NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee väliaikaista muutosta arava-asetukseen. Valtion asuntorahastosta myönnettyjen vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksuja ei tarkistettaisi vuonna 2023, ja vuosimaksut pysyisivät siten vuoden 2022 tasolla. Muutoksella halutaan helpottaa asumisen poikkeuksellista kustannuspainetta.Aravalainojen vuosimaksujen seuraavat tarkistukset perustuvat vuoden 2022 heinäkuun kuluttajahintaindeksin muutokseen. Kuluttajahintaindeksin muutos oli 7,8 prosenttia, mikä tarkoittaisi huomattavasti aiempaa korkeampia tarkistuksia. Samaan aikaan helmikuussa 2022 alkaneista Venäjän sotatoimista Ukrainassa johtuvat energian saatavuusongelmat ja kiihtynyt inflaatio nostavat kiinteistönhoitokustannuksia ja asukkaiden elinkustannuksia.”Aravalainoilla on tärkeä rooli kohtuuhintaisessa asumisessa. Nyt kun elinkustannukset nousevat ja myös asumiseen kohdistuu kasvavia paineita, haluamme jättää tekemättä aravalainojen vuosimaksujen indeksitarkastuksen. Näin apu menee kirjaimellisesti oikeaan osoitteeseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo korostaa.Kyse olisi kertaluonteisesta toimenpiteestä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kiinteistön hoitoon ja tätä kautta asumiskuluihin kohdistuu monilta osin kustannuspaineita. Toimenpide toteutettaisiin väliaikaisena muutoksena arava-asetuksen 35. pykälään.Valtion asuntorahastosta on aravalain nojalla myönnetty lainoja vuosina 1994−2007. Lainapääoma on tällä hetkellä noin 2,4 miljardia euroa, ja lainansaajia on yhteensä 680. Lainoista noin kolme neljäsosaa kohdistuu vuokrataloihin ja yksi neljäsosa asumisoikeustaloihin. Vuokra-aravalainan ja asumisoikeustalon aravalainan saajat ovat kuntia ja muita julkisyhteisöjä sekä yleishyödyllisiä yhteisöjä tai niiden omistuksessa olevia tytäryhtiöitä.Lainakannasta pääosa on vuosimaksulainoja. Vuosimaksulainan takaisinmaksu tapahtuu koron ja lyhennyksen sisältävinä vuosimaksuina kaksi kertaa vuodessa. Valtiokonttori tarkistaa vuosimaksut aina maaliskuun alussa. Aravalain mukaan lainan korko, lyhennys tai vuosimaksu eivät saa johtaa asukkaiden kannalta kohtuuttomiin asumiskustannuksiin.Lausuttavana oleva arava-asetuksen väliaikainen muutos tulisi voimaan 1.3.2023 ja olisi voimassa 29.4.2024 saakka.Esitys arava-asetuksen muuttamisesta Lausuntopalvelussa 9.12. astiLisätiedotMatleena Haapala lainsäädäntöneuvos 0295 250 332 [email protected]
Ympäristöministeriö valmistelee väliaikaista muutosta arava-asetukseen. Valtion asuntorahastosta myönnettyjen vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksuja ei tarkistettaisi vuonna 2023, ja vuosimaksut pysyisivät siten vuoden 2022 tasolla. Muutoksella halutaan helpottaa asumisen poikkeuksellista kustannuspainetta.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset päivitettäisiin vastaamaan uudistettavana olevan luonnonsuojelulain säännöksiä. Esityksessä muutettaisiin yhteensä 21 lakia. Lait koskevat ennen vuotta 1996 perustettua 28 kansallispuistoa, kaikkia Suomen 19 luonnonpuistoa sekä 12 muuta luonnonsuojelualuetta.”Vankka lakipohja on tärkeää, jotta luontomme monimuotoisuus saadaan turvattua. Nyt yhtenäistämme vanhojen suojelualueiden lakeja tälle vuosikymmenelle,” ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.
Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset päivitettäisiin vastaamaan uudistettavana olevan luonnonsuojelulain säännöksiä. Esityksessä muutettaisiin yhteensä 21 lakia. Lait koskevat ennen vuotta 1996 perustettua 28 kansallispuistoa, kaikkia Suomen 19 luonnonpuistoa sekä 12 muuta luonnonsuojelualuetta.
NordenBladet — Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) avulla valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä siten, että sinä huomioidaan koko yhteiskunnan kannalta merkittävät valtakunnalliset tarpeet. Toimintaympäristön muuttuessa myös tarpeet alueidenkäytön ohjaamiselle muuttuvat. Alueidenkäyttötavoitteita tarkasteleva selvitys kartoitti nykyisten tavoitteiden toimivuutta, ja miten niitä jatkossa on kehitettävä.Itä-Suomen yliopiston laatiman selvityksen mukaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteitta tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti ilmastonmuutokseen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä torjumaan luontokatoa. Muita tärkeäksi koettuja valtakunnallisia intressejä ovat muun muassa maanpuolustuksen tarpeet ja huoltovarmuus. Myös liikenneverkon, energiahuollon ja aluerakenteen kysymyksissä nähtiin tarpeita valtakunnalliselle yhteensovittamiselle.Tavoitteiden ajantasaisuutta tulisi seurata nykyistä systemaattisemmin. Vaikka alueidenkäyttö on pitkäjänteistä, toimintaympäristö muuttuu nopeammin. Tämän vuoksi on kyettävä seuraamaan ja arvioimaan eri hallinnonalojen alueidenkäyttöön kohdistuvia intressejä ja reagoimaan nopeammin ja ennakoivammin. Seurannan yhteistyötä on kehitettävä eri ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kesken.Selvityksessä kiinnitetään kriittistä huomiota vaikuttavuuteen. Sen mukaan tavoitteita tulisi jatkossa konkretisoida ja priorisoida keskenään, jotta tulkintaerimielisyydet vähenisivät ja vaikuttavuus kasvaisi.Itä-Suomen yliopiston selvitys perustuu sidosryhmäkyselyyn, työpajoihin sekä asiantuntija-analyysiin. Sidosryhmille suunnatun kyselyn mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet nähdään tarpeellisena ja pääosin toimivana osana alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Eniten ne ovat vaikuttaneet maakuntakaavoitukseen ja suurimpien kuntien yleiskaavoitukseen. Valtakunnalliset tavoitteet toimivat kaavoituksessa nimenomaan ennakoivan viranomaisyhteistyön välineenä. Valtaosa vastaajista totesi, ettei merkittäviä ongelmia niiden soveltamissa ole ollut.Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ensimmäisen kerran vuonna 2000. Tavoitteita tarkastettiin osittain vuonna 2008 ja ne uudistettiin vuonna 2017. Seuraava uudistus on kaavailtu tehtävän lähivuosina kehittämistarpeiden ja tavoitteiden ajantasaisuuden arviointiin perustuen. Tehdyn selvityksen lisäksi päivitystä pohjustaa käynnissä oleva alueidenkäytön kokonaiskuvatyö.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden kehittäminen. VAT-esiselvityshankkeen loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Alueidenkäytön kehityskuvatyöLisätietojaAleksi Heinilä Yliopistonlehtori [email protected]Timo Turunen Ympäristöneuvos p. 0295 250 303 [email protected]
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) avulla valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä siten, että sinä huomioidaan koko yhteiskunnan kannalta merkittävät valtakunnalliset tarpeet. Toimintaympäristön muuttuessa myös tarpeet alueidenkäytön ohjaamiselle muuttuvat. Alueidenkäyttötavoitteita tarkasteleva selvitys kartoitti nykyisten tavoitteiden toimivuutta, ja miten niitä jatkossa on kehitettävä.
NordenBladet — EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät myöhään tiistai-iltana alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.Jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet vaihtelevat jatkossa 10 ja 50 prosentin välillä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan. Suomen päästövähennystaso on samaa suuruusluokkaa esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa.”Suomen päästövähennysvelvoite tukee hyvin oman hiilineutraaliutemme tavoittamista vuoteen 2035 mennessä. Tarvittavat toimet on jo kartoitettu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, joka on nyt eduskunnan käsiteltävänä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Sopu taakanjaosta saatiin todella tärkeään aikaan käynnissä olevan Egyptin ilmastokokouksen näkökulmasta. Se on meiltä EU:na vahvistus neuvottelukumppaneillemme, että sen mitä me kansainvälisillä areenoilla lupaamme, viemme myös lainsäädäntöömme”, Ohisalo jatkaa.Saavutetun sovun perusteella päästöjä on vähennettävä vuosittain yhä kiristyvällä päästövähennyspolulla. Jäsenmaille asetetaan päästövähennyspolun mukaiset päästökiintiöt jokaiselle vuodelle aina vuoteen 2030 asti. Erilaiset epävarmuudet huomioidaan kiintiöissä, ja kiintiöitä voidaan tarvittaessa muokata alas- tai ylöspäin vuosina 2026-2030.Kiintiöihin pääsemiseksi jäsenmaat voivat hyödyntää myös erilaisia joustoja. Saavutetun sovun mukaan erilaisia joustomahdollisuuksia rajoitetaan jokin verran aikaisempaan nähden. Ajalliset joustot mahdollistavat ylimääräisten yksiköiden tallettamisen aiemmilta vuosilta tuleville vuosille sekä lainaamisen seuraavalta vuodelta tietyin ehdoin. Päästöyksiköillä voi käydä myös kauppaa jäsenmaiden kesken. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa päästöyksiköitä voidaan hankkia rajoitetusti muilta jäsenmailta päästövähennysvelvoitteen kattamiseksi. Lisäksi päästökauppa- ja maankäyttösektorilta voidaan siirtää yksiköitä käytettäväksi velvoitteen täyttämiseksi tietyin tiukoin rajoituksin.Neuvotteluissa taakanjakoasetuksesta tärkeimpiä päätettyjä asioita olivat kiristyvien päästövähennyspolkujen määrittely kaikille jäsenmaille ja joustojen käyttömahdollisuuksien laajuus. Euroopan parlamentti ajoi neuvostoa ja komissiota tiukempia päästövähennyspolkuja ja joustomahdollisuuksia. Suomi on osallistunut rakentavasti neuvotteluihin. Suomelle oli tärkeää mahdollistaa joustojen käyttö, jotta päästövähennykset saadaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.Taakanjakoasetus on osa 55-valmiuspakettia, jolla EU toimeenpanee tavoitteensa vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 saakka. Ensimmäisestä 55-valmiuspaketin säädösehdotuksesta saatiin sopu lokakuun lopussa, kun EU:ssa päätetiin uusista henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästörajoista. Taakanjakoasetus oli toinen asetus, josta yhteisymmärrys on saatu.LisätietojaRiikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 414 1682 [email protected]Ville Laasonen Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö p. 0295 250 250 [email protected]
EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät myöhään tiistai-iltana alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.
NordenBladet — ProAgria Etelä-Suomi ry:n Lumolaidun-verkosto on valittu vuoden 2022 parhaaksi maisemahankkeeksi. Palkintokohteissa arvokkaan maiseman hoito yhdistyy luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Lumolaidun-verkostoon kuuluu kahdeksan pirkanmaalaista karjatilaa, joilla on arvokkaaksi määriteltyjä perinnebiotooppeja, joita karja hoitaa laiduntamalla. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.Palkituilta laitumilta on kartoitettu kasvilajisto, hyönteiset, linnut ja sienet. Myös maaperän monimuotoisuus on arvioitu. Kattavissa kartoituksissa on löydetty runsaasti uhanalaisia lajeja. Lajeista ja niiden elinympäristöistä kertyneen uuden tiedon myötä perinnebiotooppien hoitoa osataan nyt kohdentaa kunkin kohteen lajistolle suotuisaksi. Lumolaitumet ovat lisänneet viljelijöiden osaamista luonnon monimuotoisuuskysymyksissä ja motivaatiota perinnemaisemien hoitoon. Myös yleisö on päässyt tutustumaan hankkeen käytännön tuloksiin ja nauttimaan avarina säilyvistä maalaismaisemista.Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo palkitsi parhaan maisemahankkeen Helsingin Säätytalossa 9.11.2022 pidetyssä Maisemasymposiumissa. ”Perinnemaisemilla on tärkeä merkitys sekä luonnon monimuotoisuuden, ihmisten hyvinvoinnin että paikallisidentiteetin kannalta. Lumolaitumet ovat lisänneet hienolla tavalla tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja tuoneet yhteen tutkijoita, viranomaisia ja maanomistajia edistämään maaseudun kulttuurimaisemien hoitoa”, ministeri Ohisalo sanoo. Kuva: Lumolaidun, Laura Puolimäki
ProAgria Etelä-Suomi ry:n Lumolaidun-verkosto on valittu vuoden 2022 parhaaksi maisemahankkeeksi. Palkintokohteissa arvokkaan maiseman hoito yhdistyy luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Lumolaidun-verkostoon kuuluu kahdeksan pirkanmaalaista karjatilaa, joilla on arvokkaaksi määriteltyjä perinnebiotooppeja, joita karja hoitaa laiduntamalla. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tuusulalle, joka on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Tulevina vuosina kunnan puurakennukset ja -asuinalueet ovat Tuusulassa entistä näkyvämpi osa kuntalaisten arkea.Ympäristöministeriö ja Motiva Oy tiedottavatJulkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen vuodelle 2022 jakoi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo 3.11. järjestetyssä Puupäivässä.”Puurakentamisella on roolinsa rakentamisen päästöjen pienentämisessä. Edelläkävijänä palkittu Tuusula vie puurakentamista eteenpäin vauhdikkaasti ja isoin harppauksin. Puurakentaminen on muutamassa vuodessa saanut luontevan aseman Tuusulassa. Se näyttää myös esimerkkiä Suomen muille kunnille, kuinka julkisessa rakentamisessa on mahdollista siirtyä puun käyttöön rohkeasti ja näyttävästi”, ministeri Ohisalo kiittää.Kestävästi kehittyvä Tuusula on viime vuosina valinnut puun moniin julkisiin rakennuskohteisiin ja kaavoittaa ilmastoviisaita ja vähähiilisiä puuasuinalueita. Käynnissä ja suunnitteilla olevista julkisista rakennushankkeista puolet tehdään puusta. Kunta hyödyntää aktiivisesti eri verkostojen osaamista ja kokeilee ennakkoluulottomasti uudentyyppistä yhteistyötä teollisuuden kanssa, jolla lisätä puurakentamista.”Rakennamme uusia päiväkoteja ja kouluja, jotta voimme tarjota terveelliset ja turvalliset tilat kasvulle, oppimiselle ja harrastamiselle. Uusia kohteita rakentaessamme olemme halunneet tehdä ilmaston kannalta viisaita valintoja. Siksi olemme päätyneet valitsemaan puun, joka sitoo hiilidioksidia itseensä pitkän aikaa. Rakentamisessa myös muut ratkaisut on tehty mahdollisimman ekologisesti. Päiväkoti Martta Wendelinille saimme ympäristövaikutusten huomioimisesta kertovan Joutsenmerkin,” pormestari Kalle Ikkelä sanoo.Kunnilla iso rooli puurakentamisen edistäjinäPuun käyttö rakentamisessa on vaikuttava keino vähentää rakentamisen päästöjä. Julkinen sektori on merkittävä rakennuttaja ja puurakentamisen veturi. Kansallinen tavoite on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta vuoden 2019 15 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2025.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksella halutaan nostaa esiin vaikuttavaa ja moniuloitteista toimintaa, jota julkinen sektori tekee puurakentamisen yleistymiseksi. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustus myönnettiin vuonna 2021 ensimmäistä kertaa ja sen sai Tampereen kaupunki.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen saajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Petri Heino ja Sini Koskinen ympäristöministeriöstä, Harri Heinaro Motivasta, Anu Turunen Puuinfosta, Jussi Niemi Kuntaliitosta ja Ari Eini Metsäkeskuksesta.LisätietojaPetri Heino Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Ympäristöministeriö p. 029 5250 203 [email protected]Katerina Zaitseva ohjelmapäällikkö Tuusulan kunta p. 040 314 2244 [email protected]
Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tuusulalle, joka on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Tulevina vuosina kunnan puurakennukset ja -asuinalueet ovat Tuusulassa entistä näkyvämpi osa kuntalaisten arkea.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin edustaa Suomea valtionjohdon kokouksessa maanantaina 7. marraskuuta. Ministeriviikolla 15.-18.11. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Egyptin Sharm el-Sheikhiin 6.-18. marraskuuta. Ilmastokokouksessa (COP27) jatketaan työtä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Kokouksen käynnistää valtionjohtotason huippukokous, jossa Suomea edustaa pääministeri Sanna Marin. Pääministeri Marin pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron. Lisäksi hän osallistuu kokonaisohjelman salliessa muun muassa oikeudenmukaista siirtymää, ilmastoa ja metsiä sekä varhaisvaroitusjärjestelmiä koskeviin korkean tason tilaisuuksiin. Pääministeri Marinin ohjelmassa on myös kahdenvälisiä tapaamisia.Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Myös sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen osallistuu kokouksen tapahtumiin.Ohisalo: Toimia kiristettävä, jotta 1,5 asteen tavoite pysyy saavutettavissaKokouksen tärkein tavoite on pitää 1,5 asteen tavoite yhä saavutettavissa. Maiden nykysitoumusten mukaisilla toimilla maapallo lämpenee noin 2,4-2,6 astetta.”Takana on jälleen yksi vuosi, jolloin lämpöennätykset ovat rikkoutuneet ympäri maailmaa ja päästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Toimia on kiristettävä nopeasti, jotta globaalit päästöt saadaan käännettyä laskuun ja ilmaston lämpeneminen rajattua 1,5 asteeseen. Etenkin maailman suurilta talouksilta tarvitaan nyt enemmän”, ministeri Ohisalo korostaa.Suomelle on tärkeää, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin. Useat maat eivät ole vielä päivittäneet ilmastotavoitteitaan riittäviksi. Viime viikolla YK:n ympäristöohjelman UNEPin päästökuiluraportti totesi, että vuoden 2022 aikana vain 24 maata on päivittänyt sitoumuksensa. Näiden päivitettyjen sitoumusten vaikutus globaaleihin päästöihin vuoteen 2030 mennessä on alle prosentin luokkaa.Päästöjen vähentämisen lisäksi kokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on puheenjohtajamaa Egyptille ja kehitysmaaryhmälle prioriteetti.”Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo ympäri maailmaa. Pakistanin tulvat, Afrikan ruokakriisi ja Euroopan ennätyskuivuus – yksikään talous ei ole ilmastokriisiltä suojassa, mutta on selvää, että kriisi runtelee pahiten köyhiä maita. Kaikkein haavoittuvimpien maiden huoli otetaan vakavasti. Päästöjen nopea vähentäminen on olennaista, sillä jos emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta, ilmastokriisin lasku kasvaa eksponentiaalisesti”, Ohisalo sanoo.Painopiste siirtyy Pariisin sopimuksen toimeenpanoonIlmastokokousten painopiste siirtyy Egyptin kokouksen myötä entistä enemmän sopimuksen toimeenpanoon. ”Viime vuonna saatiin valmiiksi loputkin Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä. Nyt kokouksen tavoitteena on varmistaa, että toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.Rahoituskysymyksissä ratkotaan menetysten ja vahinkojen käsittelyn lisäksi sitä, miten 100 miljardin dollarin vuositavoite saavutetaan ensi vuoden aikana ja miten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen saadaan ohjattua paremmin tukea köyhille maille. EU:n ja Suomen tavoitteena on aloittaa neuvottelut myös siitä, miten varmistetaan, että myös yksityiset rahavirrat tukevat vähähiilistä kehitystä. Lisäksi kokouksen agendalla on globaalin sopeutumistavoitteen konkretisoiminen sekä päätökset ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevästä ohjelmasta, jonka avulla päästövähennyksiä vauhditettaisiin ja hyviä käytäntöjä jaettaisiin systemaattisemmin.Sivutapahtumat keräävät kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia ja kansalaisjärjestöjä yhteen vauhdittamaan ilmastotoimiaEgyptin ilmastoneuvottelujen yhteydessä järjestetään myös useita sivutapahtumia, jotka vauhdittavat sopimuksen toimeenpanoa. Kokoukseen odotetaan yhteensä yli 30 000 osallistujaa. Valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu kokouksen yhteydessä keskiviikkona 9. marraskuuta. Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, miten ilmastoasiat saadaan vahvemmin osaksi talouspoliittista päätöksentekoa. Suomi toimii koalition toisena puheenjohtajana. Suomi järjestää kokouksessa 17.11. oman tapahtumansa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen puhuu muun muassa oikeudenmukaista siirtymää, vammaisten ihmisten osallisuutta ja naisten roolia käsittelevissä tapahtumissa.”Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien on voitava osallistua. Keskustelen ilmastokokouksessa tasa-arvotoimijoiden ja vammaisjärjestöjen kanssa osallistavan ilmastopolitiikan keinoista. Sosiaalipolitiikalla luodaan edellytykset kaikkien osallistumiselle”, toteaa ministeri Sarkkinen.Egyptin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #ilmastoCOP27 LisätiedotLauri Voionmaa Pääministeri Sanna Marinin erityisavustaja p. 0295 160 306 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 6.-8.11.)Riikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustaja p. 050 414 1682 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 14.-19.11.)Marjo Nummelin Ilmastoasioiden pääneuvottelija ympäristöministeriö p. 0295 250 227 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 5.-19.11.)Kaarle Kupiainen Neuvotteleva virkamies ympäristöministeriö p. 0295 250 232 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 5.-19.11.)Outi Honkatukia Ilmastoyksikön päällikkö ympäristöministeriö p. 050 341 1758 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 4.-19.11.)Riikka Lamminmäki Viestintäpäällikkö ympäristöministeriö p. 050 5762604 [email protected] (ministeri Ohisalon ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt ilmastokokouksen aikana, Sharm el-Sheikhissä 14.-19.11.)Jiri Sironen Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja p. 040 450 9077 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 13.-15.11.)EU:n neuvottelutavoitteet Sharm el-Sheikhin ilmastokokoukseenPuheenjohtajamaa Egyptin kokoussivutYK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n COP27-sivut
Pääministeri Sanna Marin edustaa Suomea valtionjohdon kokouksessa maanantaina 7. marraskuuta. Ministeriviikolla 15.-18.11. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
NordenBladet — Teollinen puurakentamisen ala on verrattain nuori ja jatkuvasti kehittyvä, joten uudelle osaamiselle on kysyntää. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma julkaisee puusta rakentamista harkitseville kunnille hankintaoppaan, joka kokoaa parhaita kestävän rakentamisen oppeja yksiin kansiin. Puurakentamisen osaamista tukee myös kuntiin suuntautuva kiertue.Puurakentamiseen liittyy erityispiirteitä, joista hankkeeseen ryhtyvän kannattaa olla tietoinen. Opas neuvoo julkisen sektorin puurakentajaa, kuinka hankinta ja hankkeen toteutus kannattaa tehdä. Apuja on tarjolla niin markkinakartoitukseen ja tarjouspyynnön tekemiseen kuin tarjousten vertailuun. Opas avaa, mistä puurakentamisen kustannukset koostuvat, ja minkälaista elinkaarta puurakennukselle voi suunnitella.”Julkiset rakennuttajat ovat suunnannäyttäjiä ja heillä on avainrooli puurakentamisen edistämisessä. Kunnat voivat ohjata muun muassa maankäyttöä puurakentamista suosivaksi, kirjata hiilineutraalius- ja puurakentamisen tavoitteita strategiaansa ja näyttää omilla rakennushankkeillaan esimerkkiä yksityiselle sektorille”, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen kuvailee.Hankintaopas on työstetty tiiviissä yhteistyössä hankkeiden tilaajien ja tarjoajien kesken. Kokemuksia on kerätty muun muassa puutuoteteollisuuden asiantuntijoilta, suunnittelijoilta, rakennusliikkeiden edustajilta ja kuntapäättäjiltä. Näiden perusteella on pyritty luomaan kaikkia rakentamisen osapuolia tasapuolisesti palveleva paketti.Puurakentaminen tukee ilmastotavoitteita ja lisää paikan elinvoimaaYmpäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan puurakentamisen määrä oli jo pienoisessa nousussa. Puurakennusten määrä esimerkiksi opetusrakennuksista oli 28 prosenttia vuonna 2021, mutta maailmantilanteen vuoksi trendi on nyt laskeva. Tilanteen toivotaan parantuvan pian uudelleen, sillä puurakennukset pitkäikäisinä puutuotteina auttavat torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta rakennusalalla.Rakentamiseen käytetään vuosittain noin puolet maailman raaka-aineista. Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia käytössä olevasta primäärienergiasta. Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Jopa puolet ympäristövaikutuksista syntyy ennen kuin rakennus saadaan käyttöön. Siksi on niin suuri merkitys sillä, miten rakennetaan.Ilmastotavoitteet ovat yksi peruste puurakentamiselle, mutta sillä on myös muita etuja. ”Kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita, ja myös näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan kuntia ja kaupunkeja,” Sini Koskinen toteaa. Puurakentamisen hankintaosaamista ja muita puurakentamista edistäviä työkaluja välitetään kuntien ja kaupunkien päättäjille ja viranhaltijoille. ”Ensi vuoden aikana tullaan kiertämään noin 50 kaupunkia ja kuntaa Puuohjelma tien päällä -kiertueella. Minut voi siis kutsua kuntaanne vierailulle, ja kerron mielelläni aiheesta kasvotusten lisää”, Koskinen vinkkaa.Puun käyttö julkisessa rakentamisessa: Hankintaopas (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Suomalainen puukerrostalokanta. Suunnitteilla ja rakenteilla olevat suomalaiset puukerrostalohankkeet, 6/2022 (Hankeikkuna)Ym.fi: Puurakentamisen ohjelmaLisätietojaSini Koskinen Asiantuntija p. 0295 250 420 [email protected]Kuva: Puuinfo, Hannu Rytky
Teollinen puurakentamisen ala on verrattain nuori ja jatkuvasti kehittyvä, joten uudelle osaamiselle on kysyntää. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma julkaisee puusta rakentamista harkitseville kunnille hankintaoppaan, joka kokoaa parhaita kestävän rakentamisen oppeja yksiin kansiin. Puurakentamisen osaamista tukee myös kuntiin suuntautuva kiertue.
NordenBladet — Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Helsingissä 2.11. Agendalla ovat muun muassa luontopohjaiset ratkaisut sekä maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ministerit keskustelevat siitä, kuinka pohjoismainen yhteistyö voi myötävaikuttaa hyviin neuvottelutuloksiin Montrealin luontokokouksessa ja Sharm El-Sheikhin ilmastokokouksessa.”Montrealin luontokokouksesta odotetaan maailmanlaajuisia tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja koko yhteiskunnan sitoutumista, jotta luontokato saadaan pysäytettyä ja luonnon monimuotoisuus käännettyä elpymisuralle. Tämä voi olla hieman samankaltainen käännekohta luontokadon torjunnassa kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin suhteen”, ministeri Maria Ohisalo sanoo.Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit käsittelevät kokouksessaan myös muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt Pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä uudella tavalla strategisesti merkittävää. ”Tukeudumme nyt sekä energiahuollossa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhä läheisemmin pohjoismaisiin ystäviimme. Pohjoismailla on myös tärkeä globaalin edelläkävijän rooli, kun rakennamme ulkomaisesta fossiilienergiasta vapaita yhteiskuntia”, ministeri Ohisalo toteaa.Lisäksi pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit käsittelevät luonnon innoittamia ja tukemia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka perustuvat ekosysteemien toimintaan ja luonnon ihmisille tarjoamiin palveluihin.”Luonto tarjoaa monenlaisia ratkaisuja saastumisen, luontokadon ja ilmastokriisin torjuntaan. Ne voivat keskittyä esimerkiksi kestävään maan- ja luonnonvarojen käyttöön, soiden ja kosteikkojen suojeluun ja ennallistamiseen sekä purojen ja jokien mutkittelun lisäämiseen tai kalojen vaellusesteiden poistamiseen. Jopa kaupunkien hulevesiä voidaan suodattaa vesikasvien avulla”, ministeri Ohisalo sanoo. Pohjoismaisilta ympäristö- ja ilmastoministereiltä odotetaan yhteistä julkilausumaa luontopohjaisista ratkaisuista. Pohjoismaiden ministerineuvosto on käynnistänyt Luontopohjaiset ratkaisut -ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä tietoa ja edistää yhteneväisiä luontopohjaisia ratkaisuja Pohjoismaissa. Ohjelma edistää Pohjoismaiden visiota olla maailman kestävin ja integroidun alue vuonna 2030. LisätietojaBo Storrank neuvotteleva virkamies [email protected] p. 029 525 0346Antti Heikkinen ministeri Ohisalon erityisavustaja [email protected] p. 050 348 1406
Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Helsingissä 2.11. Agendalla ovat muun muassa luontopohjaiset ratkaisut sekä maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt 28. lokakuuta kaksi ilmastolain nojalla annettavaa valtioneuvoston asetusta lausuntokierrokselle. Asetusluonnokset koskevat Suomen ilmastopaneelia sekä saamelaista ilmastoneuvostoa. Asetuksilla on tarkoitus täsmentää ilmastolain sääntelyä. Lausuntoaika päättyy 9. joulukuuta.Suomen ilmastopaneeli aloitti toimintansa vuonna 2011 ja siitä säädettiin ensimmäistä kertaa lain tasolla vuoden 2015 ilmastolaissa. Heinäkuussa 2022 voimaan tulleen uuden ilmastolain mukaan ilmastopaneeli on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta ilmastopolitiikan suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Ilmastolaissa ei säädetä yksityiskohtaisesti esimerkiksi ilmastopaneelin kokoonpanosta tai jäsenten valinnasta tai heidän toimikausistaan, joten sääntelyn täydentäminen valtioneuvoston asetuksella on katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Monet ilmastopaneeliin liittyvät toimintatavat ovat nykyisellään käytännön varassa. Uudessa ilmastolaissa säädetään myös saamelaisesta ilmastoneuvostosta, joka on riippumaton asiantuntijaelin. Ilmastolain mukaan valtioneuvosto asettaa määräajaksi saamelaisen ilmastoneuvoston ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelun tueksi. Saamelaisessa ilmastoneuvostossa tulee olla edustettuna saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita ja edustus keskeisiltä tieteenaloilta. Ilmastolaissa ei säädetä yksityiskohtaisesti esimerkiksi ilmastoneuvoston tehtävistä, toimikaudesta tai kokoonpanosta. Näin ollen sääntelyn täydentäminen valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoituksenmukaista. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-palvelussa.Karin Cederlöf asiantuntija ympäristöministeriö 0295 250 010 [email protected]
Ympäristöministeriö on lähettänyt 28. lokakuuta kaksi ilmastolain nojalla annettavaa valtioneuvoston asetusta lausuntokierrokselle. Asetusluonnokset koskevat Suomen ilmastopaneelia sekä saamelaista ilmastoneuvostoa. Asetuksilla on tarkoitus täsmentää ilmastolain sääntelyä. Lausuntoaika päättyy 9. joulukuuta.
