NordenBladet —Terveysalan rahoitus on kehittynyt ja vahvistunut, mutta Suomen rahoitusympäristö on jäämässä selvästi verrokkimaista, todetaan 21.2.2022 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa ”Selvitys terveysalan rahoitusympäristön kehittämiseksi”. Raportti sisältää myös ehdotuksia rahoitusympäristön kehittämiseksi.Raportin mukaan rahoitusympäristön merkittävimmät pullonkaulat ovat pitkäjänteisyydessä ja (terveysalaan erikoistuneessa) kasvurahoituksessa. Keskeisinä pullonkauloina Suomen terveysalan rahoitusympäristössä näyttäytyy rahoituksen sirpaloituminen suhteellisen pieniin ja lyhytjänteisiin kokonaisuuksiin, minkä vuoksi lupaavien aihioiden ja innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaus kangertelee.Suomessa on kilpailukykyistä tutkimusta, mutta haasteena on skaalaus kasvuyrityksiksi. EU-rahoituksessa löytyy merkittäviä mahdollisuuksia. EU-rahoituksen hyödyntäminen ei kuitenkaan näyttäydy Suomessa yhtä systemaattisena ja strategisena kuin monissa muissa maissa. Tehokkaammalla kansallisella organisoitumisella saataisiinkin todennäköisesti paljon nykyistä enemmän irti EU:n rahoituslähteistä.Rahoitus terveysalan tutkimustoimintaan on kasvanut, ja suomalaiset terveysalan kasvuyritykset ovat onnistuneet keräämään huomattavia pääomasijoituksia. Rahoitusympäristö on kuitenkin selvästi verrokkimaita (Ruotsi, Tanska, Belgia) kehittymättömämpi ja rahoitusympäristön kilpailukyky on jäämässä jälkeen näistä. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää terveysalan kasvustrategian toimeenpanossa ja terveysalan rahoitusympäristön kehittämisessä. Raportti on osa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian joulukuussa 2020 julkaistun tiekartan toimenpiteitä. Selvityksen tekivät TEM:lle 4Front Oy ja KPMG.
NordenBladet —Ympäristöministeriö sai 11.2.2022 päättyneessä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankehaussa yhteensä 34 hakemusta, joilla haettiin yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti on noin 9 miljoonaa euroa. Ministeriön ensimmäisellä hakukierroksella oli haettavana miljoona euroa valtionavusta rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Ensimmäisen hakukierroksemme hakijoiden kirjo on ilahduttavan laaja, mukana on yrityksiä, kuntia, oppilaitoksia, järjestöjä ja yhdistyksiä. Rakennetun ympäristön ilmastotyö kiinnostaa selvästi monipuolisesti yhteiskunnan toimijoita, isoja ja pieniä. Saamme tästä joukosta varmasti vaikuttavia ja innostavia hankkeita käyntiin”, kertoo projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien prosessien kehittämiseen tai vaikkapa alaan liittyvään tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on, että hankkeiden tulokset ovat avoimesti hyödynnettävissäPäätökset rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään huhtikuun 2022 loppuun mennessä. Seuraava haku avautuu toukokuussa, ja kaksi hakua on luvassa vielä loppuvuodesta 2022.EU:n elvytysvaroilla vauhtia rakennetun ympäristön ilmastotyöhönRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja järjestetään vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaKirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset ja mahdollisuus osallistua
NordenBladet —Birgitta Vuorinen aloitti tammikuun alussa Suomen Lontoon-suurlähetystössä korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijana. Vuorinen siirtyi Lontooseen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtajan tehtävästä. Isosta-Britanniasta tuli näin Team Finland Knowledge -verkoston yhdeksäs kohdealue. Vuorisen tehtävänä on seurata Ison-Britannian korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa, edistää yhteistyömahdollisuuksia ja Suomen näkyvyyttä sekä avustaa suomalaisia korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muita innovaatioekosysteemin toimijoita yhteistyön lisäämisessä brittitoimijoiden kanssa.Team Finland Knowledge -verkostoon kuuluu kahdeksan muuta korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijaa ympäri maailman. Lontoon lisäksi erityisasiantuntijoita on Abu Dhabissa, Buenos Airesissa, Moskovassa, New Delhissä, Pekingissä, Pretoriassa, Singaporessa ja Washingtonissa. Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijat työskentelevät Suomen edustustoissa tiiviissä yhteistyössä TeamFinland -verkoston kanssa. Verkosto vahvistaa osaltaan suomalaisten pääsyä vaikuttaviin TKI-verkostoihin ja edistää koulutusperusteista maahanmuuttoa. Britannia eroaa muista TFK-kohdemaista yhteisen EU-historian vuoksi. EU-ohjelmien rooli maiden välisen liikkuvuuden ja tutkimusyhteistyön edistämisessä on ollut merkittävä ja EU-maiden yhteistyö on Britannian ja EU:n välisen uudenlaisen kumppanuuden rakentamisessa edelleen keskeinen. – Myös kahdenvälisten suhteiden rakentamisessa yhteistyö muiden EU-maiden kanssa tulee olemaan vahvasti mukana, sanoo Birgitta Vuorinen.Mitä tapahtuu korkeakouluyhteistyölle ja maiden väliselle liikkuvuudelle?Suomalaisilla ja brittiyliopistoilla on runsaasti kahdenvälisiä sopimuksia tutkimusyhteistyö on tiivistä. Molemmat maat ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita TKI-rahoituksen kasvattamiselle ja kansainvälistymiselle, mikä luo hyvät edellytykset myös vaikuttavien TKI-verkostojen ja kumppanuuksien rakentamiselle. Suomi on mukana yhdessätoista Eurooppalainen yliopisto -verkostossa, joissa rakennetaan uudenlaisia korkeakoulujen yhteistyömuotoja sekä rajat ylittävää opetusyhteistyötä. Kahdessa suomalaiskorkeakoulujen verkostossa on mukana myös brittiyliopisto. Verkostot saavat rahoitusta sekä Erasmus+ -ohjelmasta että Horisontti -ohjelmasta. Ohjelmien rahoitusehdot ohjaavat toimintaa, joten Britannian EU-ero ja mahdolliset ohjelmayhteistyötä koskevat sopimukset näkyvät jatkossa myös näiden verkostojen toiminnassa. Britannia saavutti vuodelle 2030 asettamansa tavoitteen 600 000 ulkomaalaisesta tutkinto-opiskelijasta kymmenen vuotta etuajassa. Merkittävä osa brittiyliopistojen tuloista muodostuu lukuvuosimaksuista, joten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden merkitys on myös taloudellisesti suuri. EU-eron myötä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lukuvuosimaksut ovat nousseet, jopa nelinkertaistuneet. Kustannusten nousu, maahantuloon liittyvät rajoitukset, koronapandemia sekä sen johdosta lisääntyneet etäopetusmahdollisuudet ovat vähentäneet EU-maista tulevien hakijoiden ja opiskelijoiden määrää. Esimerkiksi suomalaisten hakijoiden määrä ns. päähaussa oli vuosina 2015-2016 noin tuhat hakijaa, vuonna 2021 enää 240. Britannia kuitenkin haluaa edelleen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja on kansainvälisen opiskelijoiden rekrytoinnissa kääntänyt katsettaan erityisesti Aasian ja Afrikan suuntaan. Helmikuun alussa julkistettujen tilastojen mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärä brittiyliopistoissa nousi 4%:lla edellisvuodesta. Suomi tavoittelee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. UK:n runsas korkeakoulutarjonta sekä lukuvuosimaksuja tasapainottava ja tulotason huomioonottava lainakonsepti ei luo brittiopiskelijoille suurta työntövoimaa tutkinto-opiskeluun ulkomailla. Liikkuvuutta edistää kuitenkin se, että Iso-Britannia tukee omien opiskelijoidensa opiskelua ulkomailla ns. Turing -ohjelman avulla, ainakin seuraavien kolmen vuoden aikana, yhteensä 330 miljoonalla punnalla. Iso-Britannia haluaa omien opiskelijoidensa kansainvälistyvän ja Suomi taas haluaa kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrää. Molemmat maat tarvitsevat osaavaa työvoimaa, joten halu työllistää korkeasti koulutettuja on suuri. Eri politiikka-alueiden yhteen toimivuus osaajahoukuttelussa on tärkeää. Tästä syystä sekä Britanniassa että Suomessa uudelleenarvioidaan parhaillaan mm. maahantulosäännöksiä. – Tällä hetkellä esimerkiksi harjoittelijoiden maahantulo Britanniaan on haasteellista ja haluamme yhdessä muiden EU-maiden kanssa kiinnittää siihen brittihallinnon huomiota, Birgitta Vuorinen toteaa.
NordenBladet —Jo yli neljännes Suomen lukioista on hyödyntänyt Tutkija tavattavissa -virtuaalivierailuja, joissa tutkijat syventävät oppitunneilla käsiteltäviä aiheita. Palvelu jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana vähintään seuraavat kaksi vuotta. Tulevan kaksivuotiskauden tavoitteena on vakiinnuttaa, kasvattaa ja kehittää palvelun toimintaa entisestään.Nuorten Tiedeakatemia käynnisti palvelun yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa vuonna 2019, ja palvelun suosio on kasvanut tasaisesti koko ajan. Arvion mukaan palvelu tavoitti noin 10 000 oppilasta vuonna 2021.Nuorten Tiedeakatemia on kerännyt opettajilta palautetta palvelusta. Vuosina 2020–2021 saaduista 143 vastauksesta 95 prosenttia oli yksiselitteisen kiittäviä. Palvelua kiitellään erityisesti sen helppokäyttöisyydestä ja maantieteellisestä kattavuudesta. Useat opettajat palaavat palveluun yhä uudelleen: ”Tämä palvelu on erinomainen lisä opetukseeni kaikissa oppiaineissani, sillä harvemmin tänne maakuntiin olisi mahdollista saada järjestettyä vastaavia vierailuja”, yksi opettajista kertoi.Palvelun ideana on tuoda tiedettä, tutkimusta ja korkeakouluyhteistyötä kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Palvelun kautta oppilaat ovat päässeet sukeltamaan mitä erilaisimpiin aiheisiin, kuten hiukkasfysiikkaan, kiertotalouteen, kriminologiaan, ympäristöfilosofiaan, jäätikkötutkimukseen, kehitysmaatutkimukseen ja seksuaaliterveyteen.Vierailut ovat mahdollisuus myös tutkijoille kehittää omaa ammattitaitoaan. Palvelu onkin saanut laajalti kiitosta myös siihen osallistuneilta tutkijoilta.Palvelussa mukana jo yli 350 tutkijaaPalvelun kautta opettajat voivat hakea tunneilleen tutkijaa opetuksen tueksi ja käsiteltäviä teemoja syventämään. Tutkijavierailut toteutetaan videopuheluina. Tutkija tavattavissa -tutkijapoolissa on tällä hetkellä yli 350 tutkijaa kattavasti eri tieteenaloilta, ja poolia kasvatetaan jatkuvasti. Maksuton palvelu on hyödynnettävissä eri puolilla Suomea ympäri lukuvuoden.Opettajat pääsevät palveluun mukaan täyttämällä yksinkertaisen verkkolomakkeen Nuorten Tiedeakatemian verkkosivuilla. Lomakkeella opettaja täsmentää, mille oppitunnille tai kurssille vierailua suunnitellaan, mistä aiheesta, milloin ja minkä ikäisistä oppilaista on kyse. Ilmoittautumisen jälkeen palvelun koordinaattori etsii tutkijapoolista sopivan tutkijan ja esittelee tutkijan ja opettajan toisilleen. Yhteensaattamisen jälkeen tutkija ja opettaja sopivat suoraan virtuaalivierailun tarkan aikataulun ja muut yksityiskohdat.Hankkeen puitteissa on tuotettu myös tiedevideosarja, jonka videoita on katsottu Nuorten Tiedeakatemian YouTube-kanavan kautta yli 12 500 kertaa.Avoin haku Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi käynnissäNuorten Tiedeakatemia on Suomalaisen Tiedeakatemian vuonna 2017 perustama monitieteinen nuorten tutkijoiden yhteisö. Sen tavoitteena on vahvistaa tieteen ja nuorten tutkijoiden asemaa yhteiskunnassa ja piristää suomalaista tiedekeskustelua. Tutkija tavattavissa -palvelu on osa Nuorten Tiedeakatemian tiedekasvatustoimintaa.Lisäksi akatemiassa työskennellään avoimen tieteen edistämiseksi, käydään keskustelua kansainvälisen tutkijayhteisön kanssa sekä pyritään vaikuttamaan siihen, että tutkittu tieto saataisiin yhä keskeisemmäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua.Tähän asti Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi on päässyt vain kutsuttuna tutkijana, mutta nyt jäsenyyttä voi ensimmäistä kertaa hakea helmikuun 2022 loppuun saakka käynnissä olevan avoimen haun kautta.
NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 22. helmikuuta Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Suomi tukee Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.Suomi tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustaminen rikkoo vakavasti Minskin sopimuksia. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.Suomi edellyttää Venäjän pidättäytyvän sotilaallisista toimista.
NordenBladet —Osana Hankinta-Suomi-ohjelmaa ja kansallista julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa on julkaistu selvitys julkisten hankintojen koulutuksesta Suomessa vuonna 2021. Selvityksessä on kartoitettu julkisia hankintoja tekevien ammattilaisten koulutustaustoja sekä koostettu tietoa hankintakoulutusta tarjoavista oppilaitoksista. Selvityksen mukaan erityisesti julkisiin hankintoihin syventyvää hankintakoulutusta tarvittaisiin enemmän.Kyselyyn vastanneista 26 korkeakouluorganisaatiosta 22 kertoi tarjoavansa hankintakoulutusta. Tarjonta keskittyy kuitenkin yleisen hankintakoulutuksen kokonaisuuksiin, eikä erityisesti julkisiin hankintoihin valmistavaan koulutukseen. Julkisia hankintoja koskevaa koulutusta tarjottiin lähinnä rajattuina erityissisältöinä. Korkeakoulut kuitenkin näkivät yleisen hankintakoulutuksen valmistavan myös julkisten hankintojen toteuttamiseen. Nykyinen tarjonta ei kuitenkaan riittävästi ota huomioon julkisten hankintojen erityispiirteitä, esimerkiksi lainsäädäntöympäristön tuntemisen osalta. Selvityksen tulokset tukevat sitä, että julkisiin hankintoihin keskittyvää koulutusta tulisi lisätä ja laajentaa.Julkisten hankintojen osaamista hankitaan korkeakoulujen ulkopuoleltaJulkisia hankintoja työssään tekevistä vastaajista 79 prosenttia kertoi, ettei heidän opintoihinsa sisältynyt hankintaosaamisen opetusta. Harva myöskään koki saaneensa tutkinnostaan valmiuksia toimia julkisten hankintatehtävien parissa. Tällä hetkellä valtaosa julkisia hankintoja tekevistä hankkii toimenkuvan vaatimaa osaamista työnantajan järjestämän koulutuksen kautta tai itsenäisesti. Tämä tuo kuitenkin haasteita erityisesti pienille hankintayksiköille, joilla ei ole välttämättä riittäviä resursseja tarjota työntekijöilleen hankintatoimen koulutusta.Julkisia hankintoja tekevistä lähes 80 prosenttia on korkeakoulutettuja. Vastaajista 51 prosenttia kertoi valmistuneensa yliopistosta ja 28 prosenttia ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä julkisten hankintojen toteuttamisesta vastaavat päätyönään yleensä tradenomit, hallintotieteiden maisterit ja diplomi-insinöörit. Julkisia hankintoja tukevina asiantuntijoina toimii useimmiten oikeustieteen, hallinnon tai kaupan alan koulutuksen saaneita.Tavoitteena hankintaosaamisen kartoittaminenHankinta-Suomi-ohjelmassa valmistellaan parhaillaan hankintayksiköiden käyttöön osaamisen itsearviointityökalua, jonka tavoitteena on tarjota hankintayksiköille mahdollisuus selvittää hankintaosaamisen vahvuuksia ja kehittämistarpeita yksityiskohtaisemmin. Työkalun käytön myötä kansallisella tasolla kertyvää tietoa ja nyt julkaistua koulutusselvitystä voidaan jatkossa hyödyntää hankintakoulutuksen ja julkisen hankintaosaamisen kehittämisessä entistä paremmin.Selvitys on osa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja kansallisen hankintastrategian toimenpiteitä. Selvityksen on toteuttanut tiedolla johtamisen konsulttiyhtiö Innolink.
NordenBladet —Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Berliinissä, Saksassa 22.–23. helmikuuta.Ministeri Skinnari käy keskustelut Saksan talousyhteistyö- ja kehitysministeri Svenja Schulzen kanssa ja tapaa myös ulkoministeriön valtiosihteeri Susanne Baumannin, talous- ja ilmastonsuojeluministeriön valtiosihteerit Udo Philippin ja Patrick Graichenin sekä liittokanslerin talous- ja EU-poliittisen neuvonantajan, valtiosihteeri Jörg Kukiesin.Keskusteluissa teemoina ovat Saksan uuden hallituksen linjaukset erityisesti kehityspolitiikassa ja kauppapolitiikassa sekä yhteistyömahdollisuudet vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Lisäksi esille nousevat mm. ilmastorahoitus ja yhteistyö EU:n kehityspolitiikan Team Europe -aloitteiden puitteissa.Ministeri tapaa myös Saksan teollisuuden edustajia sekä Saksassa toimivia suomalaisyrityksiä keskustellen yhteistyömahdollisuuksista etenkin energian ja digitalisaation osalta.”On tärkeää, että keskustelemme laajasti Saksan uuden hallituksen kanssa ajankohtaisista aiheista ja erityisesti tulevaisuuden haasteista. Tänä vuonna G7-puheenjohtajana toimiva Saksa on Suomelle keskeinen kumppani sekä kahdenvälisesti että EU-politiikassa, ja Saksan merkitys suomalaisille yrityksille maamme suurimpana kauppakumppanina on ratkaiseva”, toteaa ministeri Skinnari.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ”Työehtosopimusten sukupuolivaikutukset samapalkkaisuuden näkökulmasta” -hankkeessa tutkitaan työehtosopimuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti sitä, millaisia vaikutuksia sopimuksilla on palkkatasa-arvon toteutumiseen.Tammikuussa 2022 käynnistyneessä hankkeessa selvitetään, millaisia käytäntöjä työmarkkinaosapuolet noudattavat sukupuolivaikutusten arvioinnissa ja miten ne näkyvät työehtosopimuksissa. Sukupuolivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan käytäntöjen arvioimista siltä kannalta, miten ne vaikuttavat sukupuoliin ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Hankkeessa tunnistetaan erityisesti samapalkkaisuuteen liittyviä työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointien kehittämiskohteita ja kehitetään suosituksia.
Hanke kytkeytyy hallitusohjelman tavoitteeseen edistää palkkatasa-arvoa aiempaa kunnianhimoisemmin ja vaikuttavammin. Hankkeen tuloksia hyödynnetään palkkasyrjintäsuojan tehostamisessa sekä tasa-arvolainsäädännön kehittämisessä ja toimeenpanossa. Samalla parannetaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointia yhtenä samapalkkaisuuden edistämisen keinona.Työehtosopimukset tarkastelussaTyöehtosopimusten sukupuolivaikutukset -hanke arvioi, onko työehtosopimuksissa sellaisia rakenteita tai määräyksiä, jotka asettavat sukupuolet erilaiseen asemaan tai eriyttävät naisten ja miesten palkkausta. Tutkimus toteutetaan kahdessa osassa. Aluksi työmarkkinajärjestöille tehdään kysely, jolla kartoitetaan sukupuolivaikutusten arvioinnin asemaa työehtosopimuksissa ja -neuvotteluissa. Kyselyn pohjalta valitaan joitakin sopimuksia tarkemman analyysin kohteeksi. Niiden osalta arvioidaan palkanmuodostusta ja palkkausjärjestelmiä ja selvitetään määräysten soveltamista työpaikkatasolla. Tutkimus sisältää myös työmarkkinatoimijoiden haastatteluja sekä olemassa olevien palkkatilastojen analyysiä.
Hankkeessa keskitytään sukupuolivaikutusten arviointiin työelämätutkimuksen ja oikeustieteiden näkökulmasta. Toteutuksesta vastaa tutkimuskonsortio emeritusprofessori Niklas Bruunin (Hanken) ja emeritaprofessori Kevät Nousiaisen (Turun yliopisto) johdolla. Tutkijana projektissa toimii väitöskirjatutkija Miikaeli Kylä-Laaso (Tampereen yliopisto). Hanke toteutetaan vuosina 2022–2023.LisätietoaOuti Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295163230, [email protected] Niklas Bruun, p. 050 5996801, [email protected] Kevät Nousiainen, p. 050 5202489, [email protected]
NordenBladet —EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 21. helmikuuta Brysselissä. Ministerit keskustelivat mm. asetusehdotuksesta metsäkatoon liittyen, maatalouden markkinatilanteesta ja Euroopan unioniin tuotavien maataloustuotteiden kestävyysstandardeista. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit keskustelivat marraskuussa 2021 annetusta asetusehdotuksesta metsäkadon vähentämiseksi ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Jäsenvaltiot vaativat määritelmien selkeyttämistä ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Ministeri Jari Leppä nosti esiin pellonraivauksille taannehtivaksi asetetun takarajan, 31.12.2020. Tämä takaraja on ongelmallinen lainsäädännön ennakoitavuuden näkökulmasta, sillä toimijat eivät ole voineet olla edes tietoisia ehdotuksesta vuoden 2021 alussa. Asetuksessa tulisi myös olla joustomahdollisuus, joka mahdollistaisi vähäisen pellonraivauksen, jotta peltolohkojen muotoa voitaisiin muuttaa käytännöllisemmäksi.Ministerit keskustelivat myös maatalouden markkinatilanteesta. Asiakohtaan liittyen neuvoston muissa asioissa Puola usean muun jäsenmaan kanssa pyysi komissiolta toimia sikasektorin hyväksi. Kaikki jäsenmaat olivat huolissaan tuotantopanosten hintojen noususta ja sianlihan markkinatilanteesta. Useat jäsenmaat vaativat komissiolta toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja sen vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Ministeri Leppä korosti, että yksi avaintekijä kannattavuusongelman ratkaisussa on se, että tuottajat saavat markkinoilta oikeudenmukaisen tulotason. Tämän vuoksi on jatkettava työtä tuottajien aseman vahvistamiseksi elintarvikeketjussa. Neuvosto keskusteli myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kauppapolitiikan yhtenäisyyden vahvistamisesta kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymisessä. Kestävyyttä edistävällä ja sääntöihin perustuvalla ulkomaankaupalla on siinä tärkeä rooli. Kokouksessa hyväksyttiin Codex Alimentariusta koskevat neuvoston päätelmät, joiden mukaisesti EU:n kestävyystavoitteita pyritään edistämään kansainvälisessä elintarviketurvallisuutta koskevassa standardoinnissa.Tavoitteena on hyväksyä myöhemmin neuvoston päätelmät siitä, miten Euroopan unioniin tuotavien maataloustuotteiden kestävyysstandardit voidaan saada paremmin vastaamaan EU:n kestävyysstandardeja. Standardien vastaavuuden parantaminen herätti yleisesti myönteisiä näkemyksiä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä, että standardien vastaavuutta parantaessa noudatetaan maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. Ministeri Leppä korosti, että kestävien ruokajärjestelmien saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja sektorit ylittävää lähestymistapaa. Neuvoston muissa asioissa komissio esitteli raportin kasvinsuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta unioniin tuonnin yhteydessä ja kasvipassin käytön laajentamisesta unionissa. Maanviljelijöiden haastavaan taloudelliseen tilanteeseen liittyen neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Itävallan tiedotusasia maataloustuottajien tulotason parantamisesta ja EU:n laajuisista alkuperämerkinnöistä. Suomi tuki Itävallan aloitetta. Ministeri Leppä totesi, että viljelijöiden aseman parantaminen elintarvikeketjussa on tärkeä asia, ja UTP-direktiivi on keskeinen osa tätä tavoitetta. Lisäksi ministeri Leppä korosti, että direktiiviä koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee saada mahdollisimman pian voimaan kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Tanskan aloitetta koirien kaupallista hallussapitoa ja myyntiä koskevasta EU-lainsäädännöstä, Espanjan ja Portugalin valtuuskuntien tiedotusasia kuivuustilanteesta, Puolan tiedotusasiat tuotteiden menekinedistämisen tukikelpoisuuden tarkistamisen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista sekä sianlihan markkinoiden kriittisestä tilanteesta. Lisäksi muissa asioissa käsiteltiin Alankomaiden pyyntö etsiä ratkaisua ulkokanojen munien markkinointiin lintuinfluenssatilanteessa. Kokouksen yhteydessä metsäisten maiden (Suomi, Itävalta, Ruotsi ja Slovenia) ministerit tapasivat vahvistaakseen jo tehtyä hyvää yhteistyötä. Ministeri Leppä tapasi myös komissaari Stella Kyriakidesin keskustellakseen tärkeistä Pellolta pöytään –strategian aloitteista. Lisäksi ministereiden lounaalla keskusteltiin yhteisestä kalastuspolitiikasta.
NordenBladet —Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa 59 100 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa 125 100. Kaikkiaan avoinna oli 208 100 työpaikkaa, mikä on 78 200 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli tammikuun lopussa yhteensä 273 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 59 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 22 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten tammikuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 1 600:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 144 600 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna tammikuun lopussa 37 900 henkilöä, mikä on 37 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 29 100 henkilöä, mikä on 28 600 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Joulukuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 3 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 106 000Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 000, mikä on 12 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 105 100 eli 15 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 10 300 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 30 000. Nuorten työttömyyksistä 59,2 prosenttia päättyi tammikuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuun aikana 125 100 eli 41 500 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan tammikuussa oli avoinna 208 100 työpaikkaa, mikä on 78 200 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli tammikuun lopussa 108 900 henkilöä, mikä on 3 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,0 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa 88 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 73,5 prosenttia, mikä on 3,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 205 000, mikä oli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,0 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
