NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset.Kiljavan sairaala Nurmijärvellä ja Anjalan kartano Kouvolassa suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Kiljavan tuberkuloosiparantola on arkkitehti Jussi Paatelan 1936–1938 suunnittelema funktionalistinen kokonaisuus. Paatela on Suomen tunnetuimpia 1900-luvun sairaala-arkkitehtejä. Rakennusperintölailla suojeltuun alueen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat sairaalarakennus, ali- ja ylilääkärien talot, hoitajien asuntola, henkilökunnan rivitalo, lämpövoimala ja pesula sekä ylilääkärin savusauna.Valtakunnallisesti merkittävä Anjalan kartano sijaitsee Anjalankoskella, Kouvolassa. Suojelupäätös koskee kartanon päärakennusta, puistoa, kahta viljamakasiinia ja väentupa Tammelaa. Kartanolla on merkitystä rakennushistorian, erityisten ympäristöarvojen sekä rakennuksen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Erityisen autenttisena on säilynyt kartanon päärakennus.Yleistiedoksianto Anjalan kartanon suojelusta.Kiljavan sairaalaa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 17.6.2019, Dnro UUDELY/800/2018.Anjalan kartanoa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 21.5.2019, Dnro KASELY/1164/2018.Lisätietoja Satu Eronen asiantuntija 0295 250 180 [email protected]
Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset.
NordenBladet — Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano toisi muutoksia useaan eri lakiin. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lainsäädäntöön useita muutoksia, jotka koskevat terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakia sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia. Vesihuoltolaitosten velvoitteesta tarkkailla raakaveden laatua säädettäisiin tarkemmin. Talousveden laatua koskevat ajantasaiset tiedot olisi jatkossa esitettävä verkossa käyttäjäystävällisessä muodossa. Vesihuoltolaitosten olisi jatkossa toimitettava asiakkaalle pyytämättä veden kulutus-, hinta- ja laatutietoja, ja asiakkaan olisi välitettävä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille tulisi uudet, koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja kaikille veden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille markkinavalvonta. Muutoksella pyritään varmistamaan, ettei tuotteista liukene talousveteen haitallisia aineita.Rakennusten vesilaitteistoille on jatkossa tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi erityisesti, jotta pystyttäisiin torjumaan Legionella-bakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointi koskisi ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia ovat mm. sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmaiden on tuotava direktiivin määräykset osaksi omaa lainsäädäntöään 12.1.2023 mennessä. Hallituksen esitysluonnoksen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Hallituksen esitysluonnos valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ja johtamassa ohjausryhmässä ja sen viidessä alatyöryhmässä. Ohjausryhmässä olivat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ry sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksiLisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet, markkinavalvontalaki: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]Vesihuoltolaki: Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 011, [email protected]Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027, etunimi.sukunimi(at)gov.fiYmpäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312, [email protected]
Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano toisi muutoksia useaan eri lakiin. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta 18 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Rahoitus on myönnetty Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman toisesta hankehausta. Ensimmäisestä hankehausta on jo aiemmin myönnetty rahoitusta 11 hankkeelle. Nyt käynnistyvissä hankkeissa tutkitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, kehitetään keinoja tehostaa uusiokäyttöä ja etsitään keinoja pidentää rakennusten ja materiaalien elinkaarta. Hankkeissa tuotetaan myös uusia työkaluja, joilla sekä suunnittelijat että rakennushankkeiden tilaajat ja toteuttajat voivat arvioida hankkeiden ilmastovaikutuksia. Uusia keinoja etsitään myös työmaiden logistiikan ja materiaalihukan vähentämiseen. Erityisen ajankohtaisia ovat hankkeet, joissa tehostetaan rakennusten energiankulutusta, edistetään energiaremontteja ja toisaalta arvioidaan keinoja vaikuttaa rakennusten ylikuumenemiseen.Avustettavat hankkeetAvustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjettiAalto yliopisto: Kevytsavi 1.1 – Teolliseen talonrakennukseen optimoitu vähähiilinen komposiittimateriaali, 53 024 euroa (kokonaisbudjetti 132 561 euroa)RIL ry.: RIL-julkaisu: Puukerrostalon elinkaarisuunnittelu. Tilaajan yleisohje, 18 000 euroa (kokonaisbudjetti 45 000 euroa)Tampere University Assessing and Mitigating Summertime Overheating in Affordable Housing (SEASON), 21 313 euroa (kokonaisbudjetti 53 284 euroa)Spolia Design Oy: Uudelleenkäyttöprosessin kehittäminen pientalohankkeessa, 24 000 euroa (kokonaisbudjetti 60 000 euroa)TA-Asumisoikeus Oy: Kerrostalo energiamurroksen vauhdittajana, 581 600 euroa (kokonaisbudjetti 1 454 000 euroa)Vatajankoski Oy: Tutkimus uimahallien päästövähennyspotentiaalista, 51 600 euroa (kokonaisbudjetti 129 000 euroa)Julkisivuyhdistys – JSY ry: JUKO-Ohjeistokansion tarkistus ja täydentäminen uusilla ja merkittävästi päivitettävillä osioilla, 7 950 euroa (kokonaisbudjetti 26 500 euroa)Työmaapalvelut Express Oy: Dataohjattu työmaalogistiikka vähähiilisyyden tietolähteenä, 108 068 euroa (kokonaisbudjetti 270 170 euroa)Sorvimo Optimointipalvelut Oy: SorviCO2, 42 064 euroa (kokonaisbudjetti 105 160 euroa)KTI Kiinteistötieto Oy: KTI Skenaariotyökalu olemassa olevan kiinteistökannan ilmastovaikutusten vähentämiseen, 52 657 euroa (kokonaisbudjetti 131 643 euroa)Action Energy Finance Oy: Digitaalisen energiaprojektimarkkinapaikan pilotointi taloyhtiö- ja isännöintikentässä, 39 968 euroa (kokonaisbudjetti 99 920 euroa)Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy: Rakennusosien uudelleenkäyttäminen rakennushankkeissa, 51 000 euroa (kokonaisbudjetti 128 000 euroa)Sitowise Oy: Maapörssi Smart Site, 40 000 euroa (hankkeen kokonaisbudjetti 100 000 euroa)COfLOW Oy: Toimintamalli hiilineutraaleihin asuinkerrostalohankkeisiin, 37 200 euroa (kokonaisbudjetti 93 000 euroa)LVI-numero Oy: Talotekniikkatuotteiden ympäristötietojen ylläpitäminen tuotetietorekistereissä ja hyödyntäminen koko liiketoimintaketjussa, 78 400 euroa (kokonaisbudjetti 196 000 euroa)Risain Oy: Rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tukevan uudelleenkäyttöä tehostavan palvelun, työkalujen ja toimintamallin kehittäminen, 74 000 euroa (kokonaisbudjetti 185 000 euroa)Malax kommun: Hållbara, energieffektiva byggnader som främjar cirkulär ekonomi – från processbeskrivning till förverkligande, 22 200 euroa (kokonaisbudjetti 55 500 euroa)D.O.F. tech Oy: Rakennusten hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskenta/analysointiohjelma energialaskennan yhteyteen, 105 200 euroa (kokonaisbudjetti 263 000 euroa)”Parasta hankkeissa on, että teemat ovat monipuolisia”, toteaa ohjelman projektikoordinaattori Maija Stenvall. ”Kiinteistö- ja rakentamisalalla tarvitaankin monipuolisia keinoja vaikuttaa alan päästöjen vähentämiseen. Hankkeista saadaan uutta tietoa myös monelle eri kohderyhmälle; sekä suunnittelijoille, rakentajille että kiinteistöjen omistajille.”Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma on nyt puolivälissä. Seuraava ympäristöministeriön avustushaku aukeaa 17.10.2022.Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua verkossa tilannehuoneessa ja 4.10. seminaarissaYmpäristöministeriön ja Business Finlandin ensimmäisissä hankehauissa avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi verkossa ohjelman tilannehuoneessa, joka antaa kuvaa myös hankkeiden teemoista, tavoitteista ja vaikuttavuudesta.Käynnissä olevat hankkeet esittäytyvät myös 4.10. järjestettävässä seminaarissa, johon voi osallistua paikan päällä ympäristöministeriön tiloissa Helsingissä tai striimin välityksellä. Seminaariin voi ilmoittautua maanantaihin 3.10. saakka.Kirailmasto.fi: Ojelmassa avustetut hankkeet tilannehuoneessaKirailmasto.fi: 4.10. seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminenKirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset
Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta 18 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Rahoitus on myönnetty Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman toisesta hankehausta. Ensimmäisestä hankehausta on jo aiemmin myönnetty rahoitusta 11 hankkeelle.
NordenBladet — Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, S. A. Bovalliuksen säätiö ja ympäristöministeriö”Olen äärimmäisen iloinen Tahinsuon suojelusta. Helmi-ohjelmassa aiomme suojella 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella olemme suojelleet ohjelman avulla jo liki 15 000 hehtaaria, ja työ jatkuu. Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri, mutta määrätietoisella luonnonsuojelutyöllä voimme kääntää kehityksen suuntaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Bovallius-säätiölle luonnonsuojelualueen perustaminen on myönteinen lopputulos keväällä alkaneelle prosessille. Suojelualueen perustaminen on ollut säätiön tavoitteena jo vuosien ajan, siksi ELY-keskuksen yhteydenotto alkuvuodesta oli erittäin mieleinen. Säätiön arvoja tämä toteuttaa mitä parhaimmin. Luonnonsuojelualueen perustamista juhlistetaan keväällä 2023”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti. Tahinsuo on laaja keidassuo. Pienten Tahinlampien pohjois- ja länsipuolella suo on hyvin karu ja harvapuustoinen tai puuton. Suotyyppeinä alueella esiintyy muun muassa keidasrämettä, kuljunevaa ja lyhytkorsinevarämettä. Kukkarojärven puoleinen osa sekä Peiposjärventien eteläpuoli ovat samantyyppisiä, valtaosin karujen rämeiden ja nevarämeiden vallitsemia suoalueita.Eteläosalla esiintyy pienialaisesti myös rehevämpiä suotyyppejä, kuten saranevaa sekä sarakorpea. Keidassoille tyypillisesti kankaan laidoilla vallitsevat isovarpu- ja tupasvillaräme.Luonnonsuojelualueen rajaukseen sisältyy myös suon reunametsiä ja kangasmetsäsaarekkeita. Tahinsuo kuuluu soidensuojelun täydennysehdotukseen, joka käsittää suoluonnon monimuotoisuudelle valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja suoelinympäristöjä. Alue kuuluu myös yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelukohteisiin. Alueen virkistyskäyttö, kuten marjastus sienestys, retkeily- ja hiihtoreittien käyttö ja hiihtäminen, on sallittua alueella jatkossakin. Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.LisätietojaTiina Hämäläinen luonnonsuojeluasiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus p. 0295 024 112 [email protected]Mia Sarpolahti toimitusjohtaja S. ja A. Bovalliuksen säätiö p. 040 635 3532 [email protected]Esa Pynnönen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 029 525 0386 [email protected]
Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria. 
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt EU:n elpymisrahoituksella yhteensä 435 400 euroa kahdelle maakunnan liitolle ja viidelle kunnalle vihreän siirtymän investointihankkeita tukeviin selvityksiin, suunnitteluun ja kaavoitukseen.Maakuntien liitoille myönnettiin avustusta maakuntakaavoitusta tukeviin selvityksiin. Satakuntaliiton hankkeessa selvitetään erilaisten vihreän siirtymän investointien edellyttämiä kaavaratkaisuja. Etelä-Pohjanmaan liiton selvityksessä kartoitetaan teollisen kokoluokan aurinkoenergia-alueita.Kunnille myönnettiin avustusta vihreän siirtymän investointihankkeiden kaavoitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin. Investointihankkeet koskevat esimerkiksi merituulivoimaa, kaukolämmön kalliovarastointia, aurinkovoimaa ja biokaasua. Yksi avustettavista kuntahankkeista on kahden kunnan alueelle sijoittuva selvitys kiertotalousalueen jatkokehittämisestä.Hakijat painottavat hakemuksissa, että avustukset vauhdittavat vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista ja auttavat kaavoituksen etenemistä suunnitellussa aikataulussa. Vihreän siirtymän investointihankkeiden suunnittelu vaatii usein monialaista asiantuntijuutta, jota kunnat ja maakunnat voivat avustusten turvin hankkia.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Avustukset perustuvat vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioon sekä vuoden 2022 talousarvioesitykseen.Toukokuun lopussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin miljoona euroa. Rahat ovat peräisin Euroopan unionin NextGeneration EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja niiden käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksen saaja, hanke ja avustussumma:Satakuntaliitto: Selvitys vihreän siirtymän hankkeista Satakunnan maakuntakaavassa 2050, 42 000 euroaEtelä-Pohjanmaan liitto: Selvitys aurinkoenergia-alueista Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa, 21 000 euroaLappeenrannan kaupunki: Vihreän energian kaavoitushankkeet Lappeenrannassa: Ihalaisen kaukolämmön kalliovaraston asemakaava sekä Kukkuroinmäen ja Konnunsuon vihreän energian osayleiskaava, 87 500 euroaIin kunta: Sääskenharjun kiertotalouskeskittymän kaavoitus, 21 000 euroaLempäälän kunta: Myllyvainion asemakaavan viranomaiskäsittelyt, 70 000 euroaVantaan kaupunki: Vantaan–Tuusulan kiertotalousalueen maankäytön, viranomaistyön ja yritysten yhteistyön kehittäminen sekä toimintojen ja asutuksen yhteensovittaminen, 41 300 euroaKorsnäsin kommun: Korsnäs havsbaserad vindkraft – kommunalt beslutsfattande i havsvindkraftsfrågor, 152 600 euroa
Ympäristöministeriö on myöntänyt EU:n elpymisrahoituksella yhteensä 435 400 euroa kahdelle maakunnan liitolle ja viidelle kunnalle vihreän siirtymän investointihankkeita tukeviin selvityksiin, suunnitteluun ja kaavoitukseen.
NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 22.9. eduskunnalle U-kirjelmän luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja velvoitteita. Ehdotetulla asetuksella olisi merkittäviä vaikutuksia luontokadon pysäyttämisessä ja Suomi pitää sen tavoitteita kannatettavina.”Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä, jotta luontokato saadaan pysäytettyä niin Suomessa kuin Euroopan unionissa laajemmin. Luonnon tilan parantamista koskeva asetus on komissiolta oikeanlainen aloite luontokadon vakavuus huomioiden ja on tärkeää, että sen tavoitteet auttavat turvaamaan kattavasti eri elinympäristöjä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Asetuksen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista.Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky palautua yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta.Valtioneuvosto suhtautuu kannassaan myönteisesti asetusehdotukseenValtioneuvosto pitää hyvänä olemassa olevan EU:n luonnonsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamista, ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeiden täydentävien tavoitteiden, velvoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toimia kohdistetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti kaikille luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisille sektoreille. Alustavan arvion mukaan valtioneuvosto katsoo, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko EU:n kattavia toimia. Valtioneuvosto kuitenkin pitää tarpeellisena tarkastella ehdotuksen sisällön tai yksittäisten säännösehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta ehdotuksen koko käsittelyn ajan.Asetuksen ei tule aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden valtiontaloudelle, ja ehdotuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia on pyrittävä alentamaan erityisesti jäsenmaiden tarkoituksenmukainen liikkumavara turvaamalla.”Asetukseen pitää jäädä riittävästi kansallista liikkumavaraa, jotta Suomi voi hyödyntää vahvaa luonnon tilaa parantaviin toimiin liittyvää osaamista. Näin voimme toimeenpanna asetusta vaikuttavasti juuri Suomen oloissa”, ministeri Ohisalo sanoo.
Valtioneuvosto toimitti 22.9. eduskunnalle U-kirjelmän luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja velvoitteita. Ehdotetulla asetuksella olisi merkittäviä vaikutuksia luontokadon pysäyttämisessä ja Suomi pitää sen tavoitteita kannatettavina.
NordenBladet — Venäjän hyökkäyssota on tehnyt energia- ja ilmastopolitiikasta entistä vahvemmin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kannattaa jatkaa päättäväisesti ilmastotoimia ja kiihdyttää vihreää siirtymää energiakriisin keskellä, alleviivasi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ilmastotoimia, energiaratkaisuja ja Suomen kokonaisturvallisuutta käsitelleessä infotilaisuudessa.Ohisalo painotti, että halvan fossiilienergian tie on tullut päätökseen; uusiutuva ja päästötön energia on ainoa tapa päästä ulos käynnissä olevasta energiakriisistä ja luoda vakautta myös tulevaisuuteen.”Energian kautta turvallisuuspolitiikka on tullut valtioiden välisistä neuvottelupöydistä osaksi meidän jokaisen arkea. Koko yhteiskuntamme on riippuvainen energiasta. Sillä miten ja millä tuotamme tämän energian ja miten paljon kulutamme energiaa, on vahva kytkös kokonaisturvallisuuteen”, ministeri Ohisalo sanoi.”Energiasiirtymään liittyvät valta-asetelmat lisäävät suurvaltajännitteitä, mikä on nyt nähtävissä. Samalla se, että siirtymä on Suomessa jo pitkällä, suojaa meitä kaikkein vaikeimmilta vaikutuksilta. Vihreän siirtymän tulee olla lähtökohtana ennakoinnissa ja varautumisessa myös tulevaisuuden kriiseihin”, totesi myös vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Vihreää siirtymää edistettävä johdonmukaisesti, kotitalouksien tueksi energiaomavaraisuuslainatOhisalo totesi, että vihreää siirtymää on energiakriisinkin keskellä edistettävä johdonmukaisesti. Uusista toimista ministeri nosti esiin erityisesti energiaomavaraisuuslainan, jolla on tarkoitus edistää kotitalouksien, pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden siirtymää pois fossiilisista energialähteistä. Uusi takausmalli kohdistuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi.”Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat monesti pidemmällä aikavälillä rahallisesti kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen on monelle taloudellisesti mahdotonta. Tavoitteena on, että lainoja voisi hakea mukaan lähtevistä pankeista jo ensi vuoden alkupuolella”, Ohisalo totesi.Lisäksi Ohisalo totesi uusiutuvan energian tuotannon kasvavan hyvin markkinaehtoisesti, ja hankkeita on liikkeellä niin paljon, että lähivuosina tuulivoimateho tulee lähes tuplautumaan. Luvituksen hidasteita ja esteitä poistetaan valtiovallan toimilla.”Parhaillaan on käynnistynyt selvitys Itä-Suomen tuulivoimatuotannon lisäämiseksi ja kaksi viikkoa sitten hallitus antoi eduskunnalle esityksen vihreiden investointien vauhdittamisesta. Vihreää siirtymää tukevat hankkeet saavat lupakäsittelyssä kiihdytyskaistan.”Akuutissa tilanteessa energiansäästö on kuitenkin paras ja tehokkain tapa suojautua energiakriisin pahimmilta seurauksilta. Monet organisaatiot ovat jo ilmoittaneet lähtevänsä mukaan kansalliseen energiansäästökampanjaan.”Energiansäästö ei voi kaatua vain ihmisten harteille, vaan mukaan tarvitaan niin yritykset kuin julkinen valtakin. Erityisesti valtiolla ja kunnilla on tässä näytön paikka”, muistutti Ohisalo.
Venäjän hyökkäyssota on tehnyt energia- ja ilmastopolitiikasta entistä vahvemmin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kannattaa jatkaa päättäväisesti ilmastotoimia ja kiihdyttää vihreää siirtymää energiakriisin keskellä, alleviivasi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ilmastotoimia, energiaratkaisuja ja Suomen kokonaisturvallisuutta käsitelleessä infotilaisuudessa.
NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö, ympäristöministeriö ja valtion ravitsemusneuvottelukunta palkitsivat vuoden parhaat kestävän kehityksen sitoumukset yhteistyössä Motivan kanssa. Tunnustuksen saivat Kouvolan kaupunki, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo, Veikko Lehti Oy, Vantaan kaupunki ja Compass Group.Sitoumus2050-palveluun tehdyt vapaaehtoiset toimenpidesitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan keino kutsua kaikki mukaan edistämään kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa. Vaikuttavimpia sitoumuksia on palkittu vuosittain Euroopan kestävän kehityksen viikolla. Tänä vuonna kestävän kehityksen viikkoa vietetään 20.–26. syyskuuta.”Useat sadat yritykset, organisaatiot ja yksityishenkilöt ovat vuosien varrella lähteneet mukaan kestävän kehityksen käytännön työhön laatimalla sitoumuksen ja seuraamalla edistymistään sen toteuttamisessa. Osallistuminen kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen on jokaiselle jo itsessään palkitsevaa. Tämän vuoden Sitoumus2050-palkitut ovat lippulaivoja – toivottavasti tämä tunnustus innostaa teitä edelleen kehittämään sitoumustanne”, kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman sanoo.Palkittavat edistävät toiminnallaan muutosta kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Kouvolan kaupungin sitoumus keskittyy kestävän kehityksen vahvistamiseen päiväkodeissa. Fingo on sitoutunut lisäämään hankintojen ja palveluiden vastuullisuutta sekä kasvattamaan kestävän kehityksen osaamistaan. Compass Groupin ravitsemussitoumus perustuu ravitsemussuositusten noudattamiseen. Veikko Lehti Oy on sitoutunut ensimmäisten yritysten joukossa kahteen green deal -sopimukseen. Ne edistävät öljyjätteen keräämistä ja kierrätystä sekä rakentamisen muovien kiertotaloutta. Vantaan kaupunki puolestaan on lähtenyt mukaan kolmeen green deal -sopimukseen ja sitoutunut edistämään päästöttömiä työmaita, vähentämään haitallisia aineita varhaiskasvatukseen liittyvissä hankinnoissa ja edistämään kestävää purkamista.”Onnittelut ja kiitokset palkituille. Sitoumuksellanne edistätte yrityksenne ja kuntanne ilmasto- ja kiertotaloustoimia sekä kilpailukykyä. Green dealit ovat osoittautuneet hyväksi ja joustavaksi keinoksi löytää uusia ja lainsäädäntöä täydentäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin”, ylijohtaja Leena Ylä-Mononen ympäristöministeriöstä sanoo.Kaikkiin sitoumuksiin ja green dealeihin voi tutustua Sitoumus2050-palvelussa. Samalla voi tehdä oman kestävän kehityksen sitoumuksen.Euroopan kestävän kehityksen viikko on Euroopan kestävän kehityksen verkoston vuosittainen aloite, jonka tavoitteena on tuoda koko Eurooppa yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016–2030.Lisätietoja: johtava asiantuntija Taru Savolainen, p. 040 535 8622, valtioneuvoston kanslia
Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö, ympäristöministeriö ja valtion ravitsemusneuvottelukunta palkitsivat vuoden parhaat kestävän kehityksen sitoumukset yhteistyössä Motivan kanssa. Tunnustuksen saivat Kouvolan kaupunki, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo, Veikko Lehti Oy, Vantaan kaupunki ja Compass Group.
NordenBladet — Materiaalitorilla yritykset voivat etsiä jätehuollon palveluntarjoajia, jätehuollon toimijat uusia asiakkaita ja viranomaiset valvoa, että kaikki sujuu jätelain mukaisesti. Loppuvuonna 2022 Materiaalitorille on odotettavissa paljon uusia käyttäjiä ja siellä avautuu yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.Johtava asiantuntija Ilkka Hippinen Motiva Oy:sta muistuttaa, että Materiaalitorilla yritys voi kilpailuttaa helposti jätehuoltonsa ja etsiä palvelun markkinaehtoisten toimijoiden joukosta.”Myös jätelaki edellyttää, että yritykset käyttävät aina ensisijaisesti markkinaehtoista jätehuoltopalvelua”, Hippinen korostaa.Työkalu alan valvontaanVanhempi ekonomi Lasse Pöyry Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kertoo, että Materiaalitori auttaa myös viranomaisia alan valvonnassa. Hän toivoo, että nämä ottaisivat työkalun nykyistä laajemmin käyttöönsä.Materiaalitori edistää kiertotalouttaYmpäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä arvioi, että Materiaalitori on lisännyt jätealan läpinäkyvyyttä. Hänen mukaansa ympäristöministeriössä mietitään kuluvan syksyn aikana yhdessä viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa tarkempaa ohjeistusta markkinapuutteen toteamiseksi.”Materiaalitorilla syntyy uusia asiakkuuksia. Erilaiset yritykset voivat kertoa siellä omasta osaamisestaan ja luoda kontakteja; kiertotaloudessa esimerkiksi toisen jäte voi olla toiselle arvokas raaka-aine. Aito kilpailu ja avoimuus ovat omiaan lisäämään innovaatiota ja viemään koko alaa eteenpäin”.Lisätietoa:Motiva Oy johtava asiantuntija Ilkka Hippinen [email protected] p. 050 354 1110
Materiaalitorilla yritykset voivat etsiä jätehuollon palveluntarjoajia, jätehuollon toimijat uusia asiakkaita ja viranomaiset valvoa, että kaikki sujuu jätelain mukaisesti. Loppuvuonna 2022 Materiaalitorille on odotettavissa paljon uusia käyttäjiä ja siellä avautuu yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
NordenBladet — Hallitus antoi esityksensä vuoden 2023 talousarvioksi eduskunnalle 19. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa jatketaan panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen, luonnonsuojeluun ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 336,4 miljoonaa euroa, joka on noin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.”Käynnissä oleva energiakriisi on ennen kaikkea fossiilisen energian kriisi. Akuutissa tilanteessa ihmisiä on autettava kasvaneiden energialaskujen ja elinkustannusten kanssa. Samaan aikaan ilmastotoimien jatkaminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen auttavat pidemmällä aikavälillä fossiilisista polttoaineista irtautumisessa ja energiaomavaraisuuden saavuttamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Hallitus rakentaa vihreiden investointien kiihdytyskaistan, jossa vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan tehostamalla ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä. Vihreää siirtymää tukevan rakentamisen viranomaiskäsittelyiden vauhdittamiseen kunnissa ja maakuntien liitoissa ehdotetaan avustuksia 2,5 miljoonaa euroa. Myös aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään lisää henkilöstöresursseja.Asuinrakennusten energiatehokkuusremontteja sekä matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä tuetaan 69,1 miljoonalla eurolla. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukeen pientaloissa varataan 45,6 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä hallitus sitoutui myös varmistamaan lisätalousarvion ja täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä asuinrakennusten energia-avustuksien rahoituksen riittävyyden. Sähköautojen latausinfran rakentamista asuinkiinteistöissä ja työpaikoilla tuetaan 10 miljoonalla eurolla. Ilmastolakiin on tulossa kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Suunnitelmien laatimista tuetaan 2,6 miljoonalla eurolla. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään miljoonaa euroa.Luonnonsuojelun rahoitus säilyy korkealla tasolla, pohjoisen metsien suojeluun lisäpanosLuonnonsuojeluun on vaalikauden aikana kohdennettu vuosittain keskimäärin 107 miljoonan euron lisäys. Toimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat vahvoina myös ensi vuonna. METSO-metsiensuojeluohjelman ulkopuolisten metsien suojeluun suunnataan kuusi miljoonaa euroa lisärahoitusta.Osana Itä-Suomen pakettia Itä-Suomen luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen varataan 2 miljoonaa euroa, sekä alueen kaivosteollisuudessa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen miljoona euroa.Vesiensuojelun tehostamisohjelma jatkuu, ravinteiden kierrätykseen 31 miljoonaa euroaVesiensuojelun tehostamisohjelmaan on varattuna rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 12 miljoonaa euroa, josta rahoitetaan myös Saaristomeriohjelmaa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta kohdennetaan rahaa Saaristomeren suojeluun. Ravinteiden kierrätykseen panostetaan 31 miljoonan euron määrärahalla. Summalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.Kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin, ikääntyvä väestö huomioidaan asuntokannan kehittämisessäValtion tuki kunnallistekniikan rakentamiselle (25 miljoonaa euroa) ja vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksiin (39 miljoonaa) MAL-sopimuskunnissa jatkuu. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotukilainoituksen valtuudella (1,95 miljardia) voidaan rakentaa noin 10 000 asuntoa. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi investointiavustuksilla, joiden valtuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla 120 miljoonaan euroon. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.Korjausavustuksiin varataan yhteensä 21,4 miljoonaa euroa, mikä yhdessä siirtyvien korjausavustusmäärärahojen kanssa mahdollistaa, että avustuksia myönnetään hieman enemmän kuin viime vuosina. Avustukset suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Väestöltään vähenevillä alueilla jaettavaan avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi lisätään 5 miljoonaa euroa.“Esteettömyys on tärkeä perusoikeus. Esteettömien rakennusten tarve on entistäkin akuutimpi tilanteessa, jossa väestö vanhenee”, Ohisalo toteaa.Asumisneuvontaa laajennetaan asunnottomuuden poistamiseksi, rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhditetaanAsumisneuvonnan laajentamiseen varataan 4,3 miljoonaa euroa. Asumisneuvonnan laajentaminen tukee osaltaan asunnottomuuden poistamista.Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen päätöksiä ja prosesseja tukevaan Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle tietojärjestelmälle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa. Kunnille ja maakuntien liitoille myönnetään avustuksia enintään 2,9 miljoonaa euroa uusien digitaalista toimintatapaa edistävien velvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin. Valtiovarainministeriö: Talousarvioesitys vuodelle 2023 on annettu eduskunnalle
Hallitus antoi esityksensä vuoden 2023 talousarvioksi eduskunnalle 19. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa jatketaan panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen, luonnonsuojeluun ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 336,4 miljoonaa euroa, joka on noin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
