NordenBladet — Maaliskuun lopulla 21.– 25.3.2022 kouluissa vietetään Ahvenanmaa-viikkoa. Valtioneuvoston kanslian koordinoiman koululaisviikon toteutuksessa on mukana lähes 20 yhteistyökumppania, ja ohjelmaa on eri puolilla Suomea. Koululaisviikko juhlistaa Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnon satavuotismerkkivuotta.Viikon ohjelma tuo koululaisille ja opiskelijoille Ahvenmaan maakuntaa tutuksi monipuolisesti ja Ahvenanmaalle erityisten ja tärkeiden aiheiden kautta. Viikolla vietetään myös Pohjolan päivää ja YK:n maailman vesipäivää.Koululaisviikon jokaisella päivällä on oma teemansa: Maanantai: Ahvenanmaan historia ja itsehallintoTiistai: Itämeri, ympäristö ja luonto, YK:n vesipäiväKeskiviikko: Pohjoismaat, kielet ja pohjoismainen yhteistyö, Pohjolan päiväTorstai: Ahvenanmaan kulttuuriPerjantai: Ruokaa AhvenanmaaltaKoululaisviikon kummeina toimivat opetusministeri Li Andersson ja Ahvenanmaan opetus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd. Ministerit keskustelevat yhdeksäsluokkalaisten kanssa Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä Helsingissä Pohjolan päivänä keskiviikkona 23.3. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistilta kuullaan videoterveiset Rovaniemen Pohjolan päivän tilaisuudessa, joka toteutetaan yhdessä Lapin liiton, Pohjola-Nordenin ja Lapin yliopiston harjoittelukoulun kanssa. Tiistaina ministeri Hambrudd vierailee Lappeenrannassa Lappeen koulussa.Koululaisviikko alkaa suoralla lähetyksellä Maarianhaminasta tilaisuudesta, jossa on mukana mm. Ahvenanmaan maaherra Peter Lindbäck. Myös Vaasassa Merenkurkun kielikylpykoulussa järjestettävä viikon päätöstilaisuus lähetetään suorana. Tilaisuuteen osallistuu oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka on Ahvenanmaa-asioista vastaava ministeri. Päivän aikana ahvenanmaalainen kokki Viktor Eriksson valmistaa ruokaa koululaisten kanssaViikon toteutuksessa mukana paljon eri toimijoitaUseat toimijat ja organisaatiot ovat mukana järjestämässä ohjelmaa tai ovat tehneet Ahvenanmaahan liittyvää materiaalia kouluja varten. Ahvenanmaa-koululaisviikon yhteistyötahojen joukossa ovat mm. Kansallisarkisto, Opetushallitus ja Hanasaaren Svenska nu -verkosto, Pohjoismainen kulttuuripiste, Pidä Saaristo Siistinä, Kielilähettiläät, Kansallismuseo, Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo, Visit Åland, Eduskunta, Helsingin työväenopisto Arbis ja Maarianhaminan kirjallisuuspäivät.Koululaisviikon digitaalinen materiaali on vapaasti käytettävissä ja striimit ovat kaikille avoimia. Ohjelma ja materiaalit on suunniteltu koulujen käyttöön.Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnon satavuotismerkkivuoden juhlinta alkoi vuoden 2021 kesäkuussa ja huipentuu Ahvenanmaan itsehallintopäivänä 9.6.2022. Valtioneuvoston kanslia osallistuu merkkivuoden viettoon järjestämällä yhteistyössä maakunnan ja muiden toimijoiden kanssa merkkivuotta huomioivia tilaisuuksia ja tapahtumia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Etnisten suhteiden neuvottelukunnan sihteeristö on saanut lukuisia yhteydenottoja Suomessa asuviin venäjänkielisiin kohdistuvasta vihapuheesta ja häirinnästä. Neuvottelukunta tuomitsee kaiken rasismin, vihapuheen tai muun häirinnän, joka kohdistuu venäläistaustaisiin, venäjänkielisiin ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneisiin ihmisiin Suomessa. Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvalla pelottelulla ja kiusaamisella on nollatoleranssi.Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO on oikeusministeriön yhteydessä toimiva laajapohjainen yhteistyöverkosto, jonka keskeisenä tehtävänä on edistää hyviä väestösuhteita ja kaikkien Suomessa asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta. Neuvottelukunnan puolesta haluamme muistuttaa, että Ukrainaan on hyökännyt Venäjän armeija Venäjän valtiojohdon määräyksestä. Sinne ei ole hyökännyt Venäjän kansa, eikä Suomessa asuvia venäläistaustaisia ihmisiä voi Ukrainan tilanteesta syyllistää. Nyt on tärkeää tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia – sekä heidän kotimaassaan, että sieltä sotaa pakoon lähteneitä. Sitä ei edistetä vihapuheella ja häirinnällä Suomessa.Keskitä voimasi hyvään On ymmärrettävää, että pelot ja epävarmuus tulevasta voivat laukaista meissä jokaisessa voimakkaita tunteita, ennakkoluuloja toisiamme kohtaan, jopa vihaa. Toivottavaa on, että me Suomessa asuvat yhdessä kanavoisimme turhautumisen ja voimamme hädässä olevien auttamiseen.Etnisten suhteiden neuvottelukunta edistää ihmisten ja väestöryhmien välistä dialogia ja muistuttaa, että jokaisella on mahdollisuus lisätä ymmärrystä ihmisten välillä. Tämän voi tehdä esimerkiksi rakentavalla keskustelulla, vapaaehtoistyöllä, puuttumalla rasistiseen käyttäytymiseen tai osallistumalla rasisminvastaisen viikon toimintaan viikolla 12. Ukrainaa voi tukea monin tavoin, esimerkiksi lahjoituksilla ukrainalaisten humanitaarisen kriisin hoitoon. Puheenjohtaja ETNOPekka Timonen
kansliapäällikkö
OikeusministeriöNatalie Gerbert                  Minna Hulkkonen
Kriisikeskuksen johtaja      Ylijohtaja, osastopäällikkö
Monika Naiset liitto ry       Sisäministeriö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsäalalle tarvitaan jatkossakin riittävä määrä alan työtehtäviin soveltuvia, ajantasaisen osaamisen omaavia ammattilaisia. Nuorten ikäluokkien pieneneminen ja keskittyminen seutukeskuksiin haastaa kuitenkin jo aivan lähivuosina uudella tavalla koko alaa ja sen koulutusta. Metsäalan koulutusjärjestelmää tulisi tuoreen raportin mukaan kehittää joustavammaksi ja alan tarpeisiin paremmin reagoivaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja Ruotsin eurooppaministeri Hans Dahlgrenin tapasivat maanantaina 14. maaliskuuta Tukholmassa ja kävivät laajan keskustelun Euroopan turvallisuustilanteesta sekä muista ajankohtaisista EU-kysymyksistä.Keskusteluissa oli vahvasti esillä molempien maiden vankkumaton tuki Ukrainalle ja EU:n päättäväisyys puolustaa Ukrainan kansaa ja maan itsemääräämisoikeutta. Sekä Suomi että Ruotsi ovat tuominneet vahvasti Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Molemmat maat myös auttavat Ukrainaa taloudellisesti ja materiaalisesti suoraan ja EU:n kautta. ”Suomen ja Ruotsin tarve pitää tiivistä yhteyttä keskenään on nyt suurempi kuin koskaan. Jaamme saman turvallisuusympäristön ja toimimme yhdessä osana Euroopan unionia. Olemme läheisiä Naton kumppaneita. Kansainvälinen puolustusyhteistyö on tiivistä etenkin Yhdysvaltojen kanssa ja sillä on vahva pohjoismainen ulottuvuus. Teemme keskenämme yhteistyötä ilman ennalta asetettuja rajoitteita kaikkien tilanteiden varalle ja nyt olemme koko muun Euroopan ja läntisen yhteisön tavoin voimakkaan muutoksen keskellä. On luonnollista, että tässä tilanteessa myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä keskustellaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin”, sanoo ministeri Tuppurainen.Suomi ja Ruotsi ovat painottaneet EU:n perussopimuksen artiklan 42.7. keskinäisen avunannon lauseketta, jonka rooli korostuu entisestään muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Artikla velvoittaa EU:n jäsenmaita auttamaan kaikin käytettävissään olevin keinoin toista jäsenmaata, joka on joutunut alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Versaillesissa 10.-11. maaliskuuta pidetyn EU-huippukokouksessa julistukseen kirjattiin myös vahvasti sitoutuminen keskinäisen avunannon lausekkeeseen.Ministerit kävivät laajan keskustelun myös muista ajankohtaisista EU-kysymyksistä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa meneillään oleva työ EU:n puolustuskyvyn kehittämiseksi, vihreän siirtymän sekä energiariippuvuuden vähentämisen korostunut merkitys nykyisessä tilanteessa, oikesvaltioasiat ja Ruotsin tammikuussa 2023 alkava EU-puheenjohtajuus.Ministeri Tuppurainen tapasi Tukholmassa myös maan virkamiesjohtoa ja elinkeinoelämän edustajia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tapasivat tänään 14.3.2022 Helsingissä sekä osallistuivat skenaariopohjaiseen harjoitukseen. Ministerit julkaisivat oheisen lausunnon:
On erittäin tärkeää jatkaa kahdenvälisen puolustusyhteistyömme kehittämistä. Suomi ja Ruotsi ovat valmiita toimimaan yhdessä sekä rauhan aikana että rauhan ajan ulkopuolella. Meillä on yhteistä operatiivista suunnittelua ja olemme varautuneet toimimaan koordinoidusti kriisissä ja sodassa.
Tapaamisessamme tänään keskustelimme kansainvälisestä turvallisuustilanteesta sekä kahdenvälisen puolustusyhteistyömme syventämisestä.
Osana kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme toteutamme skenaariopohjaisia harjoituksia. Tänään, 14. maaliskuuta, toteutimme tällaisen niin kutsutun table top -harjoituksen puolustusministeritasolla. Harjoitukseen osallistuivat myös Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat. Harjoitus perustui kuvitteelliseen konfliktiin Itämeren alueella. Tavoitteena oli harjoitella poliittista päätöksentekoa ja yhteisiä toimintaprosessejamme.

Tämänkaltaiset harjoitukset vahvistavat maidemme puolustuskykyä ja parantavat käsitystämme yhteisiin sotilaallisiin operaatioihin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää Suomen lajiston ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja ja seurannoissa käytettäviä menetelmiä sekä parantaa seurantojen kustannustehokkuutta luonnonsuojelun näkökulmasta. Avustushaku on auki 14.3.2022.–10.5.2022.Lajien ja luontotyyppien systemaattiset seurannat mahdollistavat Suomen luonnossa tapahtuvien muutosten havaitsemisen sekä luonnon tilan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden ekologisen vaikuttavuuden arvioimisen.Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, jotka koskevat esimerkiksi:Erilaisia lajien, lajiryhmien tai luontotyyppien systemaattisten inventointi-, seuranta- ja tunnistusmenetelmien tutkimusta.Olemassa olevien systemaattisten inventointien tai seurantojen analysointia, uudistaminen ja tehostaminen esimerkiksi uusien menetelmien tai teknologioiden avulla.Suomen luonnon pitkäisaikaisseurantojen puutteita täydentäviä tutkimuksia, selvityksiä ja kokeiluja.Haun aihepiirit kuvataan tarkemmin avustushaun hakukuulutuksessa. Avustettavissa tutkimushankkeissa voi olla myös selvitystyyppisiä osia ja niissä voidaan pilotoida esimerkiksi uusien menetelmien käyttöönottoa.Hankkeita arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota hakemuksiin, joiden tulokset tuottavat tai luovat edellytyksiä tuottaa merkittävästi uutta tietoa Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä ja jotka kytkeytyvät selkeästi laajempiin seurantakokokonaisuuksiin. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä pelkkään seurantojen toteutukseen.Tutkimusohjelman taustalla tarve kehittää pitkäaikaisseurantojaYmpäristöministeriön johdolla tapahtuvat EU:n luontodirektiivin ja lintudirektiivin toimeenpanoa koskevat raportoinnit sekä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano edellyttävät niin ikään hyvää tietopohjaa ja kattavaa seurantaa. Sekä kansainväliset tavoitteet että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet tulevat sisältymään kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimenpideohjelmaan, jonka toimenpano ja vaikuttavuuden arviointi perustuvat kattavaan lajiston ja luontotyyppien seurantatietoon ja siihen perustuviin indikaattoreihin.Historiallisesti sekä lajien että luontotyyppien kansallinen seuranta on perustunut laajaan ja kirjavaan joukkoon seurantoja, joiden ajallinen ja alueellinen kattavuus on vaihdellut suuresti. Lajistoa koskevat systemaattiset seurannat ovat kohdentuneet vain suppeaan osaan eliöryhmiä ja luontotyyppien pitkäaikaisseurannat puuttuvat lähes kokonaan. Tutkimusohjelma pyrkii kehittämään lajien ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja, edistämään olemassa olevien seurantojen koordinaatiota sekä parantamaan seurantatiedon käyttöä päätöksenteon tukena.Avustushaku on auki 14.3.–10.5.2022. Ympäristöministeriö tekee avustuspäätökset kesäkuussa. Avustusta voivat hakea yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimustoimintaa harjoittavat yhteisöt. Yhteensä tutkimusohjelmassa on käytettävissä hankkeiden toimintaan noin kolme miljoonaa euroa vuosina 2022–2024.Hakuilmoitus ja hakulomake (hakulomake.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille ja sairaanhoitopiireille kuntainfon, jossa kerrotaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Ukrainasta tulleille henkilöille.Ukrainalaisia ja Ukrainasta sotatoimia paenneita henkilöitä voi saapua Suomeen erilaisilla maahantulostatuksilla. Oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin määräytyy sillä perusteella, millä statuksella henkilö oleskelee Suomessa.Ukrainasta paenneiden auttamiseksi EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi. Jos henkilöllä on oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, hänellä on oikeus terveyspalveluihin samanlaajuisesti kuin niillä, joilla on kotikunta Suomessa. Lisäksi hänellä on oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin (myös vastaanottorahaan). Näiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksella. Vastaanottokeskukset voivat järjestää palvelut joko itse tai hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä toimijalta. Mahdollisesta lastensuojelusta vastaa oleskelukunta.Matkailijat/turistit, jotka oleskelevat Suomessa 90 vuorokautta, ovat oikeutettuja kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin sekä välttämättömiin ja kiireellisiin sosiaalihuollon palveluihin. Näiden järjestämisestä vastaa kunta tai sairaanhoitopiiri. Työntekijöinä Suomessa olevat ukrainalaiset rinnastetaan terveydenhuollon palveluissa pääsääntöisesti kotikuntalaisiin ja he saavat kunnan/sairaanhoitopiirin tai työterveyshuollon järjestämät palvelut. Lisäksi he saavat välttämättömät ja kiireelliset sosiaalihuollon palvelut kunnasta. Ukrainasta tulleet henkilöt ohjataan hakemaan turvapaikkaa Suomesta vain, jos siihen on ilmeinen ja perusteltu syy. Turvapaikanhakijoilla on oikeus välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joiden järjestämisestä vastaa vastaanottokeskus.Suomessa vakituisesti asuvalla ukrainalaisella on oikeus asumisperustaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuten kaikilla kuntalaisilla.Lue koko kuntainfo 1/2022: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ukrainasta tulleille henkilöille

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden yhteisen siemenpankin ja geenivarojen osaamiskeskuksen NordGenin perunan ylläpitokokoelma on siirretty Suomen Siemenperunakeskukseen Tyrnävälle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun NordGenin aineistoa säilytetään Suomessa. Tyrnävä on NordGenin pohjoisin geenivarojen säilytyspaikka.Kokoelma koostuu lähes sadasta erilaisesta perunalajikkeesta Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Lajikkeita säilytetään, jotta voidaan varmistaa kasvintuhoojia ja ilmastonmuutosta kestävää perunantuotantoa myös tulevaisuudessa. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aikana työ geenivarojen säilyttämiseksi on työtä elintarvikehuollon ja huoltovarmuuden takaamiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston 10. maaliskuuta tekemän päätöksen mukaisesti Suomessa voimassa olevia ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 10. huhtikuuta 2022 asti.Rajoituksia lievennetään 14. maaliskuuta alkaen niin, että EU- tai Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvien risteilyalusten matkustajat voivat käydä maissa Suomessa, jos heillä on todistus hyväksytystä covid-19-rokotussarjasta tai EU:n digitaalinen koronatodistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista.Vaatimus koskee vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä. Todistusta ei edellytetä Suomen kansalaisilta eikä Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta.Tarkemmat tiedot maahantulorajoituksista löytyvät Rajavartiolaitoksen ja terveysturvallisuustoimista THL:n verkkosivuilta.Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintovirastot tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.Matkustajien on hyvä huomioida, että monet maat sekä liikenneyhtiöt vaativat negatiivista koronatestitulosta, todistusta sairastetusta koronasta tai todistusta koronarokotteen saamisesta maahanpääsyn edellytyksenä. Matkustajien tulee itse selvittää todistuksiin liittyvät vaatimukset kohdemaan viranomaisilta sekä laiva- tai lentoyhtiöiltä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustukilain mukaista kiinteiden kattamattomien kustannusten tukea esitetään jatkettavaksi. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kustannustukilakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 18.3. 2022 mennessä. Laki olisi tarkoitus tulla voimaan toukokuussa. Tuen jakaisi Valtiokonttori.Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti keskisuurille ja suurille yrityksille. Suurin mahdollinen tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa ja konsernikohtainen tukikatto 12 miljoonaa euroa. Tukikausi olisi joulukuun 2021 ja helmikuun 2022 välinen aika. Vertailukaudet olisivat vuoden 2019 tammi-helmikuu ja joulukuu. Tuen jakaisi Valtiokonttori.Tukimuoto oli käytössä vuonna 2021 ja sitä maksettiin noin 20 miljoonaa euroa. Nyt ehdotettava laki rajaisi tuettavien yritysten joukkoa siten, että tuki kohdistuisi vain lain tai viranomaisen määräyksen johdosta tapahtuneisiin liiketoiminnan estymisiin tai rajoituksiin, kuten kustannustuen viime vaiheissakin on toimittu. EU:n valtiontukipoikkeusten voimassaoloaika päättyy 30.6.2022 mikä on myös kustannustukilain voimassaolon päättymispäivä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi