NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 25.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lasten ja nuorten osallisuuskampanja toteuttaa tänä vuonna lasten ja nuorten ideoimia ehdotuksia lapsen oikeuksien vahvistamiseksi. Lapset ja nuoret ideoivat ehdotukset, joista kampanjaraati valitsi lasten ja nuorten äänestettäväksi 13 ideaa. Äänestyksen perusteella toteutettavaksi valikoitui neljä toimenpidettä.Eniten ääniä sai ehdotus Youtube / TikTok -kanavien käyttö lapsen oikeuksien levittämiseen. Toiseksi eniten äänestettiin Tubettajien kampanjaa lapsen oikeuksista. Kolmanneksi eniten ääniä saivat Salapoliisipeli lapsen oikeuksista ja Lapsen ohjelma tai animaatio lapsen oikeuksista”Valittujen toimenpiteiden perusteella näkyy selvästi, että meidän on tärkeää kertoa ja levittää tietoa lapsen oikeuksista siellä, missä lapsen ja nuoret viettävät aikaansa. Toimenpiteiden toteutuksessa on tarkoituksena jatkaa lasten ja nuorten osallisuutta eli suunnitella niitä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Äänestyksen perusteella valitut neljä ideaa toteutetaan vuoden 2022 aikana. Rahaa toimenpiteiden toteutukseen on varattu noin 250.000 euroa”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Äänestystulokset julkistettiin ystävänpäiväjuhlassa Äänestyksen tulos julkistettiin ystävänpäivänä 14.2.2022. Tilaisuuden juonsi Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vieraili etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyivät myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.Julkaisutilaisuudessa keskusteltiin kampanjan ja lasten osallisuuden merkityksestä raatia edustaneiden lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen ja Helsingin ensikodin toiminnanjohtajan Tuomas Kurttilan kanssa. He kumpikin nostivat esiin, että tämän tyylistä kampanjaan olisi mahdollista laajentaa käytettäväksi myös esimerkiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla. Julkaisutilaisuus on katsottavissa valtioneuvoston YouTube-kanavalla 28.2. asti. Tietoa osallisuuskampanjastaLasten ja nuorten osallisuuskampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana. Kampanjan alussa lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin yli 140 kappaletta. Kaikki saadut ideat käytiin läpi kampanjan raadin kanssa ja raatilaiset valitsivat jatkoon 13 ideaa. Näistä 13 toteuttamiskelpoisesta ideasta järjestettiin lasten ja nuorten äänestys. Äänestyksessä annettiin yli 5800 ääntä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 25.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville myönnetään oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä ajalle 1.1.-30.6.2022. Tartuntatautipäivärahaa Kelasta haettaessa tulee esittää todistus siitä, millä ajalla ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa koronan tartuntariskin vuoksi.Todistuksen voi saada julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollosta, myös työterveyshuollosta. Todistuksen voi lääkärin lisäksi antaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.Todistuksesta tulee ilmetä tieto siitä, että henkilöllä tai huoltajan alle 16-vuotiaalla lapsella on todettu laboratoriovarmennettu covid-19 –tartunta. Lisäksi tulee ilmetä yksiselitteisesti, mistä lukien ja mihin saakka työstä, varhaiskasvatuksesta tai oppilaitoksesta poissaoloa suositellaan. Ansionmenetyksestä ja sen määrästä on myös esitettävä luotettava selvitys.Asetus tulee voimaan 28.2.2022 ja on voimassa 30.6.2022 asti.Lisätietoaneuvotteleva virkamies Eva Ojala, [email protected]MuistioTiedote 24.2.2022: Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus, KEINO, jatkaa työtään kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämiseksi uusin painopistein. Seuraavan kahden vuoden aikana KEINOn toiminnassa korostuvat uusien ratkaisujen hankinnat sekä kaupunkien kanssa solmittujen ekosysteemisopimusten toimeenpano. Toiminnan läpileikkaavia painopisteitä ovat vähähiilisyyden, kiertotalouden, digitalisaation ja datan hyödyntämisen edistäminen.KEINO-osaamiskeskus parantaa julkisen sektorin kyvykkyyttä kestävien ja innovatiivisten hankintojen hyödyntämiseen, vahvistaa julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä sekä lisää kestävien ja innovatiivisten hankintojen määrää ja vaikuttavuutta.KEINOn painopisteitä vuosina 2022−2023 ovat uusien ratkaisujen hankinnat, kaupunkien kanssa tehtyjen ekosysteemisopimusten toimeenpano sekä oppien jalostaminen käytännön työkaluiksi ja toimintamalleiksi hankintayksiköille. Uusien painopisteiden ohella KEINO jatkaa mittaamisen ja neuvontapalvelujen kehittämistä. ”Uudet painopisteet vahvistavat edelleen KEINOn asemaa kansallisesti merkittävänä toimijana kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. On tärkeää, että KEINO kehittää edelleen strategista yhteistyötä toiminnan kannalta tärkeiden organisaatioiden kanssa”, erityisasiantuntija Jaana Räsänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.KEINO toteuttaa hallitusohjelman kestävyys- ja innovaatiotavoitteita jatkossa viiden organisaation voimin KEINO-osaamiskeskus on toiminut vuodesta 2018 alkaen kuuden organisaation voimin: Motiva Oy, Hansel Oy, Suomen Kuntaliitto, VTT Oy, Business Finland ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaliskuussa 2022 alkavalla toimintakaudella Suomen Kuntaliitto siirtyy verkoston jäsenestä strategiseksi kumppaniksi.”KEINOn toimintaa pidetään kuntakentällä tärkeänä. Strategisena kumppanina Kuntaliitto pystyy paremmin tukemaan KEINOn toimintaa osana organisaation ydintoimintaa. Konkreettinen yhteistyö jatkuu muun muassa alueellisen toiminnan ja neuvonnan osalta”, Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko sanoo.”Hankinnoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Kun tulevaisuudessa jopa neljän miljardin euron innovatiiviset hankinnat painottavat digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymä, niin julkinen hallinto johtaa esimerkillä luoden samalla suomalaisille yrityksille kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen”, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan toimitusjohtaja Vesa Silfver sanoo.Osaamiskeskus toteuttaa kestävien ja innovatiivisten hankintojen hallitusohjelmatavoitteita ja kansallisen julkisten hankintojen strategian kestävyys- ja innovaatiotavoitteita. Toimintaa rahoitetaan vuosina 2022-2023 yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla vuoden 2022 talousarviosta. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa KEINOn toimintaa.Hankinnat ovat taloudellisesti merkittävä osa julkisen sektorin toimintaaJulkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 20 prosenttia BKT:stä eli noin 47 miljardia euroa. Niistä ostot yrityksiltä ovat 31 miljardia euroa. Kestävillä ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan edesauttaa uusien ratkaisujen ja teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa, sekä siten parantaa palvelujen laatua. Samalla julkinen sektori kannustaa yrityksiä t&k- ja innovaatiotoimintaan sekä nopeuttaa uusien ratkaisujen leviämistä ja yritysten kasvua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unioni on vastannut nopeasti, vahvasti ja yhtenäisesti Venäjän samana päivänä Ukrainassa aloittamiin sotatoimiin. Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto asetti torstaina 24. helmikuuta uusia pakotteita, joilla on laajat ja vakavat seuraukset Venäjälle. EU-johtajat keskustelivat kokouksen alussa etäyhteydellä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.Uudet pakotteet koskevat rahoitus-, energia- ja liikennesektoria, niin kutsuttuja kaksikäyttötuotteita, vientirahoitusta ja viisumipolitiikkaa. Lisäksi henkilöpakotteita laajennetaan koskemaan uusia Venäjän kansalaisia. Pakotteiden yksityiskohdat tulevat julkisiksi ja astuvat voimaan, kun ne on hyväksytty neuvostossa ja julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä tapahtuu ripeästi.”Tuomitsemme jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Ajatuksemme ovat ukrainalaisten luona.  Osoitamme yhdessä lähimpien liittolaistemme kanssa tukemme Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle. Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on samalla hyökkäys koko kansainvälistä sääntöpohjaista turvallisuusjärjestystä vastaan ja vastaamme Venäjän toimiin vahvasti. Tänään päätettyjen pakotteiden lisäksi olemme valmiita keskustelemaan myös lisäpakotteista”, sanoi Suomea kokouksessa edustanut pääministeri Sanna Marin.EU asetti pakotteita myös aiemmin tällä viikolla, koska Venäjä oli ilmoittanut tunnustavansa itsenäisiksi Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueet. Pakotteet, joista ulkoministerit sopivat tiistaina 22. helmikuuta, astuivat voimaan seuraavana päivänä.EU on asettanut ja asteittain laajentanut pakotteita Venäjälle Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena maaliskuusta 2014 lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön Merikasarmi valaistaan torstaina 24. helmikuuta sinikeltaiseksi. Valaisulla osoitetaan solidaarisuutta Ukrainalle.Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Venäjän aloitettua sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainassa Suomen suurlähettiläs ja kaikki Kiovan-edustuston palveluksessa olleet Suomen kansalaiset ovat poistuneet maasta turvallisuussyistä.Edustuston toiminta jatkuu poikkeusjärjestelyin. Suurlähetystön paikallisesti palkattu ukrainalainen henkilöstö tukee edustuston työtä mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön turvallisuus on etusijalla ja heille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä pois Kiovasta.Edustuston asiakaspalvelu sekä viisumi- ja oleskelulupahakemusten vastaanotto ulkoisella palveluntarjoajalla on suljettu toistaiseksi. Ukrainassa olevat voivat hätätapauksessa olla yhteydessä ulkoministeriön päivystyskeskukseen (puh. +358916055555, sähköposti [email protected]). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Rekisterin tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista tarjoamalla tehokkaan keinon luottokelpoisuuden arviointiin ja kansalaisten oman talouden hallintaan. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Esityksen mukaan positiiviseen luottotietorekisteriin on tarkoitus tallentaa kattavasti tietoja luonnollisten henkilöiden ottamista luotoista. Lisäksi rekisteriin tallennetaan eräät tulotietojärjestelmään sisältyvät tiedot henkilön tuloista.Rekisteriin tallennetaan myös tiedot luottoihin liittyvistä yli 60 päivää pitkistä maksuviiveistä. Tieto maksuviiveestä poistuu rekisteristä kuitenkin, kun maksu on hoidettu. – Positiivisen luottotietorekisterin avulla luotonantajan on mahdollista saada parempi kuva lainanhakijan veloista sekä tiedot tämän tuloista. Näin luotonantajat voivat nykyistä helpommin ja luotettavammin arvioida lainanhakijan kykyä maksaa luotto takaisin. Tämä on keskeinen keino torjua ylivelkaantumista. Myös rekisterin vahvan tietosuojan varmistaminen on ollut uudistuksessa keskeistä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Luotonantajille tulee velvollisuus ilmoittaa tiedot luotoista rekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus koskee laajasti luotonantajia, muun muassa luottolaitoksia sekä luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin rekisteröitäviä toimijoita. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös suurta osaa Suomessa toimivista ulkomaisista luotonantajista. Luotonantaja saa rekisteristä ainoastaan ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia luotonannossa.Rekisteröidyt luonnolliset henkilöt puolestaan saavat itseään koskevat tiedot kootusti rekisteristä sähköisen asiointipalvelun kautta. Tällä halutaan parantaa kansalaisten mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan. Luonnollinen henkilö voisi myös tehdä rekisteriin vapaaehtoisen luottokieltomerkinnän maksutta.Rekisterinpitäjäksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain on määrä tulla voimaan elokuun alussa, mutta rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain rekisterin teknisen monimutkaisuuden takia. Keväällä 2024 rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön kuluttajaluottojen osalta, ja keväällä 2026 rekisteriin tulevat mukaan luonnolliselle henkilölle elinkeinotoimintaa varten myönnettävät luotot.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea valtionvarainministerien epävirallisessa kokouksessa (Ecofin) Pariisissa 25.-26. helmikuuta ja Euroryhmässä 25. helmikuuta. Myös Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne nousee kokouksissa esiin.Valtionvarainministerien lisäksi myös EU:n keskuspankkien pääjohtajat osallistuvat ensimmäiseen kokouspäivään. Kokouksen pääteemana on Euroopan taloudellisen vahvuuden kehittäminen globaalien haasteiden valossa. Ministerit keskustelevat Euroopan talouskasvusta koronakriisin jälkeen, kasvun esteistä ja tulevaisuuden talouspolitiikasta. Ministerit keskustelevat kokouksen aikana myös vihreän ja digitaalisen siirtymän luomista odotuksista rahoitussektorille. 
 
Akuuttien geopoliittisten tapahtumien johdosta ministereille on tarkoitus varata mahdollisuus vaihtaa näkemyksiään turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, pakotteista ja näiden vaikutuksista jäsenmaiden talouteen. 
 
Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Euroryhmässä keskustelun aiheena makrotalousEuroryhmä kokoontuu perjantaina 25. helmikuuta ennen epävirallisen Ecofin-kokouksen alkua. 
Varsinaisen kokouksen aiheita ovat:Makrotalouden kehitys ja politiikkanäkymät euroalueella komission tuoreen talousennusteen valossaMakrotalouden liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn euroalueen ulottuvuus sekäTilannepäivitys digitaalisen euron hankkeen edistymisestä  

Lähde: Valtioneuvosto.fi