NordenBladet — Sote-ministerityöryhmä teki kokouksessaan 3.3.2022 linjauspäätöksen monikanavarahoituksen purkamisen tiekartasta. Tiekartan toimenpiteet toteutuisivat vaiheittain kohdistuen yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin, matkakorvauksiin, kuntoutukseen ja lääkkeisiin. Tiekartta toteuttaa Marinin hallituksen ohjelmaa.Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan osana sote-uudistusta terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisesta. Tavoitteena on koota terveyspalveluihin käytettävät julkiset rahat yhteen, ja näin yksinkertaistaa järjestelmää sekä luoda kannusteita kokonaiskustannustehokkuuteen sekä saumattomiin ja vaikuttaviin palvelukokonaisuuksiin. Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin tehdään hallituksen aiemmin vuonna 2020 linjaamat vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksesta johtuvat säästöt, joilla rahoitetaan hyvinvointialueiden vanhuspalveluiden vahvistamista. Säästöjä koskevien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Hallitus on linjannut, että vanhuspalveluiden ja hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseksi tehtävät säästöt eivät saisi kohdentua suun terveydenhuoltoon tai mielenterveyspalveluihin. Jäljelle jäävien korvausten uudelleenkohdennusten yksityiskohdista päätetään tämän vuoden aikana. Ensihoidon matkojen rahoitus- ja järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille vuoden 2024 alusta lähtien. Se tarkoittaa sairausvakuutuslain muutosta ja sitä, että valtion 67 prosentin rahoitusosuus siirretään sairausvakuutuslain piiristä hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen. Matkakorvausten rahoitusvastuu ja kelakorvattavien matkojen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhdenmukaisesti vuonna 2025-2027 Kelan kilpailutuskauden päättyessä sote-valmistelun tilanteesta riippuen. Rahoitus- ja järjestämisvastuuta koskevat muutokset edellyttävät soteen liittyvien lakien ja rahoituskriteerien avaamista. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuiden siirtoa hyvinvointialueille voidaan kokeilla pilotointien avulla. Pilotointien osalta tullaan tarvitsemaan kokeilulainsäädäntöä. Pilotin kesto olisi 1-2 vuotta, jonka lisäksi aikaa tulee varata tutkimustulosten valmistumiseen. Järjestämisvastuuta voidaan siirtää hyvinvointialueille myös osasiirtoina. Lääkekorvausten osalta rahoitusvastuuta siirretään hyvinvointialueille vuonna 2026 ja toimeenpanon kokonaisuudesta vastaisi edelleen Kela. Tämä tarkoittaisi, että valtion 67 prosentin osuus siirretään osaksi hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta ja Kela laskuttaisi hyvinvointialueita. Palkansaajien vakuutusmaksujen 33 prosentin rahoitusosuus jäisi ennalleen. Lääkehoitojen järjestämisvastuisiin ei tulisi muutoksia, eikä muutos vaikuttaisi lääkkeiden korvattavuuteen.Hallitusohjelmaan perustuen monikanavarahoituksen kehittämiseksi asetettiin viime vuonna parlamentaarinen ryhmä, joka julkaisi loppuraporttinsa joulukuussa. Hallituksen nyt linjaama tiekartta konkretisoi, aikatauluttaa ja edelleen linjaa järjestelmän kehittämistä parlamentaarisen työn pohjalta. Koska kyseessä on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, on rahoituksen kehittämisessä kyse ylivaalikautisesta työstä. Nyt linjattujen suuntaviivojen toteuttaminen jää pitkälti seuraavien hallitusten työksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavien ministerien kokouksen aiheena on muun muassa pörssiyhtiöiden hallintoneuvostojen tasa-arvo, rekrytointisyrjinnän ehkäisy ja työelämän monimuotoisuuden lisääminen. Lisäksi ministerit keskustelevat Ukrainan pakolaisten vastaanotosta.Työllisyys-, sosiaali-, terveys ja kuluttajasuoja-asioiden neuvoston (TSTK) kokous järjestetään Brysselissä 14.3.2022. Neuvoston kokouksessa Suomea edustavat työministeri Tuula Haatainen ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Neuvostossa käydään kolme keskustelua. Ensimmäisen periaatekeskustelun teemana on syrjinnän ehkäiseminen rekrytoinnissa ja monimuotoisuuden edistäminen työelämässä. Keskusteluissa jaetaan kokemuksia ja työkaluja ongelmien ratkaisemiseksi. Suomi esittelee kokouksessa rekrytointisyrjintää koskevia toimenpiteitä sekä muun muassa työelämän monimuotoisuutta koskevaa ohjelmaa. ”Monimuotoisuus ja syrjinnän ehkäiseminen ovat avainasemassa kun edistämme maahanmuuttajien työllistymistä ja Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa, kansainvälisiä opiskelijoita ja sijoituksia. Työyhteisön monimuotoisuus on myös yrityksille kilpailuetu”, työministeri Tuula Haatainen kertoo.Ministerit keskustelevat myös ikääntyneiden työelämään osallistumisen edistämisestä. Suomi esittelee muun muassa eduskunnalle keväällä annettavaa esitystä 55-vuotta täyttäneiden työllistämisen edistämisestä, jonka tarkoitus on parantaa ikääntyneiden osallisuutta työmarkkinoilla.”Pitkäikäisyys on yhteiskuntamme menestystarina. Hyvinvointitalouden hengen mukaisesti aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen, osaamiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen investoiminen tukee pidempiä työuria.” sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Neuvoston asialistalla myös Ukrainan tilanneMinisterit keskustelevat myös Ukrainan pakolaisten vastaanotosta. Neuvostolle esitellään Eurooppaan Ukrainasta saapuvien pakolaisten tukemista koskeva Cohesion Action for Refugees in Europe (CARE) –aloite. Ministeri Haatainen käyttää asiasta puheenvuoron. Lisäksi ministeri Haatainen osallistuu lounaalle, jossa ministerit keskustelevat Ukrainan tilanteesta Punaisen Ristin kanssa.Suomi on varautunut vastaanottamaan pakolaisia Ukrainasta. Tilapäistä suojelua saavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet pyritään tunnistamaan ja ohjaamaan henkilöt tarvittavien palveluiden piiriin. Tilapäistä suojelua saaville tarjotaan myös tarvittaessa tartuntatautien seulontatutkimuksia sekä rokotuksia.Kokouksessa on lisäksi tarkoitus hyväksyä neuvoston yleisnäkemys direktiivistä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Suomi tukee yleisnäkemyksen hyväksymistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta. Esityksen vaikutusarviot ovat laadukkaat, mutta lain soveltaminen kaipaisi tarkennuksia.Esityksen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta säätämällä tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä. Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden toiminta yhteiskunnassa helpottuu, kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä.Esityksen vaikutuksia on arvioitu kattavasti ja melko hyvin. Etenkin yritysvaikutuksia on arvioitu monesta näkökulmasta, mikä on ansiokasta. Vaikutusarviot ovat kokonaisuutena laadukkaat, mutta esityksessä on epäselviä kohtia, joita tulisi selostaa tarkemmin. Esimerkiksi direktiivin soveltamista koskevat lievennykset vaatisivat lisäselvitystä. Esteettömyysdirektiivin vaatimuksista tullaan antamaan myöhemmin yhdenmukaistettu standardi, mutta tämän standardin ja lain suhdetta ei tarkastella esityksessä.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esitysluonnoksessa on kuvattu kattavasti yleisellä tasolla esityksestä koituvia hyötyjä vammaisille ja toimintarajoitteisille. Konkreettiset esimerkit auttaisivat hahmottamaan esityksen käytännön merkitystä. Esityksellä on merkitystä myös vanhuksille, joilla voi olla vaikeuksia selviytyä digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Esityksessä tulisi arvioida tarkemmin vaikutuksia vanhuksille.  Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy hallituksen esitysluonnokseen tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksesta annetun direktiivin täytäntöönpanoon (STM058:00/2021). Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana, ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa, jonka lakisääteistämisen valmistelu on käynnistetty ympäristöministeriössä.Lakihankkeen tavoitteena on laajentaa asumisneuvontaa ja varmistaa sen riittävä saatavuus asumismuodosta ja paikkakunnasta riippumatta.”Asuminen on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Vaikka Suomi on onnistunut vähentämään asunnottomien määrää, koskee asunnottomuuteen ajautumisen riski jopa aiempaa laajempia ihmisryhmiä. Yhä useammin asunnottomuuden riski liittyy taloudellisiin ongelmiin, ja asumisneuvonta on tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino ennaltaehkäistä ja vähentää juuri näistä syistä johtuvaa asunnottomuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Taustalla työryhmän selvitysPääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti asumisneuvonnan saatavuus varmistetaan tekemällä siitä lakisääteistä. Lainsäädännön valmistelu on käynnistetty asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistelleen työryhmän tekemän selvityksen pohjalta.Työryhmän jäsenet edustivat asumisneuvontaan liittyviä tai sitä tarjoavia tahoja, ja sen tehtävänä oli selvittää erilaisia vaihtoehtoja asumisneuvonnan lakisääteistämiselle. Työryhmä antoi loppuraporttinsa keväällä 2021, ja siitä lausuntokierroksella kerättyä palautetta käytetään myös lainsäädännön valmistelussa.Laki voimaan määräajaksiKunnat saavat apua asumisneuvontaan jo vuonna 2022 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, joka myöntää kunnille valtionavustusta asumisneuvonnan ja siihen liittyvän talousneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Avustuksen käytöstä sovitaan kunnan ja ARA:n välisellä sopimuksella. Aiemmin valtion tuki on ollut suppeampaa ja koskenut vain ARA-asuntokantaa.Käynnistyneen lainvalmistelun lähtökohtana on määritellä uudelleen ARA:n ja kuntien välisen yhteistyön periaatteet asumisneuvonnan järjestämisessä, joka perustuisi edelleen kuntien saamiin avustuksiin. Laki olisi aluksi voimassa määräaikaisesti, jonka jälkeen asumisneuvonnan ja lainsäädännön toimivuutta arvioitaisiin.Valmistelun tavoitteena on, että lakiluonnos voidaan toimittaa kaikkien sidosryhmien kommentoitavaksi lausuntokierrokselle kevään 2022 päätteeksi. Hallituksen esitys laista annettaisiin puolestaan syksyllä, vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä. Voimaan laki astuisi vuoden 2023 alussa.Lisää aiheestaLainvalmisteluhanke: Hallituksen esitys kokeilulainsäädännöksi asumisneuvonnastaAsumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistellut työryhmäAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asumisneuvonnan laajentaminen ja kehittäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Wienissä ja Bratislavassa 14.–16. maaliskuuta.Ministeri Skinnari käy Wienissä keskusteluja muun mussa IAEA:n pääjohtajan Rafael Grossin kanssa sekä tapaa YK:n teollistamisjärjestön UNIDOn pääjohtajan Gerd Müllerin ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston UNODC:n pääjohtajan Ghada Walyn. Ministeri tapaa myös Itävallan digitalisaatio- ja talousministeriön valtiosihteerin Michael Esterlen sekä suomalaisyritysten edustajia.Slovakiassa ministeri Skinnari tapaa muun muassa talousasioista vastaavan varapääministerin Richard Sulíkin, investoinneista vastaavan varapääministerin Veronika Remišován sekä puolustusministeriön valtiosihteerin Marian Majerin.Wienissä keskustelujen aiheina ovat ydinenergian tulevaisuus ja ydinenergian rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, Suomen osaaminen ja ratkaisut ydinenergian alalla, digitalisaatio ja vihreä siirtymä Euroopan talouden elpymisen moottoreina sekä erilaiset yhteistyömahdollisuudet Wienissä toimivissa YK-järjestöissä. Bratislavassa ministeri keskustelee laaja-alaisesti kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittämisestä kiertotalouteen, energiatehokkuuteen ja puolustusmateriaaliin liittyen. Ministeri keskustelee myös Ukrainan kriisistä sekä siihen liittyvästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta eri tahojen kanssa.Suomen Wienin-edustusto järjestää ministerivierailun aikana tapahtuman, jossa esitellään suomalaista ydinenergiaosaamista ja keskustellaan ydinenergian roolista ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa sekä esitellään Suomen ydinenergia-alan osaamista ja ydinjätehuollon ratkaisuja. Suomesta tapahtumaan osallistuvat TEM, STUK, Fortum, TVO ja Posiva.”Kriisiaikoina on yhteistyö entistäkin tärkeämpää. Etsimme yhdessä ratkaisuja, joiden avulla Euroopasta tulee ilmastoystävällisempi, energiatehokkaampi ja turvallisempi,” sanoo ministeri Skinnari. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Runsaat sateet ja sulamisvedet aiheuttavat ajoittain ylivuotoja jäteveden puhdistusjärjestelmissä. Pumppaamoylivuoto tai puhdistamo-ohitus syntyy, kun huonokuntoisiin viemäreihin tahattomasti pääsevät hulevedet aiheuttavat suuria virtaamia ja hydraulisen kapasiteetin ylittymisen. Vuodoista saattaa aiheutua merkittävää paikallista riskiä ympäristölle ja ihmisten terveydelle, todetaan 14. maaliskuuta julkaistussa raportissa.Hankkeessa tutkittiin satunnaispäästöjä ja annettiin suosituksia niiden ehkäisyynSuomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja THL:n toteuttaman hankkeen tavoitteena oli edistää ylivuoto- ja ohitustilanteisiin varautumista sekä terveys- ja ympäristöriskien hallintaa. Riittävän taustatiedon avulla voidaan antaa suosituksia tuleville, satunnaispäästöjen ehkäisyyn tähtääville toimenpiteille ja lainsäädännön kehittämiselle.Satunnaispäästöjen aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä voidaan vähentää paikallistamalla päästön lähteen, keräämällä mittaustietoa ja tallentamalla sitä valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Näin saadaan tietoa vuototapahtumista sekä niiden aiheuttamista vahingoista, jolloin voidaan selvittää, miten näitä tilanteita voidaan hallita ja pitkällä tähtäimellä vähentää. Lainsäädäntöä selkeyttämällä voidaan mahdollistaa viranomaisten, toimijoiden sekä tiedonhallinnan asiantuntijoiden joustavaa yhteistyötä tilanteiden hallinnassa.”Satunnaispäästöt ja niiden tuomat riskit lisääntyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamien sademäärien kasvun myötä. Varautuminen tähän tulee tehdä viemäriverkostoja saneeraamalla, tiedonhallintaa parantamalla ja parantamalla hulevesien hallintaa”, sanoo ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskuksesta.Tieto auttaa varautumaan tulevaisuuteenViemäriverkostojen ylivuotojen veden laadusta on toistaiseksi olemassa hyvin vähän tietoa. Tämä on ymmärrettävää, koska esimerkiksi rankkasateiden ja lumen sulamisvesien aiheuttamien ylivuotojen aikana jätevesi laimenee vaihtelevasti.Viemäriverkostojen ylivuotoja sekä puhdistamo-ohituksia kirjataan valtakunnallisiin tietojärjestelmiin ja lisäksi vesihuoltolaitoksilla on omat seurantajärjestelmänsä. Tietoa ylivuotojen ajankohdista, kestoista ja veden laadusta ei kuitenkaan ole kootusti missään. Satunnaispäästöjen sisältämistä ravinteista ja haitallisista aineista aiheutuvat riskit ympäristölle sekä mikrobiologisesta saastumisesta aiheutuvat riskit ihmisterveydelle riippuvat merkittävästi vastaanottavan vesistön olosuhteista ja herkkyydestä. Jätevesien satunnaispäästöt voivat aiheuttaa infektioriskin esimerkiksi silloin, jos ihmisiä ui päästön vastaanottaneessa vesistössä.Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen merkitys ja vaikutukset vastaanottavissa vesistöissä -julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maailman maat kokoontuvat 14.3.–29.3. Geneveen neuvottelemaan YK:n biodiversiteettisopimuksen uusista päämääristä ja tavoitteista, joilla pyritään pysäyttämään luontokato ja parantamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa. Tavoitteista on määrä sopia syksyn COP15-osapuolikokouksessa.Genevessä järjestetään kolme virkahenkilökokousta: avoin työryhmä, tieteellis-tekninen työryhmä ja toimeenpanoa valmisteleva ryhmä. Suomesta kokouksiin osallistuu 26 hengen valtuuskunta, joka seuraa kokouksia etänä ja paikan päällä Genevessä. Valtuuskuntaan kuuluu virkahenkilöiden ja asiantuntijoiden lisäksi kansalaisjärjestön ja nuorten edustajia.Suomi osallistuu neuvotteluihin osana Euroopan unionia. Suomen ja EU:n tavoitteena on kunnianhimoiset, määrälliset ja mitattavat tavoitteet, jotka siirretään kansalliseen lainsäädäntöön, strategioihin ja toimintaohjelmiin. Suomi ja EU korostavat kaikkien maiden yhtäläistä vastuuta päämäärien ja tavoitteiden toimeenpanemisessa.”Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia nyt ja kansainvälisesti sopimalla voimme saada niitä aikaiseksi. Luonnon monimuotoisuuden on näyttävä kaikessa päätöksenteossa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Meille Suomessa osallisuus on erityisen tärkeää. Haluamme, että yritysten, alkuperäiskansojen, naisten ja tyttöjen sekä nuorten ääni kuuluu vahvana uusissa, vuoden 2020 jälkeisissä päämäärissä ja tavoitteissa,” sanoo ympäristöneuvos ja Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg.EU:n yhteisiä kantoja käytetään avoimen työryhmän ja toimeenpanoa valmistelevan työryhmän neuvotteluissa. Avoin työryhmä neuvottelee päämääristä ja tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön vahvistamiseksi sekä digitaalisesta sekvenssitiedosta ja geenivarojen hyötyjen jaosta. Toimeenpanoa valmistelevan työryhmän alla neuvotellaan esimerkiksi rahoituksesta, uusista toimista ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisesta eri sektoreille. Suomi vaikuttaa suoraan tieteellis-teknisessä työryhmässä, jossa keskustellaan mm. tavoitteiden toteutumista seuraavista mittareista, maaperästä, merten suojelusta sekäbiodiversiteetin ja terveyden vaikutuksista. Koronapandemian ja luonnon väliset suhteet ovat yksi tieteellis-teknisen työryhmän teemoista, ja siihen keskittyvän kontaktiryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön Marina von Weissenberg.Maailmanlaajuisista luontotavoitteista sovitaan syksylläNeuvottelut huipentuvat elo-syyskuussa, kun uudet vuoden 2020 jälkeiset päämäärät ja tavoitteet hyväksytään YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksen toisessa osassa (COP-15.2) Kiinan Kunmingissa. Uudistettavat tavoitteet perustuvat tieteellisille arvioille, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ja kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.Neuvotteluissa on neljä keskeistä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä: merien, maa-alueiden ja lajien suojelu, luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen, geenivarojen käyttö ja niistä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen sekä rahoitus ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminenosaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.  Kaksi ensimmäistä sisältyvät myös EU:n jo voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Lisäksi Kunmingissa sovitaan 21 toimintaa ohjaavasta tavoitteesta sekä väliaskeleista, joilla päämäärien edistymistä seurataan. Näiden takaraja on vuodessa 2030, samana vuonna kuin EU:n biodiversiteettistrategialla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ranskan Versailles’ssa 10. ja 11. maaliskuuta järjestetty epävirallinen päämieskokous tuomitsi jyrkästi Venäjän kaksi viikkoa sitten aloittaman hyökkäyksen Ukrainaan ja vaati Venäjää vetämään välittömästi ja ehdoitta kaikki joukkonsa maasta. Huippukokous hyväksyi myös unionin puolustusta, ja taloutta kehittävän Versailles’in julistuksen.EU-maiden johtajat haluavat tarjota väliaikaisen suojelun kaikille Ukrainan pakolaisille, ja osoittaa yhteisvastuuta, tukea ja humanitaarista apua pakolaisten vastaanotossa. EU jatkaa laajaa tukeaan Ukrainalle. EU on vastannut nopeasti Ukrainalle, joka on jättänyt hakemuksen päästäkseen EU:n jäseneksi. EU-perussopimusten mukaisesti hakemuksesta on pyydetty lausunto Euroopan komissiolta. EU vahvistaa viiveettä siteitä Ukrainaan ja lujittaa kumppanuuttaan tukeakseen Ukrainaa eurooppalaisella polulla. EU-maiden johtajat korostivat, että Ukraina kuuluu Euroopan perheeseen. Komissiolta on pyydetty lausuntoa myös Moldovan ja Georgian jäsenyyshakemuksista. Venäjää vaaditaan noudattamaan kaikkia kansainvälisiä velvoitteitaan ja humanitaarista oikeutta. EU-maiden johtajat muistuttivat, että Venäjä on yksin vastuussa sodasta. Venäjälle ja Valko-Venäjälle asetettuja pakotteita ollaan valmiita voimistamaan nopealla aikataululla. Siviileihin kohdistuneista iskuista ja muista sotarikoksia vastuulliset johtuvat vastaamaan teoistaan. EU-johtajat kiittävät Kansainvälistä rikostuomioistuinta päätöksestä aloittaa työ. EU-maiden johtajat vaativat, että Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuus varmistetaan välittömästi Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) avulla. ”Vahvojen pakotteiden vaikutukset ovat jo nähtävissä. EU-maat ovat valmiita vastaamaan tilanteen kehittymiseen nopeasti, vahvasti ja yhtenäisesti”, pääministeri Sanna Marin sanoi.”Mittavaa tukea Ukrainalle jatketaan monella eri tavalla. Sotaa pakenevien ihmisten auttaminen on tärkeää ja Suomi haluaa kantaa osansa vastuusta. Tuemme yhdessä myös maita, joihin pakolaisvirrat saapuvat. Yksi tapa on vastaanottaa pakolaisia myös muihin EU-maihin.”, pääministeri Marin totesi.Versailles’n julistuksessa todetaan, että epävakauden, strategisen kilpailun ja turvallisuusuhkien lisääntyessä EU ottaa enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Lisäksi vähennetään energiariippuvuutta Venäjästä, ja luodaan unionille vahvempaa taloudellista perustaa.Julkilausumassa todetaan, että EU:n vahvistuminen turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä EUn ja NATOn välinen yhteistyö ovat oleellisia kaikkien turvallisuudelle. Julkilausumassa tuodaan esiin keinoja tämän saavuttamiseksi ja vahvistetaan, että EU tulee hyväksymään strategisen kompassin.Vahvempi ja kyvykkäämpi EU lisää globaalia sekä transatlanttista turvallisuutta ja täydentää Natoa. Julkilausumassa muistutetaan NATOn aina olevan jäsentensä yhteisen puolustuksen perusta. EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu on vahvistettu SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdassa. EU tiivistää pyrkimyksiään kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen puolesta, jonka keskiössä on YK. Investointeja lisätään ja kyberuhkien sietokykyä parannetaan.Vakaamman talouden perustaa luodaan vahvistamalla sisämarkkinoita, vähentämällä liiallista tuontiriippuvuutta ja edistämällä keskeisiä teollisia hankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vierailee maanantaina 14. maaliskuuta Tukholmassa kollegansa, Ruotsin eurooppaministerin Hans Dahlgrenin kutsumana. Ministeri Dahlgren on aiemmin vieraillut ministeri Tuppuraisen vieraana Suomessa.Maanantain tapaamisissa käydään laaja keskustelu ajankohtaisesta EU-agendasta sekä Euroopan turvallisuuskysymyksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön ja ulkoministeriön pilotti kokosi vientiorientoituneet elintarvike- ja juomayritykset yhteen etsimään ratkaisua, miten ruokatilaukset toimitetaan kustannustehokkaasti ympäri maailmaa sijaitseviin Suomen suurlähetystöihin. Suomen Etelä-Afrikan suurlähetystö testasi valikoitujen tuotteiden tilaus- ja toimitusketjua.– Etelä-Afrikka on yksi Suomen kahdestatoista maakuvatyön painopistemaasta vuoden 2022 loppuun. Tärkeä osa pääkaupunki Pretorian edustuston maakuvatyösuunnitelmaa on ruoka- ja juomakulttuurin esittely, toteaa maatalousattasea Jenni Kiilholma Pretorian suurlähetystöstä.Pilotin alussa suurlähetystö teki elintarvikkeiden ja juomien tilaustoiveen, ja Suomessa kerättiin verkosto tuotteita toimittavista yrityksistä. Huolintayritys valittiin vastaamaan logistiikasta, rahtitavaksi valikoitui aikataulun vuoksi lentorahti.Tärkeä osa prosessia oli selvittää, mitä tuotteita Etelä-Afrikkaan saa viedä, ja minkälaisia asiakirjoja maa vaatii tuontituotteilta. Esimerkiksi tilauksessa ollut muikku aiheutti etelä-afrikkalaisille viranomaisille päänvaivaa, sillä se oli luokiteltavissa heille vieraaksi makean veden pyöreäksi villikalaksi. Lopulta muikkukin pääsi uimaan ruokapöytiin.Suurlähetystöyhteistyö avaa vientimahdollisuuksiaPilotti auttoi hahmottamaan suurlähetystöihin suuntautuvaan vientikonseptiin liittyvät kehityskohteet. Se vahvisti myös, että yrityksillä on kiinnostusta ja suuria odotuksia vientimahdollisuuksien avautumiseen suurlähetystöyhteistyön kautta. Edustusverkostomme voi konseptin avulla saada suomalaisia raaka-aineita edustustilaisuuksiin. Tämä koskee niitäkin maita, joihin elintarvikkeitamme ei vielä suuressa mittakaavassa viedä.– Toivottavasti ruokadiplomatian merkitys ymmärretään laajasti ja konsepti herättäisi kiinnostusta mahdollisimman monessa suurlähetystössä ympäri maailman, toivoo pilotin vetäjä Kim Palhus Tarinapata Oy:stä.Tarinapata Oy toteutti pilotin tiiviissä yhteistyössä Pretorian suurlähetystön ja Food from Finland –ohjelman kanssa. Tarinapadan yrittäjä Kim Palhus on työskennellyt useissa eri suurlähetystöissä, hänellä on pitkä kokemus keittiömestarin tehtävistä ja elintarvikeviennin kansainvälisistä tapahtumista ympäri maailmaa.Suurlähetystöverkosto on ikkuna Suomeen ja suomalaisuuteen. Osana tehtäväkenttää suurlähetystöt edistävät suomalaisten tuotteiden vientiä ja Suomi-kuvan tunnettuutta. Ruualla ja ruokatarjoiluilla on merkittävä rooli lähetystöjen edustustilaisuuksissa, edustamisessa sekä Suomi-kuvan muodostamisessa edustuston vieraille, ja sitä kautta koko kohdemaalle. Ruokadiplomatia lisää maan kiinnostavuutta ja sillä on merkitystä paitsi maakuvan, vienninedistämisen, myös matkailullisen vetovoiman lisäämiseksi. Elintarvikeviennin edistäminen on ollut jo pidempään yksi hallitusohjelmiimme kirjattu tavoite. Keskeisiä toimijoita ovat muun muassa Food from Finland –ohjelma ja Ruokaviraston vientitiimi, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä myös suurlähetystöverkostomme kanssa. Työtä tukee myös ruoka- ja maatalousattaseamme Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa.Pilotin raportti on luettavissa täältä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi