Suomen julkisen hallinnon digitalisaation nykytilaa tarkasteltu – tulokset tukemaan digikompassityötä

NordenBladet — Suomen julkisen hallinnon digitalisaation nykytilasta on julkaistu neljä tilannekuvaa vuosien 2021–2022 aikana. Tilannekuvaa on koottu siitä, miltä digitalisaation tilanne näyttää kansalaisten, yritysten, työyhteisöjen, operatiivisen toteutuksen, strategisten valintojen ja politiikan ohjauksen näkökulmasta. Lisäksi on tunnistettu erilaisia mittareita, joilla digitalisaation vaikuttavuutta voidaan mitata.Tilannekuvatyön kaltainen toiminta mahdollistaa ajantasaisen näkymän Suomen digitalisaatiokehityksen johtamiseen yli hallituskausien. Nyt päättymässä oleva tilannekuvakokeilu on pitänyt sisällään digitalisaation systeemistä tarkastelua ja ymmärrystä, digitalisaation mittareiden tunnistamista ja kehittämistä sekä lähdeaineistojen yhteistä tarkastelua. Työskentelyn ytimessä on ollut eri toimijoista koostuva digitalisaation tulkintatiimi, ja laajempi osallistujajoukko on antanut palautetta tilannekuvajulkistuksissa.”Hallitus on sitoutunut edistämään Suomen asemaa digitalisaation edelläkävijänä. On tärkeää, että ihmisten erilaiset tarpeet ja taidot otetaan huomioon digitaalisissa palveluissa. Esimerkiksi asiakaspalautetta ja -kokemusta seuraamalla saamme erilaisten mittareiden avulla paljon arvokasta tietoa, jolla palveluita voidaan kehittää paremmin saavutettaviksi kaikille niitä tarvitseville kansalaisille. Nyt kehitettyjä mittareita tullaan hyödyntämään erityisesti digikompassissa, jota ollaan laatimassa kevään 2022 aikana”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Ihminen vahvemmin keskiöön digipalveluiden kehittämisessäKansalaisten digitaalisten palveluiden käyttöä seurataan liikaa lomakkeiden ja asiakirjojen käyttöasteen mukaan. Myös lainsäädännön nähdään ohjaavan liikaa lomake- ja asiakirjakeskeisyyteen. Ihminen tulisi ottaa keskeisemmin huomioon digipalveluiden kehittämisessä. Työyhteisöjen näkökulmassa korostuvat sähköisten järjestelmien käyttöönotto, mikä kuormittaa erityisesti tarkastelussa ollutta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä. Kuormitus johtuu erityisesti siitä, että henkilöstö ei saa tarpeeksi perehdytystä järjestelmien käyttöön. Yritykset näyttävät käyttävän digitaalisia palveluja entistä enemmän. Tilannekuvan mukaan näyttää siltä, että digipalvelulain soveltaminen on odotettua heikommalla tasolla. Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta. Digikehittämisessä kokeillaan chatbotteja, mutta asiakaskokemuksen ja automaation kehittäminen on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Digitalisaatiota on kehitettävä julkisen sektorin ja digipalveluiden toimittajien jatkuvassa vuoropuhelussa, eikä vain toimeksiantojen kautta.Tietoturvan osalta vastuu on annettu alan asiantuntijoille, ja kokonaisuuden tilannekuvan viestintää julkishallinnon johdossa tulee kehittää. Tietoturvan johtamiseen vaikuttaa liittyvän osaamisvajetta. Tietoturva on tärkeässä roolissa asiakkaan luottamuksen kannalta.Tavoitteena luoda yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet digitalisaatiolle ja datataloudelle vuoteen 2030Tilannekuvatyön tuloksia voidaan hyödyntää ja viedä eteenpäin digikompassityössä, ja näin ne saavat tarvittavaa jatkuvuutta. Suomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi tunnetaan edelläkävijänä digitalisaation ja teknisen kehityksen saralla. Tavoitteena on tukea ja kannustaa viranomaisia tuomaan palvelunsa kansalaisten ja yritysten saataville digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Tilannekuvatyö on yksi Digitalisaation edistämisen ohjelman toimenpiteistä, jolla tätä tavoitetta edistetään. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi