NordenBladet — Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi 24. tammikuuta tiede- ja kulttuuriministeri, kauppatieteiden maisteri Sari Multalan ympäristö- ja ilmastoministeriksi ja nimitti kansanedustaja, diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitien valtioneuvoston jäseneksi ja uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi.Samalla presidentti vapautti pyynnöstä valtiotieteiden maisteri Kai Mykkäsen valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden sijaisuuksiin sekä ministerityöryhmien kokoonpanoihin. Ministerien välinen työnjako säilyy ennallaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala nimitettiin Kai Mykkäsen tilalle EU-ministerivaliokuntaan. Ministeri Talvitie vannoi istunnon alussa virkavalan ja antoi tuomarinvakuutuksen.Tiede- ja kulttuuriministerin sekä kunta- ja alueministerin valtiosihteerinä jatkaa teologian maisteri Kristiina Kokko. Tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustajina jatkavat valtiotieteiden maisteri Emmi Venäläinen ja oikeustieteen maisteri Santeri Lohi.Ympäristö- ja ilmastoministerin sekä työministerin valtiosihteerinä jatkaa hallintotieteiden maisteri Mika Nykänen. Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat kauppatieteiden ja valtiotieteiden maisteri Emma-Stina Vehmanen ja metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Lyydia Ylönen.
Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi 24. tammikuuta tiede- ja kulttuuriministeri, kauppatieteiden maisteri Sari Multalan ympäristö- ja ilmastoministeriksi ja nimitti kansanedustaja, diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitien valtioneuvoston jäseneksi ja uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka vetää yhteen toimialojen julkaisemia luonnon monimuotoisuustiekarttoja. Tiekartat auttavat yrityksiä saamaan tarkempaa tietoa niiden luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista ja tarvittavista toimenpiteistä luontokadon pysäyttämiseksi. Valtio puolestaan saa eväitä luontopolitiikan valmisteluun.Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on kääntää yhteiskunta luontopositiiviseksi. Hallitus kannustaa kaikkia aloja laatimaan luontotiekartat, joiden kautta ymmärretään myös kansantalouden näkökulmasta taloudellisen toimeliaisuuden riippuvuus luonnosta ja sen tarjoamasta lisäarvosta, eli ekosysteemipalveluista. Tiekartat kuvaavat eri toimialojen polkua kohti luontopositiivisuutta. ”Kiinnostus yksityisellä rahoituksella tehtäviin luontotoimiin kasvaa. Hiilijalanjäljen lisäksi yrityksissä arvioidaan nyt luontojalanjälkeä ja tehdään luontotoimia. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä ja haluavat toimia kestävästi: ensin laadittiin vähähiilisyystiekartat, nyt luontotiekartat. Toimialalähtöisyys auttaa varmistamaan, että yritykset kokevat tiekartat ja toimet omikseen ja voivat aidosti sitoutua niihin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. Suomalaisyritykset sitoutuneita luontopositiivisuuteen Nyt julkaistu raportti sisältää tiivistelmät energiateollisuuden, puuta jalostavan teollisuuden, teknologiateollisuuden, elintarviketeollisuuden, maa- ja metsätalouden, palvelualojen ja rakennusteollisuuden luontotiekartoista. Tiekartat osoittavat, että toimialat ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen ja omalta osaltaan vastaamaan kansainvälisiin, EU:n ja kansallisiin luontotavoitteisiin. Toimialat ovat laajasti tunnistaneet sekä riippuvuutensa luonnosta että vaikutuksensa luontoon ja ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämistavoitteeseen. Haasteena nähdään muun muassa biodiversiteettiasioiden monimutkaisuus ja monikytkentäisyys, aihealueen nopea kehitys sekä osaamisvaje ja mittaamisen vaikeus. Tiekarttojen tehokas toimeenpano edellyttää myös mahdollistavaa ja kannustavaa sääntely-ympäristöä. Valtiolta odotetaan ennustettavaa sääntelyä ja politiikkaa, sekä esimerkiksi EU-tason sääntelyssä maakohtaisten erityispiirteiden huomiointia. Säädösten toivotaan mahdollistavan joustavat ja kustannustehokkaat luontotoimet. Lisäksi julkisilta toimijoilta toivotaan yhteiskunnan tietoisuuden lisäämistä sekä negatiivisista että positiivisista luontovaikutuksista. Myös julkisten hankintojen merkitys nostetaan esiin. Tiekarttatyö jatkuu Toimialojen ensimmäiset luontotiekartat on laadittu toimialalähtöisesti. Dokumentit eroavat toisistaan mm. vaikutusten määrittämisen, tavoitteiden, toimenpiteiden ja vastuiden konkretian osalta. Yhtäältä tämä on tärkeää ja luontevaa, sillä toimialat ja niiden biodiversiteettivaikutukset sekä toimet niiden välttämiseksi, minimoimiseksi ja korvaamiseksi eroavat huomattavasti toisistaan. Toisaalta erot vaikeuttavat johtopäätösten tekoa tiekarttojen vaikuttavuudesta ja tilannekuvan hahmottamisessa. Osassa tiekarttoja on esitetty mittarit toimeenpanon seurantaan. Mittareiden kehittämiseen ja käyttöönottamiseen on syytä kannustaa kaikkia toimialoja. Toivottavaa on myös, että tiekarttatyö nähdään sopeutuvana oppimisprosessina, jolloin kokemuksen karttuessa, toisilta toimialoilta oppiessa, tiedon lisääntyessä ja mittareiden kehittyessä tiekarttoja päivitetään ja toimenpiteitä sopeutetaan. Monet toimialat suunnittelevat tai valmistelevat tiekarttatyölle jatkoaskeleita, joihin kuuluvat erilaiset keinot tiekarttojen jalkauttamiseksi ja jäsenistölle tarjottavien työkalujen kehittämiseksi. Tärkeää on, että tiekartoissa esitetyt toimet pannaan toimeen mahdollisimman tehokkaasti ja ripeästi. Ympäristöministeriö tukee tiekarttojen jatkotyötä ja jalkauttamista. Käynnissä on muun muassa EU-rahoitteinen hanke, jossa tehdään laajasti yhteistyötä yrityssektorin kanssa ja tarjotaan tukea tiekarttatyöhön ja muihin yritysten luontotoimiin. Raportti: Yhteenveto toimialojen luonnon monimuotoisuustiekartoista 2024Luonnon monimuotoisuuden tiekartat | ym.fiLisätietoja Suvi Borgström erityisasiantuntija p. 029 525 0342 [email protected]Lyydia Ylönen ministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]
Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka vetää yhteen toimialojen julkaisemia luonnon monimuotoisuustiekarttoja. Tiekartat auttavat yrityksiä saamaan tarkempaa tietoa niiden luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista ja tarvittavista toimenpiteistä luontokadon pysäyttämiseksi. Valtio puolestaan saa eväitä luontopolitiikan valmisteluun.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä alkaa valmistella esitystä siitä, miten muun muassa jokihelmisimpukan eli raakun esiintymätiedon saatavuutta ja käyttöä voitaisiin parantaa. Työn on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäalan yhteistyöfoorumi.Työryhmän tavoitteena on tunnistaa suojeltujen lajien esiintymätiedon saatavuuteen, ajantasaisuuteen, tarkkuuteen ja käytettävyyteen liittyviä puutteita, jotka poistamalla raakun ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamista voidaan edelleen vahvistaa metsätaloudessa.Työryhmä tunnistaa konkreettiset kehittämistoimenpiteet, joilla tavoitteeseen voidaan päästä. Työryhmän esittämät toimet voivat liittyä esimerkiksi tietojen luovuttamisen käytäntöihin ja mahdollisiin lainsäädännön muutostarpeisiin. Työryhmä saa työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.Työryhmään osallistuvat MMM:n ja YM:n lisäksi edustajat Suomen metsäkeskuksesta, Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä ja Luontopalveluista, Suomen ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tapio Oy:stä. Sihteerinä toimii Tapio Oy:n edustaja. Työryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita.Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäsektorin toimijoiden yhteinen foorumi. Foorumin tarkoituksena on pohtia, miten toimintatapoja voidaan laajemmin kehittää ja yhtenäistää, jotta luonnonsuojelulain perusteella suojellut luontoarvot voidaan turvata metsätaloustoimien yhteydessä. Foorumi käsittelee muun muassa alan toimintatapoja, suosituksia, luonnonsuojelulain ja metsälain valvontaan liittyviä kysymyksiä sekä luonnonarvojen tuottamista.”Jatkamme työtä raakun ja muiden uhanalaisten lajien turvaamiseksi yhdessä. Ministeriöillä ja sidosryhmillä on jaettu käsitys siitä, että toimintatapoja on kehitettävä. Tämä on yhteinen haaste, jonka haluamme ratkaista,” ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriön vesi- ja luontoympäristöosastolta sanoo.Jatkoa Hukkajoen raakkujen yliajon jälkeisille toimilleTyöryhmän ja foorumin perustaminen liittyvät Suomussalmen Hukkajoella elokuussa 2024 paljastuneeseen raakkujen yliajoon, jossa kuoli tuhansia raakkuja. Raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu virtavesiemme simpukka, joka saattaa elää jopa yli 200-vuotiaaksi ja on siten maamme pitkäikäisin eläinlaji.YM:n ja MMM:n kansliapäälliköt kutsuivat Hukkajoen tapahtumien jälkeen syksyllä 2024 koolle pyöreän pöydän keskustelun. Keskusteluun osallistuivat ministeriöiden lisäksi Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan ja Kainuun ELY-keskukset, Metsäteollisuus ry., Sahateollisuus Ry, Koneyrittäjät Ry., MTK Ry., suurimpien metsäyritysten edustajat sekä Suomen luonnonsuojeluliitto.Keskustelussa muodostettiin yhteinen tilannekuva jokihelmisimpukan suojelun parantamiseksi tarvittavista toimista metsätaloudessa. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin muun muassa suojelun ja metsätalouden yhteensovittamisessa tarvittavan tiedepohjaisen ohjeistuksen kehittäminen ja selkeyttäminen, esiintymien sijaintitiedon saatavuuden ja sujuvan tiedonkulun varmistaminen kaikille asianosaisille tahoille sekä luonnonsuojelulain valvonnan tehostaminen.Työryhmä hankeikkunassa Muualla verkossa:Hallinnon ja metsätoimijoiden raakkukeskustelut tiivistyivät lajitiedon saatavuuteen, tiedonkulkuun ja yhtenäisiin viranomaisohjeisiin (YM:n ja MMM:n yhteistiedote 3.10.2024)
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä alkaa valmistella esitystä siitä, miten muun muassa jokihelmisimpukan eli raakun esiintymätiedon saatavuutta ja käyttöä voitaisiin parantaa. Työn on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäalan yhteistyöfoorumi.
NordenBladet — EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tulee voimaan 11. helmikuuta 2025. Asetus ehkäisee syntyvän pakkausjätteen määrää, edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä.Asetusta sovelletaan 12. päivästä elokuuta 2026, ja samalla kumotaan nykyinen pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi. Tietyille velvoitteille on asetuksessa kuitenkin säädetty siirtymäaikoja. Asetus edellyttää, että jäsenmaissa syntyy 5 prosenttia vähemmän pakkausjätettä henkeä kohti vuonna 2030, 10 prosenttia vähemmän 2035 ja 15 prosenttia vähemmän vuonna 2040 verrattuna vuoden 2018 tasoon. Asetus asettaa jäsenmaille myös sitovan tavoitteen muovikassien vähentämiseksi. Niiden kulutus saisi olla vuodesta 2025 lähtien korkeintaan 40 kappaletta asukasta kohti vuodessa. Pienempiä pakkauksia, tietyille kertakäyttöisille muovipakkauksille kieltoPakkaukset tulisi suunnitella painoltaan ja tilavuudeltaan mahdollisimman pieniksi. Niissä ei esimerkiksi saisi olla kaksoisseiniä tai valepohjia tai muita ominaisuuksia, joiden tarkoituksena on ainoastaan saada tuote näyttämään suuremmalta.Asetus kieltää tiettyjen kertakäyttöisten muovipakkausten käytön. Kiellettyjä pakkauksia ovat tietyin poikkeuksin kertakäyttöiset muovipakkaukset, joita käytetään tuoreiden hedelmien ja vihannesten (alle 1,5 kg) pakkaamisessa sekä majoitus- ja ravintola-alan omissa tiloissa käytettävät elintarvike- ja juomapakkaukset. Myös erittäin kevyet muoviset kantokassit ovat kiellettyjä lukuun ottamatta kasseja, joita tarvitaan hygieniasyistä tai joita käytetään irtomyynnissä silloin, kun niiden käyttö ehkäisee elintarvikkeiden käyttöä. Komissio julkaisee viimeistään kahden vuoden kuluttua ohjeet, joilla tarkennetaan, mitä pakkauksia kiellot ja poikkeukset koskevat.Kaikista pakkauksista kierrätettäviäKierrätyksen edistämiseksi edellytetään, että kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä viimeistään vuonna 2030. Pakkaukset ja jäteastiat pitää lisäksi merkitä viimeistään 3,5 vuoden kuluttua lajittelun helpottamiseksi. Muovipakkauksissa on käytettävä tietty vähimmäisosuus kierrätettyä muovia vuodesta 2030 alkaen. Kaikille pakkausmateriaaleille on asetettu myös kunnianhimoiset kierrätystavoitteet.Uudelleenkäytettäville pakkauksille tavoitteitaPakkausjätteen määrän vähentämiseksi asetetaan uudelleenkäyttötavoitteita tietyille toimijoille, jotka käyttävät kuljetuspakkauksia, ryhmäpakkauksia tai juomapakkauksia. Juomapakkausten uudelleenkäyttövelvoitteet kohdistuvat lopullisiin jakelijoihin (kuten kauppa ja ravintolat), jotka myyvät juomapakkauksia suoraan kuluttajille. Näiden on 1.1.2030 alkaen asetettava kuluttajien saataville uudelleenkäytettävissä juomapakkauksissa vähintään 10 prosenttia tiettyjen juomien kokonaismäärästä (kuten vedet, virvoitusjuomat, mehut, olut). Suomen pantilliseen juomapakkausten palautusjärjestelmään ei asetus edellytä muutoksia. Asetus mahdollistaa uudelleenkäytettävien juomapakkausten liittämisen olemassa olevaan järjestelmään. Uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolelle on suljettu esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja kartonkilaatikot. Juomapakkausten uudelleenkäyttötavoite ei puolestaan koske maitotuotteiden, viiniutuotteiden ja väkevien alkoholijuomien pakkauksia. Myös tietyt pienet toimijat ja vähän pakkauksia markkinoille saattavat voidaan vapauttaa uudelleenkäyttövelvoitteesta.Kahden vuoden kuluttua kuluttajilla pitää olla mahdollisuus ostaa mukaan otettava noutoruoka ja -juoma majoitus- ja ravitsemusalan toimijoilta omaan astiaansa sekä kolmen vuoden kuluttua uudelleenkäytettävässä pakkauksessa. Pyrkimyksenä on, että vähintään 10 prosenttia noutoruoista ja -juomista myytäisiin uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuonna 2030.Komissio antaa tulevina vuosina useita täytäntöönpano- ja delegoitua säädöksiä sekä laatii ohjeita, joilla tarkennetaan asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tai niihin liittyviä poikkeuksia.Vaikka uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus on sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, säädetään esimerkiksi viranomaistehtävistä ja asetuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista kansallisessa lainsäädännössä. Asetuksen toimeenpano edellyttääkin muutoksia niin jätelakiin kuin kansalliseen pakkaus- ja pakkausjäteasetukseenkin. Lakimuutokset tullaan tekemään useassa vaiheessa, kiireellisimpinä säädetään valvovista viranomaisista. Ympäristöministeriö jatkaa yhteistyötä toiminnanharjoittajien kanssa asetuksen täytäntöönpanon valmistelussa.
EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tulee voimaan 11. helmikuuta 2025. Asetus ehkäisee syntyvän pakkausjätteen määrää, edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä.
NordenBladet — Viime päivinä on uutisoitu tiedepaneelien työn tarkastelemisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä. Keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kanslian valmistelua tarkemmin siten, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina.”Ympäristöministeriön näkökulmasta olemme korostaneet, että valmistelussa on turvattava ilmasto- ja luontopaneelien lakisääteiset tehtävät ja paneelin riippumattomuus. Pidämme tärkeänä laaja-alaista keskustelua siitä, miten tieteen viestit saadaan parhaiten tukemaan poliittista valmistelua”, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.”Luontopaneeli ja ilmastopaneeli ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat monitieteisesti tukeneet ilmasto- ja luontopoliittista päätöksentekoa tuottamalla ja koostamalla tieteellistä tietoa ja viestimällä siitä. Paneelien selkänojana on riippumattomuus hallituskausista. Pitkäjänteisyys on olennaista, sillä ilmasto- ja luontokysymykset ovat vahvasti ylisukupolvisia”, ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer toteaa.VNK:n tiedote 22.1.2025: Pääministeri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kansliaa tiedepaneelien uudistuksen valmistelussaLisätietojaLaura Höijer Tutkimusjohtaja ympäristöministeriö 0295 250 139
Viime päivinä on uutisoitu tiedepaneelien työn tarkastelemisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä. Keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kanslian valmistelua tarkemmin siten, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina.
NordenBladet — Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä on aloittanut ilmastoturvallisuuden erityisedustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) osana Suomen puheenjohtajuuskautta. Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025. Puheenjohtajuuden kattoteema on kriisinkestävyys, jota myös ilmastonmuutos koettelee.Etyj on alueellinen turvallisuusjärjestö, jossa on 57 osallistujamaata Euroopasta, Keski-Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Toiminnan pohjana on Helsingissä 1975 allekirjoitettu päätösasiakirja. Etyjin kokonaisvaltaiseen turvallisuuskäsitykseen kuuluu poliittisen ja sotilaallisen turvallisuuden lisäksi inhimillinen ulottuvuus, kuten ihmisoikeudet, sekä talous- ja ympäristöasiat. Suomi korostaa puheenjohtajakaudellaan ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden välistä kytkentää. Ilmastokestävyys osaksi Etyj:n työtäKansainvälisten asiain neuvos Kerstin Stendahl aloitti ympäristöministeriön kansainvälisen ympäristöturvallisuuden erityisedustajana syyskuussa 2024. Suomen Etyjin puheenjohtajakauden ilmastoturvallisuuserityisedustajana hän toimii oman toimen ohessa. Hän pyrkii sisällyttämään ilmastokestävyysnäkökulmia Etyjin konfliktinesto-, rauhanrakennus- ja kriisinhallintatyöhön. Etyj on pyrkinyt lisäämään ilmastonmuutoksen huomioimista alueellista turvallisuutta käsittelevissä keskusteluissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja sopeutuminen sen vaikutuksiin ovat keskeisiä alueen kestävän kehityksen ja turvallisuuden kannalta.”Tehtävässäni kannustan ja tuen Etyjin osallistujamaita, jotta ne soveltaisivat ja panisivat täytäntöön kansainvälisiä ilmasto- ja ympäristösopimuksia, mitä kautta vahvistetaan osallistujamaiden sietokykyä – resilienssiä – ilmaston ja ympäristön muuttuessa”, Stendahl sanoo.Hänen mukaansa Etyjillä on hyvä mahdollisuus omassa toiminnassaan tehostaa ilmastoturvallisuuden kytkemistä osaksi laajempaa turvallisuusnäkökulmaa.Ilmastonmuutos vaikuttaa Etyjin alueella monin tavoin, koska alue kattaa laajan maantieteellisen alueen, johon kuuluu Eurooppa, Keski-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Tähän alueeseen kuuluu monia erilaisia ilmasto-olosuhteita ja ympäristöhaasteita, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaihdella merkittävästi maittain ja alueittain. Suomen painopiste puheenjohtajakaudellaan on myös Ukraina. Erityisedustajana Stendahl näkee hyviä mahdollisuuksia edistää synergioita rauhansuunnitelman ympäristöturvallisuuteen liittyvän työn ja Etyjissä tehtävän työn välillä. Suomella on tässä tärkeä tehtävä, koska Suomi toimii myös presidentti Zelenskyin rauhansuunnitelman ympäristöturvallisuutta koskevan alakohdan rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Saksan ja Bulgarian kanssa ja järjesti viime syksynä virtuaalisen huippukokouksen aiheesta, Ukrainan ja Suomen pääministereiden koollekutsumana. Etyj-työssään Stendahl pitää merkittävänä myös demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä, sillä ne ovat edellytys yhteiskuntien vakaudelle ja kriisinkestävyydelle. Ilmastoturvallisuus liittyy läheisesti aiheeseen, sillä oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön on ihmisoikeus. Lisäksi Suomi haluaa vahvistaa naisten roolia ja voimaannuttamista ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevassa päätöksenteossa.Maailmapoliittisesta tilanteesta huolimatta Stendahl uskoo Etyjiin. ”Pystymme etenemään ilmastoturvallisuuden edistämisessä tässäkin tilanteessa niin kauan, kun voimme ylläpitää dialogia ja keskustelua osallistujamaiden välillä.” Konkreettinen suunnitelma on jatkaa Etyjin ilmastoturvallisuuskonferenssien sarjaa järjestämällä tilaisuus Suomessa 11. kesäkuuta. Osa puheenjohtajuuskauden suunnitelmia on lisätä keskustelua kansalaisyhteiskunnan roolista ilmastoturvallisuuden edistämisessä.”Aidon demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vaaliminen on tärkeää, koska sitä haastetaan tällä hetkellä ympäri maailman. Vaikka uusia päätöksiä ei tässä poliittisessa tilanteessa aktiivisesti edistetä, nykyistenkin toimeenpanemisella päästäisiin pitkälle.”Ilmasto- ja ympäristötyössä on jo runsaasti kansainvälisen tason toimijoita. Suomi haluaa vahvistaa myös Etyjin roolia ilmastotyössä ja edistää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Suomi tuottaa kaudellaan selvityksen siitä, miten voitaisiin vahvistaa Etyjin lisäarvoa ilmastoturvallisuuden saralla.
Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä on aloittanut ilmastoturvallisuuden erityisedustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) osana Suomen puheenjohtajuuskautta. Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025. Puheenjohtajuuden kattoteema on kriisinkestävyys, jota myös ilmastonmuutos koettelee.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölain) ja vesihuoltolain hulevesien hallintaa koskevien säännösten toimivuutta sekä muutos- ja kehittämistarpeita. Selvityksen perusteella muutetaan tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä.Verkkokysely on auki 3.2.2025 saakka. Kyselyllä kartoitetaan nykyisten lakien vahvuuksia ja heikkouksia.Keskeisiä selvitettäviä kokonaisuuksia ovatmiten säännökset toimivat ja vaikuttavat eri toimijoiden näkökulmastakuinka selkeitä säännöksissä määritellyt toimijoiden tehtävät, vastuut ja velvollisuudet ovatmitä vaikeuksia säännösten soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa onmitkä tulevat muutokset mahdollisesti aiheuttavat tarvetta muuttaa säännöksiäkuinka MRL:n ja vesihuoltolain säännökset toimivat yhdessä muissa laeissa olevien hulevesiin liittyvien säännösten kanssa sekämitä kehittämistarpeita on havaittu.Selvityksen toteuttavat yhteistyössä Ramboll Finland Oy ja Owal Group Oy. Kysely on kohdennettu laajamittaisesti kaikille toimijoille, joiden työtehtäviin maankäyttö- ja rakennuslain (nyk. alueidenkäyttölain) sekä vesihuoltolain hulevesisäädökset liittyvät jollakin tavoin. Vastauksia toivotaan useilta toimialoilta ja eri tehtävissä toimivilta myös saman kunnan tai yrityksen sisältä. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan siten, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa. Vastaukset antavat arvokasta tietoa hulevesisääntelyn toimivuudesta ja muutostarpeista lainsäädännön kehittämisen tueksi.Kysely hulevesiin liittyvän sääntelyn toimivuudesta Lisätietoja Lainsäädäntöhanke:Taru Sihvonen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 029 525 0335 [email protected]Reetta Kuronen neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2220 [email protected]Verkkokysely: Jeremias Kortelainen Owal Group Oy [email protected]
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölain) ja vesihuoltolain hulevesien hallintaa koskevien säännösten toimivuutta sekä muutos- ja kehittämistarpeita. Selvityksen perusteella muutetaan tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä.
NordenBladet — Minkälaista rakennussuojelu on vuonna 2050 ja minkälaiset muutokset vaikuttavat siihen, miten rakennuskanta säilyy sukupolvelta toiselle? Varsinais-Suomen ELY-keskus ja ympäristöministeriö vetivät vuoden 2024 aikana tulevaisuustyötä, jossa ennakoitiin rakennusperintöalan kehittymistä tulevien vuosikymmenten aikana.Tulevaisuustyön fasilitoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Työhön osallistui pitkälle toista sataa rakennetun ympäristön parissa toimivaa. Tulevaisuustyön havainnot on koottu neljäksi tulevaisuuskuvaksi. Niiden kautta päästään käsiksi ratkaistaviin haasteisiin ja nostetaan esiin piileviä mahdollisuuksia.Tulevaisuuskuvat 25 vuoden päähän Suomen alueellinen eriytyminen haastaa rakennusperinnön säilymistä ja näin myös tulevaisuuskuvat ovat erilaisia. Hiljentyvillä alueilla ylläpitoon ja kunnostuksiin on vaikeaa löytää voimavaroja ja paikoin myös käyttötarkoituksia. Kasvuseuduilla olemassa olevaa rakennuskantaa puretaan tehokkaamman maankäytön ja tuottojen toivossa. Vaarana on, että rakennustyypit köyhtyvät siinä missä luontotyypit. Ensimmäinen tulevaisuuskuva korostaa kulttuuriympäristöä erilaisten paikkakuntien elinvoiman ja identiteetin rakennusaineena. Kuva kiteytyy kulttuurinmuutokseen, jonka myötä elinvoima yhdistetään aiempaa vahvemmin olemassa oleviin rakennuksiin uudisrakentamisen sijasta. Toinen tulevaisuuskuva keskittyy siirtymään lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Rakennusten säilyttäminen on keino pitää arvokas materiaali käytössä. Luonnonvarojen niukkuus ja ympäristön kantokyvyn rajoitukset johtavat muutokseen rakentamisen kulttuurissa: olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään tarkemmin. Perinteisestä rakentamisesta elpyy käyttöön tapa suunnitella rakennukset ja niiden osat alun alkaenkin korjattaviksi, vaihdettaviksi tai muuten kierrätettäviksi. Kolmannen tulevaisuuskuvan keskiössä on ihminen, jonka hyvinvointiin elinympäristö vaikuttaa. Rakennetun kulttuuriympäristön ja muun elinympäristön laadun merkitys esimerkiksi terveydelle ja mielenterveydelle tiedostetaan entistä kirkkaammin. Niukkenevien resurssien maailmassa entistä enemmän vastuuta rakennusperinnön säilymisestä saattaa langeta yksityisille omistajille. Taloudellisten tekijöiden rinnalle nousee ylpeys kulttuurin säilymisestä, mitä tukee myös rakennusten käyttöön ja korjaamiseen liittyvien taitojen siirtyminen tuleville osaajille. Neljännessä tulevaisuuskuvassa rakennussuojelun käsite kääntyy päälaelleen: ekologinen kestävyyskriisi johtaa siihen, että kaikki on lähtökohtaisesti säilytettävää ja purkamista tehdään vain erityisistä syistä. Rakennussuojelun osaaminen laajenee uusiin tekniikoihin, ja jo uusien rakennusten kohdalla on ennakoitava, miten sitä korjataan siten että alkuperäiset arvot säilyvät. Kestävyyskriisi haastaa rakennetun ympäristön kehittämistä, mutta rakennusperinnöstä ja sen tekniikoista löydetään ratkaisuja, joilla ilmaston lämpenemisen vaikutuksia voidaan paikallisesti hillitä ja siihen sopeutua. Digitalisaatio tulee tarjoamaan rakentamiseen ja rakennussuojeluun liittyvää tietoa entistä enemmän, ja sitä voidaan hallita nykyistä paremmin. Kysymyksiä jatkotyöhön Usein rakennusperinnölle parasta hoitoa on välttää tekemästä suuria toimenpiteitä. Tulevien vuosikymmenten muutoksia rakennusperintö ei kuitenkaan voi odotella reaktiivisesti, vaan alan on aktiivisesti kehityttävä. Tulevaisuustyön raportti ei tarjoa suoria toimenpiteitä, mutta kokoaa joukon kysymyksiä, jotka ovat pohjana, kun kulttuuriympäristöalaa kehitetään. Kaikissa tulevaisuuskuvissa piirtyviä muutoksia voidaan hallita kehittämällä lainsäädäntöä, kannusteita ja osaamista sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Rakennussuojelu ja sen tavoitteet ymmärretään hyvin erin tavoin, joten alan toimijoiden on entistä enemmän avattava suojeluprosesseja ja suojelun tavoitteita. Raportti: Hoivaa, vaali ja säilytä – Tulevaisuuskeskusteluja rakennusperinnön ja -suojelun puolesta | UTUPubLisätietojaMia Puotunen erityisasiantuntija p. 0295 022 912 [email protected]Annukka Lyra erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 326
Minkälaista rakennussuojelu on vuonna 2050 ja minkälaiset muutokset vaikuttavat siihen, miten rakennuskanta säilyy sukupolvelta toiselle? Varsinais-Suomen ELY-keskus ja ympäristöministeriö vetivät vuoden 2024 aikana tulevaisuustyötä, jossa ennakoitiin rakennusperintöalan kehittymistä tulevien vuosikymmenten aikana.
NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jonka mukaisesti valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2025. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Talousarviossa asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin on osoitettu 1,75 miljardin euron valtuus.Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille on oltava pitkäaikainen tarve. Korkotukivaltuudesta on varattu suurin osa, 815 miljoonaa, tavallisiin vuokra-asuntolainoihin ja asumisoikeusasuntolainoihin 680 miljoonaa. Valtion tuki pitää asuntorakentamista käynnissä, mutta rakentamisen arvioidaan kääntyvän vain pieneen kasvuun vuoden 2025 aikana. “Rakentamisen edelleen heikon suhdannetilanteen vuoksi on tärkeää, että valmisteilla olevia rakennushankkeita saadaan liikkeelle. Tämän vuoksi etusijalla ovat nopeimmin käynnistyvät hankkeet”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Asuntomarkkinoiden tilanne ja asuntojen heikko kysyntä näkyy myös asumisoikeusasunnoissa, joita on aiempaa enemmän tyhjillään ja vuokralla. Uusien asumisoikeusasuntojen rakentamista tuetaan kaupungeissa, joissa niille on eniten kysyntää. Tämä tarkoittaa lähinnä Helsingin seutua ja muiden kasvukeskusten suurimpia kuntia. Asumisoikeustalolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi vielä vuoden 2025 ajan, minkä jälkeen tukea uusille kohteille ei enää myönnetä. Rakentamisen kustannukset ovat olleet laskussa sekä vapaarahoitteisissa että valtion tukemissa hankkeissa. Käyttösuunnitelman mukaan valtion tukemassa asuntorakentamisessa tulee edelleen huolehtia siitä, ettei hankkeiden kustannusten nousu ole nopeampaa kuin yleinen rakennuskustannusten nousu. Valtion tukemien hankkeiden hyväksymisessä painotetaan kilpailutettavia hankkeita. Myös niin sanotut neuvottelu-urakkamuotoiset hankkeet ovat mahdollisia, jos rakentamisen hinta vastaa kilpailutettavia hankkeita. Erityisryhmien asumista tuetaan korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Investointiavustuksen myöntövaltuus on aiempaa merkittävästi pienempi, 15 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Tästä syystä erityisryhmille rakennettaviin hankkeisiin on osoitettu vähemmän myös korkotukivaltuutta, 250 miljoonaa euroa. Käyttösuunnitelmassa painotetaan ensisijaisesti vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien kohteita. Jos valtuutta riittää, investointiavustusta voidaan vuoden 2025 aikana myöntää erityisestä syystä muiden erityisryhmien, kuten ikääntyneiden asumisen hankkeisiin. Kun kyse on hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvasta asumisesta, tuen edellytyksenä on, että hyvinvointialue sitoutuu pitkäaikaisesti rakennettaviin ja perusparannettaviin kohteisiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) erillisenä virastona lakkautetaan. Aran tehtävät siirtyvät 1. maaliskuuta 2025 ympäristöministeriön yhteyteen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen. Aralle kuuluvat päätökset korkotuki- ja takausvaltuuden käytöstä ja avustusten myöntämisestä tehdään jatkossa uudessa keskuksessa. Lisätietoja Emma-Stina Vehmanen erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]Kimmo Huovinen apulaisjohtaja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara p. 0295 250 822 [email protected]
Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jonka mukaisesti valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2025. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Talousarviossa asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin on osoitettu 1,75 miljardin euron valtuus.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi, jolla säädettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista. Eläinlajien arvojen ajan tasalle saattamisesta seuraa osin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raakun arvo nousisi 2,5-kertaiseksi. Kasvilajeille annettaisiin arvot ensimmäistä kertaa. Lausuntoja pyydetään 28.2.2025 mennessä.Lainsäädännössä asetettujen rauhoitettujen lajien arvojen tarkoituksena on auttaa tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja menettämisseuraamusten tuomitsemisessa. Tuomioistuinten toiminnan kannalta on tärkeää, että rauhoitettujen lajien arvoista on säädetty kattavasti, ne perustuvat ajantasaiseen tietämykseen lajien esiintymisestä ja uhanalaisuudesta ja että arvot aika ajoin tarkistetaan rahanarvon muutoksen mukaisesti. Rauhoitettuja lajeja koskevalla menettämisseuraamuksella on myös laitonta toimintaa ennaltaehkäisevä vaikutus, yhtäältä lajien rauhoitusmääräyksiä koskevan tietoisuuden lisääntymisen kautta ja toisaalta laittomasta toiminnasta koituvien seuraamusten vuoksi. Asetuksen uudistaminen liittyy vuonna 2023 tehtyyn luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen Asetus on tarpeen uudistaa, koska se ei sisällöllisesti vastaa nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luetteloa eikä kaikilta osin nykytietämystä Suomen pesimälinnustosta ja meillä esiintyvistä nisäkäslajeista. Myös arvojen määräytymiseen vaikuttavissa tekijöissä, kuten lajien uhanalaisuudessa, on tapahtunut muutoksia ja lajien esiintymisestä Suomessa on kertynyt runsaasti uutta tietoa. Nyt myös laskentakaavojen euromääräinen kerroin on korjattu inflaation mukaisesti. Arvojen määrittelyssä on noudatettu pääasiassa samoja periaatteita ja laskentatapoja kuin voimassa olevassa asetuksessa ja sitä edeltävässä, vuoden 1995 asetuksessa. Voimassa oleva asetus kattaa 286 luonnonsuojelulailla tai -asetuksella rauhoitettua eläinlajia. Nyt ehdotettavalla uudella asetuksella säädettäisiin arvot 479 rauhoitetulle lajille, joista 321 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Rauhoitetuille kasvilajeille arvot säädettäisiin asetuksella nyt ensimmäistä kertaa. Merkittäviä muutoksia lajien arvoihin Sen lisäksi, että monien rauhoitettujen lajien arvoista säädettäisiin nyt ensimmäistä kertaa, seuraa nykyisiin arvoihin osin huomattavia muutoksia. Inflaation huomioivalla euromääräisen kertoimen korotuksella on muutoksiin keskeinen vaikutus, mutta myös lajien uhanalaisuudessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat joidenkin lajien kohdalla suuresti. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo nousisi sekä rahallisen kertoimen että aiempaa korkeamman uhanalaisuusluokan vuoksi 589 eurosta 1 469 euroon. Vastaavasti valkoselkätikan, jonka tilanne on pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta merkittävästi parantunut, arvo laskisi rahallisen kertoimen tarkistuksesta huolimatta 4 037 eurosta 1 665 euroon. Lausuntopalvelu.fi
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi, jolla säädettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista. Eläinlajien arvojen ajan tasalle saattamisesta seuraa osin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raakun arvo nousisi 2,5-kertaiseksi. Kasvilajeille annettaisiin arvot ensimmäistä kertaa. Lausuntoja pyydetään 28.2.2025 mennessä.
