NordenBladet — Uusi valtakunnallinen työelämätapahtuma tarjoaa alustan suomalaisen työelämän pitkäjänteiselle kehittämistyölle.Työelämä on viimeisten vuosien aikana muuttunut nopeasti. Työpaikkojen toimintatapoja, johtamista ja luottamusta on jouduttu arvioimaan uudelleen kaikilla työpaikoilla.Muutoksen keskellä Suomi tarvitsee yhteistä ymmärrystä työelämän tilannekuvasta ja yhdessä tuotettua näkemystä poluista tulevaisuuteen. Hyvät työnteon edellytykset tulee täyttyä kaikissa tehtävissä ja työikäisten pysyä työkykyisinä koko työuransa ajan.Myös johtamisen tulee vastata yhteiskunnan muutokseen ja vauhdittaa osaamistarpeiden ennakointia ja kehittämistä. Tulevaisuuden kannalta on keskeistä varmistaa myös työelämän kyky uudistua ja toimia muutostilanteissa. Työelämän murroksessa työpaikoille ja palvelujärjestelmään syntyy uusia malleja, jotka lisäävät hyvinvointia, kilpailukykyä ja työllisyyttä.Työelämäfoorumi Suomi 2022 -tapahtuma järjestetään elokuussaTyöelämäfoorumi Suomi 2022 -tapahtuma tuo ajankohtaisen työelämäkeskustelun kaikkien ulot-tuville. Tulevaisuuden työn ratkaisuihin tarvitaan laaja-alaista ja yhteistä keskustelua.Ajankohtaisten aiheiden, kuten kriisien ja resilienssin lisäksi keskusteluun nousevat jatkuvan oppimisen merkitys työelämälle, työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vahvistaminen, digitaalisuuden nopean edistymisen hyödyt ja haitat sekä luottamuksen tärkeys ja johtamisen haasteet muutoksessa. Kansainvälisyyttä unohtamatta.– Työelämäfoorumi on työelämän keskustelutapahtuma, jossa pääsemme yhdessä tekemään pitkäjänteistä ja määrätietoista kehittämistyötä jolla pystymme tarkentamaan työelämän tilannekuvaa ja rakentamaan parempaa työelämää kaikille, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Myös teknologian kehittyminen ja digitalisaatio ovat avanneet uusia, kiinnostavia mahdollisuuksia.– Tulevaisuudessa voittajina selviytyvät ne työpaikat, jotka osaavat teknologisten innovaatioiden ohella panostaa uudelleen ydintoimintaan, töiden organisointiin ja johtamistapoihin. Digivihreän siirtymän keskellä työntekijöiden osaamisen päivittäminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ovat tuottavuuden kannalta keskeistä, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Kaikille muutos ei ole ollut helppo. Yhteistyö ja luottamuksen henki työpaikalla tukee jaksamista myös muutostilanteissa.  Hyvät työolosuhteet vaikuttavat myönteisesti niin psyykkiseen kuin fyysiseen työkykyyn ja tuottavuuteen. Suomalainen työelämä tarvitsee yhteistä ymmärrystä myös mielenterveydestä menestystekijänä. Mielenterveys on investointi, jota on välttämätöntä vahvistaa työtä kehittämällä ja ongelmia ehkäisemällä työyhteisötasolla. Tämä auttaa myös vähentämään mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Työpaikat tarvitsevat työkykyistä ja osaavaa työvoimaa.Paras työelämä tehdään yhdessä. Työelämäfoorumi 2022 kutsuu elokuussa kaikki suomalaiset työ-paikat ja työelämätoimijat yhteisen kehittämisen ääreen. Työpaikkojen lisäksi tähän työhön tarvitaan kaikkia. Menestyvät, hyvinvoivat työpaikat kasvavat, työllistävät ja luovat ympärilleen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta.Työelämäfoorumi Suomi 2022 järjestetään Pikku-Finlandiassa Helsingissä 31.8.2022 ja sen järjestää hallituksen TYÖ2030-ohjelma laajan kumppaniverkoston kanssa.Tutustu Työelämäfoorumi Suomi 2022 -tapahtumaan tapahtumasivulla ja ilmoittaudu mukaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimintarajoitteiset henkilöt kokevat muuta väestöä todennäköisemmin väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisina. Heidän on myös usein muita vaikeampi saada tilanteeseen apua. Väkivallan uhreille suunnattujen palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä pitäisikin parantaa, selviää tuoreessa tutkimushankkeessa, jonka toteuttivat THL, Invalidiliitto ry sekä Kynnys ry.Väkivallan tekijä on lähes aina vammaiselle henkilölle tuttu tai läheinen ihminen eli kyse on usein lähisuhdeväkivallasta. Vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret ovat myös muita useammin koulukiusattuja, mutta saavat muita harvemmin apua mieltä painaviin asioihin.  Tutkimushankkeen aineistosta käy ilmi, että toimintarajoitteiset nuoret olivat kokeneet kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa kaikilla kouluasteilla noin kaksi kertaa useammin kuin muut saman kouluasteen nuoret. Eri väkivallan muotoja myös kasaantui toimintarajoitteisille nuorille useammin kuin muille nuorille: toimintarajoitteiset tytöt olivat kokeneet vähintään kahta väkivallan muotoa noin puolitoista kertaa ja toimintarajoitteiset pojat yli kaksi kertaa useammin kuin muut tytöt ja pojat.Aikuisväestössä toimintarajoitteisista henkilöistä lähes viidesosa (17 %) oli kokenut jotain väkivaltaa, kun muussa väestössä osuus oli noin 10 prosenttia. Esimerkiksi 20–49-vuotiaat toimintarajoitteiset henkilöt ilmoittivat kokeneensa uhkailua yli kaksi kertaa useammin kuin muu samanikäinen väestö.Avun on oltava helposti saatavillaAvun hakeminen lähisuhdeväkivaltaan voi olla vammaiselle henkilölle työlästä ja hankalaa, jonka vuoksi hakuprosessia pitäisi yksinkertaistaa. Avunhaun onnistuminen voi riippua vammasta, ympärillä olevista ihmisistä ja olosuhteista. Hankkeen kyselyyn vastanneista suurin osa (72 %) ilmoitti kertoneensa väkivallasta jollekin, ja noin puolet (55–63 %) ilmoitti saaneensa apua viralliselta taholta. Alle puolet (37–40 %) apua hakeneista sanoi avun olevan helposti saatavilla.  Vammaisen henkilön ilmoitus kokemastaan väkivallasta on aina otettava vakavasti, ja häntä pitää tarvittaessa auttaa avun hakemisessa. Tilanteeseen on myös puututtava, jos vammaisen ihmisen epäillään joutuneen lähisuhdeväkivallan uhriksi. On tärkeää, että viranomaiset tunnistavat apua tarvitsevan tilanteen ja puuttuvat siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olennaista on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa lähisuhdeväkivallasta on helppo puhua.Tutkimuksessa hyödynnettiin useita eri tietolähteitä. Käytettyjä väestötutkimusaineistoja olivat FinLapset (2018), Kouluterveyskyselyt (2019, 2021), FinSote -tutkimukset (2018, 2020), FinTerveys 2017-seurantatutkimus (2020) sekä vuonna 2021 kerätyt kysely- ja haastatteluaineistot.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisen avaruussektorin kasvaessa esiin on noussut kysymyksiä, joita lainsäädäntömme ei vielä kata. Näitä ovat suomalaisten satelliittien tuottaman kaukokartoitusdatan vastaanotto, käyttö ja jakelu sekä Suomessa sijaitsevien maa-asemien käyttö datan vastaanottoon ja jakeluun. TEM pyytää lausuntoja satelliittikaukokartoitusta ja vastaanottavia maa-asemia koskevasta lakiehdotuksesta 20.4.2022 mennessä.Työ- ja elinkeinoministeriö asetti maaliskuussa 2021 poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan satelliittidatan jakelua ja käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Hallituksen esitysluonnos sisältää esityksen laiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä laiksi avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Laissa maa-asema- ja tutkatoiminnasta säädettäisiin maa-asema- ja tutkatoiminnan harjoittamisen luvanvaraisuudesta. Lupaviranomaisena toimisi Liikenne- ja viestintävirasto. Avaruustoiminnasta annettua lakia muutettaisiin lisäämällä lakiin säännökset, jotka koskevat satelliittikaukokartoituksen harjoittamisen luvanvaraisuutta. Lupaviranomaisena toimisi työ- ja elinkeinoministeriö. Kummassakin tapauksessa luvan edellytyksenä olisi erityisesti toiminnan riskittömyys kansallisen turvallisuuden kannalta ja tiettyjen teknisten turvallisuusvaatimusten täyttyminen.  Sääntelyhankkeessa on pyritty ottamaan huomioon teknologian nopea kehitys ja liiketoiminnan edellytykset. Kaukokartoitukseen ja maa-asemiin liittyy paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joten on löydettävä tasapaino kansallisen turvallisuuden ja liiketoiminnan edistämisen välillä. Myös dataan perustuvan tutkimuksen edellytyksistä pitää huolehtia. Tavoitteena tulisi olla ennustettavan ja oikeudellisesti selkeän toimintaympäristön luominen alan tehokkaan valvonnan sekä kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Valtioneuvoston ajankohtaisselonteon koordinaatiotyöryhmän asettaminenUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen ja ulkoministeriön apulaisosastopäällikön tehtävään määrääminen
– Virkavapauden myöntäminen ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvokselleKaija Suvanto, oikeuspäällikkö p. 0295 351 159
– Valtioneuvoston asetus Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä tehdyn neuvoston päätöksen ja annetun neuvoston asetuksen mukaisen poikkeusmenettelyn täytäntöönpanostaSisäministeriöKalle Kekomäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 252
– Sisäisen turvallisuuden rahaston ohjelman 2021-2027 seurantakomitean asettaminen
– Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ohjelman 2021-2027 seurantakomitean asettaminen
– Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ohjelman 2021-2027 seurantakomitean asettaminenPuolustusministeriöFrans Peltonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 021
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Nammo Lapua Oy:lle Yhdysvaltoihin
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Robonic Ltd Oy:lle Isoon-Britanniaan
– Puolustustarvikkeiden kauttakuljetusluvan myöntäminenValtiovarainministeriöPäivi Nerg, alivaltiosihteeri p. 0295 530 149
– Valtioneuvoston periaatepäätös tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksiPauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 081
– Suomen valtion omistuksessa ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttaminenJaana Vehmaskoski, finanssineuvos p. 0295 530 267
– Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411
– Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenOpetus- ja kulttuuriministeriöElina Anttila, hallitussihteeri p. 0295 330 184
– Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvoksen virkaan nimittäminenMaa- ja metsätalousministeriöJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2022 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuestaSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 18 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöMinna Laatikainen, henkilöstöpäällikkö, esittelijä p. 0295 342 132
– Merivahingonlaskijan sijaisen tehtävään määrääminenMari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306
– Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M344Työ- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523
– Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiHenri Backman, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 581
– Valtioneuvoston päätös kevätviljojen ja rypsin kylvösiemenen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotostaMikko Härkönen, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 889
– Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahan sekä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -määrärahan alueellinen jakoElina Hautakangas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 116
– Valtioneuvoston periaatepäätös sähkön toimitusvarmuuden tavoitetasoksi (luotettavuusstandardi)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025Emilia Tiuttu, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 127
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (standardointiasetus) muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöEva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125
– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiMilla Mustamäki, hallitussihteeri p. 0295 163 261
– Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2025 päättyväksi toimikaudeksiLaura Terho, lakimies p. 0295 163 550
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisestaOuti Äyräs-Blumberg, hallitussihteeri p. 0295 163 260
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana annetun asetuksen (EU 2021/953) muuttamisesta.Minna Lehmuskero, ylimatemaatikko, esittelijä p. 0295 163 342
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiYmpäristöministeriöJuhani Damski, kansliapäällikkö p. 0295 250 445
– Ympäristöministeriön viestintäjohtajan viran täyttäminen
– Virkavapauden myöntäminen ympäristöministeriön viestintäpäällikön virastaSirje Sten, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 276
– Valtioneuvoston päätös valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2027

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opas asiakasosallisuuden huomioimisesta hankinnoissa on tehty osana Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja kansallista julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa. Oppaassa käydään läpi asiakasosallisuuden huomioimisen erilaisia mahdollisuuksia ja hyviä käytäntöjä julkisissa hankinnoissa.Asiakasosallisuudella tarkoitetaan asiakkaiden ja muiden hankinnan loppukäyttäjien osallistumista ja vaikuttamista hankintaan.”On tärkeää, että asiakkaiden näkemykset huomioidaan hankinnoissa keskeisellä tavalla ja asiakkaat voivat olla myös itse mukana kehittämässä palveluja. Osallisuuden lisääminen parantaa tällä tavalla toisaalta myös pienempien palvelujentarjoajien mahdollisuuksia pärjätä kilpailutuksissa. Uusi opas viitoittaa tietä kohti parempia julkisia hankintoja ja tasokkaampia palveluita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Tavoitteena antaa ideoita ja inspiraatiota asiakkaiden tarpeiden huomioimiseenOppaaseen on kerätty esimerkkejä osallisuuden huomioimisesta hankintaprosessin eri vaiheissa. Käytännön tapauksia on saatu monista eri kunnista ja erilaisista hankintakokonaisuuksista. 
Asiakasosallisuutta käsitellään oppaassa hankinnan eri vaiheiden kautta. Esiin on nostettu myös keskeisimmät hankintalainsäädännön suomat mahdollisuudet ja rajoitukset asiakasosallisuuden huomioimiselle.
Oppaan ovat laatineet Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, Suomen sosiaali- ja terveys ry Soste ja Suomen Yrittäjät. Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-ohjelman avulla edistetään toimivia ja laadukkaita hankintoja, jotka ovat osallistavia ja edistävät markkinoiden elinvoimaisuutta. Uusi opas tukee tätä tavoitetta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 17.3. Brysseliin keskustelemaan EU:n 55-valmiuspaketista, EU:n akkuasetuksesta sekä metsäkatoasetuksesta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Ympäristöministerit käyvät periaatekeskustelun 55-valmiuspaketin niistä osista, joiden valmistelu kuuluu ympäristöneuvostolle (päästökauppadirektiivi, päästökauppadirektiivin muuttaminen lentoliikenteen osalta, taakanjakoasetus, LULUCF-asetus, asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvoista sekä asetus ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta). Neuvottelut paketista ovat tiivistyneet, ja Ranskan tavoitteena on saada aikaan yleisnäkemys mainituista ehdotuksista kesäkuussa.”Ilmastokriisin ja luontokadon vaikutukset näkyvät jo nyt arjessamme maailmanlaajuisesti. On tärkeää, että paketin myötä EU saavuttaa vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteensa. Sota Ukrainassa alleviivaa tarvetta nopeuttaa vihreää siirtymää ja fossiilisista tuontipolttoaineista luopumista koko Euroopassa. Tässä työssä 55-valmiuspaketilla on keskeinen rooli ”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari painottaa.”Erityisesti päästökaupan laajentaminen rakennusten erillislämmitykseen ja tieliikenteeseen ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat selvästi niitä asioita, joiden osalta tarvitaan lisää työtä ja erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa”, ministeri Kari jatkaa.Kokouksessa on tavoitteena saada myös yleisnäkemys EU:n akkuasetuksesta, jolla pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta. Suomi pitää yleisnäkemyksen saavuttamista tärkeänä. Suomi pitää asetusehdotusta yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana.Uuden akkuasetuksen myötä akkuteollisuuden on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota koko akkujen elinkaaren ympäristövaikutuksiin raaka-aineista ja niiden haitallisuudesta akkujen kierrätykseen ja ilmastovaikutuksiin. Tämä parantaa suomalaisen akkuteollisuuden kilpailuasemaa ja vähentää akkujen ympäristöhaittoja. Jos yleisnäkemys saadaan, on seuraavaksi edessä neuvottelukierros Euroopan parlamentin kanssa lopullisen säädöksen sorvaamiseksi.Ympäristöneuvosto keskustelee myös komission asetusehdotuksesta metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Komissio antoi metsäkatoa koskevan asetusehdotuksensa marraskuussa 2021. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää maailmanlaajuinen metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Nykytoimin metsäkatoa ei ole onnistuttu pysäyttämään, joten lisätoimet ovat tarpeen. Suomi pitää tärkeänä, että ehdotus on johdonmukainen suhteessa EU:n muihin metsiä koskeviin aloitteisiin ja olemassa olevaan sääntelyyn. Metsäpinta-alan säilymiseksi on tärkeää, että metsistä saatavat monipuoliset ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt tunnistetaan ja arvotetaan kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.Ympäristöneuvosto 17.3.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että tiedonhallintalakiin lisätään säännökset automaattisten päätöksentekoprosessien kehittämisestä, käyttöönottamisesta ja valvonnasta. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että digipalvelulaissa selkeytetään hallinnon asiakkaille neuvontaa antavien chatbottien sääntelyä.Työryhmän ehdotuksen tavoitteena on ratkaista hyvän hallinnon vaatimusten täyttymiseen sekä virkavastuun, läpinäkyvyyden ja valvonnan toteutumiseen liittyvät kysymykset, kun julkinen hallinto hyödyntää automaattista päätöksentekoa. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa, että viranomaisen on muun muassa dokumentoitava automaattisen päätöksentekoprosessin kehittäminen riittävän kattavasti, varmistettava automaattisen päätöksenteon vaatimustenmukaisuus sekä tiedotettava automaattisesta päätöksenteosta. Viranomaisen olisi myös valvottava automaattista päätöksentekoa ja sen laatua.Koska automaattisen päätöksenteon laajempi käyttöön ottaminen asettaa uudenlaisia riskejä viranomaisten toiminnalle, tiedonhallintalakiin ehdotetaan viranomaisia koskevaa velvoitetta varautua häiriötilanteisiin sekä tiedottaa niistä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että viranomaisen on annettava hallinnon asiakkaalle ratkaisun perusteena olevat tiedot silloin, kun päätös on tehty automaattisesti eikä tietoja muutoin anneta. Myös automaattisen ratkaisun määritelmää on syytä tarkentaa. Työryhmän mukaan myös niitä edellytyksiä, joilla viranomainen voi antaa asiakkaille neuvontaa palveluautomaation (ns. chatbotit) avulla, on tarkennettava. Työryhmä on luovuttanut ehdotuksensa oikeusministeriölle ja valtiovarainministeriölle 15.3.2022. Oikeusministeriön asettama työryhmä on laatinut aiemmin mietinnön automaattisen päätöksenteon sallivasta hallintolain sääntelystä. Työryhmien ehdotukset yhteen sovitetaan yhteiseksi hallituksen esityksen luonnokseksi. Oikeusministeriö lähettää yhteen sovitetun luonnoksen hallituksen esitykseksi lausuntokierrokselle myöhemmin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt kokouksessaan 16.3.2022 puoltaa suunnitelmaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamiseksi.Valtioneuvoston linna ja Kirkkokatu 14 -virastorakennus ovat tulleet peruskorjausikään. Näille kiinteistöille on tarkoitus tehdä välttämätön peruskorjaus. Samalla senaatin painotaloksi vuonna 1900 valmistunut Valtioneuvoston linnan sisäpihan siipi korvataan laajemmalla uudisrakennuksella. Myös Valtioneuvostokorttelissa (Kirkkokadun ja Hallituskadun välinen kortteli) sijaitseva Kirkkokatu 12 -paviljonkirakennus on tarkoitus peruskorjata.Samalla valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimintaa kootaan yhteen näiden kahden korttelin välittömään ympäristöön, niin kutsulle valtioneuvosto-kampukselle. Tämän vuoksi osasta nykyisistä ministeriörakennuksista voidaan luopua. Valtioneuvoston linnan kortteliin rakennetaan myös yhteiskäyttöiset kokoustilat, turvallisuuden tasoa vahvistetaan merkittävästi ja kaikkiin rakennuksiin toteutetaan esteetön sisäänkäynti. Korjauksissa ja muutoksissa otetaan huomioon kortteleiden huomattavat kulttuurihistorialliset arvot.Hanke valmistellaan yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Museoviraston ja kaavoitusasioissa Helsingin kaupungin kanssa. Uudisrakennuksen rakentaminen vaatii muutoksen asemakaavaan. Suunnitelman toteutuminen vaatii myös budjettikäsittelyn ja useamman käsittelyn esimerkiksi raha-asiainvaliokunnassa. Kokonaissuunnittelussa on tarkasteltu erilaisia peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen yhdistelmiä, joista puollettu vaihtoehto toteuttaa parhaiten hankkeelle asetetut tavoitteet. Tavoitteena useat toiminnalliset hyödytHanke ei vaikuta ministeriöiden hallinnollisiin rakenteisiin, vaan siinä on kyse valtioneuvoston tilojen kehittämisestä. Tavoitteena on tukea valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimintaa aiempaa yhtenäisemmillä, moderneilla, turvallisilla toimitiloilla. Ne mahdollistaisivat hallituksen kollektiivisemman yhteistyön sekä ministeriöiden työnteon tapojen kehittämisen. Toimitilojen uudistamisella saavutetaan myös merkittäviä kestävän kehityksen hyötyjä, säästöjä energian kulutuksessa sekä päästövähennyksiä. Lisäksi sisäolosuhteiden laatu paranee ja tilojen käyttö tehostuu. Hanke koostuu useasta rakennuksesta ja urakasta. Alustava arvio rakennus- ja peruskorjausinvestoinneista on noin 290 miljoonaa euroa. Osana suunnitelmaa osasta valtioneuvoston nykyisin käytössä olevista toimitiloista voidaan luopua. Näiden toimitilojen myyntihinnaksi arvioidaan tällä hetkellä noin 140 miljoonaa euroa. Investointi lisää arvion mukaan valtioneuvoston vuokramenoja noin 9 miljoonaa euroa vuodessa.Rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi useammassa vaiheessa. Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt vuonna 2023. Suunnitelman mukaan uudistamishanke olisi valmis vuonna 2029. Investoinnilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia 2023–2029. Hallintokorttelit ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, keskeisintä valtion kulttuuriperintöä. Hankkeella osaltaan turvataan kortteleiden käytön jatkuvuus, rakennusten säilyminen niiden historiaa vastaavassa käytössä. Valtioneuvoston linnan ensimmäinen osa, Senaatin talo, valmistui vuonna 1822 autonomisen Suomen senaatin käyttöön. Rakennuksen nimi vaihtui Valtioneuvoston linnaksi Suomen itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1918. Rakennuksen edellinen peruskorjaus alkoi 1974, ja sen viimeinen vaihe valmistui 1996.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden valtiovarainministerit pääsivät tiistaina 15. maaliskuuta talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (Ecofin) sopuun hiilirajamekanismin perustamisesta. Brysselissä järjestetyssä kokouksessa Suomea edusti valtiovarainministeri Annika Saarikko.Hiilirajamekanismi ehkäisee päästöjen kasvua myös EU:n ulkopuolellaNeuvoston kokouksessa saavutettiin yleisnäkemys Euroopan komission ehdotuksesta neuvoston ja Euroopan parlamentin asetukseksi hiilirajamekanismista (CBAM). Hiilirajamekanismi on osa Euroopan komission viime heinäkuussa esittämää ilmastopoliittista 55-valmiuspakettia, jonka avulla to-teutetaan EU:n ilmastolaissa asetettuja tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää EU:n muuttumista hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2050 mennessä.Hiilirajamekanismin tarkoituksena on ehkäistä niin sanottua hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle matalamman ympäristösääntelyn maihin, kun ilmastotoimien tasoa EU:ssa nostetaan. Sen on myös tarkoitus edistää hiilen hinnoittelun yleistymistä ja ilmastotoimien vahvistumista kolmansissa valtioissa sekä täydentää EU:n olemassa olevia hiilen hinnoittelupolitiikoita, erityisesti EU:n päästökauppajärjestelmää.Hiilirajamekanismilla tietyille EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetaan samanlainen maksu kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupassa. Mekanismi koskisi viittä tuoteryhmää eli sementtiä, terästä ja rautaa, alumiinia, lannoitteita ja sähköä. Mekanismin suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on täysi yhteensopivuus Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen ja muiden EU:n kansainvälisten sitoumusten kanssa. Hiilirajamekanismin on tarkoitus myös olla yksi EU:n kolmesta uudesta omasta varasta, joista Euroopan komissio antoi erillisen ehdotuksen 22.12.2021.Kokouksessa hyväksytty asetusehdotus sisältää muutoksia alkuperäiseen heinäkuussa 2021 annettuun asetusehdotukseen. Keskeisimmät muutokset koskevat mekanismin hallintomallia, jonka osalta viranomaistehtäviä on siirretty jäsenvaltiotasolta EU-tasolle.Asetusehdotuksen ensimmäiseen toimeenpanovaiheeseen liittyvät toimeenpanovalmistelut tulee saattaa valmiiksi vuoden 2022 loppuun mennessä, sillä asetuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapaa torstaina 17. maaliskuuta Berliinissä kollegansa, Saksan eurooppaministeri Anna Lührmannin sekä Saksan liittopäivien (Bundestag) ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Michael Rothin.Ministerit Tuppurainen ja Lührmann ovat kollegoita EU:n yleisten asioiden neuvostossa, joka on yksi kymmenestä EU-jäsenmaiden ministerien neuvostokokoonpanoista.
 
Ministeri Tuppurainen matkaa Berliiniin osana pääministeri Sanna Marinin delegaatiota, joka tapaa Berliinissä Saksan liittokansleri Olaf Scholzin 16. maaliskuuta.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi