NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät tänään alustavaan sopimukseen jätepuitedirektiivin muutoksesta, jossa asetetaan sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja vahvistettiin tekstiilien tuottajavastuujärjestelmän luominen jäsenmaihin.Tekstiilien valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan tuottajavastuuseen, eli niiden on vastattava tuotteiden jätehuollon erilliskeräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kustannuksista. Tuottajavastuu koskee pääosaa kotitalouksien tekstiileistä, asusteista ja jalkineista sekä samanlaisia tuotteita yrityksissä. Tekstiilien tuottajavastuun yhtenä tavoitteena on pidentää tekstiilien käyttöikää ja lisätä tekstiilien ja jalkineiden kestävää kulutusta. Suomenkin neuvotteluissa edistämä mahdollisuus kohdistaa tuottajavastuumaksuja tekstiilien käyttöiän ja kestävyyden mukaan säilyi neuvottelujen aikana.”Suomi on tukenut EU:ssa ultrapikamuodin sääntelyn kiristämistä. Neuvottelutulos on Suomen toivoma: jäsenmaat voivat direktiiviä toimeenpannessaan päättää, että pika- ja ultrapikamuodin tuottajat maksaisivat korkeampia tuottajavastuumaksuja. Ympäristön kannalta on kestämätöntä, että yhä huonolaatuisempia vaatteita tuotetaan ja kulutetaan yhä enemmän ja nopeammin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Tekstiilien tuottajavastuu kohdistuu yhdenvertaisesti kaikkiin tekstiilien valmistajiin ja maahantuojiin. Mikroyritykset saavat tuottajavastuuvelvoitteen hoitamiseksi vuotta pidemmän siirtymäajan kuin suuremmat yritykset. Tällä kevennetään mikroyritysten hallinnollista taakkaa.Jäsenmaille tulee oikeudellisesti sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä elintarvikejätettä tulee vähentää 10 prosenttia elintarviketeollisuudessa sekä 30 prosenttia asukasta kohden yhteisesti vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa verrattuna vuosien 2021–2023 keskiarvoon.Komission täytyy tarkastella ja arvioida jätepuitedirektiiviin uusia velvoitteita: muun muassa laajennetun tuottajavastuun rahoitusta (vuoteen 2029 mennessä) sekä alkutuotannon roolia elintarvikejätteen synnyssä, tuotantomäärien muutosten vaikutusta elintarvikejätteen vähentämiseen ja mahdolliset päivitetyt tavoitteet niin sanotun aiemmin syömäkelpoisen elintarvikejätteen eli ruokahävikin vähentämiseksi vuosille 2030 ja 2035 (vuoteen 2027 mennessä).Sopu valmiiksi neuvotellusta jätepuitedirektiivin muutoksesta on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Sen jälkeen, kun jätepuitedirektiivin muutos on virallisesti hyväksytty ja julkaistu virallisessa lehdessä, jäsenmailla on 20 kuukautta aikaa saattaa direktiivi osaksi omaa lainsäädäntöään.EU:ssa syntyy tekstiilijätettä 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään vaatteiden ja jalkineiden jätemäärä on 5,2 miljoonaa tonnia, mikä on 12 kiloa jätettä henkeä kohti vuodessa. Elintarvikejätettä syntyy Suomessa noin 116 kiloa henkilöä kohden, mikä on hieman vähemmän kuin EU:n keskiarvo 132 kiloa. Suurin osa elintarvikejätteestä syntyy kotitalouksissa (45 %) toiseksi suurin elintarvikejätteen tuottaja on elintarviketeollisuus (25 % elintarvikejätteestä). Lisätiedot:Sirje Stén neuvotteleva virkamies [email protected] p. 0295 250 276
Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät tänään alustavaan sopimukseen jätepuitedirektiivin muutoksesta, jossa asetetaan sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja vahvistettiin tekstiilien tuottajavastuujärjestelmän luominen jäsenmaihin.
NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuvat Italian Roomaan 25.-27.2.2025. COP16.2-kokous jatkaa neuvotteluja marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Tavoitteena on saada sopu maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon seurannasta, arvioinnista ja rahoituksesta. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Biodiversiteettisopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Roomassa pyritään yhteiseen näkemykseen seurantakehikosta, eli tavasta, joilla maat raportoivat toimistaan. Sen ytimessä ovat noin 45 indikaattoria, jotka kertovat etenemisestä suojelualueiden ja ennallistettujen alueiden määrässä sekä esimerkiksi luontorahoituksen lisäämisestä, vieraslajien torjumisesta, luonnon monimuotoisuudelle haitallisten tukien vähentämisestä ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Lisäksi pyritään sopuun siitä, miten yhteistä etenemistä kohti tavoitteita arvioidaan (global review). Suomi neuvottelee kokouksessa osana EU:ta.”Olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana. Raportoinnin ja arvioiden avulla saamme tilannekuvan siitä, onko toimeenpano tehokasta ja etenemmekö riittävässä tahdissa oikeaan suuntaan. On tärkeää, että raportointi tehdään kattavasti, avoimesti ja läpinäkyvästi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa.“Näissä teemoissa EU näyttää hyvää esimerkkiä. Raportoimme tänä kesänä esimerkiksi lintu- ja luontodirektiivien toimeenpanosta ja samoin työn alla on ennallistamissuunnitelmat kaikissa jäsenmaissa. Samanlaista systemaattista toimeenpanoa ja seurantaa tarvitaan maailmanlaajuisesti”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo. Rahoitus keskeinen neuvotteluteema Calin kokous venyi pitkälti rahoitukseen liittyvien kiistakysymysten vuoksi. Mailla on erimielisyyksiä erityisesti siitä, miten YK:n biodiversiteettisopimuksen rahoituksen arkkitehtuuria kehitetään ja millaisia tavoitteita rahoituksen liikkeelle saamiseksi asetetaan vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.Kehittyvät maat haluavat perustaa uuden rahaston suoraan osapuolikokouksen alle, vaikka Maailman ympäristörahaston (GEF) alle perustettu globaali biodiversiteettirahasto aloitti toimintansa vasta reilu vuosi sitten. EU ja Suomi ovat korostaneet, että uusien rahastojen luominen pirstaloisi edelleen rahoituskenttää ja että tärkeämpää on kehittää ja tehostaa jo olemassa olevia rahoituskanavia. GEF toimii rahoitusmekanismina kuudelle keskeiselle kansainväliselle ympäristö- ja ilmastosopimukselle, ja siksi sen on helpompi vastata hankkeillaan keskinäisriippuvaisiin ympäristöongelmiin.Kokouksen puheenjohtajamaa Kolumbia julkaisi perjantaina 14.2. oman esityksensä kompromissiratkaisuksi rahoituskysymyksistä. Kolumbia pyrkii esityksessään tunnistamaan kriteerejä rahoitusarkkitehtuurin parantamiseksi. Esitys sisältää myös tiekartan vuoteen 2030 saakka siitä, miten rahoitusta luonnon vahvistamiseksi lisätään kaikista lähteistä.Kansainvälinen biodiversiteettirahoitus kehittyville maille on OECD:n mukaan yli tuplaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja näyttää lupaavalta, että vuodelle 2025 asetettu tavoite, 20 mrd USD vuodessa, saavutetaan. EU ja sen jäsenmaat ovat suurimmat tukijat luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi kehittyvissä maissa. Arvioitu rahoitustarve luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kokonaisuudessaan on kuitenkin 200 miljardia USD vuoteen 2030 mennessä.“Suomelle on tärkeää, että rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi lisätään kaikista lähteistä. Luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi avainasemassa on taloudellisten kannusteiden kehittäminen, elinkeinojen luontovaikutusten tunnistaminen sekä haitallisiin toimiin ja tukiin puuttuminen. Vaikuttavat toimet tehdään hyvässä yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa”, ministeri Multala painottaa.Joulukuussa julkaistut IPBES-raportit sävyttävät keskusteluja Roomassa käytäviä neuvotteluja sävyttävät joulukuussa julkaistut kansainvälisen luontopaneelin IPBESin raportit. Ne tuovat esiin, miten laajasti luonnon köyhtyminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien vakauteen uhkaamalla mm. ruuantuotantoa ja puhtaan veden saantia. Keskeinen viesti on, että luontokadon taittamiseksi tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.“Raportit korostavat, ettei luonnon köyhtyminen ole vain ympäristökysymys vaan myös talouskysymys. Jos luontokatoa ei saada pysäytettyä ja heikennämme luontopääomaamme, yhteiskunnalliset vaikutukset ja kustannukset kasvavat merkittävästi. Viisas luontopolitiikka onkin myös viisasta talouspolitiikkaa”, ministeri Multala korostaa.Suomen kansallinen monimuotoisuusstrategia viimeisteltävänä lausuntokierrokselle Biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon keskeinen väline ovat kansalliset luonnon monimuotoisuuden strategiat ja toimintaohjelmat. Helmikuun puolivälissä 46 maata on toimittanut strategiansa ja toimintaohjelmansa biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Lisäksi 124 maata on jakanut kansalliset tavoitteensa tiedoksi. Suomen kansallisen strategian ja toimintaohjelman päivitys on poliittisessa käsittelyssä. Tavoitteena on saada strategia lausunnoille alkukevään aikana. Luonnokset Suomen kansallisista tavoitteista on toimitettu biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.Lisätietoja Lyydia Ylönen Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 (Roomassa 25.-28.2.) Marina von Weissenberg Suomen pääneuvottelija YK:n biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa p. +358 50 307 0806 (Roomassa 24.-28.2.) Laura Rajaniemi (rahoitus) lähetystöneuvos ulkoministeriö p. +358 50 477 1612 (Roomassa 24.-28.2.) Joona Lehtomäki (kansalliset biodiversiteettistrategiat, seurantajärjestelmä) erityisasiantuntija p. 050 598 6162 (ma 24.2. alkaen)Riikka Lamminmäki (Ministeri Multalan ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt kokouksen aikana) viestintäpäällikkö p. 050 576 2604 (pe 21.2. alkaen, Roomassa 24.-28.2.) YK:n biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity, CBD) on keskeisin luonnon monimuotoisuutta turvaava sopimus. Sopimuksen tavoitteena on elinympäristöjen, lajien ja luonnon suojeleminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Luonnon monimuotoisuutta turvataan toimilla, jotka lisäävät luonnon, eliölajien ja niiden geenivarojen arvoa ja tilaa. Sopimuksen on hyväksynyt 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. USA ei ole sopimuksen osapuoli. Kansainvälisen luontopaneelin arviointiraportit luontokadosta on hyväksyttyYK:n luontokokouksessa sopu geenivararahastosta, muut isot kysymykset jäivät ratkaisematta Puheenjohtajamaa Kolumbian esitys kompromissiratkaisun elementeistä rahoituskysymyksissä: Reflection note by the President of the sixteenth meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity in relation to agenda item 11 | cbd.intSuomen biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle ilmoittamat luonnokset kansallisiksi tavoitteiksi | cbd.int
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuvat Italian Roomaan 25.-27.2.2025. COP16.2-kokous jatkaa neuvotteluja marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Tavoitteena on saada sopu maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon seurannasta, arvioinnista ja rahoituksesta. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Ympäristöministeriön avustus auttaa kuntia ja maakuntien liittoja parantamaan kaavoituksen ja rakennuslupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Uudistunut lainsäädäntö vauhdittaa digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun keväällä 2025, jolloin haettavaksi avataan 3,75 miljoonaa euroa.Avustuksella tuetaan kuntien valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista tietoa ja toimittaa sitä Ryhti-järjestelmään. Tällä hakukierroksella avustusta saa kymmenen kuntien hanketta ja kaksi maakuntien liittojen hanketta. Hankkeet ovat yhteishankkeita, joissa on mukaan aina vähintään kolme kuntaa tai kaksi maakuntien liitoa. ”Tällä hakukierroksella saimme enemmän hakemuksia, kun aiempina vuosina. Edellisten vuosien tapaan hankkeissa luodaan teknistä kyvykkyyttä tietomallimuotoisen tiedon tuottamiseksi ja toimittamiseksi Ryhti-järjestelmään. Saimme myös hyviä hakemuksia Ryhdin käyttöönottoon tähtäävistä hankkeista, joissa toimeenpannaan uusia lakivelvoitteita. Valtakunnallisen siirtymän kannalta on ilahduttavaa nähdä, että kunnat ja maakuntien liitot ovat hakeneet aktiivisesti avustusta, jotta siirtymäaikojen puitteissa uusia velvoitteita on mahdollista soveltaa” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jemina Suikki kiittää. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) tiedon tallentamisen palvelut ovat valmistuneet ja avoimet tietopalvelut ovat avautumassa Ryhti-järjestelmän palvelujen ja rajapintojen testausta on tehty aktiivisesti kuntien ja maakuntien liittojen kumppanitestaushankkeissa. Nyt avustusta saaneet hankkeet pääsevät myös yhteiskehittämään Ryhti-järjestelmää, testaamaan teknisiä ratkaisuja ja antamaan niistä palautetta. Mukana on myös hankkeita, joissa tuotetaan voimassaolevaa kaava-aineistoa Ryhti-järjestelmään. Tulevaisuudessa tarkoituksena on, että avustusten painopiste siirtyy enemmän uusien ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöönottoon. Avustettavien hankkeiden keskeinen tavoite on sujuvoittaa tiedonhallintaa ja kehittää kuntajärjestelmien teknisiä kyvykkyyksiä siten, että ne ottavat huomioon kuntien rakennetun ympäristön viranomaisprosessit. Avustusta saaneet kunnat ja maakuntien liitot tekevät yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavat muutokset omiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin, jotta tiedon tietomallimuotoinen tuottaminen ja toimittaminen on mahdollista. Myös muut kunnat hyötyvät hankkeiden tuloksista. Avustusta saavat kunnat Marraskuussa 2024 päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 2,3 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 26 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Avustettavissa hankkeissa on mukana yhteensä 65 kuntaa ja 4 maakuntien liittoa. Avustusta saivat päähakijana seuraavat kunnat ja maakuntien liitot Espoon kaupunki 225 000 € Muuramen kunta 120 000 € Ylivieskan kaupunki 135 000 € Järvenpään kaupunki 325 000 € Tampereen kaupunki 185 000 € Mäntyharjun kunta 200 000 € Espoon kaupunki 300 000 € Helsingin kaupunki 285 000 € Ulvilan kaupunki 190 000 € Sodankylän kunta 68 000 € Varsinais-Suomen liitto 185 000 € Pirkanmaan liitto 90 000 € Lisätiedot Jemina Suikki erityisasiantuntija [email protected] 0295 250 345
Ympäristöministeriön avustus auttaa kuntia ja maakuntien liittoja parantamaan kaavoituksen ja rakennuslupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Uudistunut lainsäädäntö vauhdittaa digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun keväällä 2025, jolloin haettavaksi avataan 3,75 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut seurantaryhmän edistämään Saaristomeren tilan parantamiseen ja kuormituksen vähentämiseen liittyvää työtä sekä kokoamaan yhteen keskeiset työhön osallistuvat toimijat. Seurantaryhmän puheenjohtaja on Turun yliopiston emeritusprofessori Kalervo Väänänen.Ryhmä seuraa ja vaikuttaa siihen, miten Saaristomeri-ohjelman työ meren tilan parantamiseksi etenee. Saaristomeri-ohjelman tärkein tavoite on kääntää pysyvään laskuun maatalouden hajakuormitus Saaristomereen ja poistaa hajakuormitus Itämeren suojelukomission ylläpitämältä pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. ”Saaristomeri, ja koko Itämeri, on arvokas ja tärkeää saada kuntoon. Tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia – voimme samalla parantaa Suomen omavaraisuutta, kun estämme ravinnehuuhtoumia vesistöihin. Keskeistä on ravinteiden kiertoon saaminen ja uusien innovaatioiden käyttöönotto. Seurantaryhmällä on tärkeä tehtävä auttaa onnistumaan tässä työssä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Seurantaryhmä kokoaa yhteen, osallistaa ja sitouttaa keskeiset toimijat, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden hallintaan, pitää ravinteet tallessa ja käytössä ja estää valumia vesistöihin ja mereen. Seurantaryhmä yhteensovittaa eri hallinnonalojen, yksityisten tahojen ja järjestöjen toimintaa ja edistää ohjelman toimeenpanoa. Tarkoituksena on huolehtia erityisesti, että toimia toteutetaan ja ne ovat vaikuttavia ja tavoitteisiin nähden riittäviä. Työryhmän varapuheenjohtaja on ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä. Jäsenet edustavat seuraavia organisaatioita: Apetit, Atria, Hkfoods, Kesko Oyj/K-ryhmä, Munax, Raisio, SOK/S-ryhmä, Valio, Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry, ProAgria Keskusten liitto, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., John Nurmisen Säätiö, Baltic Sea Action Group, WWF Suomi, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri, Varsinais-Suomen maakuntaliitto, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu, eduskunta, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Seurantaryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Sen toimikausi kestää 31.12.2027 saakka.Petteri Orpon hallitusohjelma jatkaa Saaristomeriohjelmaa. Sen työtä linjaa Saaristomeren maatalouden vesiensuojelun tiekartta (2022) ja Saaristomeri-ohjelman työsuunnitelma vuosille 2024-2027. Alueellista Saaristomeri-työtä johtaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Ympäristöministeriö on asettanut seurantaryhmän edistämään Saaristomeren tilan parantamiseen ja kuormituksen vähentämiseen liittyvää työtä sekä kokoamaan yhteen keskeiset työhön osallistuvat toimijat. Seurantaryhmän puheenjohtaja on Turun yliopiston emeritusprofessori Kalervo Väänänen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta ympäristönsuojelulain muutokseksi, jolla halutaan sujuvoittaa ampumaratojen ympäristölupamenettelyä. Yhä suurempi osa nykyisistä ampumaradoista siirrettäisiin ilmoitusmenettelyn piiriin, jonka käsittelyajat ovat keskimäärin lyhyemmät kuin ympäristölupamenettelyssä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 25. maaliskuuta.Ulkona sijaitsevat ampumaradat tarvitsevat toimintaansa joko ympäristönsuojelulain mukaisen ilmoituksen tai ympäristöluvan. Nykyään ilmoituksenvarainen on ampumarata, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 10 000 laukausta vuodessa ja jossa ei ole haulikkoammuntaan tarkoitettua rataa. Muu kuin ilmoituksenvarainen ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristölupaa. Ampumarataa koskevan ilmoituksen tai ympäristölupahakemuksen käsittelee pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.Esityksellä ilmoituksenvaraiseksi säädettäisiin ulkona sijaitseva ampumarata, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 50 000 laukausta vuodessa ja jossa ei ole lyijyhauleilla tapahtuvaan haulikkoammuntaan tarkoitettua rataa. Muutos nostaisi samalla vastaavasti ampumaratojen ympäristöluvanvaraisuuden rajaa.Esitys on osa toimia hallitusohjelman ampumaratoja koskevien linjausten toteuttamiseksi. Muita käynnissä olevia toimenpiteitä ovat ympäristöministeriön hanke ampumaratameluasetuksen uudistamiseksi ja sisäministeriön hanke ampumaratojen toiminnan turvaamiseksi. Hallitusohjelman mukaan hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista sekä sujuvoittaa ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja ja lainsäädäntöä. Tavoitteena on, että Suomessa on noin 1 000 ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä.Lausuntoaikaa on 25.3.2025 asti. Anna lausunto | Lausuntopalvelu.fiLisätietojaSami Rinne neuvotteleva virkamies etunimi.sukunimi(at)gov.fi p. 0295 250 361Ajalla 14.2.-3.3.2025 Oili Rahnasto hallitusneuvos etunimi.sukunimi(at)gov.fi p. 0295 250 244
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta ympäristönsuojelulain muutokseksi, jolla halutaan sujuvoittaa ampumaratojen ympäristölupamenettelyä. Yhä suurempi osa nykyisistä ampumaradoista siirrettäisiin ilmoitusmenettelyn piiriin, jonka käsittelyajat ovat keskimäärin lyhyemmät kuin ympäristölupamenettelyssä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 25. maaliskuuta.
NordenBladet — Ympäristöministeriön yhteydessä aloittaa 1.3.2025 lukien Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Uuden keskuksen johtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 15 henkilöä. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi.Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tehtäviin kuuluvat tuen myöntäminen asuntojen rakentamiseen ja hankintaan valtion talousarvion puitteissa, sekä valtion tukeman asuntokannan käytön ja omistajayhteisöjen valvonta ja ohjaus. Lisäksi keskus vastaa asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa.Keskuksen tehtäviin kuuluvat myös asumista ja asuntomarkkinoita koskevat asiantuntijatehtävät ja tietopalvelut, rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyvät valvonta- ja tietopalvelutehtävät sekä sille laissa säädetyt tehtävät.Virkaa hakivatHento Miia Hietala Kimmo Hughes Sanna Kinnunen Kirsi Kuronen Matti Kyllönen Martti Laakkonen-Pöntys Karoliina Lehtoruusu Lauri Marks Peter Nummela Arto Pitkänen Ilkka Rothsten Santtu Teittinen Erkki Tulokas Teppo Turunen Sami LisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö ympäristöministeriö [email protected]
Ympäristöministeriön yhteydessä aloittaa 1.3.2025 lukien Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Uuden keskuksen johtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 15 henkilöä. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi.
NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2025 (METSO-ohjelma) vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen on ollut positiivinen, todetaan ohjelman riippumattomassa loppuarviossa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä valmistelee METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.Keskiviikkona 5.2.2025 julkaistun arviointiraportin mukaan METSO-ohjelman suojelutoimenpiteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden kokonaisuus on ollut tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen. Ohjelma on saavuttanut laajan hyväksyttävyyden ja toteuttajien sitoutuminen on ollut vahvaa. Ohjelman rahoitus ja resurssit eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja -lajien taantumista.Arvioinnin mukaan METSO-ohjelma tulee saavuttamaan pysyvän suojelun osalta hehtaarimääräiset tavoitteensa vuoden 2025 aikana. Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta määrällisiä tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Tärkeimmät syyt tähän ovat METSO-kauden aikaiset rahoitusleikkaukset maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 2010-luvun puolivälissä, Suomen metsäkeskuksen pääosin luonnonhoidon henkilöstöön kohdistuneet muutosneuvottelut vuonna 2023 ja uuden metsätalouden tukijärjestelmän edellyttämän tietojärjestelmän rakentaminen, mikä viivästytti hakemusten hyväksymistä vuoden 2024 loppuun.METSO-ohjelman jatkokausi valmistelussaPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan yksityisten metsänomistajien omistamien arvokkaiden metsäkohteiden suojelua jatketaan vapaaehtoisuuteen eli METSO-ohjelmaan perustuen. Ympäristöministeriö ja maa- metsätalousministeriö ovat laatimassa laajapohjaisessa työryhmässä METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.”Työryhmätyön on tarkoitus valmistua alkukesästä 2025. Päättyvän kauden loppuarvioinnin tulokset otetaan soveltuvin osin huomioon uuden ohjelmakauden valmistelussa”, kertoo ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.Työryhmän ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle sen valmistuttua. Seuraavan METSO-kauden aikana toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan organisaatioiden uudelleenjärjestelystä, puuntuotannosta ja muusta maankäytöstä, EU- ja kansallisesta politiikasta sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset.Raportista monia suosituksia jatkovalmisteluunMETSO-ohjelman loppuarvioinnin raportissa suositellaan, että monipuolista keinovalikoimaa yksityismetsien suojelemiseksi jatketaan ja laajennetaan talousmetsien luontoarvojen turvaamiseen. Kustannusperusteisten korvausten rinnalla olisi tarpeen kokeilla tulosperusteisten kannustimien käyttöönottoa.Arviointiraportin mukaan luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan laajempia ja kytkeytyneempiä eri tavoin suojeltuja alueita. Niiden muodostamiseksi tulisi harkita ympäristötukikohteiden pinta-alan laajentamista, luonnonhoitosuunnitelmien käyttöönottoa yhtenä toimenpiteenä, sekä kannustinta laajempien alueiden muodostamiseen. Yhteistyötä yksityismetsien sekä valtion ja kuntien metsien välillä tulisi lisätä suojeluverkoston kehittämisessä.Arvioinnissa korostui toisaalta tarve painottaa suojelua erityisesti alueille, joilla suojelupinta-ala on ennestään pieni ja metsien käyttöpaine suuri, vaikka kohteet eivät olisikaan suojeluarvoiltaan ensiluokkaisia. Toisaalta tuotiin esiin, että tietyillä alueilla, kuten Kainuussa, on tarjolla luontoarvoiltaan arvokkaita (I-luokan) kohteita, jotka jäävät suojelun ulkopuolelle alueellisten tavoitteiden ja resurssien rajallisuuden vuoksi. Tavoitteiden asettamisessa arviointi suositteli hybridimallia, joka yhdistäisi molemmat lähestymistavat ja vähentäisi niiden heikkouksia.Arviointiraportin mukaan METSO-ohjelma voisi keskittyä jatkossa yksityismetsiin, mutta yhteistyö ja osaamisen siirtyminen valtion ja kuntien kanssa on tärkeää. Tutkimuksessa olisi tarpeen painottaa toimenpiteiden kehittämistä ja vaikutusten seurantaa. Viestintä on olennainen osa ohjelman vaikuttavuuden tukemista ja sen seurantaa tulisi siirtää kohti viestinnän vaikuttavuuden arviointia.Raportin mukaan olennaisinta jatkokauden onnistumiselle kuitenkin olisi, että valtioneuvosto sitoutuisi pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti tavoitteiden mukaiseen rahoitukseen ja toimijoiden resursointiin. Yksityisen rahoituksen mahdollisuuksia METSO-ohjelman lisärahoitukseksi on syytä myös kartoittaa.Ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöt tilasivat METSO-ohjelman loppuarvioinnin Pellervon taloustutkimus PTT:ltä, jolla oli alihankkijanaan Sweco Finland Oy.METSO-ohjelma on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen. Valtioneuvosto teki vuonna 2008 periaatepäätöksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO) ajanjaksolla 2008–2016. Koska asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei ollut asetetussa määräajassa mahdollista saavuttaa taloudellisista syistä, toimintaohjelmaa jatkettiin vuosiksi 2014–2025 (Valtioneuvoston periaatepäätös 2014). Vuoden 2008 periaatepäätöstä edelsi kokeiluvaihe 2002–2007.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2025 (METSO-ohjelma) vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen on ollut positiivinen, todetaan ohjelman riippumattomassa loppuarviossa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä valmistelee METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta vuoden 2022 tilastotietojen perusteella. Tarkasteltuja tietoja ovat muun muassa asuntokuntien keskimääräiset tulot ja jakautuminen tulokymmenyksiin, sosioekonominen asema, asumisväljyys sekä asumisaika ja muuttaminen eri asumismuotojen välillä.”Valtion tukemissa asunnoissa asukkaaksi valikoitumisen taustalla tulee olla sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Siksi asukasrakennetta on tärkeää aika ajoin selvittää valtakunnallisesti”, kertoo lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala ympäristöministeriöstä. Valtion tukemien asuntojen asukasrakenneselvitysValtion tukemia asuntoja ovat vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot, joiden tuotantoa on tuettu pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella korkotuella tai niitä edeltäneellä aravalainalla. Asuntojen käyttöön liittyy rajoituksia muun muassa vuokran tai käyttövastikkeen sekä asukkaiden valinnan osalta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen mukaan tällaisia asuntoja on yhteensä noin 400 000 koko maassa. Ketkä asuvat valtion tukemissa asunnoissa? Yksinasumisen yleistyminen näkyy valtion tukemissa asunnoissa siten, että selvästi yli puolet on jo yksinasuvia. Selvityksen mukaan pitkällä korkotuella ja aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa yksinasuvien osuus nousi 53 prosentista 59 prosenttiin vuosina 2011–2022. Lapsiperheissä on hieman enemmän yhden kuin kahden vanhemman perheitä ja lapsiperheiden osuus on suurempi kuin markkinavuokra-asunnoissa. Alimman tulokymmenyksen asuntokunnista vajaat 30 prosenttia asui valtion tukemissa asunnoissa veronalaisten bruttotulojen mukaan vuonna 2022. Kun tarkasteltiin käytettävissä olevia tuloja, osuus oli 20 prosenttia. Käytettävissä olevien tulojen alimmassa tulokymmenyksessä on suhteellisesti enemmän omistusasujia kuin bruttotulojen alimmassa tulokymmenyksessä. Valtion tukemassa asuntokannassa asuvien osuus väheni melko tasaisesti siirryttäessä alemmista tulokymmenyksistä ylempiin. Ylimmän tulokymmenyksen asuntokunnista reilu prosentti asui valtion tukemissa asunnoissa. Tulotaso vaihtelee asuntokannan sisällä riippuen asumistyypistä ja alueesta Eniten pienituloisia asukkaita on erityisryhmille tarkoitetuissa vuokra-asunnoissa esimerkiksi opiskelija-asunnoissa. Myös tavallisissa vuokra-asunnoissa enemmistö asukkaista ansaitsee alle mediaanitulon. Asumisoikeusasunnoissa asuvista noin puolet on alle mediaanituloisia ja puolet yli mediaanituloisia. Pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrataso on korkein, on myös valtion tukemien asuntojen asukkaiden tulotaso yleisesti korkeampi kuin muualla maassa. Selvityksessä tarkasteltiin myös asuntokuntien tulojen suhdetta valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa vuoden 2025 alusta käyttöön otettuihin tulorajoihin. Valtion pitkällä korkotuella tai aravalainalla tukemissa vuokra-asunnoissa asuvista 11,7 prosenttia olisi vuonna 2022 ylittänyt tulorajat. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 15,6 prosenttia. Osuudet on selvityksessä laskettu vuositulojen keskiarvon perusteella. Tulorajat ovat esimerkiksi yhden aikuisen taloudessa 3540 euroa, kahden aikuisen taloudessa 6020 euroa ja yhden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa 4190 euroa kuukaudessa. Ympäristöministeriön tiedote 11.4.2024: Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön tulorajat – Ympäristöministeriö Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaihtuvuus maltillisempaa kuin markkinavuokra-asunnoissa Selvityksen mukaan yli puolet asukkaista pysyi samassa valtion tukemassa asunnossa enintään 5 vuotta. Vuonna 2022 karkeasti kolmasosa muuttajista siirtyi valtion tukeman asuntokannan sisällä. Pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa sijoittuminen tulokymmenyksiin ei selvityksen mukaan vaihdellut merkittävästi asumisajan perusteella. Kuitenkin ensimmäisen vuoden jälkeen hyvätuloisuus oli hieman kasvanut, kun taas yli 10 vuotta asuneilla korostui alle mediaanituloisuus. Asukasrakenneselvitys on osa kolmiosaista selvityskokonaisuutta Ympäristöministeriö tilasi asukasrakenneselvityksen syksyllä 2024 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneelta. Tiedot tuotettiin erikseen pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuista vuokra-asunnoista, erityisryhmien vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osittain myös vuonna 2016 voimaan tulleella lyhyellä korkotuella tuotetuista vuokra-asunnoista. Vertailutietoina käytettiin markkinavuokra-asuntoja ja omistusasuntoja. Ympäristöministeriö on yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran kanssa tilannut myös selvityksen, joka tarkastelee mahdollisuutta ylläpitää valtion tukeman asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen tai solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Sidosryhmien näkemyksiä asiasta kysytään selvitystyön aikana. Ympäristöministeriö on tilannut myös erikseen selvityksen juridisista reunaehdoista. Selvityksistä viestitään keväällä 2025.
Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta vuoden 2022 tilastotietojen perusteella. Tarkasteltuja tietoja ovat muun muassa asuntokuntien keskimääräiset tulot ja jakautuminen tulokymmenyksiin, sosioekonominen asema, asumisväljyys sekä asumisaika ja muuttaminen eri asumismuotojen välillä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään päättänyt ilmoittaa komissiolle aikomuksestaan hyödyntää ennallistamisasetuksen mahdollistamaa vaihtoehtoista heikentämättömyysvelvoitetta. Ilmoitus ei velvoita käyttämään vaihtoehtoista toteutustapaa, mutta se varaa mahdollisuuden sen käyttämiseen. Päätöksestä on ilmoitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaan astumisesta, eli 19.2.2025 mennessä.Ennallistamisasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä estämään asetuksen liitteessä lueteltujen luontotyyppien esiintymien ja tietyissä tapauksissa myös lajien elinympäristöjen merkittävä heikkeneminen. Heikentämättömyysvelvoitetta sovelletaan jokaisella alueella, jolla on toteutettu ennallistamisasetuksen edellyttämiä ennallistamistoimenpiteitä, sekä alueilla, jotka jo ovat hyvässä tilassa. Lisäksi velvoite koskee myös niitä alueita, jotka ovat tarpeen luontotyyppejä ja lajeja koskevien asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Velvoite koskee valtaosaa asetuksen tarkoittamien luontotyyppien esiintymistä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Vaihtoehtoinen toteutustapa mahdollistaa sen, että myös muiden, kuin yleisen edun kannalta erityisen tärkeiden hankkeiden osalta voidaan poiketa heikentymättömyydestä. Se antaa joustoa myös yksittäisen esiintymän heikkenemisen estämistä koskeviin velvoitteisiin, kun luontotyypin esiintymän merkittävä heikentäminen voidaan korvata toisaalla tehtävin toimenpitein. Jousto ei muuta ennallistamisasetuksen tavoitteita. Ilmoituksen jättämisen jälkeen jäsenvaltion on seurattava luontotyyppien esiintymille aiheutuvia merkittäviä heikennyksiä.Suomi valmistelee parhaillaan ensimmäistä kansallista ennallistamissuunnitelmaansaJäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa ennallistamissuunnitelmassaan toimet, joihin ryhtyvät heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanemiseksi. Velvoite astuu voimaan, kun jäsenvaltion ennallistamissuunnitelma on valmistunut. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma luonnoksensa ennallistamissuunnitelmaksi esitettäväksi EU-komissiolle. Suunnitelma valmistellaan viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat. Suunnitelma tehdään tiiviissä aikataulussa virkatyönä. Sidosryhmiä kutsutaan osallistumaan kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun eri vaiheisiin. LisätietojaOlli Ojala ympäristöneuvos p. 029 525 0039 [email protected]Leila Suvantola lainsäädäntöneuvos p. 029 525 0433 [email protected]
Valtioneuvosto on tänään päättänyt ilmoittaa komissiolle aikomuksestaan hyödyntää ennallistamisasetuksen mahdollistamaa vaihtoehtoista heikentämättömyysvelvoitetta. Ilmoitus ei velvoita käyttämään vaihtoehtoista toteutustapaa, mutta se varaa mahdollisuuden sen käyttämiseen. Päätöksestä on ilmoitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaan astumisesta, eli 19.2.2025 mennessä.
NordenBladet — Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Hallitus kohdentaa tarkoitukseen 10 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Ympäristöministeriö on myöntänyt 5,33 miljoonaa euroa kaupungeille ja hyvinvointialueille pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään työhön.Ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Tämä edellyttää määrätietoista työtä sekä kaupungeilta että hyvinvointialueilta. Ohjelmaan on kutsuttu yhdeksän suurinta kaupunkia ja niiden alueella toimivat hyvinvointialueet, sillä asunnottomuus keskittyy erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille. “Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kotiin. Suomessa on pitkään tehty ansiokasta työtä asunnottomuuden poistamiseksi, mutta työtä vielä riittää etenkin vaikeimmassa tilanteessa olevien pitkäaikaisasunnottomien auttamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä asumisen kysymyksistä vastaavien kaupunkien ja sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden välillä. Tähän ohjelman kautta avustetut yhteishankkeet tarttuvat”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Nyt myönnettävällä avustuksella tuetaan ja vauhditetaan kaupunkien ja alueiden yhteisiä toimia asunnottomuuden vähentämiseksi. Avustetuissa yhteishankkeissa kehitetään ja luodaan yhteisiä, pysyviä toimintarakenteita ja -malleja, joilla pitkäaikaisasunnottomuus poistetaan ja sen uudelleen lisääntyminen ehkäistään. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalla ja sitä tukevilla hankkeilla varmistetaan, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvittavaa apua ja tukea elämäntilanteeseensa. Yhteishankkeissa etsitään konkreettisia ratkaisuja asunnottomuutta kokevien ihmisten tilanteisiin. Monet pitkäaikaisasunnottomat tarvitsevat tarkoituksenmukaisen asumisratkaisun lisäksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Samanaikaisesti heillä voi olla talous-, päihde- ja mielenterveysongelmia. Nämä henkilöt eivät välttämättä pärjää vahvankaan tuen avulla tavallisessa asuntokannassa, vaan heille tarvitaan pieniä riittävän tuen antavia asumisyksiköitä. ”On hienoa, että hallitus on sitoutunut vähentämään asunnottomuutta ja asettanut kunnianhimoisen tavoitteen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä. Käytännön työ tämän eteen tapahtuu paikallisesti – asunnoton kerrallaan. Nyt myönnettävät avustukset vauhdittavat työtä kaupungeissa ja hyvinvointialueilla ja vahvistavat myös niiden omaa panosta asunnottomuustyöhön”, sanoo Helsingin apulaispormestari ja valtakunnallisen asunnottomuusohjelman puheenjohtaja Daniel Sazonov.Avustusta saavat: Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue Espoo ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Vantaa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Turku ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue Lahti ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue Jyväskylä ja Keski-Suomen hyvinvointialue Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Kuopio ja Pohjois-Savon hyvinvointialue Hanketyö käynnistyy talven ja kevään aikana ohjelmaan kutsutuissa yhdeksässä suurimmassa kaupungeissa ja hyvinvointialueilla. Hanketoimijoille ja muille asunnottomuustyötä tekeville yhteistyökumppaneille järjestetään vuoden 2025 aikana myös verkostoitumistilaisuuksia ja webinaareja ajankohtaisista aiheista. Lisätietoja Hanna Kettunen Erityisasiantuntija puh. 0295 250 010 [email protected]Emma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja puh. 040 847 1992 [email protected]Daniel Sazonov apulaispormestari ja johtoryhmän puheenjohtaja puh. 045 129 6812 [email protected]
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Hallitus kohdentaa tarkoitukseen 10 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Ympäristöministeriö on myöntänyt 5,33 miljoonaa euroa kaupungeille ja hyvinvointialueille pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään työhön.
