NordenBladet — EU:n ympäristöministerit tavoittelevat yhteistä näkemystä mikromuovisaasteen vähentämisestä suitsimalla muovipellettien hävikkiä. Lisäksi ministerit keskustelevat ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta ja EU:n 2040-ilmastotavoitteesta. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen.Muovipellettiasetus vähentäisi mikromuovisaastettaKomissio antoi ehdotuksensa muovipellettihävikin estämisestä mikromuovisaasteen vähentämiseksi lokakuussa 2023. Asetusehdotuksella halutaan varmistaa, että kaikki muovipellettejä käsittelevät toimijat pyrkivät vähentämään muovipellettien vuotoja ja hävikkiä. Suomi pitää komission tavoitetta vähentää ympäristöön päätyvää mikromuovisaastetta tärkeänä ja tukee jäsenvaltioiden yhteistä näkemystä muovipellettien hävikkien estämiseksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa.Meriliikenne ei kuulunut komission alkuperäisen ehdotuksen soveltamisalaan, mutta se on ollut neuvotteluiden merkittävin aihe neuvostossa. Ympäristöneuvosto on keskustellut asiasta maaliskuussa ja kesäkuussa 2024. Puheenjohtajavaltio Unkari on ehdottanut kompromissina meriliikenteen sisällyttämistä asetuksen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) suositusten mukaisesti. Suomelle on ollut tärkeää, että sääntely on linjassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kanssa.Muovipelletit ovat kolmanneksi suurin tahattoman mikromuovisaasteen lähde EU:n alueella maalien ja autonrenkaiden jälkeen. Muovipellettejä käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Komission arvion mukaan ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000–184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa. Ehdotuksen varotoimilla voidaan vähentää pellettihävikkiä jopa 74 prosenttia. Suomi pitää ajoneuvojen kiertotalousasetusta tärkeänäKomissio antoi ehdotuksen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta heinäkuussa 2023. Suomi pitää tärkeänä ajoneuvojen kiertotalouden edistämistä. Autoteollisuus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotalouteen siirtyminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, vähentää niiden louhinnan ja prosessoinnin ympäristöhaittoja ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia. Ehdotettu asetus myös kasvattaisi romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöön ja materiaalien kierrätykseen liittyvää liiketoimintaa. Suomi on kuitenkin huolissaan ajoneuvojen omistajille, valmistajille ja maahantuojille aiheutuvasta taakasta, viranomaisille tulevasta lisätyöstä sekä asetuksen vaikutuksista vanhoihin ajoneuvoihin liittyvään harrastus- ja liiketoimintaan. Suomi katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulisi keskustella erityisesti tuottajavastuusäännöksistä, käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksista sekä siitä, millä perusteella ajoneuvo voidaan katsoa romuajoneuvoksi. Lisäksi ministerit vaihtavat ajatuksia EU:n 2040-ilmastotavoitteesta puheenjohtajan ennakkokysymysten pohjalta. Suomi tukee komission suositusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite ja on korostanut, että toimeenpanossa pitäisi painottaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä. Lisäksi Suomi on painottanut muun muassa, että EU-sääntelyssä on luotava kannustimet teknisille nieluille.LisätietojaMerja Saarnilehto (muovipelletit) ympäristöneuvos [email protected] p. 0295 250 259Eini Lemmelä (ajoneuvojen kiertotalousasetus) erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 032Laura Aho (EU:n 2040-ilmastotavoite) neuvotteleva virkamies [email protected] p. 029 525 0135
EU:n ympäristöministerit tavoittelevat yhteistä näkemystä mikromuovisaasteen vähentämisestä suitsimalla muovipellettien hävikkiä. Lisäksi ministerit keskustelevat ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta ja EU:n 2040-ilmastotavoitteesta. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen.
NordenBladet — Biotalouden uusien tuotteiden pääsy markkinoille voi vaatia vetoapua ilmasto- tai ympäristölainsäädännöstä, arvioi Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Monien tuotteiden ongelmana on heikko hintakilpailukyky. Myös rahoituksen saanti pilottikoon laitosinvestointeihin koettiin vaikeaksi. Tutkimuksessa oli tarkastelussa neljä biotalouden arvoketjua.”Esimerkkiarvoketjujen tarkastelu toi esiin hankaluuksia, joita arvonlisän potentiaalin saavuttamisessa on. Biotalouden tuotteiden kysyntään vaikuttaa esimerkiksi usein ilmastopolitiikka, jonka riittävä tiukkuus ja kattavuus voi olla keskeinen ajuri luomaan markkinoita monille tuotteille”, sanoo apulaisprofessori Jussi Lintunen Luonnonvarakeskuksesta.Tutkimus tuottaa päätöksentekijöille tietoa biotalouden potentiaalisesta arvonluonnista ja biotalouden kehittymisen esteistä. Siinä tarkasteltiin biohiilen, biokaasun, kasvatuskalan sivuvirtojen ja tekstiilikuidun arvoketjuja. Tarkastelussa olivat tuotteiden arvonlisä, ympäristövaikutukset, liiketoiminnan skaalaamisen hidasteet ja esteet sekä yleinen biotalouden edistäminen.Biotalouden liiketoiminnan skaalaamisen hidasteet ja esteet liittyvät tutkimuksessa tehtyjen haastatteluiden sekä sidosryhmätyöpajan perusteella pääasiassa lopputuotemarkkinoihin, rahoitukseen ja osaamiseen.Tuotteiden hintakilpailukyky on monesti heikkoHankkeessa tarkasteltujen biotalouden uusien tuotteiden markkinoille pääsyä rajoittaa erityisesti niiden heikko hintakilpailukyky. Tällaisten tuotteiden kysyntä ei synny markkinaehtoisesti, sillä kuluttajat ja yritykset eivät useimmiten ole halukkaita maksamaan täysimääräistä lisähintaa ympäristöystävällisyydestä. Lainsäädäntö voisi tulla tässä avuksi, esimerkiksi jos ympäristölle haitallisemmille tuotteille määrättäisiin haittaveroja.”Sekä kansallinen että EU-tason sääntely onkin jo ottanut askelia tähän suuntaan, mutta lisätoimia tarvitaan. Biotaloustuotteiden kilpailukyky ei kuitenkaan voi perustua pelkkään sääntelyyn, vaan niiden on oltava kilpailukykyisiä myös ominaisuuksiltaan”, tiivistää ekonomisti Emilia Gråsten Pellervon taloustutkimuksesta.Tarkastellut arvoketjut vaativat myös merkittäviä laiteinvestointeja ja käyttävät prosesseissaan usein paljon sähkö- ja lämpöenergiaa, joten yksi kilpailukyvyn edellytys on päästöttömän energian kohtuullinen hinta.Rahoituksen saamisessa pilotointiin on isoja haasteitaRahoittajien näkökulmasta sääntelyn ja tukipolitiikan tulisi olla mahdollisimman ennakoitavaa ja välttää jatkuvia muutoksia.Yksityiset sijoittajat suhtautuvat uusiin biotalouden hankkeisiin varauksella, sillä niihin liittyy teknologisia ja kaupallisia riskejä. Pilotointivaiheessa olevilla hankkeilla on merkittäviä haasteita rahoituksen saamisessa erityisesti siirryttäessä tutkimus- ja kehitysvaiheesta kohti kaupallista tuotantoa. Tämä hidastaa hankkeiden etenemistä sekä kansainvälistymistä.Monilla sijoittajilla on lyhyen aikavälin tuottovaatimuksia, joihin biotalouden pitkät kehityshankkeet eivät aina sovi. Lisäksi suomalaiset rahastot ovat usein liian pieniä suurten investointien tekemiseen. Ratkaisuna korostui tarve löytää uusia ja nykyistä joustavampia rahoitusvaihtoehtoja biotalouden kehittämiseen.Suomella voi olla erilaisia rooleja eri arvoketjuissaArvoketjun eri vaiheissa syntyy eri määrä arvonlisää. Esimerkiksi tekstiilien kohdalla arvonlisää kertyy enemmän kankaan ja vaatteiden kuin kuidun valmistuksesta. Suomen suhteellinen etu on kuitenkin kuidussa. Uusien teknologioiden ja tuotteiden kehityksessä onkin hyvä huomata, että se ei aina johda kaupalliseen tuotantoon Suomessa.”Joidenkin arvoketjujen kohdalla voi olla niin, että Suomen rooli on teknologioiden kehittämisessä, mutta itse tuotanto voi osin tai kokonaan tapahtua muualla. Lisäksi laitteiden valmistus globaaleille markkinoille voi olla merkittävästi laajempaa kuin niiden kotimainen käyttö olisi”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta.Biotalouden kehittämisen vaatima tutkimus ja tuotekehitys edellyttää nykyisen osaamisen vahvistamista lisäämällä toimialarajat ylittävää yritys- ja korkeakouluyhteistyötä. Tuotantoinvestointien toteutus taas vaatii kokonaisvaltaista osaamista arvoketjusta sekä kansainvälistä myyntiosaamista. Tarvittava prosessikemian- ja investointiosaaminen on kuitenkin yrityshaastatteluiden perusteella hiipumassa.Ideasta kaupallistamiseen on pitkä matka”Tulokset osoittavat, kuinka pitkä matka teknologiaideasta on kaupalliseen tuotteeseen. Yrityksillä korostuvat etenkin pilotointivaiheen ongelmat. Toisaalta asiakkaan lopputuotteesta saaman lisähyödyn puute näkyy tuottajalle liian alhaisena hintana. Tämä estää uusien biotalouden teknologioiden ja tuotteiden markkinoiden kasvun”, toteaa BAKKES-hankkeen vetäjä Jani Laturi Pellervon taloustutkimuksesta.Julkisten tukien ja muiden ohjauskeinojen tehokkuuden kannalta olisi tarpeen selkeästi erottaa, kumpaa biotalouden osa-aluetta halutaan tukea: teknologian kehitystä vai uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä teolliseen tuotantoon. Lisäksi biotalousstrategian toteutuksessa olisi syytä pohtia, onko ylipäätään tarpeellista edistää biotalouden tutkimus- ja kehitystoimintaa erillään muista teknologioista ja toimialoista.Kehittämisen tuki kannattaisi pyrkiä kohdistamaan teknologioihin, joihin Suomessa on osaamispotentiaalia, joiden läpimurrosta olisi merkittäviä läikyntävaikutuksia ja ympäristöhyötyjä ja joille on nähtävissä taloudellista potentiaalia.Raportti ”Uudet tuotteet biotalouden arvonlisän kestävän kasvun lähteenä” on Biotalouden arvonlisän kasvattaminen kestävästi Suomessa (BAKKES) -hankkeen loppuraportti. Tämän valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeen toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus LUKE.Tutkimuksen taustalla on Suomen kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää siirtymistä kestävämpiin talousmalleihin, joissa biotaloudella ajatellaan olevan keskeinen rooli. Kansallinen biotalousstrategia 2022–2035 pyrkii kasvattamaan biotalouden arvonlisää laajasti eri ekosysteemipalveluita hyödyntämällä.
Biotalouden uusien tuotteiden pääsy markkinoille voi vaatia vetoapua ilmasto- tai ympäristölainsäädännöstä, arvioi Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Monien tuotteiden ongelmana on heikko hintakilpailukyky. Myös rahoituksen saanti pilottikoon laitosinvestointeihin koettiin vaikeaksi. Tutkimuksessa oli tarkastelussa neljä biotalouden arvoketjua.
NordenBladet — Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset 2024–35 allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2024. Kaupunkiseutujen kunnat ja kuntayhtymät ovat hyväksyneet sopimukset. Valtion sitoutuminen MAL-sopimuksiin vahvistettiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä 28. marraskuuta 2024.Tänään allekirjoitettiin 12-vuotiset MAL-sopimukset, joissa sovittiin valtion ja kaupunkiseutujen kuntien välillä konkreettisista toimenpiteistä vuosille 2024–2027. Toimenpiteillä edistetään tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja. Pääministeri Petteri Orpo korostaa MAL-sopimusten merkitystä kaupunkiseutujen kasvun, elinvoiman ja saavutettavuuden tukemisessa. ”MAL-sopimukset luovat kasvua kaikille suurimmille kaupunkiseuduille. Kun kaupungit pystyvät rakentamaan kestävää tulevaisuutta, siitä hyötyy koko Suomi. Nyt käynnistettävillä hankkeilla Suomeen syntyy kaksi uutta ratikkakaupunkia, Vantaa ja Pirkkala. Useilla eri panostuksilla mahdollistetaan laadukasta asuntotuotantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääressä. Lisäksi lukuisilla tiehankkeilla tehdään kaupungeissa liikkumisesta nykyistä sujuvampaa. MAL-sopimukset tulevat tärkeään hetkeen ja luovat uskoa asuntorakentamiseen ja rakennusalan nousuun”, pääministeri Orpo sanoo.MAL-sopimuksissa valtio sitoutuu kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin yli 570 miljoonan euron rahoituksella. MAL-sopimuksissa sovittiin myös tiehankkeista, joita rahoitetaan MAL-sopimuksiin sisältyvän rahoituksen lisäksi lähes 300 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta suuri osa kohdennetaan raide- ja kaupunkiraitiotiehankkeisiin ja valtakunnallisesti merkittävien teiden kehittämiseen. Luvassa on myös hankkeita, joilla edistetään kaupunkikehitystä sekä liikenneturvallisuutta. Lisäksi hankkeilla edistetään esimerkiksi kävelyä, pyöräliikennettä ja lähijunaliikennettä sekä korjataan juna-asemia.”Kiitän kaikkia osapuolia Suomen kannalta hyvästä lopputuloksesta. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että liikennehankkeissa painottuvat aikaisempaa enemmän tiet ja turvallisuus. Sopimuksilla on myönteinen vaikutus myös kaupunkiseutujen ulkopuolella, sillä ne tukevat muualla maassa toteutettavia liikenneinvestointeja. Tässä näkyy hallituksen sitoutuminen sujuvamman arjen liikenneyhteyksien rakentamiseen koko Suomessa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. Sopimuksissa kaupunkiseutujen kunnat sitoutuvat toimenpiteisiin, joilla vauhditetaan asuntorakentamista ja suunnataan asuntotuotantoa siten, että se tukee sujuvaa arkea sekä kestävää liikkumista ja yhdyskuntarakennetta. Kaikki kaupunkiseudut sitoutuvat myös joukkoliikenteen kehittämiseen. Sopimuksilla kunnat sitoutuvat edistämään liikenteen digitalisaatiota ja puhtaiden käyttövoimien jakeluinfran edellytyksiä.”MAL-sopimusten myötä päästään käynnistämään lukuisia hankkeita, jotka edistävät sujuvampaa arkea ja kestävää kasvua kaupunkiseuduilla. Asuntotuotantoa vauhditetaan sopimusten toimenpiteillä merkittävästi ja yhä useampi pääsee asumaan entistä parempien kulkuyhteyksien varrelle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. ”Kaupungit ovat monen aikamme muutoksen keskipisteessä. Niiden mahdollisuuksia ja toisaalta myös haasteiden ratkaisua on tärkeä tukea koko Suomen kehityksen vahvistamiseksi. Hallitus on sitoutunut tekemään vahvaa kaupunkipolitiikkaa. MAL-sopimukset ovat laaja-alainen kaupunkiseutujen kehittämisen malli, joka on osoittanut toimivuutensa vuosien varrella. Ne ovat myös erinomainen esimerkki valtion ja kaupunkiseutujen hyvän yhteistyön merkityksestä”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia on tehty vuodesta 2011. Niistä on kehittynyt tehokas väline valtion ja kuntien yhteistyöhön kaupunkiseutujen kehittämiseksi pitkäjänteisesti ja kestävästi.MAL-sopimuksiin sisältyvät hankkeet merkittäviä kaupunkiseuduille”Helsingin seudun kestävän kasvun ja vetovoiman varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että valtio panostaa pitkäjänteisesti seudun kestävän liikennejärjestelmän kehittämiseen”, korostaa Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän vs. toimitusjohtaja Vesa Silfver. ”Onkin hienoa, että pitkään valmisteltu seudun ykköshanke Vantaan raitiotie pääsee nyt pikaisesti käyntiin ja muille tulevaisuuden merkittäville kaupunkikehityshankkeille, kuten itäisen Helsingin kehittämiselle Viikki-Malmin raitiotien vaikutusalueella, luodaan edellytyksiä”.”Tampereen kaupunkiseudun MAL-neuvottelutulos oli myönteinen askel eteenpäin. Olemme iloisia siitä, että voimme jatkaa raitiotien rakentamista ja ylittää kuntarajan ensi kertaa. Myös lähijunaliikenteen edistäminen nähtiin tärkeänä tavoitteena. Asuntotuotannon vauhdittamisessa korostuu nyt kuntien rooli, ja tämä vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä valtion kanssa”, Tampereen seudun seutuhallituksen puheenjohtaja, pormestari Kalervo Kummola toteaa.”Turun kaupunkiseutu näkee saavutetun sopimuksen edistävän hyvin kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteita. Nopeasti kasvavan alueen kehitykselle on elintärkeää mahdollistaa elinkeinoelämän kannalta merkittävät liikennehankkeet sekä edistää Turun joukkoliikennehankkeita raitiotien ja sataman henkilöraiteen osalta” toteaa pormestari Minna Arve.”Oulun seudulla ollaan tässä valtion taloustilanteessa erittäin tyytyväisiä MAL-sopimukseen, jossa rahoitus saatiin kohdistumaan erittäin tärkeisiin ja kriittisiin valtateiden suunnitteluhankkeisiin sekä Oulun ratapihaan sekä Iin ja Limingan seisakkeisiin. Iin ohitustien ja Kuusamontien suunnitteluhankkeiden kaltaisia hankkeita ei MAL-sopimuksissa ole aikaisemmin ollut”, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava.”MAL-sopimusmenettelyn myötä seudun kuntien yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa on tiivistynyt entisestään ja tuonut pitkäjänteisempää kehittämisotetta, jota jatkamme nyt alkaneella kaudella. Nyt allekirjoitettavalla sopimuksella vahvistetaan erityisesti Jyväskylälle tärkeän ja monipuolisesti MAL-sopimuksen tavoitteita toteuttavan valtatie 4 Palokan kohdan hankkeen toteuttaminen”, summaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.”MAL-sopimus on ollut Kuopion seudulla hyvä työkalu niin seudun ja valtion välillä kuin seudun sisäisen MAL-yhteistyön kehittämisessä. Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimuksella edistetään Vt-5 Leppävirta Kuopio osuuden käynnistymistä sekä muiden sopimuksessa mainittujen keskeisten Vt-5 ja Vt-9 -tieosuuksien suunnittelua. Kuopion seudulla hyödynnetään valtion osoittamaa väyläverkon parantamishankkeisiin kohdistuvaa rahoitusta. Kuopion seudun painotus on joukkoliikenteen kehittämisessä, ja jatkossa onkin perusteltua päästä ratkaisuun, jossa nykyisten raitiotiehankkeisiin kohdistuvien rahoitusten ohella on mahdollista kohdentaa resursseja myös kumipyörillä toimivan joukkoliikenteen kehittämiseen kuntien katuverkolla”, toteaa Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.”Lahden seudulla ollaan tyytyväisiä MAL-sopimuksen reilun 100 miljoonan euron valtion rahoitukseen. Rahoituksella käynnistetään valtatie 12 -hanke, joka on Lahden elinkeinoelämän näkökulmasta merkittävä, kuten myös liityntäpysäköinnin ja Pippon alueen liikennejärjestelyjen tukeminen”, kertoo kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.Mitä seuraavaksi?MAL-sopimusten 2024–35 toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2024–27. Sopimusten toimenpiteiden edistymistä seurataan vuosittain valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyössä.MAL-sopimukset 2024–35 | ym.fiLisätietojaEmma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]Tuomas Sorsa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen erityisavustaja p. 0295 342 012 [email protected]Anna-Leena Seppälä rakennusneuvos ympäristöministeriö p.+358 295 250 242 [email protected]Hanna Perälä liikenneneuvos liikenne- ja viestintäministeriö p. 0295 342 007 [email protected] Tiedote 28.11.2024: Valtio vahvisti sitoutumisensa MAL-sopimuksiin | ym.fiTiedote 23.9.2024: MAL-sopimusten neuvottelutulos saavutettu valtion ja Helsingin, Tampereen, Oulun, Lahden Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa | ym.fi
Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset 2024–35 allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2024. Kaupunkiseutujen kunnat ja kuntayhtymät ovat hyväksyneet sopimukset. Valtion sitoutuminen MAL-sopimuksiin vahvistettiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä 28. marraskuuta 2024.
NordenBladet — Luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä. Lain säännöksiä tarkentaa ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Ympäristöministeriön uudessa soveltamisoppaassa esitetään lain, asetuksen ja valmisteluaineiston muodostama kokonaisuus.Ekologinen kompensaatio on taloudellinen ohjauskeino, joka aiheuttaja vastaa -periaatteen mukaisesti sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteutuskustannuksiin. Kyse on toiminnanharjoittajan vastuullisesta yritystoiminnasta ja sen todentamisesta esimerkiksi rahoittajalle tai asiakkaille, kansalaisyhteiskunnalle ja liikekumppaneille. Säännöksillä edistetään vapaaehtoista luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luodaan uusia kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation järjestelmä rakentuu seuraavien periaatteiden varaan: yksinkertaisuus, varmuus, yhdenvertaisuus, läpinäkyvyys ja kannustavuus.ym.fi/ekologinen-kompensaatioVapaaehtoinen ekologinen kompensaatio – soveltamisopas (pdf)
Luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä. Lain säännöksiä tarkentaa ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Ympäristöministeriön uudessa soveltamisoppaassa esitetään lain, asetuksen ja valmisteluaineiston muodostama kokonaisuus.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen, jonka pyrkimyksenä on muuttaa Ystävyyden puistoa koskevaa lakia. Lakimuutos mahdollistaisi Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan ja puiston tutkimuskeskuksen toiminnan päättämisen. Tavoitteena on, että lakimuutos tulisi voimaan 1.6.2025.Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi säännökset, jotka koskevat Ystävyyden puiston henkilöstöä ja opastus- ja tutkimuskeskusta. Kuhmossa sijaitsevasta luontokeskus Petolasta ja Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksesta luovuttaisiin niiden vähäisen käytön ja käyttötarpeeseen nähden kalliin ylläpidon vuoksi. Esitys liittyy pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta ja hallituksen päätöksiin valtionhallinnon sopeutustoimista. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin kohdistuvien säästöjen vuoksi Metsähallituksen Luontopalvelut vähentää hallinnassaan olevien rakennusten määrää kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi.Ystävyyden puiston rakennukset ovat Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa, ja Luontopalvelut on vastannut luontokeskus Petolan toiminnasta. Suomen ympäristökeskus Syke on vastannut Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen toiminnasta.Luonnonsuojelualueet pysyvät entiselläänEsitys ei toisi muutoksia Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueisiin. Ystävyyden puiston suojelualueet muodostavat yhteensä yli 25 000 hehtaarin laajuisen, valtakunnallisesti arvokkaan metsä-, suo- ja järviluonnon kokonaisuuden. Alueet turvaavat myös Suomen alkuperäislajistoon kuuluvan metsäpeuran keskeisiä elinympäristöjä. Suojelualueet kuuluvat Suomen Natura 2000 –verkostoon.Esityksessä päivitettäisiin Ystävyyden puiston perustamistarkoitus poistamalla siitä maininta Suomen ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön edistämisestä. Luonnonsuojelu- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa lopetettiin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Muilta osin puiston luonnonsuojelua ja ympäristötutkimusta koskeva perustamistarkoitus säilyisi ennallaan. Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 omalla laillaan. Puisto on osa Suomen ja Venäjän Ystävyyden luonnonsuojelualueesta solmitun valtiosopimuksen toteutusta. Sopimuksen tavoitteena on ollut edistää maidenvälistä yhteistyötä erityisesti luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä ympäristötutkimuksen alalla. Ystävyyden puisto koostuu viidestä valtion luonnonsuojelualueesta Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa. Luontokeskus Petola ja puiston tutkimuskeskus rakennettiin Kuhmon Tönölänniemeen vuonna 1993 Ystävyyden puiston hallinnon ja hoidon, opastuksen sekä tutkimuksen tarpeisiin.
Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen, jonka pyrkimyksenä on muuttaa Ystävyyden puistoa koskevaa lakia. Lakimuutos mahdollistaisi Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan ja puiston tutkimuskeskuksen toiminnan päättämisen. Tavoitteena on, että lakimuutos tulisi voimaan 1.6.2025.
NordenBladet — Muovin päätymistä kierrätyslannoitteiden mukana ympäristöön pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä kierrätyslannoitevalmisteiden omavalvontaa, kehittämällä biojätteen erilliskeräystä ja käsittelyteknologioita, valmistelemalla lannoitevalmisteille kansalliset ei enää jätettä -kriteerit sekä selvittämällä muita lainsäädännön muutostarpeita. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö jatkavat yhteistyötä sidosryhmien kanssa kierrätyslannoitteiden roskaongelman ratkaisemiseksi.Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö tapasivat maanantaina 9. joulukuuta päivittäistavarakaupan, elintarviketeollisuuden, maataloustuottajien, kierrätyslannoitteiden valmistajien, pakkausalan, jätealan, ympäristöviranomaisten, valvovien viranomaisten ja tutkimuslaitosten edustajia. Tapaamisen tavoitteena oli löytää sekä toimialan että terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta parhaita ratkaisuja estää muovien päätyminen ympäristöön kierrätyslannoitteiden mukana.Kuluvan syksyn aikana on julkisuudessa tuotu esiin huolta biojätepohjaisten lannoitevalmisteiden sisältämästä muovista. Biojätepohjaisten lannoitevalmisteiden sisältämän muovin on epäilty olevan peräisin suurelta osin kauppojen ja elintarviketeollisuuden jätteeksi päätyvistä elintarvikkeista, jotka toimitetaan biokaasu- tai kompostointilaitoksille pakkauksineen. Paikoin myös kunnat sallivat kotitalouksien biojätteen pakkaamisen tavanomaisiin muovipusseihin.Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa biojätteen erilliskeräystä koskevien säädösten ja ohjeiden muutostarpeita, mahdollisuuksia tiukentaa kansallisten lannoitevalmisteiden epäpuhtauksia koskevia raja-arvoja, biokaasu- ja kompostointilaitosten luvituskäytäntöjä ja toimijoiden mahdollisuuksia muuttaa toimintatapojaan.Osallistujat pitävät tärkeänä varmistaa kierrätyslannoitteiden turvallisuus ja ehkäistä muovin päätymistä ympäristöön kierrätyslannoitteiden kautta. Biojätteestä on mahdollista valmistaa laadukkaita lannoitevalmisteita, joilla voidaan korvata keinolannoitteita ja edistää huoltovarmuutta. Tämä kuitenkin edellyttää epäpuhtauksien luotettavaa hallintaa. Myös biojätteiden ja kaupan ja elintarviketeollisuuden vanhentuneiden ja viallisten elintarvikkeiden erilliskeräystä ja kierrätystä tulee edistää luonnonvarojen säästämiseksi ja Suomea sitovien kierrätysvelvoitteiden täyttämiseksi.Lannoitelainsäädäntö asettaa raja-arvot lannoitevalmisteiden sisältämille epäpuhtauksille, kuten muoville. Raja-arvot tiukentuvat nykyisestä vuoden 2028 alusta alkaen, mutta tiukennuksen aikaistaminen sai osallistujilta kannatusta. Lannoitevalmisteiden epäpuhtauksia voitaisiin lisäksi hallita jätelain nojalla säädettävillä kansallisilla ei enää jätettä -kriteereillä. Kriteerien valmistelu onkin alkamassa.Epäpuhtauksien raja-arvo ei kuitenkaan yksistään riitä takamaan sitä, että lannoitevalmisteista ei päätyisi muovia ympäristöön. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä muovin poistamiseksi jo keräyksen alkupäässä. Myös biojätteen keräyssäkkien ja -pussien ja elintarvikepakkausten tuotesuunnittelulla voidaan edistää kierrätyslannoitteiden puhtautta.
Muovin päätymistä kierrätyslannoitteiden mukana ympäristöön pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä kierrätyslannoitevalmisteiden omavalvontaa, kehittämällä biojätteen erilliskeräystä ja käsittelyteknologioita, valmistelemalla lannoitevalmisteille kansalliset ei enää jätettä -kriteerit sekä selvittämällä muita lainsäädännön muutostarpeita. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö jatkavat yhteistyötä sidosryhmien kanssa kierrätyslannoitteiden roskaongelman ratkaisemiseksi.
NordenBladet — Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta voi hakea avustuksia ravinteiden kierrätyksen hankkeille. Haku avataan 16. joulukuuta 2024, ja se päättyy helmikuun lopussa 2025. Avustuksia myönnetään enintään noin 7 miljoonaa euroa.Ravinteiden kiertotalous vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin ja on tärkeä osa kestävää ruokaketjua. Ravinteiden kierrätyksen hyötyjen saavuttaminen edellyttää toiminnan tehokasta skaalautumista ja ratkaisujen laajaa käyttöönottoa.Avustuksia voidaan myöntää investoinneille ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille (TKI). Tavoitteena on käynnistää hankkeita, joilla lisätään tai edistetään laadukkaiden kierrätysravinteiden tuotantoa, ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa. Hakuun sopivia avustuskohteita ovat esimerkiksi investoinnit, joilla lisätään aiempaa laadukkaampana kierrätettävien ravinteiden määrää ja hankkeet, joissa kehitetään tekniikoita ja menetelmiä kierrätysravinteiden käsiteltävyyden, kuljetettavuuden ja haitattomuuden parantamiseksi. Hakuun sopivia ovat hankkeet, joissa hyödynnetään yhdyskuntien biohajoavia jätejakeita, vesien biomassoja, teollisuuden biomassoja ja/tai maatalouden biomassoja.”Avustettavaksi soveltuvat myös hankkeet, jotka vahvistavat kierrätysravinnemarkkinaa, lisäävät kierrätysravinteiden hyväksyttävyyttä tai luovat ravinteiden kierrätystä edistävää yhteistyötä. Tavoitteena on kierrätysravinteiden käyttöä lisäämällä myös vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta etenkin Saaristomeren alueella”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Avustuksia ei myönnetä yhdyskuntajätevesien tai -lietteiden energiapotentiaalin hyödyntämiseen tai yhdyskuntajätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantamiseen. Tukea ei myöskään myönnetä perustutkimukseen tai alkuvaiheessa olevien tekniikoiden kehittämiseen.Tukea on haettavana enintään noin 7 miljoonaa euroa. Tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla investointihankkeissa enintään 40–60 prosenttia ja TKI-hankkeissa enintään 25–80 prosenttia hankkeen sisällöstä, hanketyypistä ja hakijan yrityksen koosta riippuen. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään 2026 loppuun mennessä. Avustettavien hankkeiden tulee sijoittua Manner-Suomeen. Eduksi katsotaan hankkeen sijoittuminen Saaristomeren alueelle. Avustettavien hankkeiden tulee olla ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisia.Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Valtion virastot ja laitokset voivat toimia hakijoina, jolloin kyse on yhteisrahoitteiseen toimintaan myönnettävästä rahoituksesta.Avustushaku tullaan avaamaan osoitteessa haeavustuksia.fi. Haun avautumisesta tullaan tiedottamaan myös ympäristöministeriön verkkosivuilla. Hakemiseen liittyvä infotilaisuus järjestetään 16.1.2025. Ilmoittaudu tapahtumaan ympäristöministeriön verkkosivun kautta (linkki alla).Ahti-ohjelman (2023-2027) tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. LisätietojaPetri Nissinen erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 419
Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta voi hakea avustuksia ravinteiden kierrätyksen hankkeille. Haku avataan 16. joulukuuta 2024, ja se päättyy helmikuun lopussa 2025. Avustuksia myönnetään enintään noin 7 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto käynnistyy tiistaina 10. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksen lopuksi IPBESin on määrä julkaista kaksi laajaa arviointiraporttia. Ensimmäinen, 17.12. julkaistava raportti, käsittelee luonnon, veden, ruoan, terveyden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä. Toinen raportti, joka julkaistaan 18.12. pureutuu luontokadon juurisyihin ja kestävyysmurroksen edistämiseen.”IPBES on avainasemassa välittämässä tutkittua tietoa päättäjille, yrityksille ja kansalaisille. IPBESin jäsenmaat antavat mandaatin tiedon koostamiselle ja välittämiselle. Jäsenmaat myös tukevat tutkijoiden asiantuntijatyötä kommentoimalla sitä eri vaiheissa ja auttamalla arviointiraporttien päätöksentekijöille suunnattujen yhteenvetojen avainviestien muotoilussa”, IPBESin hallituksen jäsen Eeva Primmer kuvaa prosessia.IPBES on hallitustenvälinen paneeli, joka tuottaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta päätöksenteon tueksi. Aiempia IPBES-raportteja ovat mm. alueelliset arviointiraportit, maailmanlaajuinen arviointi ja viime vuonna hyväksytty vieraslajiraportti. Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty IPBESin pölyttäjäraportti oli merkittävä pohja sekä EU:n että kansalliselle pölyttäjästrategialle. Nyt hyväksyttävät raportit muodostavat tärkeän kokonaisuuden YKn sopimusten tietopohjan vahvistamisessa. Ne auttavat saavuttamaan Kunming-Montrealin luontokehyksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävyystavoitteita. Suomen ja EU:n tavoitteena on vahvat ja selkeät viestit, jotka tarjoavat päättäjille konkreettisia keinoja edetä kohti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.Kytkösraportti tarkastelee viheliäisten ongelmien välisiä haasteita ja ratkaisujaIPBESiltä odotettava ensimmäinen nexus-raportti tarkastelee, miten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ruoka, vesi ja terveys kytkeytyvät toisiinsa, ja millaisia haasteita näiden kytköksiin liittyy. Raportti valottaa kytköksiin liittyviä yhteiskunnallisia ja ekologisia järjestelmiä ja niissä mukana olevien toimijoiden rooleja. Se myös pyrkii hahmottamaan kytkösten haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden kehittymistä erilaisilla skenaarioilla. Lisäksi se arvioi toimintavaihtoehtoja eri tahoille haasteisiin vastaamiseksi, joilla voidaan edistää kestävyyttä laajasti eli useita yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita samanaikaisesti.Raportti on tärkeä, sillä päätöksiä tehdään usein erikseen eri sektoreilla, vaikka luontoon, veteen, ruokaan, terveyteen ja ilmastoon liittyvät uhat ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä. ”Vesivarojen kannalta Suomi on aktiivisesti edistänyt ristiinkytkentöjen arviointia ja keskustelua rajat ylittävistä nexus-ratkaisuista YK:n puitteissa. IPBESin nexus-arviointi paikkaa merkittävästi ekosysteemien kytkeytymistä koskevia tietoaukkoja”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija Annukka Lipponen.Kestävyysmurrosraportti arvioi ratkaisuja luontokadon juurisyihinToinen täysistunnossa käsiteltävä raportti puolestaan tarkastelee järjestelmätason muutosta kohti kestävämpää maailmaa − kestävyysmurrosta. Raportti sisältää on tutkimukseen pohjaavia visioita, skenaarioita ja polkuja kestävään tulevaisuuteen. Siinä on arvioitu luontokadon juurisyitä, kestävyysmurroksen edellytyksiä ja haasteita. Sen on tarkoitus tarjota kouriintuntuvia vaihtoehtoja muutoksen vauhdittamiselle ja askelmerkit, joita edellytetään murroksen saavuttamiseksi.”Maapallon kantokyvyn säilyttämiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia – ja ne on toteutettava oikeudenmukaisesti. Odotamme IPBESin raportilta konkreettisia ehdotuksia muutospoluiksi”, sanoo erityisasiantuntija Suvi Borgström, joka on IPBESin kansallinen yhteyshenkilö.Täysistunnossa on myös tarkoitus hyväksyä toisen maailmanlaajuisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevan arviointiraportin sisältöä ja menetelmiä koskeva toimeksianto. Ensimmäinen arviointiraportti valmistui vuonna 2019 ja nyt käynnistettävän arvioinnin on määrä valmistua vuonna 2028. Raportti on keskeinen Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden saavuttamisen seurannan näkökulmasta. Lisäksi IPBES keskustelee yhteistyöstään IPCC:n kanssa.Kansainvälinen luontopaneeli IPBESHallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) perustettiin vuonna 2012. IPBESin perusti 94 hallitusta, ml. Suomen. IPBES on YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin ja sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. Sitä voidaan verrata ilmastopaneeli IPCC:hen. Paneelit tuottavat tutkittua tietoa, joka tukee kansainvälisten biodiversiteettiä ja ilmastoa koskevien sopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.LisätietojaEeva Primmer tutkimusjohtaja, IPBESin hallituksen jäsen Suomen ympäristökeskus (yhteydenotot viestintäpäällikkö Aino Laineen kautta, p. +358 50 325 9027 [email protected])Suvi Borgström erityisasiantuntija, IPBESin kansallinen yhteyshenkilö ympäristöministeriö p. +358 50 325 4730 [email protected]Annukka Lipponen johtava vesitalousasiantuntija maa- ja metsätalousministeriö p. +358 50 575 7402 [email protected]
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto käynnistyy tiistaina 10. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksen lopuksi IPBESin on määrä julkaista kaksi laajaa arviointiraporttia. Ensimmäinen, 17.12. julkaistava raportti, käsittelee luonnon, veden, ruoan, terveyden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä. Toinen raportti, joka julkaistaan 18.12. pureutuu luontokadon juurisyihin ja kestävyysmurroksen edistämiseen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee laajassa sidosryhmäyhteistyössä julkisten hankintojen ekologisia tavoitteita ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmille hankintaryhmille. Tavoitteita tarvitaan, sillä hankinnat muodostavat julkisen sektorin ympäristövaikutuksista valtaosan. Tavoitteita voi kommentoida 31.12.2024 saakka.Julkisten hankintojen osuus on noin 15 prosenttia kansantaloudesta. Suomi on yksi harvoista OECD-maista, joissa julkisille hankinnoille ei ole ollut kansallisia ekologisia tavoitteita tai pakollisia ympäristövaatimuksia. Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet -hanke valmistelee vuoteen 2035 ulottuvia kansallisia tavoitteita hankintojen hiili- ja luontojalanjäljen vähentämiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeella toteutetaan hallitusohjelman kirjausta kiertotaloushankintojen huomioimisesta ja markkinoiden kehittämisestä. Hanke liittyy valtiovarainministeriön Hankinta-Suomi -ohjelmaan, joka painottaa yrityskentän kanssa tehtävää yhteistyötä. Ohjelmassa on aiemmin laadittu kansallinen hankintastrategia ja sen osana muun muassa hankintojen ekologinen tahtotila.Parhaillaan voi kommentoida ehdotuksia seuraaville hankintakategorioille: ajoneuvot, työkoneet ja kuljetuspalvelut; ateriapalvelut ja elintarvikkeet; rakentaminen; ICT (laitteet, ohjelmistot, datasalit) sekä hoitotarvikkeet, lääkkeet ja sähkökäyttöiset lääkinnälliset laitteet.Ekologisten tavoitteiden lisäksi hankkeessa kehitetään ympäristövaikutusten mittaamista ja seurantaa yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden sekä kansallisesta julkisten hankintojen tilastoinnista vastaavien tahojen kanssa. Kestävien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tarvitaan tutkimustietoa, erilaisia ohjauskeinoja sekä vuoropuhelua hankintayksiköiden ja yrityskentän välillä. Kansalliset ekologiset tavoitteet tuovat selkeitä tavoitetasoja julkisten hankintojen ympäristövaikutuksille. Tiekarttamaiset ekologiset tavoitteet helpottavat hankintayksiköiden sekä tarjoajien ja yritysten mahdollisuuksia toteuttaa kansallisia- ja kansainvälisiä ympäristösopimuksia ja ohjelmia sekä lainsäädännön edellyttämiä toimia. Tavoitteet on määrä saada valmiiksi kevään 2025 aikana. Linkki kyselyihin valtioneuvoston hankeikkunassa kohdassa lausuntoaika:Valtioneuvoston hankeikkuna: Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet
Ympäristöministeriö valmistelee laajassa sidosryhmäyhteistyössä julkisten hankintojen ekologisia tavoitteita ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmille hankintaryhmille. Tavoitteita tarvitaan, sillä hankinnat muodostavat julkisen sektorin ympäristövaikutuksista valtaosan. Tavoitteita voi kommentoida 31.12.2024 saakka.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.Nykyinen kipsikäsittelyjen tukemisen mahdollistava asetus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.”Kipsi on tehokkain ja nopeavaikutteisin käytössämme oleva yksittäinen vesien- ja merensuojelukeino. Hienoa, että asetusmuutoksella voidaan tehdä mahdolliseksi työ pitkälle tulevaisuuteen. Kipsiä tarvitaan, kunnes viljelysmaan kuntoa ja sen myötä ravinteiden pidätyskykyä saadaan parannettua ja kuormitus saadaan laskuun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Valtio on tukenut rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyjä fosfori- ja kiintoainesvalumien ehkäisemiseksi. Kipsi sitoo fosforia ja kiintoainesta ja estää niiden joutumista vesistöihin ja sitä kautta Itämereen. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 30:n, jopa 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan.Kipsikäsittelyä on tehty vuodesta 2020, ensin Saaristomeren valuma-alueella ja vuodesta 2022 myös muilla kipsikäsittelyyn soveltuvilla rannikkoalueilla. Kipsikäsittelyn fosforivalumia vähentävä vaikutus kestää noin viisi vuotta.Tavoitteeksi on asetettu kipsin levittäminen 100 000 peltohehtaarille vuoden 2025 loppuun mennessä. Rannikkoalueiden pelloista oli syyskuun 2024 puoliväliin mennessä käsitelty kipsillä lähes 67 000 hehtaaria. Vuoden 2023 loppuun mennessä käsittelyn arvioitiin laskennallisesti estäneen kaikkiaan 77 fosforitonnin joutumisen Itämereen. Saaristomeren osalta fosforikuorman laskettiin vähentyneen yhteensä noin 55 tonnia.Kipsikäsittely on valtion järjestämää tukea, joka on toteutettu viljelijöille avaimet käteen -periaatteella. Kipsikäsittely on viljelijälle maksutonta ja verovapaata. Toiminta on osa ympäristöministeriön vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmaa.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
