NordenBladet — Käynnistämme ympäristöministeriön strategiatyön osana valmistautumista tuleviin hallituskausiin. Työ alkaa nykytilaa kartoittavalla kyselyllä, jossa tarkastellaan muun muassa YM:n strategian tavoitteiden relevanssia muuttuvassa toimintaympäristössä.Kysely on suunnattu sidosryhmille ja kaikille YM:n työstä ja teemoista kiinnostuneille. Kyselyyn voi vastata 20.2. saakka. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia.Haluamme mukaan strategiatyöhön henkilöstömme lisäksi myös sidosryhmät ja kansalaiset. Kyselyjen lisäksi käytämme tässä työkaluna mm. Voxit-alustaa, joka aukeaa maaliskuussa.Voxit on digitaalinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa rakentavan keskustelun suurten joukkojen kanssa ja tukee osaltaan vaikeiden, monimutkaisten ja pitkää sitoutumista vaativien asioiden ratkaisemista.Tavoitteena on, että strategiatyö valmistuu syksyllä 2026. Strategian nykytilaa ja muutostarpeita kartoittava kyselyLisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö [email protected]Juho Korpi kehittämisjohtaja [email protected]
Käynnistämme ympäristöministeriön strategiatyön osana valmistautumista tuleviin hallituskausiin. Työ alkaa nykytilaa kartoittavalla kyselyllä, jossa tarkastellaan muun muassa YM:n strategian tavoitteiden relevanssia muuttuvassa toimintaympäristössä.
NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjelmät, jotka koskevat komission joulukuussa antamaa ehdotusta elintarvike- ja rehulainsäädännön sujuvoittamisesta. Asetusehdotus on järjestyksessään jo 10. komission yksinkertaistamispaketti eli niin kutsuttu omnibus-paketti.Komission tavoitteena on yksinkertaistaa ruokaketjun lainsäädäntöä ja vastata jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toistuviin toiveisiin siitä, että sääntely olisi selkeämpää ja menettelyt nopeampia. Pakettiin sisältyy muutoksia säädöksiin mm. kasvinsuojeluaineista, rehun lisäaineista, biosideista ja erilaisista raportoinneista. Valtioneuvosto kannattaa komission toimia, joilla vahvistetaan EU:n maatalouden sekä elintarvike- ja rehuteollisuuden kilpailukykyä.Muutoksia kasvinsuojeluaineiden, biosidien ja rehun lisäaineiden hyväksymiseenKomissio haluaa sujuvoittaa kasvinsuojeluaineiden ja biosidien tehoaineiden ruuhkaista hyväksymisprosessia koko unionissa ja ehdottaa, että näiden tehoaineiden hyväksynnät olisivat jatkossa pääosin toistaiseksi voimassa. Myös aiemmat hyväksynnät muutettaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Lisäksi komissio ehdottaa biosiditehoaineita koskevien tietosuoja-aikojen pidentämistä. Rehun lisäaineasetuksen osalta komissio ehdottaa, että hyväksynnät muutettaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi nykyisen 10 vuoden sijaan.Valtioneuvosto suhtautuu näihin ehdotuksiin myönteisesti, sillä riskinarviointia hoitavien viranomaisten työtä vapautuisi merkittävästi muihin riskinarviointitehtäviin ja terveyden ja ympäristön suojelun taso pysyisi korkeana. Komissio voisi edelleen tarvittaessa tutkia tehoaineita ja rehun lisäaineita, ja joidenkin tehoaineryhmien hyväksymisajat on rajoitettu. Kannan mukaan rehun lisäaineasetusta pitäisi kuitenkin ajanmukaistaa ja selkeyttää ehdotettua enemmän, joten asetuksen uudelleentarkastelu olisi edelleen tarpeen.Kasvinsuojeluainelainsäädäntöön yksinkertaistuksiaKomissio ehdottaa useita muita yksinkertaistuksia kasvinsuojeluaineita koskevaan lainsäädäntöön. Kasvinsuojeluaineiden hyväksynnät pidennettäisiin enintään 15 vuodeksi, ja komissio haluaa myös helpottaa droonien käyttöä niiden levittämisessä. Ehdotetut yksinkertaistukset ovat tervetulleita.Kasvinsuojeluaineen käytön määritelmän laajentaminen vaatii muutoksiaAsetusehdotuksessa on kuitenkin myös kohtia, joita pitäisi muuttaa. Komissio ehdottaa esimerkiksi, että peitatun siemenen kylvö ja käsitellyn lisäysmateriaalin istutus katsottaisiin kasvinsuojeluaineen käytöksi. Valtioneuvoston mielestä tämä lisäisi hallinnollista taakkaa eikä edistäisi komission yksinkertaistamistavoitetta. Nykymenettely turvaa kasvinsuojeluaineiden turvallisen käytön ja sen jatkamista kannatetaan ensisijaisesti.Ehdotuksen käsittely alkanut EU:ssaEhdotuksen käsittely on käynnistynyt EU:n neuvostossa. Euroopan parlamentti muodostaa myös asetusehdotuksiin oman kantansa. Kun molemmat toimielimet ovat muodostaneet kantansa, jatketaan neuvotteluja ns. kolmikantaneuvotteluilla komission kanssa. Asetuksen lopullinen sisältö muotoutuu näissä neuvotteluissa. Valtioneuvoston U-kirjelmä elintarvike- ja rehulainsäädännön omnibusehdotuksestaValtioneuvoston U-kirjelmä biosiditehoaineiden tietosuoja-ajan pidentämisestä
Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjelmät, jotka koskevat komission joulukuussa antamaa ehdotusta elintarvike- ja rehulainsäädännön sujuvoittamisesta. Asetusehdotus on järjestyksessään jo 10. komission yksinkertaistamispaketti eli niin kutsuttu omnibus-paketti.
NordenBladet — Jatkossa tuotantolaitosten lupamenettelyt vastaisivat paremmin maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden tarpeisiin. Valmistelun taustalla ovat muutokset Suomen turvallisuusympäristössä.Hallitus antoi eduskunnalle 5.2.2026 esityksen, jolla lisättäisiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin ja rakentamislakiin.”Kriittisiä toimintoja koskevan lainsäädännön tulee olla ajan tasalla ja mahdollistaa reagointi Suomen nykyisessä turvallisuusympäristössä. Hallitus pitää huolen, että puolustusteollisuuden investointien lupaprosessit ovat jatkossa sujuvia ja nopeita”, työministeri Matias Marttinen sanoo.”Kun kyse on turvallisuudelle tärkeistä tuotantolaitoksista, lupaprosessien on toimittava sujuvasti. Lakiesitys antaa viranomaisille tarvittavaa joustoa poikkeuksellisissa tilanteissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Hallitus esittää, että maanpuolustukselle tärkeä tuotantolaitos voitaisiin jatkossa sijoittaa erityisen sijoittamisluvan perusteella. Viranomaiset voisivat asettaa tuotantolaitoksen etusijalle tiettyjen lupahakemusten käsittelyssä. Tuotantolaitoksia koskevien tietojen julkaisua voitaisiin rajoittaa, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden tai kansainvälisten velvoitteiden kannalta. Rakentamislupamenettelystä sujuvampiRakentamislakiin lisättäisiin rakentamisluvan myöntämiseen liittyvä uusi sijoittamislupa, joka mahdollistaisi maanpuolustukselle tärkeän tai varautumisen edellyttämän tuotantolaitoksen sijoittamisen ratkaisemisen ilman asemakaavaa tai suoraan rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Tämä sujuvoittaisi rakentamislupamenettelyä.Tavoitteena on myös varmistaa, että tuotantolaitosten rakentaminen voi pysyä aikataulussa. Esityksen mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voisi tietyin edellytyksin myöntää luvan aloittaa rakentaminen myös silloin, kun rakentamislupa perustuu poikkeuslupaan, joka ei ole vielä lainvoimainen.Muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.Lisätiedot: työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille) johtava asiantuntija Tarja Virkkunen, TEM, p. 0295 047 286 hallitusneuvos Eriika Melkas, TEM, p. 0295 047 134 ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, p. 040 847 1992 (kysymykset ympäristö- ja ilmastoministerille) lainsäädäntöneuvos Mikko Koskela, YM, p. 0295 250 051 lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi, YM, p. 0295 250 278
Jatkossa tuotantolaitosten lupamenettelyt vastaisivat paremmin maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden tarpeisiin. Valmistelun taustalla ovat muutokset Suomen turvallisuusympäristössä.
NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 12. täysistunto käynnistyy 3. helmikuuta Manchesterissä. Paneelin on määrä hyväksyä istunnossaan liiketoiminta ja luonto -arviointiraportti.IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Seuraava arviointiraportti kokoaa yhteen tutkimustietoa siitä, miten yritykset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja miten yritykset ovat riippuvaisia luonnon ekosysteemipalveluista. Raportin tavoitteena on tunnistaa yritysten toimet, joilla voidaan edistää kestävän kehityksen tavoitteita (SDG), Pariisin ilmastosopimusta ja Kunming–Montrealin biodiversiteettikehystä.Raportti kokoaa menetelmiä yritysten luontovaikutusten ja riippuvuuksien mittaamiseen, raportointiin ja riskien hallintaan. Lisäksi raportti esittää toimenpiteitä, joilla yhteiskunnan eri toimijat voivat luoda yrityksille toimintaympäristön, joka tukee haitallisten luontovaikutusten vähentämistä ja luonnon kannalta positiivisten toimien vahvistamista.IPBES vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luontokysymyksissäIPBES on IPCC:n kaltainen, YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.Vuonna 2024 hyväksyttiin kaksi IPBESin laajaa raporttia, jotka käsittelivät luonnon monimuotoisuuden, veden, ruoan ja terveyden välisiä kytköksiä sekä kestävyysmurrosta. Aiempia IPBES-raportteja ovat mm. alueelliset arviointiraportit, maailmanlaajuinen arviointi ja vieraslajiraportti.Hallitusten yhdessä sopimassa ja tutkijoiden johtamassa prosessissa tuotetut raportit luovat pitkäjänteistä tietopohjaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevalle päätöksenteolle. Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty IPBESin pölyttäjäraportti oli merkittävä pohja sekä EU:n että kansalliselle pölyttäjästrategialle. Maankäytön vaikutuksia ja ennallistamista käsittelevä raportti on antanut pohjaa ennallistamisen suunnittelulle ja ohjaamiselle.Raportin julkistustilaisuutta voi seurata 9.2. suorana lähetystä IPBESin verkkosivuilla: IPBES Home page | IPBES secretariatSuomen Luontopaneeli julkaisee raportin julkaisupäivänä mietinnön, jossa tarkastellaan Suomen näkökulmasta keskeisiä IPBESin raportin pääviestejä. Ympäristöministeriö, Syke, Luontopaneeli ja IPBES-työryhmä järjestävät teemasta sidosryhmätilaisuuden 10.3.2026.
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 12. täysistunto käynnistyy 3. helmikuuta Manchesterissä. Paneelin on määrä hyväksyä istunnossaan liiketoiminta ja luonto -arviointiraportti.
NordenBladet — Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032.Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriöSuomen merenhoitosuunnitelma päivitetään kolmessa vaiheessa kuuden vuoden välein. Merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa, Suomen meriympäristön tila, päivitettiin vuonna 2024. Nyt päivitetään suunnitelman toinen osa, seurantaohjelma. Merenhoitosuunnitelman kolmas osa on vuonna 2027 tarkistettava toimenpideohjelma. Päivitetty merenhoitosuunnitelma viedään kokonaisuudessaan valtioneuvostolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 lopussa.Seurantaohjelman on laatinut Suomen ympäristökeskus yhteistyötahojen kanssa. Seurantaohjelma tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida meriympäristön tilaa ja sen suhdetta hyväksi määriteltyyn tilaan. Ohjelma tuottaa tietoa myös ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristöpaineista ja paineiden vaikutuksista meriympäristön tilaan. Tieto meren tilasta ja meriympäristöön kohdistuvista paineista antaa edellytykset suunnitella ja toteuttaa toimia meren tilan hyväksi sekä arvioida toimien vaikuttavuutta.Seurantaohjelma ulottuu Suomen merialueen rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Ahvenanmaan maakunta on osallistunut seurantaohjelman laadintaan, ja ohjelma kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan rannikkovedet. Seurantaohjelma koostuu 14 ohjelmasta. Ohjelmissa seurataan muun muassa Itämeren luonnon monimuotoisuutta, vieraslajeja, kaupallisia kalakantoja, rehevöitymistä ja ravinnekuormitusta, ympäristön ja ihmisravinnon epäpuhtauksia sekä roskaantumista. Ohjelmien alla on yhteensä 41 alaohjelmaa.Seurantaohjelmasta voi kuka tahansa antaa palautetta 29.1.–27.3.2026. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sähköisesti tai kirjallisesti Lupa- ja valvontavirastoon. Kuulemisasiakirja ja tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät Lausuntopalvelu.fi-palvelusta.
Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin uutta säännöstä, joka määrittelisi millainen asunnon lyhytaikainen vuokraus olisi sallittua. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun aikana.Asuntojen lyhytvuokraus on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina myös Suomessa. Laki ei tällä hetkellä tunnista asuntojen lyhytvuokrausta, mikä on johtanut epäselvään tilanteeseen niin asuntojen vuokraajien, taloyhtiöiden, kuntien kuin muiden osapuolten näkökulmasta. Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää tilannetta ja päivittää laki vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Rakentamislain muutosesitys oli lausuntokierroksella alkuvuonna 2025, ja esitystä on muokattu saadun palautteen perusteella. Lakiesitystä varten on tutustuttu myös muiden Euroopan maiden sääntelyyn lyhytvuokrauksesta. Esityksen mukaan asemakaava-alueilla sijaitsevan sijoitusasunnon, tai niin sanotun kakkosasunnon, voisi vuokrata alle 28 päivän jaksoissa enintään 90 päivää kalenterivuoden aikana ilman lupaa. Kunta voisi kuitenkin sallia lyhytvuokrauksen enintään 180 päivänä vuodessa haluamillaan asemakaava-alueilla. Näin kunta voisi ottaa huomioon oman tilanteensa ja vastata esimerkiksi matkailusesongin aikaiseen kasvaneeseen majoituskysyntään. Kunnan olisi kuultava päätöksenteossa kuntalaisia, eikä asemakaavan toteuttamiselle saisi aiheutua haittaa.
Esityksen mukaan esimerkiksi omaa vakituisessa asuinkäytössä olevaa asuntoa voisi jatkossakin vuokrata vapaasti. Rajoitukset eivät myöskään koskisi loma-asuntoja tai haja-asutusalueiden asuntoja. Lyhytvuokraajan olisi pidettävä kirjaa päivistä, joina se on käyttänyt asuntoa lyhytvuokraukseen ja pyydettäessä esitettävä tiedot rakennusvalvonnalle. Rakentamislain muutosesitys sisältää myös uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED II) vaatimia muutoksia sekä eräitä muita muutoksia ja korjauksia. Lisätietoja Jaana Junnila Hallitusneuvos p. 0295 250 256 [email protected]Emma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]
Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin uutta säännöstä, joka määrittelisi millainen asunnon lyhytaikainen vuokraus olisi sallittua. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun aikana.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, lakiin tehdyt muutokset sekä lain nojalla annetut asetukset ohjaavat rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastohaitat ja -hyödyt. Säädöskokonaisuutta on valmisteltu vuodesta 2016 saakka.“Vähähiilisen rakentamisen säädösohjaus on tärkeä askel kestävämpään rakentamiseen. Jatkossa rakentamisen päästöt on huomioitava aina rakennuksen suunnittelusta sen rakentamiseen, käyttöön ja purkamiseen. Tämä luo selkeän kannustimen vähähiilisempiin ratkaisuihin esimerkiksi rakennusmateriaaleissa ja rakentamisen prosesseissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Rakennusten hiilijalanjälki ja -kädenjälki sekä rakennustuotteet näkyviksiRakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi, ja että sille laaditaan ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Vaatimukset koskevat laajasti kaikkia uusia rakennuksia, kuten rivitaloja, asuinkerrostaloja, toimistoja, liikerakennuksia, sairaaloita sekä suuria varastoja ja halleja, joiden rakentamislupa on tullut vireille 1.1.2026 tai sen jälkeen. Vähähiilisyysvaatimukset eivät koske esimerkiksi pientaloja, alle 30 neliömetrin rakennuksia tai korjaushankkeita.
Ilmastoselvityksessä rakennuksen hiilijalanjälki arvioidaan laskemalla elinkaaren eri vaiheissa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä. Hiilikädenjälki arvioidaan laskemalla sellaiset mahdolliset ilmastohyödyt, joita ei synny ilman hanketta. Ilmastoselvitys laaditaan rakennukselle sen loppukatselmusvaiheessa. Rakennustuoteluetteloon sisällytetään tiedot rakennuksessa käytettävistä tuotteista pääpiirustustasoisesti. Rakennustuoteluettelo laaditaan rakentamislupaa haettaessa ja päivitetään keskeisten muutosten osalta hankkeen valmistuttua. Hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksessä Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle on asetettu raja-arvot, joiden alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksessä. Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain esimerkiksi rivitaloille, asuinkerrostaloille, toimistoille, liikerakennuksille sekä sairaaloille ja suurille varastoille ja halleille. Raja-arvot koskevat rakennuksia, joiden rakentamislupahakemus tuli vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen. Vuoden 2026 alussa voimaan tulleet raja-arvot ovat maltillisia, ja pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvot kiristyvät vaikuttavuuden lisäämiseksi.Tukena vähähiilisyyden arviointimenetelmä ja päästötietokantaHiilijalanjälki- ja kädenjälkilaskennan tukena ovat ympäristöministeriön julkaisema vähähiilisyyden arviointimenetelmä sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Suomen päästötietokanta Co2data. Päästötietokanta tarjoaa tietoa yleisimpien rakennustuotteiden ja rakentamisen prosessien ilmastovaikutuksista.Ympäristöministeriö on tarkastellut kaukolämmön paikallisten päästökertoimien käyttöä rakennuksen vähähiilisyysarvioinnissa eduskunnan vuoden 2025 lausuman edellyttämällä tavalla. Kansalliseen päästötietokantaan tullaan lisäämään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat kaukolämmön verkkokohtaiset elinkaariset päästöarvot, minkä jälkeen niitä voi käyttää rakennuksen käytönaikaisten päästöjen arvioimiseen. Päästötietokannassa kerrottua kaukolämmön kansallista päästökeskiarvoa on mahdollista käyttää myös jatkossa. Ympäristöministeriö on julkaissut arviointimenetelmän tueksi dokumentin, joka selkeyttää rakennuksen vähähiilisyyden arviointia. Julkaisu sisältää sovellusesimerkkejä, suosituksia ja lisätietoja rakentamishankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä rakennusvalvontaviranomaiselle. Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisääntelyyn EU:n edellyttämiä muutoksia Euroopan komissio on julkaissut uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) 7 artiklaan liittyvän delegoidun säädöksen rakennusten ilmaston lämmityspotentiaalin laskennasta. Global Warming Potential (GWP) -laskennan tarkoituksena on yhdenmukaistaa tapaa, jolla EU-jäsenvaltiot arvioivat rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.Vähähiilinen rakentaminenRakentamislakiKomission delegoitu säädös GWP-laskennasta (europa.eu)LisätietojaMaria Tiainen Erityisasiantuntija p. 029 525 0394 [email protected]
Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, lakiin tehdyt muutokset sekä lain nojalla annetut asetukset ohjaavat rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastohaitat ja -hyödyt. Säädöskokonaisuutta on valmisteltu vuodesta 2016 saakka.
NordenBladet — Suomi ja Kiina allekirjoittivat 27. tammikuuta 2026 Pekingissä rakennettua ympäristöä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Yhteistyön toivotaan avaavan uusia mahdollisuuksia suomalaisille rakennusalan yrityksille Kiinassa.Yhteistyön tavoitteena on edistää kestävää kasvua, energiamurrosta ja kiertotaloutta. Suomalaisyritykset voivat tarjota Kiinaan ratkaisuja esimerkiksi rakennusten energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä puhtaan energian käytössä. Rakennetun ympäristön ja rakennusalan rooli ilmasto- ja luontotyössä on merkittävä.
Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittivat Suomen puolelta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan puolesta Suomen Kiinan suurlähettiläs Mikko Kinnunen ja Kiinan puolelta asumisen asioista vastaava ministeri Ni Hong. Pöytäkirjan allekirjoitus tapahtui osana pääministeri Petteri Orpon vierailua Kiinassa 25.–28. tammikuuta.Yhteisymmärryspöytäkirja jatkaa edellisen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen Kiinan vierailulla lokakuussa 2024 vahvistettua yhteistyötä.Hallitusohjelman tavoitteena on kasvattaa Suomen ilmastokädenjälkeä syrjäyttämällä saastuttavia ratkaisuja maailmalla puhtaan teknologian viennin avulla.Valtioneuvoston kanslian tiedote 22.1.2026: Pääministeri Orpo tapaa Kiinan johtoa Pekingissä (valtioneuvosto.fi)Ympäristöministeriön tiedote 1.11.2024 Ministeri Mykkänen: Ympäristö- ja ilmastoteemat vahvasti esillä Kiina-vierailullaLisätietoja Merja Laitinen neuvotteleva virkamies p. 0295 250 153 [email protected]
Suomi ja Kiina allekirjoittivat 27. tammikuuta 2026 Pekingissä rakennettua ympäristöä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Yhteistyön toivotaan avaavan uusia mahdollisuuksia suomalaisille rakennusalan yrityksille Kiinassa.
NordenBladet — Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Lausuntoja voi antaa 16.2.2026 saakka.Tänään lausuntokierrokselle lähetetyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että metsälakiin lisättäisiin metsän hoitamisen ja käyttämisen rajoituksia koskevat säännökset, joiden nojalla vahvistettaisiin lintujen huomioimista erityisesti pesintäaikana. Lisäksi luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavan siten, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estäisi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista, ellei siitä aiheutuisi merkittävää haittaa Euroopan unionin lintudirektiivin tavoitteille. Metsälakiin uusia velvoitteita ja rajoituksia Metsälakiin ehdotettavien muutosten tavoitteena on, että metsänhakkuu ja muu metsänkäsittely on myös jatkossa lintudirektiivin vaatimusten mukaista. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että metsänhakkuun toteuttajaa velvoitettaisiin arvioimaan metsänkäsittelyalueen linnustoa ennen puunkorjuuta ja muita metsän käyttöä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Lisäksi puunkorjuuta rajoitettaisiin rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä lintujen pesinnän kannalta merkityksellisinä aikoina. Pakollisiksi muuttuvat rajoitukset vastaisivat metsäalalla laadittuja jo olemassa olevia metsänkäsittelyä ja linnustoa koskevia suosituksia. Luonnonsuojelulain yleispoikkeuksen laajentaminen Lintulajien yksilöiden tarkoitukselliseen häirintään edellytettäisiin edelleen haettavan luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Metsä- ja maataloutta sekä laitteiden ja rakennusten käyttämistä koskevaan yleispoikkeussäännökseen sen sijaan ehdotettaisiin lisättävän poikkeus lintulajien tahallisen häirinnän kieltoon. Esimerkiksi metsätaloutta saisi lintujen häirintäkiellosta huolimatta harjoittaa, jos siitä aiheutuva häiriö ei aiheuttaisi merkittävää haittaa lintulajin kannan tyydyttävän tason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle. Häirintä ei kuitenkaan saisi johtaa uhanalaisen ja harvalukuisen lintulajin pesinnän keskeytymiseen. LausuntopyyntöMuualla sivustollamme: Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin valmistellaan täsmennyksiä EU-tuomioistuimen ratkaisun vuoksi
Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Lausuntoja voi antaa 16.2.2026 saakka.
NordenBladet — Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi.Työkoneet ovat yksi Suomen päästölähteistä, ja niiden osuus Suomen taakanjakosektorin kasvihuonepäästöistä oli vuonna 2023 noin 9 prosenttia. Green deal -sopimuksen jatko tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) toimeenpanoa.Yritykset edistävät työkoneiden sähköistymistä ja vähäpäästöisyyttäTyökoneet muodostavat laajan ja monimuotoisen joukon erilaisia koneita, jotka on suunniteltu työkäyttöön. Green deal -sopimukseen sitoutumalla toimialan yritykset asettavat itselleen tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka edistävät työkoneiden sähköistymistä ja vähäpäästöisyyttä.Ensimmäisellä sopimuskaudella sitoutuneet 16 yritystä onnistuivat muun muassa täyssähkökäyttöisten trukkien, nostinten ja pyöräkuormaajien osuuden lisäämisessä kalustossa.Työkoneiden käyttöajat ovat pitkiä, ja kanta uusiutuu hitaasti, joten päästövähennysten saavuttaminen vie aikaa. Siksi jatkokaudesta sopiminen oli tarpeellista. Uudella kaudella mukaan odotetaan uusia koneluokkia ja yrityksiä, mikä lisää sopimuksen kattavuutta ja parantaa sähköisten ja vähäpäästöisten työkoneiden tarjontaa Suomessa.”Päästöjen vähentäminen työkonealalla vaatii pitkäjänteistä työtä, ja siksi on erittäin tärkeää, että yritykset ovat entistä vahvemmin lähteneet mukaan tähän muutokseen. Yritysten omat sitoumukset vauhdittavat puhtaan teknologian käyttöönottoa. Kun kalusto kehittyy vähäpäästöisemmäksi, vaikutukset näkyvät paitsi ilmastossa myös ihmisten arjessa puhtaampana ilmana ja terveellisempänä työympäristönä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Uudet yritykset toivotetaan tervetulleeksiGreen deal -sopimus kutsuu lisää toimijoita mukaan puhtaaseen siirtymään. Yritysten lisäksi myös kaupunkeja on jo nyt mukana. Yhteistyö tiivistyy myös muiden green deal -sopimusten kanssa, kuten kysyntää lisäävän julkisten hankkijoiden päästöttömiä työmaita koskevan sopimuksen kanssa.Sidosryhmille tarkoitettu tilaisuus järjestetään 12.2.2026. Tarkempaa tietoa tilaisuudesta ja ilmoittautuminen ympäristöministeriön sivuilta.Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimusten avulla voidaan tehostaa nykylainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää sitä. Sopimuksissa voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita sekä saavuttaa tietyt tavoitteet ilman lisäsääntelyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Green deal -sopimuksilla haetaan verrattain nopeasti saavutettavissa olevia tuloksia, joiden seurannasta sovitaan sopimuksessa. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi.
