NordenBladet — Ministeri Jari Lepän erityisavustajaksi maa- ja metsätalousministeriöön on nimetty Jere Nuutinen. Nuutinen aloitti tehtävässään 21.2.2022.Nuutinen on kotoisin Joensuusta, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna toista kautta. Lisäksi hän toimii Business Joensuun hallituksen puheenjohtajana. Nuutinen siirtyy ministerin erityisavustajaksi eduskunta-avustajan tehtävistä. Hänen vastuualueenaan ministeriössä on ruokaan sekä maatalouteen liittyvät asiat niin kotimaan kuin EU:n tasolla.Lepän erityisavustajana jatkaa Annukka Kimmo, jonka vastuualueena ovat luonnonvarat sekä lehdistöasiat.Maa- ja metsätalousministeriön ilmastopoliittisissa kysymyksissä avustaa erityisavustaja Markku Rajala.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jatkossa jokainen saisi halutessaan passin tai henkilökortin rinnalle digitaalisen henkilöllisyystodistuksen älypuhelimeensa. Se mahdollistaisi asioinnin eri palveluissa kasvotusten ja verkossa sekä lisäisi yksityisyyden suojaa. Valtiovarainministeriö avasi lakimuutoksista lausuntokierroksen 21. helmikuuta.Lausuntoja toivotaan laajasti eri sidosryhmiltä. Lausuntokierros on käynnissä 8. huhtikuuta saakka lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntokierroksella kommentteja pyydetään esimerkiksi lakimuutosten vaikutuksista kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille. ”Yhteiskuntamme palveluissa asioidaan yhä enemmän sähköisesti, ja siksi myös henkilöllisyystodistuksesta tulee digitaalinen. Suomi haluaa olla digitalisaation edelläkävijä, ja tämä on yksi osoitus siitä. Digitaalinen henkilöllisyystodistus helpottaa monella tavalla kansalaisten arkea ja rakentaa virtuaalista Suomea”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.Digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta on hyötyä kansalaisille ja yrityksilleDigitaalinen henkilöllisyystodistus tekee kansalaiselle henkilötietojen osoittamisesta entistä tietoturvallisempaa, joustavampaa ja yhdenvertaisempaa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus olisi jokaisen suomalaisen saatavilla, ja se olisi riippumaton esimerkiksi palveluntarjoajista tai maksullisista asiakassuhteista. Asiointitilanteessa henkilö voisi jatkossa entistä paremmin itse päättää, mitä tietoja jakaa. Esimerkiksi kaupassa ikää tarkistettaessa olisi mahdollista näyttää vain ikä koko henkilötunnuksen sijaan. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myöntäjän ei olisi mahdollista seurata, miten sitä käytetään.Digitaalisella henkilöllisyystodistuksella olisi hyötyä myös yrityksille. Esimerkiksi asiakkuuden avaamisprosessit, jotka nykyisin vaativat asiakkaan läsnäoloa ja henkilöllisyystodistuksen näyttämistä, olisi mahdollista toteuttaa täysin digitaalisesti. Myös muun muassa kaupan alan toimijoille digitaalinen henkilöllisyystodistus tekee asiointitilanteesta helpomman. Digitaalinen henkilöllisyystodistus nopeuttaa asiakkaan tunnistamista esimerkiksi tilanteissa, joissa järjestelmiin tarvitsee kirjata tietoja henkilöstä, ja vähentää näppäilyvirheiden mahdollisuutta. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ehtona on passi tai henkilökorttiPoliisi myöntäisi digitaalisen henkilöllisyystodistuksen henkilöille, joilla on suomalainen passi tai henkilökortti. Digitaalinen henkilöllisyystodistus toimisi älypuhelimessa mobiilisovelluksena. Digitaaliselle henkilöllisyystodistukselle ei ole ikärajaa, ja alle 15-vuotiaat voisivat saada sen huoltajan suostumuksella. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on vapaaehtoinen, ja tavalliset henkilökortit toimivat jatkossakin normaalisti. Jos henkilö ei halua tai voi käyttää digitaalisen henkilöllisyystodistuksen mobiilisovellusta, hän voisi ottaa käyttöön julkisen hallinnon palveluihin tarkoitetun tunnistusvälineen. Sillä olisi mahdollista tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin. Tunnistusvälineen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto.Lisäksi ulkomaalaisten olisi mahdollista ottaa käyttöön digitaalinen asiointiväline, joka mahdollistaa henkilötietojen osoittamisen sähköisessä asioinnissa aiempaa helpommin. Sen edellytyksenä on ulkomaalaisen viranomaisen myöntämä virallinen matkustusasiakirja. Asiointivälineen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto. Digitaalinen henkilöllisyystodistus voidaan myöhemmin laajentaa EU:n digitaaliseksi lompakoksiMyöhemmin digitaalinen henkilöllisyystodistus voidaan kehittää osaksi EU:n tuoreen lainsäädäntöehdotuksen edellyttämää eurooppalaista digitaalista lompakkosovellusta. Ehdotuksen mukaan jokaisessa EU-maassa tulisi vuonna 2024 ottaa käyttöön lompakkosovellus, joka mahdollistaa asioinnin koko EU:ssa. Lompakkoon voisi sisältyä henkilötodistuksen tietojen lisäksi myös muita tietoja, kuten tieto ajo-oikeudesta.”Käynnissä oleva valmistelu antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millainen eurooppalaisesta ratkaisusta muodostuu. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen valmistelu ei mene hukkaan eikä ole ristiriidassa EU-valmistelun kanssa”, ministeri Paatero korostaa. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen valmistelu on osa hallitusohjelmaa, jossa tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa digitalisaation ja teknologian kärkimaana sekä kehittää toimivia tunnistusratkaisuja.  Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen toteuttamiseen on valtion budjetissa varattu 20 miljoonaa euroa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään lausuntopalautteen pohjalta ja hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle syksyllä 2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee 22. helmikuuta Lontoossa, jossa hän tapaa Ison-Britannian ulkoministerin Liz Trussin.Ministerit keskustelevat Euroopan turvallisuustilanteesta sekä Suomen ja Ison-Britannian kahdenvälisistä suhteista.”Tämänhetkisessä herkässä tilanteessa on tärkeää koordinoida kantoja ja tilannekuvaa kumppanimaiden kanssa. Iso-Britannia on Suomelle läheinen kumppani. On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö EU:n ja Ison-Britannian välillä jatkuu mahdollisimman tiiviinä. Kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa korostaa entisestään tätä tarvetta”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. kerran tiistaina 22. helmikuuta. Kokouksen aiheena on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimien arviointi. Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa kuvataan taakanjakosektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen sekä tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt. Lisäksi lähikuukausina valmistuvat erityisesti päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttöä ja metsätaloutta koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.Suunnitelmasta annetut lausunnot keskustelun pohjanaSyksyn budjettiriihen päätöksen mukaisesti tutkimuslaitokset (Ilmastopaneeli, Syke, Luke, Ilmatieteen laitos ja VTT) ovat toimittaneet omat arvionsa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnosversion toimien riittävyydestä. Lisäksi suunnitelmasta annettiin 210 lausuntoa lausuntokierroksella joulu-tammikuussa.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän keskustelu evästää osaltaan ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän linjauksia kokonaisuudesta.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.Ympäristöministeriön tiedote: Tutkimuslaitosten arviot: taakanjakosektorin ilmastotoimia vahvistettavaIlmastopolitiikan pyöreä pöytä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 22. helmikuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat maaliskuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, EU:n kriisivalmiuden ja resilienssin vahvistaminen, Puolan oikeusvaltiotilanne ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Neuvosto aloittaa 24.–25.3. maaliskuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston valmistelun keskustelemalla sen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat EU:n koronatoimien koordinaatio, turvallisuus ja puolustus, eurooppalainen ohjausjakso sekä ajankohtaiset ulkosuhdeasiat. Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelevat maaliskuussa myös sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta. Ministerit käyvät periaatekeskustelun EU:n kriisivalmiuden ja kriisinkestävyyden (resilienssi) vahvistamisesta. Kyse on marraskuun 2021 neuvoston ja joulukuun 2021 Eurooppa-neuvoston resilienssipäätelmien toimeenpanosta. Työn tavoitteena on, että EU on jatkossa paremmin varautunut kriiseihin. Suomi korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, erilaisiin kriiseihin varautumista sekä sisämarkkinoiden toiminnan turvaamista myös kriisiolosuhteissa.Kokouksessa järjestetään myös Puolan kuuleminen maan oikeusvaltiotilanteesta. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä sillä neuvoston kannanmuodostus ei ole ajankohtaista kuulemisten vielä jatkuessa. Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.”Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen muodostaa EU:n toiminnan perustan. Puolan oikeusvaltiotilanne on huolestuttava. On tärkeää, että kuulemisia jatketaan, kunnes oikeusvaltiohuolet saadaan ratkaistua”, ministeri Tuppurainen sanoo.Puheenjohtajamaa Ranska antaa tilannetietoja Euroopan tulevaisuuskonferenssin tilanteesta. Ministerit käyvät keskustelun aiheesta. Osana tulevaisuuskonferenssia valtioneuvosto järjesti Suomessa syksyn ja alkuvuoden aikana Eurooppa olemme me –tapahtumasarjan, jonka yhteenveto julkaistiin 9.2.2022. Tapahtumissa ministerit keskustelivat kansalaisten kanssa siitä millaista EU:ta he haluavat olla rakentamassa. On tärkeää, että suomalaisten näkemykset kuuluvat konferenssissa ja sen lopputuloksissa. Konferenssin tulosten tulee olla edustavia ja heijastaa laajasti erilaisten EU-kansalaisten näkemyksiä.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että hallintolakiin lisättäisiin säännökset asioiden automaattisesta ratkaisemisesta. Muutoksilla toteutettaisiin kansalliseen lainsäädäntöön EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämät säännökset automaattisten päätösten tekemisestä.Tavoitteena on mahdollistaa hallinnon automaattinen päätöksenteko siten, että erityisesti perustuslain ja hallintolain asettamat hyvää hallintoa, hallintoasian käsittelyä ja viranomaisten toiminnan lakisidonnaisuutta koskevat vaatimukset voidaan turvata.Automaattista päätöksentekoa käytetään jo tällä hetkellä hallinnossa muun muassa verotuksessa ja eräiden etuuksien maksatuksessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja ylimmät laillisuusvalvojat ovat katsoneet, että voimassa oleva lainsäädäntö ei muodosta riittävää oikeudellista pohjaa automaattiselle päätöksenteolle hallinnossa.Nyt valmistuneeseen hallituksen esityksen muotoon tehtyyn työryhmämietintöön liitetään vielä julkisen hallinnon tietojärjestelmien käyttöä ja kehittämistä koskevat säännösehdotukset, joita valmistellaan erillisessä valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmien tekemät säännösehdotukset sovitetaan yhteen ja luonnos hallituksen esitykseksi hallintolain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta on tarkoitus lähettää laajalle lausuntokierrokselle maaliskuussa 2022.Oikeusministeriön asettaman työryhmän toimikausi oli 18.1.–31.12.2021. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 445 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Tukea saaneita järjestöjä oli tällä hakukierroksella 19 ja tuettuja hankkeita 22.Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen suunnattujen valtionavustusten tarkoituksena on lisätä Euroopan unioniin liittyvää tietoutta Suomessa. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä osa EU-tiedon lisäämisessä ja siihen liittyvän keskustelun edistäjänä. Avustuksilla edistetään kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamista ja kansalaisten perustietoa Euroopan unioniin ja Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä kysymyksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Evon retkeilyaluetyöryhmän 15.2.2022 kokouksessa jatkettiin toimijoiden kuulemisia. Alustuksia kuultiin matkailun yritysnäkökulmasta sekä koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen toimijoilta (HAMK, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto). Käyttäjänäkökulmaa edustivat Suomen Ladun ja Suomen Partiolaisten alustukset. Ministeriöistä näkemyksiään esittivät opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.Alustuksissa tuli esille mm. seuraavia näkökohtia:Tavoitteena tulee olla laadukas, kestävästi toimiva, ainutlaatuisen luontolähtöisen elämyksen ja kokemuksen varmistava palvelukokonaisuus.Mikä on brändilupaus, joka kiteyttää Evon retkeilyalueenbrändin merkityksen ja hyödyn asiakkaalle ja muille sidosryhmille?Evon retkeilyalue ja opetusmetsä ovat tärkeä osa tutkimuksen ja opetuksen käytössä olevaa infrastruttuuria.Virkistyskäytön ja luotomatkailun kysynnän kasvu tulee jatkumaan, mikä tukee Evon kehittämismahdollisuuksia. Luontomatkailun kannattavan liiketoiminnan mahdollisuuksiin sekä maiseman ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen alueella tulee kiinnittää eritystä huomiota. Isot partioleirit hyödyntävät myös leirialuetta ympäröivän opetusmetsän ja retkeilyalueen maastoja. Tämän halutaan olevan mahdollista jatkossakin.Retkeilyalue on toimiva konsepti, jonka puitteissa on mahdollisuus tarjota erinomaiset virkistyskäytön olosuhteet ja samalla lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta alueella. Retkeily ja virkistyskäyttö eivät ole tällä hetkellä Evolla se maankäytön muoto, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai suojeluarvoja. Käyttöä voidaan ohjata monin tavoin. Liikunnan olosuhteita kehitettäessä on otettava huomioon Evon luonnon kantokyky ja muut siellä olevat virkistyspalvelut.•Ympäristöministeriö pitää retkeilyalueiden kehittämistä myönteisenä asiana, mutta kannattaa kansallispuiston perustamista Evolle erityisesti luonnonsuojelullisista syistä.Työryhmän seuraava kokous on tarkoitus pitää koko päivän kestävänä työpajatyöskentelynä. Siinä työstetään edelleen eteenpäin edellisten kokousten alustusten kehittämisehdotuksia. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.11.2021 työryhmän kehittämään Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimus- ja opetuskäyttöä. Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.Valtion retkeilyalueita voidaan ulkoilulain mukaan perustaa valtion maalle, jolla ulkoilun kannalta on huomattava yleinen merkitys. Tällaisella alueella on metsätalouden harjoittaminen, metsästys ja kalastus samoin kuin maa- ja vesialueen muukin käyttö järjestettävä niin että ulkoilutoiminnan tarpeet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon. Retkeilyalueen perustamisesta ja sen käytön perusteista päättää valtioneuvostoTiedote työryhmän asettamisesta:
MMM: MMM asetti työryhmän kehittämään Evoa retkeilyalueena
Metsähallitus: MMM asetti työryhmän kehittämään Evoa retkeilyalueena

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä (datahub) otettiin käyttöön 21.2.2022. Se keskittää yhteiseen järjestelmään tiedot noin 3,8 miljoonasta sähkön käyttöpaikasta, ja nopeuttaa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa merkittävästi. Datahub on keskeinen osa tulevaisuuden joustavaa sähköjärjestelmää.Sähkön vähittäismarkkinoilla saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön. Datahubia on rakennettu viime vuodet tiiviissä yhteistyössä sähkön vähittäismarkkinoilla toimivien yhtiöiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Datahubin käyttäjiksi siirtyy noin 80 sähkönmyyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä.  Keskitetty järjestelmä mahdollistaa tasapuolisen, reaaliaikaisen ja tietoturvallisen tiedonvaihdon yhtiöiden välillä ja nopeuttaa sähköyhtiöiden asiakaspalvelua. Datahubiin siirtyminen vähentää myös markkinaprosesseissa syntyvien virheiden määrää ja helpottaa usean käyttöpaikan yhdistämisen samalle sähkönmyyntisopimukselle.Järjestelmän käyttöönotto on merkittävä askel sähkön vähittäismarkkinoilla siirryttäessä kohti tulevaisuuden joustavaa sähköjärjestelmää. Datahubia kehitetään edelleen muuttuvien energiamarkkinoiden tarpeisiin, ja se tulee mahdollistamaan muun muassa energiayhteisöjen muodostamisen sekä vartin tasejakson (”varttimittauksen”) käyttöönoton vuoden 2023 aikana. Keskitetty tiedonvaihto edistää älyverkkojen ja -mittareiden täysimääräistä hyödyntämistä ja tarjoaa mahdollisuuden uusille liiketoimintamahdollisuuksille ja palveluille, esimerkiksi energiatehokkuuden seurantaan, sähköautojen latausoperaattoreiden toimintaan sekä kysyntäjouston tarjoamiselle markkinoille. Datahub helpottaa myös hajautetun sähköntuotannon käsittelyä ja lisää kilpailua vähittäismarkkinoilla. Sähkömarkkinalain mukaisesti järjestelmään tallennetaan sähkön käyttöpaikkaan liittyvää tietoa, kuten asiakas- ja kulutustietoa, joka tähän saakka on ollut hajautettuina eri yhtiöiden omiin järjestelmiin. Tieto on datahubissa vain siihen oikeutettujen osapuolten saatavilla. ”Datahubin käyttöönotto on askel kohti tulevaisuuden vähähiilistä sähköjärjestelmää. Se mahdollistaa sähkön käyttäjien aktiivisen osallistumisen markkinoille ja lisää uusiutuvaa pientuotantoa sähköjärjestelmässä. Digitalisaatio myös tehostaa rajat ylittävää yhteistyötä, mahdollistaa älykkäät verkkotariffit, parantaa tiedonvaihtoa sekä syventää järjestelmän integraatiota”, luonnehtii Datahub-järjestelmää ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.”Datahub-hanketta on viety määrätietoisesti vuodesta 2015 alkaen kohti tänään tapahtunutta käyttöönottoa. Olemme onnistuneet toimialan kanssa yhteisessä ponnistuksessamme ja käyttöönotto tapahtui suunnitelmien mukaisesti. Iso kiitos kaikille, jotka olitte tekemässä tätä merkittävää muutosta. Ilman saumatonta ja hyvää yhteistyötä tämä ei olisi onnistunut”, toteaa Fingrid Datahub Oy:n toimitusjohtaja Pasi Aho.”Ilmastonmuutoksen ja energiamurroksen aikakaudella sähkömarkkinoiden sujuva toiminta ja datan hyödyntäminen on kriittisempää kuin koskaan ennen. Datahub on tässä aivan keskiössä sähkömarkkinoiden digitaalisena sydämenä. Sen rakentamisessa hyödynsimme kansainvälistä kokemustamme ja osaamistamme eri maiden energiatoimialoille rakentamistamme markkina-alustoista”, kertoo CGI Suomen toimitusjohtaja Leena-Mari Lähteenmaa.Keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän käyttöönotto perustuu sähkömarkkinalakiin. Sähkön vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat velvoitettiin helmikuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä käyttämään datahubin palveluita mm. sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon ja sähkökaupan liiketoimintaprosessien tiedonhallinnan osalta. Datahubin käyttöönoton edellyttämät lakimuutokset tulivat voimaan lokakuussa 2021. Järjestelmän ylläpitäjänä toimii kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n tytäryhtiö Fingrid Datahub Oy ja järjestelmätoimittajana on CGI Suomi Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi