NordenBladet —Sosiaaliturvaa tarvitaan, jotta yhteiskuntamme pystyy sopeutumaan ekologisiin rajoihin. Myös hyvinvointivaltion uudet roolit sosiaalisten investointien toteuttajana muuttavat sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvakomitean uusi työpaperi käsittelee oikeuksien, tasa-arvon ja yhteisvastuun tasapainoa suomalaisessa sosiaalipolitiikassa.
Työpaperin kirjoittajia ovat valtiotieteen tohtori ja sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto, valtiotieteiden tohtori ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Jyri Liukko sekä sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio.
Kirjoittajat esittävät uutta sosiaalipolitiikan paradigmaa, joka korostaa yksilöä moraalisena valintoja tekevänä, aktiivisena toimijana, ja samalla yhteiskunnan velvollisuutta mahdollistaa ja ohjata yksilöitä tekemään eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja. Lisäksi se korostaa pyrkimystä rakentaa vastavuoroisuuteen perustuvaa luottamusta sosiaalisten ja ekologisten riskien varalta myös globaalisti.
Työpaperi tarkastelee myös, miten vapausoikeuksien, tasa-arvon ja solidaarisuuden tavoitteita on yhteensovitettu suomalaisen hyvinvointipolitiikan historiassa. Kirjoittajien mukaan suomalaista sosiaalipolitiikkaa on leimannut oikeuksien korostaminen yhteisvastuun kustannuksella ja utilitaristinen seurausetiikka velvollisuus- ja sopimusetiikan kustannuksella. Arvokeskustelu oikeuksien, tasa-arvon ja yhteisvastuun yhteensovittamisesta sosiaaliturvassa on ollut vähäistä. Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden rajat sosiaalipolitiikan uudessa paradigmassa
NordenBladet —Keskeisiä ministeriöitä sekä työmarkkinajärjestöjä edustava työryhmä valmistelee ehdotuksia, joilla voidaan tukea ja lisätä jatkuvaa oppimista työelämässä. Hallitus sopi valmistelusta helmikuussa osana työllisyystoimia. Tarkoitus on muun muassa kohdentaa uudelleen koulutuskorvauksiin ja ammattitutkintostipendiin käytettäviä varoja. Toimeksiannon taustalla on tavoite nostaa työikäisen väestön osaamistasoa ja parantaa työn tuottavuutta. Ehdotusten tulee olla valmiina huhtikuun 2022 loppuun mennessä. Työryhmältä odotetaan ehdotuksia siitä, kuinka työnantajien koulutuskorvauksiin ja -vähennyksiin ja tutkinnon suorittaneille myönnettäviin ammattitutkintostipendeihin käytettäviä resursseja voitaisiin ohjata tukemaan paremmin jatkuvaa oppimista. Työryhmä voi esittää jatkuvan oppimisen edistämiseksi myös muita toimia. Nykyisten koulutuskorvausten ja -vähennysten tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia hankkia työntekijöille ammatillista osaamista kehittävää koulutusta ja korvata sen kustannuksia. Ammattitutkintostipendillä tuetaan aikuisten ammatillista kehittymistä ja osaamisen uudistamista. Stipendi myönnetään kertakorvauksena perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle. Tukiin käytettiin vuonna 2020 yhteensä 34,2 miljoonaa euroa.Koulutuskorvauksista ja ammattitutkintostipendeistä vastaa Työllisyysrahasto. Työryhmän työssä huomioidaan Työllisyysrahaston oma päätöksenteko ja hallinto sekä sen tehtäviä aiemmin pohtineiden selvityshenkilöiden ehdotukset. Selvityksessä ehdotettiin muun muassa, että rahaston tehtäviä kehitettäisiin tukemaan laajemmin aikuisten osaamista ja työkykyä. Lisäksi ehdotettiin aikuiskoulutustuen kohdentamista työelämän muutosten edellyttämällä tavalla.Työryhmän toimeksianto ja jäsenet I hanketiedot Työllisyysrahasto työn murroksessa: Näkökulmana jatkuva oppiminen ja työkyvyn ylläpitäminen I STM raportteja ja muistioita 2021:20
NordenBladet —Sisäministeri Krista Mikkonen ja Ruotsin oikeus- ja sisäministeri Morgan Johansson tapaavat Suomessa 16.3. keskustellakseen yhteistyöstä siviilivalmiudessa, varautumisessa, pelastustoimessa sekä poliisiyhteistyösopimuksen toimeenpanossa. Lisäksi keskusteluissa sivutaan rannikkovartiostoyhteistyötä.– Turvallisuuteemme kohdistuu monitahoisia globaaleja haasteita, joihin Suomi ja Ruotsi varautuvat tiiviissä yhteistyössä sekä poliittisella että virkamiestasolla. Näitä haasteita ovat muun muassa muutokset turvallisuusympäristössä, mutta myös ilmastonmuutos ja digitalisoituvan yhteiskunnan haavoittuvuudet, toteaa sisäministeri Mikkonen. – On paljon erilaisia uhkia, joihin yhteiskuntiemme on reagoitava. Pandemia on haastanut meitä molemmissa maissa, ja ilmastokriisi on maailmanlaajuinen haaste. Ja nyt lähialueemme turvallisuustilanne heikkenee, oikeus- ja sisäministeri Johansson sanoo.Naapurimaiden tiivis yhteistyö tehostaa viranomaisten osaamista ja toimintaaViimeaikaisten turvallisuusympäristön muutosten myötä on entistä tärkeämpää, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on tiivistä, läheistä ja välitöntä kaikilla tasoilla. Yhteistyö siviilivalmiuden ylläpidossa ja kehittämisessä on yksi tärkeä osa maiden yhteistä varautumista turvallisuusympäristön muutoksiin. Vuoden 2021 helmikuussa allekirjoitettu linjaus Suomen ja Ruotsin välisestä syvennetystä yhteistyöstä siviilivalmiuden, varautumisen ja pelastustoimen aloilla on nyt entistä tärkeämpää. Vuoden 2021 aikana yhteistyötä on edistetty muun muassa EU:n ja Naton siviilivalmiusasioissa sekä yhteisessä harjoituksissa, tilastoinnissa ja tutkimuksessa. Yhteistyötä jatketaan tiiviisti. Myös viime vuonna allekirjoitetun poliisiyhteistyösopimuksen toimeenpano on tärkeä osa maiden välistä yhteistyötä. Hallituksen esitys sopimuksen hyväksymiseksi ja toteuttamiseksi Suomessa on valmisteilla parhaillaan. Lisäksi rannikkovartiostoyhteistyön kehittäminen on luonnollinen osa maiden välistä yhteistyötä. Ministerit osallistuvat myös yleisölle avoimeen keskusteluun HanasaaressaKahdenvälisen kokouksen jälkeen ministerit osallistuvat yleisölle avoimeen dialogiin Hanasaaressa. Dialogi liittyy Hanaholmen-koulutusohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää Suomen ja Ruotsin siviilivalmisasiantuntijoiden verkostoitumista ja osaamista. Hanaholmen-koulutusohjelma perustuu maiden pääministerien aloitteeseen.
NordenBladet —Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet tiistaina 15. maaliskuuta.Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys on johtanut laajamittaiseen humanitaariseen hätätilaan ja pakolaisuuteen. Euroopan unioni reagoi Venäjän hyökkäykseen asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa uusia pakotteita. Tiistaina 15. maaliskuuta hyväksytyt pakoteet täydentävät aiemmin hyväksyttyjä EU-pakotteita Venäjän toimintaa vastaan.Päätöksellä laajennettiin niiden henkilöiden ja yritysten listaa, joihin kohdistetaan pakotteita, jotka liittyvät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista. Nyt pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia sekä media- ja informaatiovaikuttajia. Pakotelistalle lisätyt yritykset ovat Venäjän aseteollisuudessa toimivia yrityksiä.Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin kieltämällä rahoitustoimet tiettyjen valtio-omisteisten yritysten kanssa sekä asetettiin kielto tarjota luottoluokituksia venäläistahoille. Poikkeuksena rahoitustoimet, jolla turvataan välttämättömien fossiilisten polttoaineiden ja tiettyjen muiden raaka-aineiden hankinta, tuonti tai kuljetus Euroopan Unioniin. Vientirajoituksia kiristettiin valvonnanalaisten tuotteiden osalta. Venäjän energiasektorille kiellettiin uudet investoinnit ja asetettiin kattavat vientirajoitukset laitteille, teknologialle ja palveluille. Poikkeuksena kuitenkin siviiliydinenergiasektori ja energiakuljetukset. Näiden lisäksi pakotteita tiukennettiin ylellisyystavaroiden viennissä ja asetettiin tuontikielto tietyille rauta- ja terästuotteille.HenkilöpakotteetNeuvoston päätösAsetusSektorikohtaiset pakotteetNeuvoston päätösAsetus
NordenBladet —Elinkeinoministeri Mika Lintilän puheenjohtama Matkailufoorumi keskusteli kokouksessaan 15.3.2022 Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vaikutuksista alalle ja matkailualan osaavan työvoiman saatavuuden edistämisestä. Matkailufoorumi totesi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tähän mennessä vaikuttanut alaan vähemmän kuin on pelätty. Lapin kuluva talvikausi on ollut erittäin onnistunut eikä a perumisia suuressa määrin ole ainakaan vielä näköpiirissä tuleville kuukausille. Myös Helsingin tilanne on hyvä. Joitain hieman suurempia kongressiperuutuksia on tullut muutamana viime päivänä ja matkojen varausajat ovat lyhentyneet. Huolestuttavin tilanne on itärajan tuntumassa, koska venäläisten lomamatkat Suomeen ovat loppuneet todennäköisesti hyvinkin pitkäksi aikaa. Kotimaanmatkailun puolella huolta aiheuttaa myös polttoaineiden ja muiden kulutushyödykkeiden hintojen nousu. Alan työvoimapula yhteinen huoliMatkailufoorumin jäsenet jakoivat yhteisen painavan huolensa matkailualan työvoimapulasta. Monen jäsenen mukaan osaavan työvoiman saaminen on este alan elpymiselle. Valtioneuvostolla on hallitusohjelman mukaisesti käynnissä tai valmistelussa lukuisia työllisyyden edistämisen toimenpiteitä. Matkailufoorumin tehtävänä on toimia kansallisena neuvoa-antavana asiantuntijaryhmänä laajasti matkailun kehittämiseen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa. Foorumin puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä ja varapuheenjohtajana TEM:n ylijohtaja Ilona Lundström. Foorumissa ovat edustettuina alan kannalta keskeiset ministeriöt sekä niiden hallinnonalojen yksiköt, maakuntien liitot ja valtion aluehallinto, matkailun alueorganisaatiot, matkailuyritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä järjestöt. Matkailufoorumin sihteeristö toimii työ- ja elinkeinoministeriössä.
NordenBladet —Valmiuslain laaja kokonaisuudistus on käynnistymässä huhtikuun alussa. Laki on tarkoitus kirjoittaa kokonaan uudestaan, mikä vie arviolta 3,5–4 vuotta. Lisäksi oikeusministeriössä on jo aloitettu nykyisen valmiuslain pikaiseen tarkistamiseen tähtäävä valmistelu. Sen lähtökohtana on laajasti tunnistettu tarve pystyä reagoimaan myös erilaisiin hybridiuhkiin, kuten rajaturvallisuuden vaarantumiseen tai tietoliikenteen ja tietojärjestelmien toimivuuden vakavaan vaarantamiseen.– Tarkoituksena on lisätä valmiuslakiin kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen ja vastaaviin yhteiskunnan toimintakykyä vaarantaviin tai heikentäviin uhkiin perustuva uusi poikkeusolomääritelmä sekä arvioida sitä varten tarvittavat valtuudet. Tavoitteena on mahdollisimman nopea valmisteluhanke, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Valmistelutyön haasteena on, että nykyiseen valmiuslakiin tarvitaan sen lähtökohdista poikkeava, uusi määritelmä poikkeusoloille. Uusi poikkeusolomääritelmä on voitava viedä lakiin perustuslaillisesti hyväksyttävällä tavalla ja se pidetään siksi mahdollisimman täsmällisenä ja tarkkarajaisena.
NordenBladet —Kansallinen metsäneuvosto hyväksyi 15.3.2022 pidetyssä kokouksessaan metsäneuvoston työvaliokunnan esityksen vuoteen 2035 ulottuvan Kansallisen metsästrategian (KMS 2035) visioksi ja päämääriksi. Visiossa korostetaan nyt metsien suomalaisille tuottaman hyvinvoinnin lisäksi myös metsien omaa hyvinvointia.Aihe-ehdotuksia strategian päämääriksi oli koottu muun muassa helmikuussa 2022 järjestetyssä kaikille avoimessa paneelikeskustelussa. Lopullisen esityksen visioksi ja päämääriksi oli valmistellut metsäneuvoston työvaliokunta. Metsäneuvoston jäsenet olivat osallistuneet jo etukäteen vision ja päämäärien muodostamiseen vastaamalla ennakkokyselyyn aiheesta. Metsäneuvoston hyväksymät visio ja päämäärät ovat seuraavat:Visio: Kansallinen metsästrategia 2035 – Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsillePäämäärät: 1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle 2. Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3. Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä 4. Vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla Metsäneuvoston aiheesta käymässä keskustelussa korostettiin sitä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut radikaalisti myös metsäalan toimintaympäristöä. Vision ja päämäärien sanallistamisessa on siksi tarpeen huomioida tapahtunut muutos, ja strategian jatkovalmistelussa on hyvä korostaa metsien roolia myös taloudellisen itsenäisyyden ja omavaraisuuden takaajana. Uudella tilanteella on vaikutusta myös uuden metsästrategian vaikutusarviointiin sekä nykyisen metsästrategian mukaisiin kuluvan vuoden painopistealueisiin. Uuden kansallisen metsästrategian valmistelu jatkuu seuraavaksi muun muassa eri teemoista järjestettävissä paneelikeskusteluissa ja sidosryhmätyöpajoissa. Strategian valmistelussa on neljä päävaihetta, joissa käsitellään toimintaympäristöä, tahtotilaa, keinoja ja toimeenpanoa, ja metsäneuvosto hyväksyy aina tehdyt linjaukset ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.Tallenne Miltä näyttää metsäalan tulevaisuus? -paneelikeskustelusta 18.2.2022 (youtube.com)Perjantaina 18.3.2022 klo 14-15.30 järjestettävä Puusta on moneksi -paneelikeskustelu: ohjelma ja ilmoittautuminen Lisää Kansallisen metsästrategian valmistelusta: mmm.fi/kms
NordenBladet —Sisäministeriön asettamassa hankkeessa selvitetään ja valmistellaan lakimuutokset, jotka mahdollistaisivat rajamenettelyn käyttöönoton Suomessa. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin.Myös rajamenettelyssä hakemukset tutkittaisiin yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti. Hankkeessa arvioidaan eri vaihtoehtoja ja niiden perus- ja ihmisoikeusoikeusvaikutuksia suhteessa Suomen perustuslakiin, kansalliseen ja EU:n lainsäädäntöön sekä kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Samalla selvitetään, miten uusi sääntely vaikuttaisi yksilön asemaan ja oikeuksiin.Hanke on asetettu ajalle 15.3.2022–31.3.2023. Sisäministeriö valmistelee hanketta tiiviissä yhteistyössä oikeusministeriön, Maahanmuuttoviraston ja Poliisihallituksen kanssa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022.Rajamenettely vahvistaisi varautumista hybridivaikuttamiseenSisäministeriön johtama työryhmä arvioi vastikään sisäasiainhallinnon lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Helmikuussa julkaistun selvityksen taustalla olivat Valko-Venäjän vaikuttamistoimet, jotka syksyllä 2021 suuntautuivat Puolaan, Latviaan ja Liettuaan.Suomen turvapaikkalainsäädäntö perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön, joka on Suomessa pantu myös harkinnanvaraisilta osilta täytäntöön melko kattavasti. Selvityksessä esitetään kuitenkin joitakin EU-lainsäädännön keinoja, joiden käyttöönotosta olisi todennäköisesti lisähyötyä hybridivaikuttamisesta johtuvan tilanteen hallinnassa. Yksi tällainen keino olisi rajamenettely.Myös Euroopan komissio on Valko-Venäjän toimien seurauksena antanut ehdotuksia, joissa rajamenettely esitetään yhtenä keinona vastata muuttoliikkeen välineellistämistilanteisiin sekä hallita maahan jo suuntautunutta maahantuloa.Sisäministeriön selvityksessä tarkasteltiin ainoastaan normaaliolojen lainsäädäntöä, jossa normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltuuksista olisi ensisijaisesti säädettävä. Lainsäädännön kehittämiseksi esitettyjä keinoja on tärkeää selvittää viivytyksettä tarkemmin.Muuttoliikkeen välineellistämiseen voidaan vastata monin keinoinMuuttoliikkeen välineellistämiseen vastataan monin erityyppisin operatiivisin, oikeudellisin, diplomaattisin ja taloudellisin keinoin. Ratkaisu muuttoliikettä hyväksikäyttävään vieraan valtion poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti.Suomi on jo nykyisellään varautunut monin tavoin muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Kansainväliset ja ihmisoikeusvelvoitteet eivät estä Suomea ottamasta käyttöön tehokkaita toimia tilanteen hallitsemiseksi ulkorajalla. Näillä toimilla voidaan torjua sitä, että Suomeen päästäisiin hallitsemattomasti ja käyttäen hyväksi esimerkiksi suurta lukumäärää tai voimaa. Esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan sulkea määräajaksi tai toistaiseksi, jos se on turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä välttämätöntä.
NordenBladet —Suomen julkisen hallinnon digitalisaation nykytilasta on julkaistu neljä tilannekuvaa vuosien 2021–2022 aikana. Tilannekuvaa on koottu siitä, miltä digitalisaation tilanne näyttää kansalaisten, yritysten, työyhteisöjen, operatiivisen toteutuksen, strategisten valintojen ja politiikan ohjauksen näkökulmasta. Lisäksi on tunnistettu erilaisia mittareita, joilla digitalisaation vaikuttavuutta voidaan mitata.Tilannekuvatyön kaltainen toiminta mahdollistaa ajantasaisen näkymän Suomen digitalisaatiokehityksen johtamiseen yli hallituskausien. Nyt päättymässä oleva tilannekuvakokeilu on pitänyt sisällään digitalisaation systeemistä tarkastelua ja ymmärrystä, digitalisaation mittareiden tunnistamista ja kehittämistä sekä lähdeaineistojen yhteistä tarkastelua. Työskentelyn ytimessä on ollut eri toimijoista koostuva digitalisaation tulkintatiimi, ja laajempi osallistujajoukko on antanut palautetta tilannekuvajulkistuksissa.”Hallitus on sitoutunut edistämään Suomen asemaa digitalisaation edelläkävijänä. On tärkeää, että ihmisten erilaiset tarpeet ja taidot otetaan huomioon digitaalisissa palveluissa. Esimerkiksi asiakaspalautetta ja -kokemusta seuraamalla saamme erilaisten mittareiden avulla paljon arvokasta tietoa, jolla palveluita voidaan kehittää paremmin saavutettaviksi kaikille niitä tarvitseville kansalaisille. Nyt kehitettyjä mittareita tullaan hyödyntämään erityisesti digikompassissa, jota ollaan laatimassa kevään 2022 aikana”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Ihminen vahvemmin keskiöön digipalveluiden kehittämisessäKansalaisten digitaalisten palveluiden käyttöä seurataan liikaa lomakkeiden ja asiakirjojen käyttöasteen mukaan. Myös lainsäädännön nähdään ohjaavan liikaa lomake- ja asiakirjakeskeisyyteen. Ihminen tulisi ottaa keskeisemmin huomioon digipalveluiden kehittämisessä. Työyhteisöjen näkökulmassa korostuvat sähköisten järjestelmien käyttöönotto, mikä kuormittaa erityisesti tarkastelussa ollutta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä. Kuormitus johtuu erityisesti siitä, että henkilöstö ei saa tarpeeksi perehdytystä järjestelmien käyttöön. Yritykset näyttävät käyttävän digitaalisia palveluja entistä enemmän. Tilannekuvan mukaan näyttää siltä, että digipalvelulain soveltaminen on odotettua heikommalla tasolla. Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta. Digikehittämisessä kokeillaan chatbotteja, mutta asiakaskokemuksen ja automaation kehittäminen on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Digitalisaatiota on kehitettävä julkisen sektorin ja digipalveluiden toimittajien jatkuvassa vuoropuhelussa, eikä vain toimeksiantojen kautta.Tietoturvan osalta vastuu on annettu alan asiantuntijoille, ja kokonaisuuden tilannekuvan viestintää julkishallinnon johdossa tulee kehittää. Tietoturvan johtamiseen vaikuttaa liittyvän osaamisvajetta. Tietoturva on tärkeässä roolissa asiakkaan luottamuksen kannalta.Tavoitteena luoda yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet digitalisaatiolle ja datataloudelle vuoteen 2030Tilannekuvatyön tuloksia voidaan hyödyntää ja viedä eteenpäin digikompassityössä, ja näin ne saavat tarvittavaa jatkuvuutta. Suomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi tunnetaan edelläkävijänä digitalisaation ja teknisen kehityksen saralla. Tavoitteena on tukea ja kannustaa viranomaisia tuomaan palvelunsa kansalaisten ja yritysten saataville digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Tilannekuvatyö on yksi Digitalisaation edistämisen ohjelman toimenpiteistä, jolla tätä tavoitetta edistetään.
NordenBladet —Yhteinen Ruokapöytä –keskustelufoorumin tilaama selvitys elintarvikeviennin kolminkertaistamiseksi julkaistiin 15. maaliskuuta. Selvityksen mukaan viennin lisäys on mahdollinen ja tuo hyötyä koko ruokajärjestelmälle.Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi on perustettu kehittämään ruokajärjestelmän sisäistä yhteistyötä. Yhdeksi selkeimmäksi yhteistyön osa-alueeksi on tunnistettu elintarvikeviennin edistäminen. Ruokataseemme on vahvasti alijäämäinen, sen tasapainottaminen edellyttäisi viennin kolminkertaistamista. Miten se on tehtävissä? Tämän toimeksiannon Yhteinen ruokapöytä antoi Anne Bernerille.
