahdollisuuden”, ministeri Mikkonen sanoo.”Katse on pidettävä riittävän kaukana horisontissa. Esimerkiksi teollisuuden investointisyklit ovat pitkiä: nyt rakennamme vuoden 2050 nollapäästöistä, kiertotalouteen pohjaavaa maailmaa. Työpaikkoja ei pidä luoda luonnon ja ilmaston – ja lopulta ihmisten – kustannuksella”, Mikkonen jatkaa.YK:n ympäristökokous UNEA aloittaa tärkeiden kokousten vuoden: Ensi syksynä Kiinan Kunmingissa on määrä päättää maailman yhteisistä tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Marraskuussa Glasgow’n ilmastokokous kerää YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kirittämään maailman ilmastotyötä. UNEAssa keskustellaan yksittäisen sektorin tai tavoitteiden sijaan kokonaisvaltaisista lähestymistavoista ja ratkaisuista ympäristön tilan heikkenemisen pysähdyttämiseksi.”UNEAlla on tärkeä rooli ympäristökysymysten valtavirtaistajana YK-järjestelmässä. Siksi Suomi haluaa vahvistaa YK:n ympäristöohjelmaa ja on järjestön yksi merkittävistä rahoittajista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen sanoo.Virtuaalikokouksessa on tarkoitus hyväksyä UNEPin keskipitkän aikavälin strategia 2022­–2025 ja työohjelma 2022–2023. Muut päätöslauselmaneuvottelut käydään vasta UNEA-5:n jatko-osassa, joka järjestetään fyysisesti Nairobissa vuoden kuluttua. YK:n ympäristöohjelma UNEP täyttää ensi vuonna 50 vuotta, ja juhlallisuudet aloitetaan jo virtuaalikokouksen yhteydessä.UNEA:n yhteydessä järjestetään virtuaalisesti myös muita tapahtumia, kuten maailmanlaajuinen kansalaisyhteiskuntafoorumi, nuorten ympäristökokous (Youth Environment Assembly) ja Science Policy Business Forum.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana yhteiskunnan digitalisaatiota myös rakennettua ympäristöä koskeva tiedonhallinta uudistuu. Yhteisen työskentelyn tuloksena on kiteytynyt rakennetun ympäristön digivisio, jonka mukaan Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö.Ryhti-hanke (2020–2023) vie osaltaan alaa kohti visiota luomalla mallit tiedon yhteentoimivuudelle sekä uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän. Tavoitteena on parantaa tärkeän yhteisen tiedon laatua ja saatavuutta.
 
– Rakennettua ympäristöä koskeva tieto lisääntyy jatkuvasti ja sille on yhä enemmän kysyntää. Laadukkaan yhtenäisen tiedon avulla voimme vaikuttaa moniin yhteiskunnan ydinkysymyksiin, kuten elinympäristömme toimivuuteen, terveellisyyteen sekä ilmastonmuutokseen, Ryhti-hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta sanoo.
 
Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto vaihtelee eri organisaatioissa ja järjestelmissä. Ryhti-hanke tuottaa pohjan paremmalle viranomaistiedolle, kun hajanaisesta kaavojen ja rakentamislupien tiedosta tulee paremmin yhteentoimivaa. Uudistus parantaa tiedon laatua ja saatavuutta. Digitalisaation ja tiedonhallintalain myötä vastaava muutos on käynnissä monilla muilla yhteiskunnan sektoreilla.
 
Nelivuotisen Ryhti-hankkeen tehtävänä on luoda laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Tietojärjestelmä toteuttaa käytännössä monia muutoksia, jotka sisältyvät uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tietojärjestelmän toteutus keskittyy ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain prosesseihin ja tietoihin.
 
– Kyseessä on mittava muutos, joka herättää paljon kysymyksiä. Kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia, vaan asioista päätetään hankkeen edetessä. Tärkeintä on saada erilaiset näkökulmat ja opit käyttöön, Rautiainen korostaa. – Hyvä Ryhti tehdään yhdessä. Tervetuloa mukaan kasvavaan joukkoon, Rautiainen kannustaa.
 
Tervetuloa mukaan Ryhti-infoon keskiviikkona 17.3. klo 13-14.30. Vuoden ensimmäisessä Ryhti-infossa kerromme hankkeen kuulumiset, ja mikä juuri nyt on ajankohtaista rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tekemisessä. Kuntien oma tilaisuus järjestetään torstaina 25.3. klo 14.15.30.
Tule mukaan kysymään ja kommentoimaan!Lue lisää Ryhti-hankkeesta ja ilmoittaudu tilaisuuksiinTilaa Ryhti-uutiskirjeTutustu rakennetun ympäristön digivisioon

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan Unionin jäsenmaat asettuivat 17.2.2021 pidetyssä pysyvien edustajien (Coreper) kokouksessa vastustamaan yksimielisesti komission delegoitua säädöstä maankäyttöä koskevasta LULUCF-asetuksesta. Suomi oli nostanut asian esille, koska säädös olisi tehnyt Suomelle alun perin luvatun 10 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin erillisjouston hyödyntämisestä käytännössä mahdotonta.

Neuvoston vastustus palauttaa asian komission valmisteluun. Komission laatima luonnos delegoiduksi asetukseksi julkaistiin 8.1.2019. Suomi on alusta lähtien katsonut, ettei säädös vastaa erillisjoustoa koskevan tulkinnan osalta LULUCF-asetuksen yhteydessä saavutettua sopimusta ja on käynyt siksi asiasta tiivistä keskustelua sekä komission että muiden jäsenmaiden kanssa. Suomi tarvitsee erillisjoustoa, koska Suomen todelliset hiilinielut ovat arvioiden mukaan muuttumassa LULUCF-asetuksen myötä laskennalliseksi päästölähteeksi. Erillisjousto laadittiin Suomelle ratkaisemaan juuri tätä ongelmaa. ”Suomelle on tärkeää, että sovitusta pidetään kiinni”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

”Kiitän lämpimästi muita jäsenmaita yksimielisestä tuesta kannallemme. Erillisjoustolla on Suomelle ratkaiseva merkitys, sillä ilman sitä mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita”, sanoo ministeri Leppä.

Suomi on alleviivannut myös sitä, että instituutioiden vallan rajoja tulee kunnioittaa ja että on kaikkien jäsenmaiden etu, että komissio käyttää oikein sille delegoitua valtaansa. Jäsenmaat osoittivat vastustuksellaan kunnioittavansa LULUCF-asetuksesta alun perin aikaan saatua sopimusta sekä sitä, ettei delegoidun vallan rajoja tule ylittää. Komission tulkinta LULUCF-asetuksesta sisältää laillisia ongelmia, joihin myös neuvoston oikeuspalvelu oli kiinnittänyt lausunnossaan huomiota.

Jos komission tulkinta LULUCF-asetuksesta jäisi voimaan, Suomi ei voisi hyödyntää alun perin sovittua erillisjoustoa. Päätöksellä on myös taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi jos Suomi joutuisi ostamaan kyseiset 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöoikeuksina.Suomen maankäyttösektori on todellisuudessa merkittävä nettonielu myös tulevaisuudessa. Erillisjousto ei tulisi vähentämään Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimoa, eikä hallituksen toimia ilmastopolitikan ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden osalta. Seuraavat askeleetDelegoitu säädös palaa seuraavaksi takaisin komission valmisteluun.

Komissio antaa näillä näkymin ehdotuksensa uudesta LULUCF-asetuksesta kuluvan vuoden kesäkuuhun mennessä. Suomen tavoitteena on, että uusi asetus huomioisi nykyistä paremmin Suomen metsien todelliset nielut. Erillisjouston kaltaisia järjestelyjä ei silloin enää tarvittaisi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten etäkokoukset mahdollistavaan lakiin ehdotetaan jatkoa. Lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti. Oikeusministeriössä valmistunut ehdotus asiasta on nyt lausunnolla.Ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa nyt voimassa olevan väliaikaisen lain voimassaoloa siten, että pörssi- ja First North -listayhtiöt voivat järjestää yhtiökokouksen kokonaan etäyhteyksin kesäkuun 2022 loppuun asti. Myös osuuskunnat, yhdistykset ja eräät rahoitusalan yritykset voivat ehdotuksen mukaan sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön vuosikokouksissaan kesäkuun 2022 loppuun asti. Kokousten pitämisen määräaikoihin ei esitetä muutoksia.Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että kokoukset pystytään järjestämään turvallisesti myös koronaepidemian aikana. Tavoitteena on myös saada riittävästi tietoa etäosallistumista helpottavan pysyvän lainsäädännön valmisteluun.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi heinäkuun alussa, kun väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.Ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 18.3.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitykset malminetsintään ja kaivoslupiin liittyvästä intressivertailusta ja kaivosalueiden varaamisen käytännöistä alkavat. Selvitysten tavoitteena on tarjota tietoa lain toimivuudesta päätöksenteon tueksi. Kaivoslakityöryhmä kokoontui 18.2.2021 ja kävi läpi selvitysten tilannetta.Valmistelussa huomioidaan selvitys malminetsintään ja kaivoslupiin liittyvästä intressivertailusta. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys on käynnistynyt, ja sen toteuttavat Ramboll Finland Oy, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Lakiasiaintoimisto – law office Aimo Guttorm.Selvitys kartoittaa intressivertailun vaikutuksiaIntressivertailulla tarkoitetaan kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnintaa, jonka perusteella kaivostoiminnan lupia harkittaisiin. Tällä hetkellä kaivoslaissa ei ole varsinaista intressivertailua, vaan sääntely rakentuu oikeusharkinnan varaan ja kaivoslupien myöntämisessä on keskeistä niin kutsuttujen ehdottomien esteiden tarkastelu. Tämä tarkoittaa, että kaivoslakiin on kirjattu, mitkä seikat estävät luvan myöntämisen. Mikäli tällaisia esteitä ei ole ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, täytyy lupa myöntää.Nyt käynnistyvässä selvityksessä otetaan huomioon, millaisia vaikutuksia uudella, erilaisten intressien keskinäiseen punnintaan perustuvalla luvan myöntämisellä olisi. Selvitys valmistuu kesän aikana. Oikeusministeriö esitteli kokouksessa vesilainsäädäntöön liittyvää intressivertailua.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää selvityksen kaivoslain varausmekanismistaNykyisin kaivoslain mukaan yrityksen on mahdollista varata tietty alue malminetsintää varten kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana varauksen haltijalla on yksinoikeus valmistella alueelle malminetsintälupahakemus. Tämä menettely on aiheuttanut huolta paikallisissa maanomistajissa ja yrittäjissä.Selvityksen toteuttajaksi on julkisen kilpailutuksen kautta valittu asianajotoimisto Hannes Snellman. Selvityksessä tarkastellaan varauksen merkitystä, ja vaihtoehtoja sen kehittämiseksi ja toisaalta kokonaan poistamiseksi. Selvityksessä tarkastellaan myös verrokkimaiden käytäntöjä. Selvitys valmistuu kevään aikana.Lisäksi työryhmässä käsiteltiin muun muassa kaivosasetuksen valmisteluaikataulua ja EU:n ja Kanadan välistä laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta eli CETA-sopimusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tarkastus yksinyrittäjien tuesta on valmistunut. Tarkastuksessa arvioitiin tukiprosessin, ohjeistuksen ja valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Tarkastuksen on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta BDO Audiator Oy.– Tarkastus antaa meille tärkeää tietoa seikoista, joita tukien jatkosuunnittelussa on otettava huomioon. Koronakriisissä erilaiset tuet otettiin nopeasti käyttöön ja kaikkia yksityiskohtia ei tietenkään voitu ennakoida. Tartumme tarkastuksessa esitettyihin suosituksiin ripeästi, toteaa neuvotteleva virkamies Jaana Lappi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi