NordenBladet — Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä (datahub) otettiin käyttöön 21.2.2022. Se keskittää yhteiseen järjestelmään tiedot noin 3,8 miljoonasta sähkön käyttöpaikasta, ja nopeuttaa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa merkittävästi. Datahub on keskeinen osa tulevaisuuden joustavaa sähköjärjestelmää.Sähkön vähittäismarkkinoilla saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön. Datahubia on rakennettu viime vuodet tiiviissä yhteistyössä sähkön vähittäismarkkinoilla toimivien yhtiöiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Datahubin käyttäjiksi siirtyy noin 80 sähkönmyyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä.  Keskitetty järjestelmä mahdollistaa tasapuolisen, reaaliaikaisen ja tietoturvallisen tiedonvaihdon yhtiöiden välillä ja nopeuttaa sähköyhtiöiden asiakaspalvelua. Datahubiin siirtyminen vähentää myös markkinaprosesseissa syntyvien virheiden määrää ja helpottaa usean käyttöpaikan yhdistämisen samalle sähkönmyyntisopimukselle.Järjestelmän käyttöönotto on merkittävä askel sähkön vähittäismarkkinoilla siirryttäessä kohti tulevaisuuden joustavaa sähköjärjestelmää. Datahubia kehitetään edelleen muuttuvien energiamarkkinoiden tarpeisiin, ja se tulee mahdollistamaan muun muassa energiayhteisöjen muodostamisen sekä vartin tasejakson (”varttimittauksen”) käyttöönoton vuoden 2023 aikana. Keskitetty tiedonvaihto edistää älyverkkojen ja -mittareiden täysimääräistä hyödyntämistä ja tarjoaa mahdollisuuden uusille liiketoimintamahdollisuuksille ja palveluille, esimerkiksi energiatehokkuuden seurantaan, sähköautojen latausoperaattoreiden toimintaan sekä kysyntäjouston tarjoamiselle markkinoille. Datahub helpottaa myös hajautetun sähköntuotannon käsittelyä ja lisää kilpailua vähittäismarkkinoilla. Sähkömarkkinalain mukaisesti järjestelmään tallennetaan sähkön käyttöpaikkaan liittyvää tietoa, kuten asiakas- ja kulutustietoa, joka tähän saakka on ollut hajautettuina eri yhtiöiden omiin järjestelmiin. Tieto on datahubissa vain siihen oikeutettujen osapuolten saatavilla. ”Datahubin käyttöönotto on askel kohti tulevaisuuden vähähiilistä sähköjärjestelmää. Se mahdollistaa sähkön käyttäjien aktiivisen osallistumisen markkinoille ja lisää uusiutuvaa pientuotantoa sähköjärjestelmässä. Digitalisaatio myös tehostaa rajat ylittävää yhteistyötä, mahdollistaa älykkäät verkkotariffit, parantaa tiedonvaihtoa sekä syventää järjestelmän integraatiota”, luonnehtii Datahub-järjestelmää ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.”Datahub-hanketta on viety määrätietoisesti vuodesta 2015 alkaen kohti tänään tapahtunutta käyttöönottoa. Olemme onnistuneet toimialan kanssa yhteisessä ponnistuksessamme ja käyttöönotto tapahtui suunnitelmien mukaisesti. Iso kiitos kaikille, jotka olitte tekemässä tätä merkittävää muutosta. Ilman saumatonta ja hyvää yhteistyötä tämä ei olisi onnistunut”, toteaa Fingrid Datahub Oy:n toimitusjohtaja Pasi Aho.”Ilmastonmuutoksen ja energiamurroksen aikakaudella sähkömarkkinoiden sujuva toiminta ja datan hyödyntäminen on kriittisempää kuin koskaan ennen. Datahub on tässä aivan keskiössä sähkömarkkinoiden digitaalisena sydämenä. Sen rakentamisessa hyödynsimme kansainvälistä kokemustamme ja osaamistamme eri maiden energiatoimialoille rakentamistamme markkina-alustoista”, kertoo CGI Suomen toimitusjohtaja Leena-Mari Lähteenmaa.Keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän käyttöönotto perustuu sähkömarkkinalakiin. Sähkön vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat velvoitettiin helmikuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä käyttämään datahubin palveluita mm. sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon ja sähkökaupan liiketoimintaprosessien tiedonhallinnan osalta. Datahubin käyttöönoton edellyttämät lakimuutokset tulivat voimaan lokakuussa 2021. Järjestelmän ylläpitäjänä toimii kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n tytäryhtiö Fingrid Datahub Oy ja järjestelmätoimittajana on CGI Suomi Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 18.2. lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen ulkomaalaislain muutoksista, joilla laajennettaisiin pitkäaikaisen eli niin sanotun D-viisumin käyttöä. Pitkäaikaisen viisumin avulla nopeutettaisiin oleskeluluvan saaneiden maahantuloa.Ulkomaalaislakiin ehdotettujen muutosten myötä D-viisumi voitaisiin myöntää opiskelijoille, tutkijoille, sertifioitujen työnantajien työntekijöille, yritysten johtotehtävissä toimiville sekä edellä mainittujen perheenjäsenille. Maahanmuuttovirasto myöntäisi D-viisumin myönteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä. Näin oleskeluluvan saaneet voisivat matkustaa Suomeen nykyistä nopeammin, sillä heidän ei tarvitsisi odottaa oleskelulupakorttia ulkomailla. D-viisumi voitaisiin myöntää maahantuloa varten myös ulkomailla oleskelevalle oleskeluluvan haltijalle, jonka oleskelulupakortti on esimerkiksi kadonnut, varastettu tai vanhentunut.Sisäministeriön säädöshankkeessa on lisäksi valmisteltu ulkomaalaislain muutos, joka mahdollistaisi sen, että ulkoministeriö myöntäisi jatkossa tilapäisen oleskeluluvan Suomeen saapuvien diplomaattiperheiden nuorille aina 20 ikävuoteen asti. Tämä olisi kansainvälisen käytännön mukaista. Tällä hetkellä diplomaattiperheiden nuorten täytyy 18 vuotta täytettyään hakea oleskeluluvalleen jatkoa Maahanmuuttovirastosta.Lausuntokierros päättyy 1.4. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.D-viisumin käytölle on jo oikeudellinen pohjaTasavallan presidentti vahvisti 11.2. lainmuutokset, joiden myötä D-viisumi voidaan myöntää erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen. Ulkoministeriön valmistelemat muutokset tulevat voimaan 1.6. Jatkossa D-viisumin käyttöä voidaan laajentaa lainmuutoksin muihinkin henkilöryhmiin.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa. Erityistä huomiota hallitusohjelmassa on kiinnitetty lupamenettelyjen tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Nyt lausuntokierrokselle lähetetty esitys tukee näitä tavoitteita ja erityisesti maahantulomenettelyjen sujuvoittamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä 17. ja 18. helmikuuta kokoontuneet Euroopan unionin ja Afrikan unionin (AU) maiden johtajat ovat sopineet yhteistyön vahvistamisesta ja syventämisestä.Huippukokous hyväksyi yhteisen julkilausuman, joka määrittää painopisteet EU:n ja AU:n tulevalle yhteistyölle. Tavoitteiden toimeenpanon tueksi on koottu 150 miljardin euron investointipaketti, joka koostuu investointi-, terveydenhuolto- ja koulutusosioista. Investointipaketilla pyritään muun muassa vauhdittamaan vihreää siirtymää, digitalisaatiota, kasvua ja työpaikkojen syntymistä.Huippukokouksen yhteydessä pääministeri Marinilla oli kahdenkeskiset tapaamiset Sambian tasavallan presidentti Hakainde Hichileman sekä Senegalin presidentti Macky Sallin kanssa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Translainsäädännön uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotus uudeksi laiksi sukupuolen vahvistamisesta on valmistunut. Tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Uudella lailla vahvistettaisiin myös henkilökohtaista koskemattomuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta yksityiselämään. Lisääntymiskyvyttömyys ei olisi enää edellytyksenä sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle. Luonnoksesta hallituksen esitykseksi voi antaa lausuntoja 3.4.2022 asti.Hakemus perustuisi henkilön omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksestaanEhdotuksen mukaan henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen, on täysi-ikäinen ja on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi henkilön omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksestaan. Henkilön olisi tehtävä kirjallinen hakemus Digi- ja väestötietovirastolle, joka informoisi hakijaa hakemuksen käsittelystä ja vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Hakijan olisi tiedot saatuaan vahvistettava hakemus, kuitenkin aikaisintaan 30 päivän kuluttua hakemuksen vireille panemisesta. Hakemusmenettelyn tarkoituksena on varmistua siitä, että sukupuolen vahvistamista haetaan tietoon perustuen ja harkiten.Muuta lainsäädäntöä sovellettaisiin pääosin vahvistetun sukupuolen mukaisesti Vahvistettua sukupuolta olisi pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä, jollei toisin säädetä. Säännöksen tarkoitus on turvata se, että henkilö tulee kohdelluksi sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti. Esimerkiksi asevelvollisuus määräytyisi vahvistetun sukupuolen mukaan. Henkilön vanhemmuutta kuvaava nimike (äiti tai isä) voitaisiin muuttaa väestötietojärjestelmään vastaamaan vahvistetun sukupuolen mukaista nimikettä. Lisäksi muuhun lainsäädäntöön esitetään muutoksia, joiden tarkoitus on turvata lapsen oikeudellinen asema vanhemman vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muutoksesta huolimatta.Lakimuutokset tulisivat voimaan vuonna 2023Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022. Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muuttamista koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.10.2023.Ehdotuksia valmisteltiin translainsäädännön uudistamisen työryhmässä. Työryhmä valmistelee seuraavaksi ehdotukset intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Ryhmän toimikausi jatkuu 31.3.2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntien kotouttamisohjelmat lisäävät yhteistyötä ja sitouttavat päätöksentekijöitä kotoutumisen edistämiseen. Ohjelmien tavoitteellisuutta ja erityisesti tavoitteiden toteutumisen seurantaa täytyy kuitenkin kehittää, arvioi Innolink Groupin ja Siirtolaisinstituutin toteuttama selvitys. Kotoutumisohjelmien valmistelutyö vahvistaa yhteistyötä seudullisesti kuntien välillä, eri sektoreiden ja eri viranomaisten välillä. Kuntien kotouttamisohjelmat eroavat selvityksen mukaan kuitenkin toisistaan paljon sisällöiltään ja käyttöfunktioiltaan erityisesti sen suhteen, onko ohjelma tavoiteohjelma, palveluiden kuvaus tai niiden välimuoto. Tavoitteiden asettelu ja seuranta painottuvat toimenpiteisiin eikä kotoutumisen edistämisen seurantaan, jos tavoitteita ylipäänsä on esitetty. Useissa kunnissa kotoutumisen edistymisen mittaaminen ei ole riittävän konkreetista, tai kotoutumisen seurantaan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ei pahimmillaan edes pyritä. Kunnat kaipaavat selkeämpää ohjausta ohjelmien tekemiseenSelvitys kuntien kotoutumisohjelmista -selvityksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriö ja sen ovat laatineet Innolink Group ja Siirtolaisinstituutti. Selvityksen tuloksia käytetään Kotoutumisen selonteon jälkeen käynnistetyssä kotoutumislain uudistamistyössä. Kunnissa ei selvityksen mukaan aina ole osaamista tai resursseja tehdä vaativaa tavoitteellista ohjelmatyötä. Tämän vuoksi ohjelmatyölle tulisi antaa nykyistä enemmän tukea ja tarkempia ohjeita, jos kotouttamisohjelmaa tullaan vaatimaan myös tulevassa lainsäädännössä. Osa kunnista toivoo myös yhteisiä kotoutumisen mittareita. Toisaalta kuntien erilaisuus vaikeuttaa yhtenäisen ohjeistuksen laatimista.  Kotoutumisohjelmat pitää kytkeä osaksi kuntien strategista toimintaaSuurimmassa osassa kuntia kotoutumisohjelmat on kuitenkin koettu hyödyllisiksi. Ohjelmat helpottavat erityisesti tiedon välittämistä ja herättävät keskustelua ja lisäävät yhteistyötä. Ohjelmien hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ne tulisi kuitenkin kytkeä vahvemmin osaksi kuntien strategista toimintaa, muistuttaa selvitys.Kuntien tulisi myös lisätä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja osallistaa maahanmuuttaneita ja muita kuntalaisia ohjelmien valmisteluun. Valtionhallinnon pitäisi puolestaan selkeyttää kotoutumisohjelmia koskevaa ohjeistusta, järjestää kunnille koulutusta ja tarjota tukea kotoutumisen seurantaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut koordinaatioryhmän, jonka tavoitteena on vaikuttaa Suomen kannan mukaisesti eurooppalaisen digitaalisen identiteetin valmisteluun. Koordinaatioryhmän toimikausi kestää 31.7.2023 saakka.Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2021 asetusehdotuksen yhteisestä eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä (eIDAS-asetus). Käytännössä eurooppalaisessa digitaalisessa identiteetissä on kyse digitaalisesta lompakkosovelluksesta. Tulevaisuudessa jokaisella EU:n kansalaisella, EU:ssa asuvalla henkilöllä ja yrityksellä olisi mahdollisuus ottaa käyttöön lompakkosovellus tunnistautumista ja omien tietojen osoittamista varten. Sovellusta voitaisiin käyttää sekä julkisissa että yksityisissä sähköisissä palveluissa ja käyntiasioinnissa.Suomi osallistuu ehdotuksen käsittelyyn EU:ssa aktiivisestiEduskunnan vahvistaman kannan mukaisesti Suomi kannattaa ehdotetun lainsäädännöllisen kehikon luomista eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakkosovellukselle. Suomi päättäisi itse, millä tavalla ehdotuksen mukainen lompakkosovellus toteutettaisiin ja kuinka asetusehdotuksen velvoitteet täytettäisiin. Kyseessä on laaja lainsäädäntöehdotus, jolla on vaikutuksia niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Ehdotuksen käsittely on aloitettu EU:ssa, ja Suomi osallistuu siihen aktiivisesti.Nyt asetetun koordinaatioryhmän tavoitteena on vaikuttaa oikea-aikaisesti eurooppalaisen digitaalisen identiteetin valmisteluun EU:n toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä niin, että lopputulos olisi Suomen tavoitteiden mukainen. Ryhmän tehtävänä on valmistella ja sovittaa yhteen kansallisia näkemyksiä ja kannanottoja lainsäädäntöehdotuksen kokonaisuuden sisältöön, mukaan lukien lompakkosovelluksen teknisiin vaatimuksiin.Koordinaatioryhmä koostuu valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtioneuvoston kanslian, Digi- ja väestötietoviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston edustajista. Ryhmä kuulee myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten yksityisen sektorin toimijoita.Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan digitaalista henkilöllisyystodistustaValtiovarainministeriön johdolla kehitetään parhaillaan passin ja henkilökortin rinnalle digitaalista henkilöllisyystodistusta, joka on digitaalinen versio viranomaisen myöntämästä asiakirjasta. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kehittämisen tavoitteena on muun ohella mahdollistaa Suomesta rajat ylittävä sähköinen tunnistaminen muiden jäsenvaltioiden palveluihin asetusehdotuksen mukaisesti.Digitaalinen henkilöllisyystodistus on siten myöhemmin mahdollista laajentaa asetusehdotuksen mukaiseksi digitaaliseksi lompakoksi, joka voi sisältää erilaisia lupatietoja, kuten tiedon ajoluvasta tai opinto-oikeudesta. Suunnitelmat näiden osalta tarkentuvat digitaalisen henkilöllisyystodistuksen keittämisen ja EU-valmistelun edetessä.Webinaari: eIDAS-asetuksen valmistelun tilannekatsausKaikille avoin eIDAS-asetuksen valmistelun tilannekatsaus pidetään Microsoft Teamsilla keskiviikkona 9.3.2022 klo 10.00-11.00.

Lähde: Valtioneuvosto.fi