NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Suomi lisää apuaan Ukrainalle ja toimittaa maan avuksi myös sotilaallisia suojavälineitä.Tuki myönnetään kansainvälistä avun antamista ja vastaanottamista koskevan lain puitteissa. Tuesta vastaava viranomainen on puolustusministeriö. Suomi lähettää Ukrainaan 2000 kappaletta luotisuojaliivejä ja 2000 komposiittikypärää, 100 kappaletta paareja sekä kaksi ensihoitoaseman varustusta. Valtioneuvosto on myös myöntänyt Virolle Suomelta ostettujen kenttätykkien ja niiden ampumatarvikkeiden jälleenvientiluvan Ukrainaan.Suomi tukee EU:n korkean edustajan aloitetta Euroopan rauhanrahaston käyttämisestä Ukrainan avustamiseen myös aseellisen materiaalin osalta.Lisäksi Suomi lähettää Ukrainaan alkuviikosta humanitaarista materiaaliapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Apu sisältää mm. puolijoukkuetelttoja ja terveydenhuollon suojavälineitä. Materiaaliapua kootaan ja toimitetaan lisää tulevina viikkoina. Tuesta vastaava viranomainen on sisäministeriö ja tukea koordinoi Ukrainan pyynnön vastaanottanut Euroopan hätäavun koordinaatiokeskus (ERCC). Pyyntöön on vastannut usea EU-jäsenmaa. Suomi on jo aiemmin helmikuussa (17. & 24.2.) päättänyt myöntää Ukrainalle uutta rahallista tukea yhteensä 14 miljoonaa euroa. Tästä 8,2 miljoonaa euroa on humanitaarista apua ja 5,8 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja. Tämän lisätuen myötä Suomen tuki Ukrainalle vuosina 2014–2022 on noin 85 miljoonaa euroa.Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Suomi tukee vahvasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Venäjän sotatoimet ovat aiheuttaneet laajan humanitaarisen hätätilan Ukrainassa. EU:n ulkoministerit käsittelevät lisätuen antamista Ukrainalla sunnuntai-iltana 27. helmikuuta. Hallitus informoi asiasta eduskuntaa ja selvittää myös uusien tukitoimien mahdollisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat sunnuntaina 27. helmikuuta Ukrainan tilanteesta Venäjän käynnistettyä hyökkäyksen Ukrainaan. Esillä oli myös Ukrainaan annettava apu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat 27. helmikuuta epäviralliseen videokokoukseen keskustelemaan tuesta Ukrainalle ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto.”EU:n poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle tulee jatkaa ja lisätä kiireellisesti. Myös Suomi lisää tukeaan Ukrainalle”, toteaa ulkoministeri Haavisto.EU ja Suomi tuomitsevat jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.Lisätietoa:Ulkoministerin erityisavustaja Joel Linnainmäki p. +358 295 350 466Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen p. +358 295 351 780Ulkoministeriön sähköpostit ovat muotoa [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet perjantaina 25. helmikuuta ja ne ovat tulleet voimaan.Venäjä aloitti 24. helmikuuta täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen useasta eri suunnasta Ukrainaa vastaan. Venäjän toiminta rikkoo YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta. Euroopan unioni reagoi Venäjän hyökkäykseen nopealla aikataululla asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa laajoja ja vakavia seurauksia aiheuttavia pakotteita, samalla täydentäen 23. helmikuuta hyväksymiään päätöksiä Venäjän toiminnan vastaisista EU-pakotteista.Henkilöpakotteita laajennettiin merkittävästi, ja ne koskevat sekä venäläisiä että valkovenäläisiä henkilöitä. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.  Nyt pakotelistalle lisättyjen joukossa on Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston ja duuman jäseniä sekä Valko-Venäjän asevoimien edustajia. Pakotelistalle lisättiin myös presidentti Putin ja ulkoministeri Lavrov, joita koskee varojen jäädytys. Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi, koska sen aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen.Henkilöpakotteiden kriteerejä myös muutettiin niin, että pakotteet voidaan kohdistaa henkilöihin, jotka ovat tukeneet Venäjän hallituksen toimintaa tai hyötyneet siitä. Euroopan unionin jäsenmaat ovat valmiita keskustelemaan lisäpakotteista.EU asetti myös uusia sektorikohtaisia talouspakotteita, joilla on ankarat ja välittömät taloudelliset vaikutukset Venäjään. Rahoitussektorilla pakotteita laajennettiin koskemaan uusia rahoituslaitoksia, Venäjän valtio-omisteisia yrityksiä ja rahoitusvirtoja Venäjältä Euroopan unioniin. Energiasektorilla asetettiin vientikielto tietyille öljynjalostukseen käytettäville tuotteille ja teknologioille. Liikennesektorin pakotteilla asetettiin vientikielto lentokoneille sekä niiden varaosille. Vientilupaa vaativien kaksikäyttötuotteiden listaa laajennettiin ja asetettiin uusia vientikieltoja.EU:n Venäjään kohdistamat pakotesäädöksetSektoripakotejärjestelmä – pakotejärjestelmän laajentaminenNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/327NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/328Henkilöpakotejärjestelmä – pakotelistausperusteiden laajentaminenNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/329NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/330Henkilöpakotejärjestelmä – uudet pakotelistaukset NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/331NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/332

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on jatkanut verkkotoimilupien myöntämisen määräaikaa, joka koskee toimilupien myöntämistä niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle Ahvenanmaalla. Valtioneuvosto julisti haettaviksi Ahvenanmaan maakunnassa verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle 8.12.2021. Laissa säädetyn aikataulun mukaan lupapäätökset pitäisi tehdä 3.3.2022 mennessä. Valtioneuvosto on kuitenkin jatkanut määräaikaa 31.5.2022 asti.Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti valtion viranomainen voi myöntää luvan yleisen teletoiminnan harjoittamiseen maakunnassa vain maakunnan hallituksen suostumuksella. Asian käsittelyn määräaikaa on perusteltua pidentää, jotta Ahvenanmaan maakunnan hallitus voi käsitellä asian riittävällä laajuudella.Hakemuksen jättivät Elisa oyj, Telia Finland oyj ja Ålands Telekommunikation ab.Verkkotoimilupia oli haettavana kolme taajuusalueella 703-733 ja 758-788 megahertsiä. Tavoitteena on edistää 5G-verkkojen rakentamista Ahvenanmaan maakunnassa ja parantaa nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien saatavuutta. Luvat on tarkoitus myöntää teknologianeutraalisti eli taajuusaluetta voitaisiin aluksi käyttää esimerkiksi 4G-yhteyksien tarjoamiseen ja siirtyä myöhemmin 5G-yhteyksien tarjoamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu Barcelonassa järjestettävään mobiilialan Mobile World Congress -tapahtumaan 28.2.-1.3. Ministeri Harakka tapaa paikalla olevia suomalaisyrityksiä, ja matkaan sisältyy useita ministeritapaamisia.Ministeri Harakka tapaa Espanjan ensimmäisen varapääministerin, talous- ja digitalisaatioasioiden ministerin Nadia Calviñon. Ministerit keskustelevat Suomen ja Espanjan välisestä yhteistyöstä digitalisaation alalla.Ministeri Harakka keskustelee datatalouteen ja digitalisaatioon liittyvistä kysymyksistä sekä maiden välisestä yhteistyöstä myös Etelä-Korean tiede- ja ICT-ministeri Lim Hyesookin, Saksan valtiosihteeri Daniela Kluckertin ja Israelin viestintäministeri Yoaz Hendelin kanssa.Lisäksi ministeri Harakka tapaa Barcelonassa useiden teleyritysten johtoa.Ministeri Harakka osallistuu ESNAn (The European Startup Nation Alliance) järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun startup-yrityksistä. ESNA on joulukuussa 2021 perustettu liitto, johon kuuluu 26 EU-jäsenvaltiota sekä Islanti. Tarkoituksena on tukea kaikkien eri vaiheessa olevien startup-yritysten kasvua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viime vuosikymmeninä dramaattisesti supistunut maatilojen määrä ei vienyt uskoa Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin. Uskoa tulevaisuuteen on. Asiaa pohdittiin Joensuussa seminaarissa 22. helmikuuta.Suurena huolenaiheena pidettiin yleisesti maataloustuotannon ja -jalostuksen siirtymistä Länsi- ja Etelä-Suomeen. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tosin puheenvuorossaan mainitsi, että Pohjois-Karjalan tilanne jalostuksen osalta on silti parempi kuin hänen kotimaakunnassaan Lapissa.Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.Seminaarissa luotiin katsaus maatalouden ja maaseudun kehityskulkuun Pohjois-Karjalassa. Lisäksi pohdittiin, mitä tulevaisuus CAP27 -ohjelman myötä tuo tullessaan. Niistä kertoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Ehkäpä seminaarin odotetuimman puheenvuoron piti maaliskuun alussa eläkkeelle jäävä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen. Monessa mukana ollut Tahvanainen piti puheenvuorossaan katsauksen Pohjois-Karjalan maaseudun muutoksiin neljänkymmenen vuoden ajalta. Maatilojen määrä on ajanjaksolla vähentynyt merkittävästi (13 884 kpl -> 2 032 kpl) samalla kun tilojen keskimääräinen koko on kasvanut (8,38 ha -> 42,3 ha). Tilojen tuottavuus on kasvanut merkittävästi ja kasvaa yhä, kuten myös Tahvanaisen seuraaja, johtava asiantuntija toimiva Timo Tanskanen kertoi puheenvuorossaan.Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.Katso Pohjois-Karjalan maaseutu ennen, nyt ja tulevaisuudessa –seminaarin esitykset tästä.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 25. helmikuuta määrännyt kolme uutta suurlähettilästä ja sivuakkreditoinnin Papua-Uuteen-Guineaan. Teemu Tanner. Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Teemu Tannerin Suomen Oslon-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2022 alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on 25.2.2022 valtioneuvoston esityksestä tehnyt seuraavat päätökset kenraalin, amiraalin ja pääinsinöörin virkaan nimittämisistä ja tehtävään määräämisistä Puolustusvoimissa:

Kenraalimajuri Jari Mikael Mikkosen nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.7.2022-30.9.2023 sekä hänen määrääminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaksi 1.7.2022 lukien; prikaatikenraali Rami Kalervo Saaren määrääminen Puolustusvoimien henkilöstöpäälliköksi 1.7.2022 lukien; lippueamiraali Tuomas Antero Tiilikaisen määrääminen Pääesikuntaan komentopäälliköksi 1.7.2022 lukien; prikaatikenraali Timo Kalevi Saarisen määrääminen Pääesikunnan logistiikkapäälliköksi 1.7.2022 lukien; eversti Timo Olavi Herrasen nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.6.2022-31.5.2027 sekä hänen määrääminen Ilmavoimien esikuntaan esikuntapäälliköksi 1.6.2022 lukien; kommodori Jukka Pekka Anteroisen nimittäminen amiraalin virkaan ajaksi 1.7.2022-30.6.2027 sekä hänen määrääminen Merivoimien esikuntaan esikuntapäälliköksi 1.7.2022 lukien; insinöörieversti Juha-Matti Ylitalon nimittäminen puolustusvoimien pääinsinöörin virkaan ajaksi 1.7.2022- 30.6.2027 sekä hänen määrääminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajaksi 1.7.2022 lukien.

Kenraalimajuri Jari Mikkonen (s. 1967) on toiminut Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien esikuntapäällikkönä, Karjalan lennoston komentajana sekä osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2021.
Prikaatikenraali Rami Saari (s. 1966) on toiminut Pääesikunnan komentopäällikkönä vuodesta 2021. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Maavoimien operaatiopäällikkönä, Porin prikaatin komentajana ja Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2018.
Lippueamiraali Tuomas Tiilikainen (s. 1965) on toiminut Merivoimien esikuntapäällikkönä vuodesta 2019. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merisotakoulun johtajana, osastopäällikkönä Merivoimien esikunnassa sekä Rannikkolaivaston esikuntapäällikkönä. Lippueamiraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2019.
Prikaatikenraali Timo Saarinen (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajana vuodesta 2020. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa esikuntapäällikkönä ja osastopäällikkönä logistiikkalaitoksessa sekä Itä-Suomen huoltorykmentin komentajana. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2020.
Eversti Timo Herranen (s. 1971) on toiminut Ilmavoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan lennoston komentajana ja osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2016.
Kommodori Jukka Anteroinen (s. 1968) on toiminut Rannikkolaivaston komentajana vuodesta 2019. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa puolustusvoimain komentajan erityisavustajana sekä sektorijohtajana Pääesikunnassa. Kommodoriksi hänet ylennettiin vuonna 2016.
Insinöörieversti Juha-Matti Ylitalo (s. 1966) on toiminut projektin johtajana Puolustusvoimien järjestelmäkeskuksessa vuodesta 2017. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa osastopäällikkönä ja toimialapäällikkönä järjestelmäkeskuksessa sekä osastopäällikkönä Ilmavoimien materiaalilaitoksessa. Insinöörieverstiksi hänet ylennettiin vuonna 2016.

Lähde: Valtioneuvosto.fi