NordenBladet — Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 28. helmikuuta 2022 julkaisemassaan raportissa, että ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia sopeutumistoimia.Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat IPCC:n tuorein raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet. Tiedeyhteisön mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä päätetyillä nykytoimilla. ”Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja”, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastokestävän kehityksen kannalta. Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan. Yhteiskunnallisten kehityspolkujen erot ja yhdenvertaisuus tulee huomioida ratkaisuissa. Ilmastotyöhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat: valtio, yritykset ja kansalaiset. Ilmastotoimien rahoitus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla. Sopeutumisessa edistytty, mutta järjestelmätason muutoksia tarvitaan Ilmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintä- ja sopeutumistoimista. Nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla.  Sopeutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osa vakavimmista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia. ”Tiedeyhteisön viesti on selkeä: ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa vaan on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Tarvitaan ajattelun ja järjestelmien muuttamista niin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sen kalliimmaksi toimet tulevat niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin taloudellisestikin tarkasteltuna.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Suomi valmistelee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma ohjaa Suomen varautumista muuttuvan ilmaston seuraksiin tällä vuosikymmenellä.  ”Tulevaisuuteen katsovan ennakoinnin ansiosta voimme varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Kansallisella sopeutumistyöllä turvaamme laaja-alaisessa yhteistyössä elinkeinojen jatkuvuuden ja vähennämme ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten elämään. Lisäksi tunnistamme uusia mahdollisuuksia, joita avautuu erityisesti hiilen sitomiseen kykenevälle maa- ja metsätalousalalle”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Oikea-aikaiset ja tehokkaat varautumistoimet edellyttävät vahvaa tietopohjaa. “Muun muassa haavoittuvien maiden sää- ja ilmastopalveluita kehittämällä Suomi voi tukea niiden kykyä hallita ilmastoriskien haittoja ja tavoitella kestävää kehitystä”, toteaa kansallisen IPCC-työryhmän puheenjohtajana toimiva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola. Ilmastonmuutos on jo heikentänyt ruokaturvaa Ilmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa, erityisesti päiväntasaajan alueilla. Lisääntyneet helle- ja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa entisestään, kun esimerkiksi pölytys ja maan kasvukunto heikentyvät sekä tuholais- ja tautipaineet kasvavat.  ”Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia maatalouteen ja ruokaturvaan voidaan rajoittaa erilaisilla sopeutumistoimilla ja niitä on jo toteutettukin. Ilmaston muuttuessa yksittäisten sopeutumistoimien tehokkuus on kuitenkin rajallinen”, kertoo johtava tutkija Taru Palosuo Luonnonvarakeskuksesta. ”Sopeutumisessa tarvitaan tuotantoon keskittyviä toimia, kuten ilmastokestävien lajikkeiden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisäämistä. Lisäksi tarvitaan paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamista sekä monialaisia sopeutumisstrategioita, jotka huomioivat ruoantuotannon, kulutuksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.” Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin ja kuivuuteen myös Suomessa Tulvia ja kuivuutta voi esiintyä samoilla alueilla, joten myös vesitaloutta tulee tarkastella kokonaisuutena. Kuivuuden aiheuttamat vaikutukset, kuten veden saatavuuden heikkeneminen ja ravinnon hinnan nousu, voivat lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä. Maailman mittapuulla Pohjois-Eurooppa saattaa kärsiä esimerkiksi tulvista ja myrskytuhoista vähemmän kuin monet muut alueet, mutta täälläkin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Oikeudenmukaisuuteen tulee siksi kiinnittää huomiota, kun kehitetään sopeutumistoimia. ”Suomella on runsaat vesivarat, ja kuivuusriskit ovat pieniä muuhun maailmaan verrattuna. Suomessa ilmastonmuutos keskimäärin lisää sademääriä, mutta kuivuuden riskit kasvavat etenkin kesällä Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta. Esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hallita tulvariskejä. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa esimerkiksi peltojen vesienhallinnan menetelmien laajaa käyttöönottoa. Mikä IPCC? Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Climate Change, IPCC) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten. IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä useiden vuoden työnä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien osalta tarkastelu huipentui 14.–27.2.2022 käytyyn intensiiviseen kokoukseen. Kokouksen päätteeksi julkaistiin laaja arviointiraportti sekä päätöksentekijöille suunnattu tiivistelmä.Materiaalit:Raportin materiaalit englanniksi (IPCC:n sivuilla)Raportista tehdyt suomenkieliset infografiikat ovat vapaasti käytettävissä (ruotsiksi ja englanniksi tulossa myöhemmin) Ympäristöministeriö – IPCC-raportin infograafit 28.2.2022 (emmi.fi) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 28. helmikuuta 2022 julkaisemassaan raportissa, että ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia sopeutumistoimia.Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus tiedottavatIPCC:n tuorein raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet. Tiedeyhteisön mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä nykytoimilla.”Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja”, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastokestävän kehityksen kannalta. Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan.Yhteiskunnallisten kehityspolkujen erot ja yhdenvertaisuus tulee huomioida ratkaisuissa. Ilmastotyöhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat: valtio, yritykset ja kansalaiset. Ilmastotoimien rahoitus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla.Sopeutumisessa edistytty, mutta järjestelmätason muutoksia tarvitaanIlmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintä- ja sopeutumistoimista. Nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla. Sopeutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osa vakavimmista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.”Tiedeyhteisön viesti on selkeä: ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa vaan on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Tarvitaan ajattelun ja järjestelmien muuttamista niin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sen kalliimmaksi toimet tulevat niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin taloudellisestikin tarkasteltuna.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Suomi valmistelee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma ohjaa Suomen varautumista muuttuvan ilmaston seuraksiin tällä vuosikymmenellä. ”Tulevaisuuteen katsovan ennakoinnin ansiosta voimme varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Kansallisella sopeutumistyöllä turvaamme laaja-alaisessa yhteistyössä elinkeinojen jatkuvuuden ja vähennämme ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten elämään. Lisäksi tunnistamme uusia mahdollisuuksia, joita avautuu erityisesti hiilen sitomiseen kykenevälle maa- ja metsätalousalalle”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Oikea-aikaiset ja tehokkaat varautumistoimet edellyttävät vahvaa tietopohjaa.“Muun muassa haavoittuvien maiden sää- ja ilmastopalveluita kehittämällä Suomi voi tukea niiden kykyä hallita ilmastoriskien haittoja ja tavoitella kestävää kehitystä”, toteaa kansallisen IPCC-työryhmän puheenjohtajana toimiva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola.Ilmastonmuutos on jo heikentänyt ruokaturvaaIlmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa, erityisesti päiväntasaajan alueilla. Lisääntyneet helle- ja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa entisestään, kun esimerkiksi pölytys ja maan kasvukunto heikentyvät sekä tuholais- ja tautipaineet kasvavat. ”Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia maatalouteen ja ruokaturvaan voidaan rajoittaa erilaisilla sopeutumistoimilla ja niitä on jo toteutettukin. Ilmaston muuttuessa yksittäisten sopeutumistoimien tehokkuus on kuitenkin rajallinen”, kertoo johtava tutkija Taru Palosuo Luonnonvarakeskuksesta.”Sopeutumisessa tarvitaan tuotantoon keskittyviä toimia, kuten ilmastokestävien lajikkeiden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisäämistä. Lisäksi tarvitaan paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamista sekä monialaisia sopeutumisstrategioita, jotka huomioivat ruoantuotannon, kulutuksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.”Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin ja kuivuuteen myös SuomessaTulvia ja kuivuutta voi esiintyä samoilla alueilla, joten myös vesitaloutta tulee tarkastella kokonaisuutena. Kuivuuden aiheuttamat vaikutukset, kuten veden saatavuuden heikkeneminen ja ravinnon hinnan nousu, voivat lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä.Maailman mittapuulla Pohjois-Eurooppa saattaa kärsiä esimerkiksi tulvista ja myrskytuhoista vähemmän kuin monet muut alueet, mutta täälläkin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Oikeudenmukaisuuteen tulee siksi kiinnittää huomiota, kun kehitetään sopeutumistoimia.”Suomella on runsaat vesivarat, ja kuivuusriskit ovat pieniä muuhun maailmaan verrattuna. Suomessa ilmastonmuutos keskimäärin lisää sademääriä, mutta kuivuuden riskit kasvavat etenkin kesällä Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.Esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hallita tulvariskejä. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa esimerkiksi peltojen vesienhallinnan menetelmien laajaa käyttöönottoa.Mikä IPCC?Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Climate Change, IPCC) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten.
IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä useiden vuoden työnä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien osalta tarkastelu huipentui 14.–27.2.2022 käytyyn intensiiviseen kokoukseen. Kokouksen päätteeksi julkaistiin laaja arviointiraportti sekä päätöksentekijöille suunnattu tiivistelmä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksellä korotettaisiin liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden maksamaa liikenneturvallisuusmaksua. Tavoitteena on, että liikenneturvallisuusmaksun määrä nostettaisiin vastaamaan liikenneturvallisuustyöhön käytettävän rahoituksen tarvetta. Hallituksen esitys on lausunnolla 28.2.-1.4.2022.Esityksellä muutettaisiin liikenneturvallisuusmaksusta annettua lakia. Lisäksi esityksellä muutettaisiin liikennevakuutuslakia liikennevakuutuskeskuksen tehtävien osalta. Muutoksella pantaisiin täytäntöön osa EU:n liikennevakuutusdirektiivistä. Liikennevakuutuskeskuksen tehtäviin lisättäisiin valtuus neuvotella muiden jäsenvaltioiden takuurahastojen kanssa takuurahastojen toimintojen, velvollisuuksien ja korvausprosessien yhteensovittamisesta.”Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa kuolee ja loukkaantuu vakavasti liikenteessä edelleen liian moni. Ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tarve ei siis ole vähentynyt. Esityksellä turvataan ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tärkeää rahoitusta”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ranska on kutsunut neuvoston nykyisenä puheenjohtajana EU:n energiaministerit 28.2.2022 Brysseliin neuvoston kokoukseen energiasektorin tilanteesta Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Suomea kello 16 alkavassa kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ranska on kutsunut neuvoston nykyisenä puheenjohtajana EU:n energiaministerit 28.2.2022 Brysseliin neuvoston kokoukseen energiasektorin tilanteesta Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministerit keskustelevat energiasektorin tilanteesta, valmiustilasta sekä mahdollisista hätätoimenpiteistä ja keinoista Ukrainan auttamiseksi. Euroopan komissio antaa kokouksessa tilannekatsauksen öljyn ja kaasun toimitusvarmuudesta sekä energian hintojen kehityksestä esittäen analyysinsa hypoteettisista häiriöskenaarioista, valmiustilanteesta sekä mahdollisista energiavarastoja ja varautumista koskevista lisätoimista seuraavaa talvea ajatellen.Ministereiltä pyydetään analyyseja tilanteesta sekä yleisellä tasolla että omassa maassaan energian toimitusvarmuudesta, varastoista ja jakeluvirroista. Lisäksi pyydetään kuvaukset jäsenvaltioiden varautumistilanteesta ja mahdollisista suunnitteilla olevista hätätoimenpiteistä.Tavoitteena on ohjata mahdollisten toimenpiteiden valmistelua tulevina viikkoina ja kuukausina koskien erityisesti energian toimitusvarmuutta, strategisten öljyvarastojen hyödyntämistä sekä kaasuvarastoja. Pyrkimyksenä on vahvistaa koordinaatiota EU:ssa ja jäsenvaltioiden välillä.Suomelta tarvittaessa taloudellista tukea Ukrainan energiahankintoihinSuomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyksen, joka on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Se kohdistuu Ukrainaan, mutta on samalla hyökkäys koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Nykyinen tilanne on johtanut Ukrainan avunpyyntöihin myös energiasektorilla. ”Uskomme, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat tukea Ukrainaa energiantoimituksissa. Suomi ei syrjäisen sijaintinsa vuoksi pysty osallistumaan tukemiseen suorien energiatoimitusten muodossa, mutta Suomen tuleva taloudellinen tuki voitaisiin suunnata myös energiahankintoihin”, ministeri Lintilä toteaa.Suomi selviää talvesta, vaikka energian itätuontiin tulisi rajoituksia”Suomen oma energiahuolto on toiminut luotettavasti läpi talven, vaikka energian hinnan nousu on aiheuttanut haittoja kuluttajille ja muille loppukäyttäjille. Arvioin, että selviämme tänä talvena toimitusvarmuuden kannalta ilman suurempia ongelmia, vaikka Venäjä asettaisikin rajoituksia kaasun tai sähkön tuontiin. Kaasun osuus primäärienergian kulutuksesta Suomessa on vain noin 5 prosenttia”, ministeri Lintilä huomauttaa.”Suomi on maantieteellisen sijaintista vuoksi aina pyrkinyt varmistamaan energiaturvallisuutta omin keinoin. Energian toimitushäiriöiden varalta ja kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi säilytetään tuontipolttoainevarastoja, jotka vastaavat noin viiden kuukauden normaalia kulutusta”, Lintilä valottaa.Suomi näkee, että komission joulukuinen kaasupaketti keskittyy kaasupulaan, mutta ei tuo käytännön parannuksia kaasumarkkinoiden tai kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen varastojen toimintaan. Kaasuvarastoja voitaisiin säännellä tiukemmin kuin komission ehdotuksessa. Markkinatoimijoiden pääsyä varastoihin tulisi helpottaa ja markkinaehtoista käyttökaasuvarastoa tulisi lisätä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea pyytävät palautetta kansallisen lääketietovarannon lähtökohtia tarkentavaan raporttiluonnokseen.Kommenteille julkaistava raportti kuvaa kansallisen lääketietovarannon ratkaisua keskitettynä tietovarantona, joka toteuttaa aiemmissa selvityksissä (STM raportteja ja muistioita 2021:3 ja 2021:32) tunnistetut asiakastarpeet ja toiminnallisuudet. Tavoitteena on esittää keskitetyn tietovarannon toimintamalli sekä siihen liittyvät keskeiset tiedonkäsittelyn, -hallinnan ja -siirron toiminnallisuudet. Kommentoitava raporttiluonnos ja kysely löytyvät Fimean uutisesta.Fimean uutinen 28.2.2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on julkaissut julkiselle hallinnolle yhteiset ohjelmointirajapintakehityksen (API) toimintaperiaatteet ja suositukset. API-periaatteet on jaettu kolmelle tasolle: strateginen, taktinen ja operatiivinen.Strategisen tason periaatteet on kohdistettu organisaation johdolle. Strategisella tasolla kuvataan, miten ohjelmointirajapintojen kehittämiselle tulisi määrittää suunta ja tavoitteet sekä miten ohjelmointirajapinnat tulisi huomioida toiminnan kehittämisessä. Taktisen tason periaatteet on kohdistettu organisaation tiedonhallintaa kehittäville toimijoille. Taktisen tason periaatteet ohjaavat, miten ohjelmointirajapintojen kehittämistä ja ohjelmointirajapintojen muodostamaa kokonaisuutta tulisi hallita. Operatiivisen tason periaatteet on kohdistettu ohjelmointirajapintoja kehittäville ja ylläpitäville toimijoille. Operatiivisen tason periaatteet ohjaavat, miten yksittäisiä ohjelmointirajapintoja tulisi kehittää ja ylläpitää.API-periaatteet on tarkoitettu koko julkisen hallinnon käyttöön rajapintakehityksessä ja tietojärjestelmähankinnoissa. Periaatteilla lisätään asiakaslähtöisyyttä, yhteistyötä, semanttista ja teknistä yhteentoimivuutta, uudelleenkäytettävyyttä, tietoturvan ja tietosuojan huomioimista sekä laatua ohjelmointirajapintojen kehityksessä.API-periaatteilla toimeenpannaan kansallisesti Euroopan komission API Frameworkin suosituksia. Periaatteet on valmisteltu avoimesti osallistamalla sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää julkisen hallinnon API-periaatteita vuodesta 2022 lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen kokkimaajoukkueesta vastaava Culinary Team of Finland ry. ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Sopimuksella tuetaan kokkimaajoukkueen valmentautumista marraskuun lopussa Luxemburgissa pidettäviin maailmanmestaruuskilpailuihin. Kokkimaajoukkue edistää Suomen kulinaarista näkyvyyttä maailmalla ja positiivisen Suomi-kuvan rakentumista.Kokkimaajoukkue edustaa Suomea kansainvälisissä kokkialan kilpailuissa ja tekee kiinteää yhteistyötä Suomen Keittiömestarit ry:n kanssa. Toiminnallaan kokkimaajoukkue nostaa esiin alan huippuosaamista ja laadukkaita suomalaisia raaka-aineita, mikä osaltaan tukee suomalaisen ruuan kilpailukykyä ja vientitoimintaa sekä luo kiinnostavuutta Suomea kohtaan elämyksellisenä ruokamatkailumaana. Joukkueen päätavoite on vuoden 2024 kokkiolympialaiset Saksan Stuttgartissa.– Suomella on ainutlaatuisia edellytyksiä kuten puhdas maaperämme, ilma ja vesi, huipputasoa oleva elintarviketurvallisuus ja alan ammattitaito läpi koko ruokaketjun, laadukkaat raaka-aineet ja innovaatioita tuottava elintarviketeollisuus. Lisäksi Suomen kasvukautemme on pohjoisuudesta johtuen lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi. Keskiyön aurinko luo edellytykset ainutlaatuiseen aromikkuuteen ja ravintoainepitoisuuksiin tuotteissamme. Näiden kautta voimme tarjota maailmalle parhaista raaka-aineista tehtyjä elintarvikkeita, joiden tarinoiden takana voimme seistä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka toimii myös Suomen Keittiömestareiden kummina.– On hienoa, että kokkimaajoukkueemme omalla toiminnallaan nostaa vahvuuksiamme esiin, hän jatkaa.Kokkimaajoukkueen jäsenet ovat nuoria, omaa ammattitaitoaan intohimoisesti eteenpäin kehittäviä ammattilaisia. Joukkue tekee paljon yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa eri puolilla Suomea, mikä osaltaan lisää alan kiinnostavuutta nuorten keskuudessa. Kokkimaajoukkueen jäsenet jakavat työpaikoillaan ammattitaitoaan kollegoilleen ja auttavat tällä tavalla nostamaan koko ammattikunnan tietotaitotasoa.– Kilpailut ovat vaativia. Niihin osallistuminen parantaa keittiöammattilaisten tiimityöskentelytaitoja, ammattiosaamista, paineensietokykyä, suorituskykyä, motivaatiota, kilpailuhenkeä, kunnianhimoa ja sitoutumista. Näitä osa-alueita vahvistetaan valmennuskoulutuksessa raaka-aineiden täydellisen käsittelyn ja hävikin minimoimisen sekä kilpailuannosten hiomisen lisäksi. Osa kokeista on valittu osallistumaan valmennukseen sisältyvään tuomarointikoulutukseen. Tuomarointikoulutus lisää joukkueen ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kilpailutilanteesta, jossa jokainen pienikin toiminnan osa voi ratkaista lopputuloksen, kertoo Culinary Team of Finland ry:n toiminnanjohtaja Tapio Laine. – Haluamme nostaa esille suomalaista ruuantuotantoa ja niitä, jotka tekevät työtä sen eteen. Olemme kautta historian olleet riippuvaisia maataloudesta ja toivottavasti tulemme jatkossakin olemaan. Nyt olisi aika herätä ja tuoda isosti esille keitä me olemme ja mitä arvostamme. Toiveena on, että saamme nyt ja tulevaisuudessa hyviä ja loistavan makuisia tuotteita. Haluamme yhdessä miettiä, mitä ja miten voisimme parantaa tuotteidemme menestyksekästä esiintuloa, Laine jatkaa.Luxemburgin maailmanmestaruuskilpailut 26.-31.11.2022
Kokkiolympialaiset Stuttgart, Saksa 2.-7.2.2024

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa on tehostettava kansainvälisten ihmisoikeussopimusten seurantaa, todetaan 28. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa. Kansallisen täytäntöönpanon hitaus on osoittautunut ongelmaksi erityisesti tehokkaiden eurooppalaisten valvontajärjestelmien kohdalla. Tehostaminen edellyttää, että valtioneuvoston ja eduskunnan on käsiteltävä säännöllisesti Suomea koskevat kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten ratkaisut ja suositukset.Euroopan neuvoston kahdeksan ihmisoikeussopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja seurantaa selvittäneen Tampereen yliopiston tutkijaryhmän mukaan niin lainvalmistellussa kuin lakien soveltamisessa edellytetään entistä aktiivisempaa ihmisoikeusvalvontaelinten tulkintakäytännön seuraamista.Selvityksen mukaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten ja niiden valvontajärjestelmien tunnettavuutta on parannettava. Raportissa pidetään perusteilla olevaa sopimusvalvontaelinten suositusten tietopankkia ratkaisuna kannanottojen tunnettavuuden parantamisessa. Selvityksessä korostetaan ministeriöiden vastuuta ja valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston roolia ihmisoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanossa ja koordinoinnissa.Selvityksen mukaan ihmisoikeussopimusten vaikutuksia on tutkittava säännöllisesti. Tutkimusta pitää kohdentaa teemoihin, jotka nousevat esille niin kansallisten ihmisoikeusvalvojien kuin kansainvälisten sopimusvalvontaelinten ratkaisuista ja suosituksista. Isoilla yhteiskunnallisilla ongelmilla on kiinteä yhteys kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 27.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 27.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi