NordenBladet — Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 21. helmikuuta 2022. Ministerit keskustelevat mm. metsäkatoa koskevasta asetusehdotuksesta, maatalouden markkinatilanteesta ja maataloustuotteiden standardien vastaavuudesta eurooppalaisten ja tuontituotteiden välillä. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit keskustelevat marraskuussa 2021 annetusta asetusehdotuksesta metsäkadon vähentämiseen ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Suomi katsoo, että asetusehdotus sisältää monia ongelmallisia kysymyksiä. Nämä liittyvät esimerkiksi hallinnolliseen taakkaan, kauppapolitiikkaan sekä kilpailuneutraliteettiin. Ehdotuksen tulee olla johdonmukainen suhteessa EU:n muihin metsiä koskeviin aloitteisiin sekä olemassa olevaan sääntelyyn. Metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin kansallisen toimivallan piirissä, koska jäsenvaltiot ja niiden metsiä koskevat olosuhteet ovat hyvin erilaisia.Ministerit keskustelevat myös maatalouden markkinatilanteesta. Asiakohtaan liittyen neuvoston muissa asioissa Puola usean muun jäsenmaan kanssa pyytää komissiolta toimia sikasektorin hyväksi. Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja sen vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Suomi kannustaa komissiota jatkamaan edelleen tiivistä markkinaseurantaa ja etsimään toimenpiteitä, joilla tuotantopanosten hintakehitykseen voisi vaikuttaa. Maanviljelijöiden haastavaan tilanteeseen liittyen neuvoston muissa asioissa käsitellään Itävallan asiakirja maataloustuottajien tulotason parantamisesta ja EU:n laajuisista alkuperämerkinnöistä. Suomi tukee tätä asiakohtaa.Neuvosto keskustelee myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja kauppapolitiikan johdonmukaisuuden vahvistamisesta kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymisen tukemiseksi. Ranskan tavoitteena on hyväksyä puheenjohtajakaudellaan päätelmät siitä, miten maataloustuotteiden standardien vastaavuutta eurooppalaisten ja tuontituotteiden välillä voisi parantaa. Suomi pitää Ranskan esille nostamaa keskustelua tärkeänä ja odottaa komissiolta analyysiä asiaan liittyvistä oikeudellisista näkökohdista.Maatalous- ja kalastusneuvoston lounaalla keskustellaan kalakantoja koskevan tieteellisen neuvon kehittämisvaihtoehdoista. Suomi tulee korostamaan tieteellisen neuvon merkitystä yhteisen kalastuspolitiikan perustana. Suomi korostaa lisäksi, että ajantasaisen tiedon saanti kalakannoista on varmistettava ja mahdollisuuksien mukaan parannettava. Parempi tietoperusta vähentää epävarmuutta ja kalastuselinkeinon kannalta haitallista kiintiötason vuosien välistä vaihtelua. Jatkossa on myös paremmin otettava huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus ja meriekosysteemien tila.Lisäksi neuvoston muissa asioissa komissio tiedottaa kertomuksista kasvinsuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta unioniin tuonnin yhteydessä ja kasvipassin käytön laajentamisesta. EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamiseen liittyen Tanska toivoo, että komissio esittäisi säännöksiä koirien kaupalliseen pitoon ja myyntiin. Alankomaat pyytää muutoksia kananmunien markkinointisääntöihin lintuinfluenssasta johtuvien syiden takia sekä Espanja ja Portugali kertovat erittäin pahasta kuivuudesta ja pyytävät komissiolta toimia. Näiden lisäksi Puola nostaa esiin EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen uudistuksen, josta odotetaan komissiolta ehdotusta pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan korruption ja rahanpesun torjunta on yhä melko eriytynyttä, vaikka ilmiöt ovat selvästi kytköksissä toisiinsa. Eroja korruption torjunnassa huomattiin paitsi Pohjoismaiden myös eri viranomaisten ja yritysten välillä. Yhdenmukaisemmat käytännöt ja tehokkaat työkalut auttaisivat kehittämään turvallista toimintaympäristöä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ja oikeusministeriön tilaamassa hankkeessa tarkasteltiin korruption ja rahanpesun yhteyksiä Pohjoismaissa. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustaja myös sisäministeriöstä ja valtionvarainministeriöstä. Poliisiammattikorkeakoulu selvitti erityisesti lahjontaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Selvityksen mukaan pohjoismaisia toimijoita voidaan käyttää hyväksi korruptiivisten varojen häivyttämisessä, vaikka Pohjoismaissa esiintyy verrattain vähän näkyvää korruptiota, kuten lahjontaa. Tuomioita lahjonnasta kansainvälisessä liiketoiminnassa on vähän ja tapausten tunnistaminen on haastavaa.Hankkeessa selvitettiin myös rahanpesun torjunnan hyvien käytäntöjen hyödyntämistä korruption torjunnassa. Selvityksessä kävi ilmi, että rahanpesulaissa mainitut ilmoitusvelvolliset ovat keskeisiä korruption tunnistajia. Erityisesti finanssi- ja taloushallinnon sektorilla on käytössä laaja valikoima keinoja väärinkäytösten torjuntaan ja havaitsemiseen. Näitä keinoja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, jos korruption torjunta olisi riskiperusteisempaa ja sitä edellytettäisiin laissa selkeämmin.Lisäksi hankkeessa muodostettiin Pohjoismaille suosituksia korruption torjunnan kehittämiseksi. Suositukset koskevat ilmiöiden torjunnan yhdenmukaistamista ja täsmentämistä, ilmoittamisen selkeyttämistä väärinkäytösepäilyissä, hallinnollisten sanktioiden ja viranomaisvalvonnan harkitsemista osana korruption torjuntaa, koulutuksen ja yhteistyön kehittämistä sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle kuluttajansuojalaista. Esityksen mukaan kuluttajansuoja henkilöpalveluissa paranee, mutta käytännön vaikutuksia kuluttajille tulisi kuvata tarkemmin.Esityksen tarkoituksena on parantaa kuluttajan oikeusturvaa henkilöön kohdistuvissa palveluissa ja selventää niissä noudatettavia periaatteita. Tämä hyödyttää myös elinkeinonharjoittajia. Henkilöön kohdistuvilla palveluilla tarkoitetaan terveys- ja sosiaalipalveluja, varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluja, ulkonäköön kohdistuvia palveluja, liikunta- ja muita hyvinvointipalveluja, elämyspalveluja ja vapaa-ajan kursseja, juhla- ja ravintolapalveluja sekä taksiliikenteen palveluja.Esityksestä saa yleiskäsityksen kuluttajille aiheutuvista keskeisistä muutoksista, mutta esityksessä tulisi kuvata tarkemmin, miten kuluttajat käytännössä hyötyisivät uudesta laista. Millaisia olisivat tyypillisimmät henkilöpalveluihin liittyvät virhe- ja viivästystilanteet? Missä mittaluokassa korvaukset liikkuisivat tai mitä todennäköisesti tapahtuisi tapausten käsittelyajoille? Arviointineuvosto kiinnittää huomiota haavoittuviin asiakasryhmiin kuten lapsiin, vanhuksiin ja henkilöihin, joiden toimintakyky on rajoittunut. Esityksessä tulisi arvioida, millaisissa palveluissa ja tilanteissa uusi laki turvaisi paremmin heidän asemaansa. Ylipäätään esityksessä tulisi arvioida, mitkä väestöryhmät erityisesti hyötyisivät uudesta laista.Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy annettuun hallituksen esitysluonnokseen (oikeusministeriön hanke OM005:00/2020). Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 14.2.2022 keskustelemaan sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Keskusteluaiheena oli myös asumistuen kehittäminen. Sosiaaliturvakomitea työsti selvitystä sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvitettävänä ovat perustulo, negatiivinen tulovero, perustili, yksi perusturvaetuus ja osallistumistulo. Komitean keskustelu koski tässä vaiheessa sitä, millaiset vaihtoehtoisten järjestämistapojen mallit valitaan selvitykseen ja mitkä olisivat tarkemmin arvioitavien mallien piirteet. Komitea ei vielä ottanut kantaa järjestämistapojen kannatettavuuteen eikä niiden hyviin tai huonoihin puoliin.  Osittainen perustulo ja negatiivinen tulovero”Niin sanottu täysi perustulo tarkoittaa etuutta, joka korvaisi pitkälti kaikki muut etuudet. Suomessa on ehdotettu lähinnä osittaista perustuloa, joka korvaisi osan etuuksista, muttei esimerkiksi asumisen tukia ja toimeentulotukea. Perustulon rooli sosiaaliturvassa riippuu paljon sen tasosta. Suomalaisessa keskustelussa perustulon taso on vaihdellut 300 eurosta noin 1000 euroon. Valinnalla on paljon väliä esimerkiksi työnteon kannustimien kannalta. Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat tulovaikutuksiltaan ja logiikaltaan hyvin samanlaisia”, kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. Tervola toimii puheenjohtajana sosiaaliturvan vaihtoehtoisia järjestämistapoja selvittävässä työryhmässä.Komitea keskusteli siitä, miten etuuden saajajoukko selvityksen perustulomallissa rajattaisiin: otettaisiinko esimerkiksi opiskelijat mukaan vai ei. Perustulon osalta päädyttiin mahdollisimman laajasti työikäiset huomioivaan malliin. Keskusteltiin myös siitä, millaiset etuuksien tasot selvitykseen valittaisiin ja päätettiin, että työryhmä simuloi komiteaa varten perustulomallin useammalla eri etuuden tasolla. Yksi perusturvaetuus”Yksi perusturvaetuus olisi syyperusteinen. Siihen syntyisi oikeus Suomessa työskentelyn tai asumisen perusteella. Etuus yhdistäisi osan nykyisistä perusturvaetuuksista. Tavoitteena olisi selkiyttää ja yksinkertaistaa etuusjärjestelmää, lisätä ymmärrettävyyttä, vähentää väliinputoamista sekä byrokratia- ja kannustinloukkuja ja palkita sanktioiden sijaan, kuten osallistumistulossa”, kertoo työryhmän jäsen, tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.Komitea keskusteli siitä, millaisia erillisiä osia yhden perusturvaetuuden mallissa olisi sekä siitä, sisältyisikö malliin jonkinlainen osallistumislisä. Komitean jäsenet toivat esiin myös, että vaihtoehtoisten järjestämistapojen mallien tulisi olla keskenään vertailtavia. Tätä helpottaisi esimerkiksi samoille saajaryhmille tehty mallinnus sekä samat etuuksien tasot eri vaihtoehdoissa.   Perustili”Perustilimallissa jokaisella on henkilökohtainen laskennallinen etuustili, jonka saldoa nostetut etuudet vähentävät. Mallissamme perustili korvaisi nykyiset työttömyysetuudet, opintorahan ja aikuiskoulutustuen ja vuorottelukorvauksen. Tilin ylijäämän saisi omaan käyttöönsä esimerkiksi eläköityessään. Tili voisi mennä myös alijäämäiseksi. Perustilin mallinnus on hiukan erilainen kuin muiden vaihtoehtojen, sillä vaikutuksia täytyy seurata yli ajan”, toteaa työryhmän jäsen, erityisasiantuntija Allan Seuri.Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä toimii arvioitavien mallien vertailukohtana. 
Asumistuen yksilöllistäminen olisi kallistaYleistä asumistukea sai Suomessa vuonna 2021 hiukan alle 400.000 ruokakuntaa. Heistä yli 70% on yksinasujia ja opiskelijat ovat suurin saajaryhmä. Yleisessä asumistuessa on keskeistä ruokakunnan käsite. Ruokakunnan jokaisen jäsenen tulot vaikuttavat asumistuen määrään. ” Yleisen asumistuen yksilöllistäminen toisi tuen piiriin satojatuhansia uusia kotitalouksia ja menot kasvaisivat satoja miljoonia euroja. Yksilöllistäminen tasaisi tulonjakoa ja vähentäisi pienituloisuutta, mutta vaikutus olisi aika vähäinen. Jos taas yksilöllistäminen haluttaisiin tehdä kustannusneutraalisti, keskimääräinen tuki laskisi huomattavasti. Tukieuroja siirtyisi erityisesti yksin asuvilta ja yksinhuoltajilta kotitalouksille, joissa vähintään kaksi aikuista. Tuet pienenisivät erityisesti alimmissa tuloluokissa, joten toimeentulotukimenot kasvaisivat voimakkaasti”, kertoo asumisen jaoston puheenjohtaja Mikko Horko.”Opiskelijoiden asumisen tukemista kannattaa kehittää muilla keinoin kuin asumistuki suoraviivaisesti yksilöllistämällä. Myös velvoitteet perheessä ja parisuhteessa ovat muutoksessa. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa yleiseen käsitykseen ruokakunnan muodostumisesta”, totesi Horko. Komitealle esiteltiin myös asuntopolitiikan päälinjauksia ja skenaarioita.Tilannekatsaus haku- ja maksuajankohtia, perhekäsitteitä ja tulokäsitteitä koskeviin selvityksiin siirrettiin aikataulusyistä myöhempään ajankohtaan.Komitean kokousmateriaali:KokouskutsuLiite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (31.1.2022)Liite 2 DiaesitysLiite 3 Muistio Asumistuen yksilöllistäminenLiite 4 Muistio Maksu- ja hakuajat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-puheenjohtajamaa Ranska järjestää epävirallisen liikenneministereiden kokouksen Le Bourgetissa 21.-22.2.2022. Suomea kokouksessa edustavat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja korkean tason edustaja Mikael Nyberg.Ministerit keskustelevat liikennesektorin innovaatioista ja siitä, miten liikennesektori pidettäisiin houkuttelevana alana.– EU:lla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja liikenteen päästöjen vähentämisellä on tässä työssä suuri rooli. Kun liikenteessä siirrytään vihreiden teknologioiden käyttöön ja hyödynnetään digitalisaatiota ja dataa, syntyy myös uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista, jota voimme tarjota myös muille, toteaa ministeri Harakka.EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuonna 2050. Myös kansallisesti Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 sekä liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä.Innovaatioiden mahdollisuuksien lisäksi kokouksessa pohditaan, miten erityisesti nuoria saataisiin houkuteltua liikennesektorille töihin. Keskustelua käydään esimerkiksi koronapandemian vaikutuksista ja työntekijöiden työolosuhteiden parantamisesta.Lounaskeskustelujen aiheina ovat siirtyminen ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin, Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskeva TEN-T-asetusehdotus sekä tieliikenteen päästöjen vähentäminen.Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa siirryttäisiin nopeammin kestävämpiin kulkumuotoihin. Eri liikennemuotojen käyttöä ja sujuvaa yhdistämistä tulisi tukea ja edistää liikkumisen palveluiden sisämarkkinan kehittämistä.Valtioneuvosto toimitti 17.2. eduskunnalle U-kirjelmän Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi tuo lounaskeskustelussa esiin valtioneuvoston kantoja ehdotukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön 18.2.2022 julkaisema asiantuntijaraportti ehdottaa, että Suomi osallistuu Euroopan avaruusjärjestön ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan (E3P-ohjelma). Selvitys suosittelee myös kansallisen avaruushallinnon vahvempaa resursointia.Raportissa arvioidaan laajasti, mitä hyötyjä Suomelle olisi ohjelmaan osallistumisesta ja mitä riskejä voisi seurata ohjelman ulkopuolelle jäämisestä. ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelman tavoitteena on vahvistaa Euroopan keskeistä roolia tulevaisuuden avaruustutkimuksessa ja -hankkeissa. Ohjelman päämääränä on myös inspiroida tulevia sukupolvia avaruuden tutkimuksen saralla ja erityisesti syvän avaruuden kohteiden saavuttamisessa.Suomi on Viron lisäksi ainoa Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaa, joka ei ole toistaiseksi osallistunut valinnaiseen miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan. Osallistuminen mahdollistaisi Suomelle laajemman pääsyn kansainvälistä avaruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars-lentoja koskeviin hankkeisiin. Selvityksen mukaan jättäytyminen ohjelman ulkopuolelle rajoittaisi pääsyä uuden avaruustalouden kehityksen alkuvaiheisiin. Globaali avaruustalous on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Globaalin avaruustalouden arvo on noin 350 – 450 mrd US dollaria.Suomi on pystynyt houkuttelemaan uusia avaruusyrityksiä voimakkaaseen kasvuun ja teknologiseen eturivin kehitykseen. Suomalaiset avaruusalan startup-yritykset ovat keränneet yksityistä rahoitusta kymmeniä miljoonia ja kehittäneet globaalia liiketoimintaa. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja tutkijat ovat korkean tasoisen osaamisensa ansiosta mukana merkittävissä kansainvälisissä hankkeissa. Suomessa on kehitetty useita innovatiivisia tuotteita, sovelluksia ja palveluita, jotka voisivat olla merkityksellisiä myös miehitettyjen avaruuslentojen ja muun avaruuden tutkimuksen näkökulmasta Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun Suomi määrittelee vuonna 2022, mihin ESA:n seuraavan ohjelmakauden ohjelmiin se osallistuu. Päätös ESA:n tulevan ohjelmakauden ohjelmista tehdään marraskuussa 2022 Euroopan avaruusjärjestön ministerineuvoston kokouksessa.Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) täysjäsen vuodesta 1995 alkaen. Suomen viimeaikainen (vuodet 2020-2022) rahallinen kontribuutio Euroopan avaruusjärjestön pakollisiin ja vapaaehtoisiin ohjelmiin on ollut vuosittain noin 28 miljoonaa euroa.Selvityksen toteutuksesta vastasivat KPMG Oy sekä Forefront Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lyhyissä työsuhteissa työskentelevien vuosilomat saattavat jäädä pitämättä useana vuonna peräkkäin. Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuuksia joustavoittaa vuosilomien käyttöä ja siirtää niitä käytettäväksi uuden työsuhteen aikana.Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa eri työnantajille työskentelevien työntekijöiden vuosiloma voi jäädä jopa usean peräkkäisen vuoden aikana pitämättä. Tämä johtuu siitä, että oikeus aiemman työsuhteen aikana kertyneeseen vuosilomaan ei siirry uuteen työsuhteeseen, vaan pitämättömät lomat korvataan määräaikaisissa työsuhteissa lomakorvauksella. Nyt tarkoituksena on selvittää, miten tällaisessa tilanteessa olevien työntekijöiden olisi tosiasiassa mahdollista pitää vuosilomaa uuden työnantajan palveluksessa. ”Uudistamalla vuosilomalakia haluamme erityisesti parantaa lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuutta. Käynnistämäni selvitys on ensiaskel joustavampien lomien toteuttamiseksi, ja odotan mielenkiinnolla sen tuloksia”, työministeri Haatainen kertoo.Selvitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaisesti selvitetään mahdollisuudet joustavoittaa lomien käyttöä ja siirtämistä työpaikan vaihtotilanteissa (esimerkiksi lomapankki) lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuuden parantamiseksi.Työministeri Haatainen nimesi selvityshenkilöksi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen ja palkkahallinnon erityisasiantuntija Antti Kondelinin. Selvityksessä tulee arvioida, millaisin keinoin näihin hallitusohjelmakirjauksen mukaisiin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Selvitystyö jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa arvioidaan vuosilomalain vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Toisessa osassa selvitetään vuosilomapankkijärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia, jotta eri työnantajille lyhyissä ja peräkkäisissä määräaikaisissa työskentelevien oikeus vuosilomaan voitaisiin turvata. Vuosilomapankilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät voisivat tallettaa ansaitsemaansa vuosilomaa käytettäväksi seuraavan työsuhteen aikana. Selvitys tulee luovuttaa työ- ja elinkeinoministeriölle huhtikuun 2022 loppuun mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön talousarvion toimeenpanoasiakirja 2022Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2022 (pdf, 546 kt)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — VTT:n 18.2.2022 julkaisema HIISI-jatkoselvitys esittää arviot hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten riittävyydestä saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä ilmastolakiluonnoksessa esitettyjen päästötavoitteiden saavuttaminen vuosina 2030, 2040 ja 2050.Jatkoselvitys tarvittiin, koska hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2021 hyväksyttiin joukko uusia ilmastokirjauksia. Samalla sovittiin, että tutkimustahot ja ilmastopaneeli arvioivat keväällä 2022 ilmastokirjausten ja toimien riittävyyttä Suomen ilmastotavoitteiden kannalta, jotta tiedetään, paljonko uusia toimia pitää päättää vielä myöhemmin. Näiden arviointi ei ollut ajallisesti mahdollista valtioneuvoston kanslian tilaamassa VN TEAS HIISI-selvityksessä, jonka tulokset julkaistiin 1.12.2021.Jatkoselvityksessä arvioitiin myös sitä, kuinka hyvin Suomen nykyiset ilmasto- ja energiapäätökset ovat linjassa EU:n FitFor55-säädösehdotuspaketin mahdollisten tavoitteiden saavuttamisen kanssa liittyen taakanjakosektorin vuoden 2030 kasvihuonekaasujen päästötavoitteeseen sekä uusiutuvan energian osuuteen loppuenergiankulutuksesta ja arvioon loppuenergiankulutuksesta.Selvityksen politiikkaskenaarioon (WAM-н) sisällytetyt toimet johtavat kokonaisuutena merkittävään kasvihuonekaasupäästöjen vähennykseen, uusiutuvan energian lisääntymiseen ja energiankäytön tehostumiseen. Hiilineutraaliuden ja EU:n ehdotuksen mukaisen taakanjakosektorin tavoitteen saavuttaminen edellyttävät kuitenkin lisätoimia, joiden tarve kasvaa päästötavoitteiden kiristyessä vuosien 2030 ja 2035 jälkeen. Lisäksi tulee huomata, että skenaarioon on sisällytetty joukko toimia, joista ei ole vielä joko poliittisia tai yritysten investointipäätöksiä.”Nyt valmistunut selvitys tarjoaa tutkittua tietopohjaa valmisteilla olevan kansallisen ilmasto- ja energiastrategialuonnoksen viimeistelyyn. HIISI-jatkoselvityksen päivittämät skenaariot antavat ajantasaista kokonaiskuvaa ilmastohaasteen kokoluokasta ja eri sektorien mahdollisuuksista vasta siihen”, toteaa teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä.Ilmasto- ja energiastrategian tarkastelu kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästölähteet (päästökauppasektori, taakanjakosektori ja maankäyttösektori) ja nielut (maankäyttösektori). Päähuomio sekä hallituksen ilmastosuunnitelmissa linjattavissa politiikkatoimissa, että niihin perustuvissa skenaarioissa kiinnitetään EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö lähettää strategialuonnoksen laajalle lausuntokierrokselle maaliskuussa.Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ja 2030–2050 ilmastotavoitteiden saavuttaminen”Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä sekä päästötavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä kymmenen vuoden sisällä. Hallituksen laatimat poliittiset päätökset johtavat jo oikealle päästövähennysuralle, mutta toimien toteutuminen tulisi varmistaa ja lisäksi tultaneen tarvitsemaan lisätoimia HIISI-jatkoselvityksessä laaditun analyysin perusteella”, toteaa tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:stä.Selvityksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2030 vajaat 31 Mt CO2-ekv (megatonnia hiilidioksidiekvivalentteina). 60% vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla korkeintaan 28 Mt, eli päästökuilu olisi tuolloin runsaat 2 Mt. Tarkasteluissa päästöjen vertailuvuosi on 1990.Vuonna 2035 päästöt olisivat 25 Mt. Maankäyttösektorin nettonieluarvioon 21 Mt CO2-ekv. perustuvan 70 prosentin vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla enintään 21 Mt, eli päästökuilu olisi runsaat 4 Mt.Vuonna 2040 päästöt olisivat 19 Mt. Vähennystavoite olisi silloin 80%, ja päästöjä saisi olla enintään 14 Mt, joten päästökuilu olisi noin 5 Mt.Vuoteen 2050 päästöt olisivat noin 7 Mt. Vähennystavoite olisi noussut jo vähintään 90 prosenttiin, jolloin päästöjä saisi olisi korkeintaan 7 Mt, joten päästökuilu olisi lähes nolla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että luonnollisten hiilinielujen lisäksi Suomessa poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä teknisin keinoin (CCS ja BECCS), ja talteen otettu hiilidioksidi varastoidaan pitkäikäisiin tuotteisiin tai geologisiin muodostelmiin.Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaistavoitteen saavuttamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja kehitys voi edetä myös suotuisammin, kuin mitä selvityksen WAM-н -skenaario antaa ymmärtää. Kokonaispäästöjen kannalta on tärkeää muistaa, että kaikkien päästösektoreiden tulee merkittävästi vähentää päästöjään, jotta hiilineutraalisuustavoite saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Laskelmien perusteella päästökuilu näyttäisi kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen mallinnuksessa oletetut uudet teknologiat mahdollistavat kasvihuonekaasujen jopa 90 % päästövähennyksen vuonna 2050. Skenaarioissa uusiutuvan energian osuus saavuttaa 60 prosentin tavoitetason laskettuna energian loppukulutuksesta vuonna 2030 ja täyttää siten EU:n uusiutuvan energian direktiivin luonnoksessa esitetyn periaatteen mukaisesti lasketun ohjeellisen tavoitteen Suomelle. EU:n laskentasääntöjen mukainen loppuenergian kulutus Suomelle olisi 266 TWh (ilman kv. lentoliikennettä), eli se jäisi EU:n FitFor55-paketin energiatehokkuusdirektiiviesityksen pohjalta Suomelle arvioidusta 255 TWh:n tavoitteesta. Onkin oletettavaa, että hiilineutraalisuustavoitteet ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen energiatehokkuusvaatimusten kanssa siitä huolimatta, että energiankäyttö tehostuu merkittävästi kaikilla energiasektoreilla.Selvityksen mukaan lisätoimien tarvetta tulisi tarkastella uudelleen viimeistään silloin, kun EU:n uusista ilmasto- ja energiapoliittisista päätöksistä on parempaa tietoa. Lisäksi FitFor55-paketin kokonaisarvio Suomen näkökulmasta olisi tärkeä toteuttaa yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa, jotka kukin tarkastelevat FitFor55-säädösehdotuspaketin eri osia ja direktiiviehdotuksia. HIISI-jatkoselvitys lähetettiin ennakkoon tausta-aineistoksi Suomen ympäristökeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja Ilmatieteen laitokselle sekä Suomen ilmastopaneelille joilta ympäristöministeriö oli VTT:n lisäksi pyytänyt lausuntoa 11.2.2022 mennessä taakanjakosektorin ilmastotoimien riittävyydestä.Alkuperäinen HIISI-selvitys valmistui joulukuussa 2021 palvelemaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmistelujen tutkimus- ja selvitystarpeita. HIISI-jatkoselvityksen toteuttivat VTT ja Merit Economics.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen, jossa tarkistetaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskevia säännöksiä. Taustalla ovat hallitusohjelmakirjaukset, joiden mukaan uhrien asemaa parannetaan siitä riippumatta, eteneekö ihmiskaupparikosprosessi.Hankkeessa tehdään hallitusohjelmakirjausten näkökulmasta keskeiset muutokset lakiin kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. Lainvalmistelussa voidaan huomioida myös muita kehittämistarpeita, jotka liittyvät voimassa olevaan auttamisjärjestelmää koskevaan sääntelyyn.Nykyisessä lainsäädännössä ihmiskaupan uhrin oikeus auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkumiseen on pitkälti sidoksissa rikosprosessiin ja sen etenemiseen. Tästä syystä oikeus avun saamiseen voi lakata esimerkiksi silloin, kun ihmiskaupparikoksesta ei saada riittävää näyttöä. On arvioitu, että rikosprosessikytköksen vuoksi kaikki apua tarvitsevat eivät välttämättä edes hakeudu auttamisjärjestelmään.Sisäministeriö valmistelee tarvittavat lakimuutokset tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja sen osana toimivan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa. Tarpeen mukaan valmistelussa kuullaan muita keskeisiä sidosryhmiä.Valmistelua tukee sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2020 asettama poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ihmiskaupan uhrien auttamista koskevia lainsäädännön muutoksia. Työryhmän yhtenä tavoitteena on heikentää auttamisen kytköstä rikosprosessiin. Hanke on asetettu ajalle 17.2.–31.12.2022. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi