NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten 15. kokous järjestetään 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. ”Montrealin luontokokouksen tulee olla käännekohta luontokadon pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä hieman samalla tavalla kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnassa”, Suomen delegaatiota johtava ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo. Ministeri Ohisalo osallistuu kokoukseen 15.-19.12.Sopimuksen 196 osapuolta neuvottelevat uusista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen. Tähtäimessä on, että vuonna 2030 luontokato on pysäytetty ja luonnon tila paranee. Neuvotteluissa on tarkoitus hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää vuodelle 2050. Päämäärän saavuttamista tukee 22 toiminnallista tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä.Kokouksen aiheita ovatluonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä,luonnon kestävän käytön edistäminen,geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako sekäsopimuksen toimien vauhdittaminen, muun muassa rahoitus ja luonnon monimuotoisuuden ottaminen vahvemmin osaksi politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.”Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan. Luontokato ja luonnon ekosysteemien romahtaminen ovat suurimpia ihmiskuntaa ja taloutemme perusteita uhkaavia haasteita. Tarvitsemme toimia kansainvälisesti, mutta olennaista on tietenkin sekin, että suomalaista luontoa suojellaan nimenomaan Suomessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo sanoo.”Luonto on iso osa myös ilmastokriisin ratkaisua. Metsät, suot, maaperä ja valtameret ovat hiilinieluja. Monimuotoinen luonto hillitsee myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia, eroosiota tai äärimmäisiä sääoloja”, ministeri kertoo.Suomi neuvottelee Montrealissa osana Euroopan unionia. EU tavoittelee konkreettisia ja määrällisiä tavoitteita sekä vahvaa seurantaohjelmaa, jotta toimien edistymistä voidaan mitata ja seurata.Suojelualueiden lisääminen ei yksin riitäKokouksessa odotetaan päätöksiä muun muassa maailmanlaajuisista maa-, vesi- ja merialueiden suojelutavoitteista sekä heikentyneiden maa- ja vesiekosysteemien ennallistamisesta. EU tukee 30 prosentin suojelutavoitetta ja 3 miljardin hehtaarin ennallistamistavoitetta. Suojelun tehostamiseksi tarvitaan päätöksiä myös haitallisten vieraslajien torjumisesta, villieläinkaupasta ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavien saasteiden, kuten torjunta-aineiden ja jätteiden, määrän vähentämisestä.Vain pieni osa maapallostamme on suojeltu, joten luonnon monimuotoisuuden kannalta on keskeistä sen kestävä käyttö. Neuvottelut tulevat koskemaan muun muassa kestävän käytön vaatimusta maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä muilla tuotantosektoreilla.”Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimia, jotka edistävät luonnon monimuotoisuuden sisällyttämistä kaikille yhteiskunnan osa-alueille ja kaikkeen suunnitteluun ja politiikkaan. Rahoituskysymys tulee olemaan kriittinen toimeenpanon kannalta”, ympäristöneuvos, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo.Kokouksessa on tarkoitus vauhdittaa sopimuksen toimien toteuttamista. Toimien kunnianhimon taso ja koko neuvotteluiden onnistuminen kytkeytyy vahvasti rahoituspäätöksiin. Montrealissa tullaan neuvottelemaan luonnolle haitallisten tukien poistamisesta ja uudelleen suuntaamisesta sekä monimuotoisuustoimien rahoituksesta, kuten rahastojen perustamisesta.Kokoukseen osallistuu noin 10 000 valtioiden, tiedemaailman, yritysten, rahoittajien, järjestöjen ja alkuperäiskansojen edustajaa. Kokousta isännöi Kiina. Osapuolikokous (COP 15) on lykkääntynyt koronapandemian vuoksi jo kaksi vuotta, ja osapuolikokouksen ensimmäinen vaihe pidettiin virtuaalisesti lokakuussa 2021.Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen lisäksi Montrealissa järjestetään kokoukset sopimuksen alaisista pöytäkirjoista: Cartagenan pöytäkirja bioturvallisuudesta ja Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta.Kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #LuontoCOP15.LisätietojaMinisterin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. 029 5250, [email protected]Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, [email protected], p. 0295 250 321 (Montrealissa 30.11.-19.12.)Rahoitus ja ilmastoasiat: kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala, [email protected], p. 0295 250 070 (Montrealissa 7.-19.12.)Ministeri Ohisalon ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt kokouksen aikana 14.-19.12.: viestintäasiantuntija Ulla Ahonen, [email protected], p. 0295 250 552

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten 15. kokous järjestetään 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. ”Montrealin luontokokouksen tulee olla käännekohta luontokadon pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä hieman samalla tavalla kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnassa”, Suomen delegaatiota johtava ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo. Ministeri Ohisalo osallistuu kokoukseen 15.-19.12.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 30. marraskuuta asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä sekä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla että teknologisin menetelmin. Sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU jäsenvaltioiden hiiliyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille.Hiilenpoistojen sertifioinnin asetusehdotuksella ehdotetaan hiilen poistamisen sertifiointia koskevia EU:n sääntöjä. Aloitteen tavoitteena on laajentaa hiilenpoiston kestävyyttä ja kannustaa maanomistajia ja teollisuutta innovatiivisten ratkaisujen käyttöön hiilidioksidin talteenotossa, kierrätyksessä ja varastoinnissa. Sen tavoitteena on luoda puitteet hiiliyksiköiden lisäisyyden, pysyvyyden, kaksoislaskennan ja muiden hiiliyksiköihin liittyvien tunnistettujen haasteiden yhteismitalliselle käsittelylle Euroopan unionissa. Tällä luodaan pohjaa EU:n sisäiselle poistumien hiilimarkkinalle.Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä tehty selvityksiä ja hankkeita kotimaisen hiilimarkkinan edistämiseksi. ”Kotimaisessa työssä on odotettu EU:sta tulevan hiilensertifiointiehdotuksen auttavan meitä eteenpäin myös kansallisen ohjeistuksen osalta”, johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. ”Näyttää kuitenkin siltä, että komissiossa ei ole pystytty vielä ratkaisemaan kaikkia yksiköiden käyttöön liittyviä haasteita, mutta tämä tulee varmasti viemään kaikkien jäsenmaiden vapaaehtoisia ilmastotoimenpiteitä eteenpäin.”Komission ehdotus siirtyy seuraavaksi jäsenvaltioiden neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Komissio on perustamassa hiilenpoistojen asiantuntijaryhmää, jonka on tarkoitus kokoontua ensimmäisen kerran joulukuussa. Asiantuntijaryhmä saa käsiteltäväkseen tämän lakialoitteen alemman tason asetukset, delegoidut säädökset, joissa määritellään eri toimenpiteiden vaatimukset hiilenpoistoille. ”Hiilenpoistoa tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilenpoistojen sertifiointikehikon tulee varmistaa, että ratkaisut aidosti poistavat hiiltä ilmakehästä. Laskenta- ja sertifiointisääntöjen tulee varmistaa ympäristöintegriteetti sekä ehkäistä negatiiviset vaikutukset monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille”, toteaa erityisasiantuntija Hanne Siikavirta ympäristöministeriöstä.Komission ehdotus huomioi erilaiset hiilenpoistomenetelmätMaankäyttösektorin hiilenpoistomenetelmiksi komissio on maininnut tiedonannossa esimerkiksi metsityksen, peltometsäviljelyn, kerääjäkasvien käytön ja turvemaiden vettämisen. Näitä menetelmiä kutsutaan hiiliviljelyksi, sillä niiden avulla voidaan vähentää maatalouden päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Hiiliviljelyn avulla maanomistajat voivat saada tuloja vastineena maa- ja metsätaloudessa tuotetusta hiilensidonnasta. Komission kestävien hiilenkiertojen tiedonannon (2021) mukaan hiilisertifioinnin on tarkoitus tukea jäsenvaltioita saavuttamaan vuoden 2030 maankäyttösektorin (LULUCF) velvoitteet.Teollisuuden ja energia-alan hiilenpoistomenetelmiä voivat komission ehdotuksen mukaan olla hiilidioksidin pysyvä poisto ilmakehästä ja hiiltä varastoivien tuotteiden valmistus. Hiilidioksidin pysyvä poisto voidaan toteuttaa ottamalla talteen ja varastoimalla bioperäistä tai ilmasta talteenotettua hiilidioksidia (BECCS, DACCS). Hiiltä varastoivien tuotteiden tulisi olla pitkäikäisiä ja ne tulisi valmistaa ei-fossiilisista hiilen lähteistä.”Suomalaisella elinkeinoelämällä on hyvät edellytykset kehittää fossiilitonta hiiltä sitovia ratkaisuja. Jatkoneuvotteluissa tulee olla tarkkana yksityiskohtaisten määrittelyiden kanssa, jotta ehdotettu lainsäädäntö aidosti mahdollistaa uusien hiilineutraaliutta edistävien innovaatioiden käyttöönottoa”, toteaa johtava asiantuntija Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lainsäädäntöehdotusta tullaan käsittelemään maatalous- tai ympäristöneuvostossa. Neuvosto pyrkinee muodostamaan kantansa ensi kevään aikana ja kolmikantaneuvottelut käytäneen syksyllä 2023.Komission tiedote (linkki)

Euroopan komissio julkaisi 30. marraskuuta asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä sekä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla että teknologisin menetelmin. Sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU jäsenvaltioiden hiiliyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvostolle laaditun selvityksen mukaan talousmetsien luonnonhoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää luonnonhoidon huomioimista laaja-alaisesti metsäalan koko toimintakentässä: lainsäädännössä, ohjeistuksessa, kannustimissa ja metsänomistajien ohjauksessa. Muutokset vaativat riittäviä resursseja kuten aikaa, rahaa ja työvoimaa. Tarvitaan myös mittaristo luonnonhoidon vaikuttavuuden arviointiin.EU:n monimuotoisuuslinjauksien ja -toimenpiteiden tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU on myös ehdottanut yleistavoitteekseen, että vuoteen 2050 mennessä kaikki maailman ekosysteemit ovat ennallistettuja, selviytymiskykyisiä ja asianmukaisesti suojeltuja.Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen metsäkeskus selvittivät kansallisten metsä- ja biodiversiteettistrategioiden valmistelun tueksi, millä keinoilla talousmetsien luonnonhoitoa ja monimuotoisuuden edistämistä olisi mahdollista tukea ja tehostaa. Kansallisilla strategioilla toimeenpannaan EU-tavoitteita.Selvityksen mukaan luonnonhoidon vaikuttavuudesta tulisi saada tutkimusperäistä tietoa, ja tiedon saamiseksi tarvitaan pitkäkestoisia empiirisiä koesarjoja.“Tarvitsemme mittariston niin ekologisten, sosiaalisten kuin taloudellisten vaikutusten arviointiin. Näin luonnonhoidon vaikutukset tehdään näkyväksi”, erikoistutkija Minna Räty Lukesta sanoo.Alueellisuus ja kytkeytyneisyys mukaan vaikuttavaan luonnonhoidon suunnitteluunLuonnonhoidon suunnittelussa alueellisten ominaispiirteiden huomioiminen tehostaa luonnonhoidon vaikuttavuutta. Vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat luonnonhoidon keinot eivät ole joka puolella maata samat kuten eivät olosuhteetkaan.Lajeille soveltuvien elinympäristöjen kytkeytyneisyyden ja vaihettumisvyöhykkeiden huomioiminen luonnonhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa edistää ekologisia vaikutuksia. Esimerkiksi metsien luonnonhoidosta hyötyvät parhaimmillaan sekä metsä- että vesistölajit.Ympäristöhyötyjen tuottaminen tulevaisuuden mahdollisuus?Tällä hetkellä talousmetsien luonnonhoitoa toteutetaan osana normaalia metsätalouden toimintaa. Selvityksen mukaan metsänomistajat toivovat käytännönläheistä tietoa luonnonhoidon keinoista ja vaikuttavuudesta. Merkittävä tietolähde ovat metsäammattilaiset, joilta odotetaan laajaa osaamista ja avointa puhetta.Ympäristöhyötyjen tuottaminen voisi olla halukkaille metsänomistajille uusi ansaintamahdollisuus puuntuotannon rinnalla. Näille luonnonhoidolla tuotetuille ympäristöhyödyille voisi pyrkiä kehittämään uusia taloudellisesti merkittäviä toimintamalleja, joille tulisi tehdä myös vaikuttavuusarviointi.”Erilaisten ympäristöhyötyjen markkinat ovat kehittymässä, ja ne voivat jo lähitulevaisuudessa kasvaa merkittäviksi. Yksi tätä kehitystä tukevista toimintaympäristön muutoksista olisi taloudellisten kannusteiden luominen metsänomistajan tuottamille ekosysteemipalveluille ja ympäristöhyödyille”, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Lukesta.Luke ja Suomen metsäkeskus selvittivät osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa talousmetsien luonnonhoidon toimivalikoimaa ja luonnonhoidon kustannustehokkuutta Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot (LUONTEVA) -hankkeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin metsätoimijoiden ja metsänomistajien tietämystä sekä suhtautumista luonnonhoitoon, ja siinä esitetään päivityksiä myös luonnonhoidon seurantaan. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Valtioneuvostolle laaditun selvityksen mukaan talousmetsien luonnonhoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää luonnonhoidon huomioimista laaja-alaisesti metsäalan koko toimintakentässä: lainsäädännössä, ohjeistuksessa, kannustimissa ja metsänomistajien ohjauksessa. Muutokset vaativat riittäviä resursseja kuten aikaa, rahaa ja työvoimaa. Tarvitaan myös mittaristo luonnonhoidon vaikuttavuuden arviointiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo puhui 24.11.2022 Espoossa järjestetyssä Into the Woods -tapahtumassa. Tapahtumassa Euroopan korkean tason päättäjät keskustelivat metsien roolista hyvien elinympäristöjen rakentamisessa.Building a carbon neutral future
​​​​Honourable President of the Commission, Prime Ministers and Commissioners,Dear friends,As we have heard this morning, forests are our allies for a carbon neutral future. Forests are also home to many of our species and habitats, and host a big part of our endemic biodiversity.And we are still losing biodiversity at an alarming rate. While three quarters of our landmass is covered by forests, only few percent are old, natural forests. About one third of our endangered species in Finland live in forests.  As regards our forest carbon sink, we received very alarming preliminary results last spring. It seems that the Finnish forest carbon sink has shrunk dramatically. This is very worrying because our national 2035 climate neutrality target relies much on our forest carbon sink. We will learn the final results and reasons behind this development by the end of this year.   Friends, Although wood is a renewable resource, the supply of wood is not limitless.Buildings and the construction sector, on the other hand, desperately need solutions for decarbonising. Approximately 40 % of global greenhouse gas emissions are emitted by the built environment.The way we build today has also a big negative impact on biodiversity. Extraction of raw materials causes 90 percent of global biodiversity loss and construction is responsible for half of the global raw material consumption.There are now eight billion people on this planet, and the number is increasing. There are also more than eight million different species of animals and plants that live here as our neighbors.We must find space and comfort for all of us.Given our situation today, I find it very interesting to make comparisons to the origins of the New European Bauhaus.That is, the original Bauhaus, 100 years ago.In those days, Europe was recovering from the First World War. Providing decent living conditions were high on the social agenda, and an industrial production of affordable houses and household items was seen as a path there.The original Bauhaus is well known for the idea of building as a “comprehensive artwork”. That is where different forms of arts, design and architecture meet.But it is less known that holistic wellbeing was also in the DNA of the architecture at the original Bauhaus. The aim was to find a harmony between the needs of an individual and the society.The need to find harmony is still very valid and I dare to say that its relevance has even grown.Our lifestyles are out of balance and we are seriously violating the planetary boundaries.We should find harmony between the needs of the environment and the economy, between humans and non-humans, between the needs of developed and developing countries.The original idea of Bauhaus incorporated also the idea of social inclusion, which is still relevant today — in Finland we are determined to eradicate homelessness completely within this decade.We need to seek harmony between nature and society not only because of altruistic reasons, but because humans as a species need the services Nature provides us.Forests are irreplaceable homes for biodiversity and act as carbon sinks. Forests also hold a great potential for providing renewable raw materials for a carbon neutral economy. These raw materials should be used in a way that is as long-term and high-value as possible.Building with wood can reduce the carbon footprint of construction and at the same time bind carbon for a very long time.Using wood in construction to replace high emission materials in a manner that binds carbon for a very long time, is in my view one of the best uses of this valuable resource.At the same time we must make sure that our use of forest resources supports the maintenance and enhancement of carbon sink, in line with Finland’s 2035 climate neutrality target, and leads to enhancing biodiversity towards nature positive forest management.  Dear friends,I would like propose we lift our eyes and look into the future:What would our forests and buildings look like in a climate neutral Europe? What kind of architecture and design would take us there?Let´s imagine a climate neutral Europe. Let´s ask ourselves, what could I do to make it happen? What can we do together, to reach this goal as soon as possible?This afternoon, we will have a chance to practice this approach. It is my sincere wish that this sort of future-oriented discussion would spark new ideas and new inspiration.Dear friends, together we can build a climate neutral future. Let’s find new inspiration for that today!
 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo puhui 24.11.2022 Espoossa järjestetyssä Into the Woods -tapahtumassa. Tapahtumassa Euroopan korkean tason päättäjät keskustelivat metsien roolista hyvien elinympäristöjen rakentamisessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Egyptin Sharm el-Sheihkissä pidetyssä COP27-kokouksessa oli maatalouden osalta tavoitteena saattaa päätökseen vuonna 2017 käynnistetyn Koronivia Joint Work on Agriculture -työsuunnitelman mukainen työ ja sopia YK:n ilmastosopimuksen alla tehtävän maatalouden ilmastotyön tulevaisuudesta.Egyptin ilmastokokous päättyi pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen ristiriitaisiin tunnelmiin sunnuntaiaamuna. Päästövähennysten vauhdittamiseen kokous tarjosi vain heikosti uusia työkaluja ja tekniset neuvottelut etenivät hitaasti. Maatalouden ilmastotyötä koskevissa neuvotteluissa onnistuttiin kuitenkin saavuttamaan sopu toisen kokousviikon loppusuoralla.Kokouksessa maatalouden ilmastotyöstä saavutettu päätös sisältää kattavan yhteenvedon kuluneiden viiden vuoden aikana tehdyn työn tuloksista. Päätöksessä määritellään muun muassa joukko keskeisiä toimia, joiden avulla maatalouden kestävyyttä voidaan edistää, maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan vahvistaa ja maataloudesta aiheutuvia päästöjä voidaan hillitä. Lisäksi osapuolet sopivat käynnistävänsä nelivuotisen työn, jonka avulla edistetään maatalouden ilmastotyön toimeenpanoa ja ruokaturvaa.”Maatalouden neuvottelutulosta voidaan pitää tasapainoisena ja uraauurtavana”, luonnehtii neuvotteluihin EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän koordinaattorina osallistunut johtava asiantuntija Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä.”Maatalouden ilmastotyön jalkauttamisen kannalta saavutettu tulos on tärkeä päätös. Maatalouden ilmastotyöstä on keskusteltu YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksen yhteydessä vuodesta 2012 lähtien”, Salminen jatkaa. Päätöksessä on nostettu esiin myös se, kuinka tärkeää on katsoa maataloutta laajemmin osana koko ruokajärjestelmän roolia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön yhteispäästöt ovat noin 22 prosenttia globaaleista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kun tarkastelussa huomioidaan koko ruokajärjestelmän päästöt, nousee päästöjen osuus yli kolmannekseen maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä. Samanaikaisesti maatalous on äärimmäisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten sään ääri-ilmiöiden lisääntymiselle ja sen seurauksille.Julkisesta ilmastorahoituksesta ruokajärjestelmän osuus on vain kolme prosenttia. Maailmanlaajuisesti valtaosa maataloustuotannon julkisesta rahoituksesta kohdistuu toimiin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia sekä ympäristölle että ilmastolle. Kansallisissa päästövähennystavoitteissa ruokajärjestelmien rahoitustarpeita ei ole tunnistettu riittävällä tarkkuustasolla.Salmisen mukaan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen maatalousrahasto IFADin kaltaisille toimijoille päätös on viesti siitä, kuinka keskeistä on lisätä yhteistyötä maatalouteen ja ruokaturvaan liittyvien ilmastotoimien vahvistamiseksi ja millaisiin toimiin rahoitusta tulisi kohdentaa.”Käytännössä tuloksella voi olla merkitystä esimerkiksi kansainvälisen ilmastorahoituksen kanavoimiseksi maatalouden ja laajemmin koko ruokajärjestelmän kestävyyden edistämiseen. Lisäksi tulos kiinnittää huomiota maatalouden ja ruokajärjestelmän merkitykseen osana kansallisia ilmastotavoitteita”, arvioi Salminen.”Ympäristöministeriö todella arvostaa maa- ja metsätalousministeriön merkittävää panosta maatalouden ilmastotyöhön COP27-kokouksessa. Salminen on ollut EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän vetäjänä keskeisessä roolissa vaikuttamassa maataloudessa nyt saavutettuun neuvottelutulokseen”, kiittelee pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.Maa- ja metsätalousministeriö toteutti COP27-kokouksen yhteydessä myös joukon oheistapahtumia osana kansallista maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastokokonaisuutta. Suomalaiset kosteikkoviljelykokeilut olivat mukana pääohjelmassa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n järjestämässä tapahtumassa. Lisäksi Ilmatieteenlaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston turvemaiden ilmastotutkimus oli esillä osana Pohjoismaiden paviljongin ohjelmaa. Suomella oli oheistapahtumissa myös puheenvuoroja liittyen ruokavalion rooliin maatalouden ilmastotyössä sekä hiilimarkkinoiden edistämiseen.

Egyptin Sharm el-Sheihkissä pidetyssä COP27-kokouksessa oli maatalouden osalta tavoitteena saattaa päätökseen vuonna 2017 käynnistetyn Koronivia Joint Work on Agriculture -työsuunnitelman mukainen työ ja sopia YK:n ilmastosopimuksen alla tehtävän maatalouden ilmastotyön tulevaisuudesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Egyptin ilmastokokous päättyi pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen ristiriitaisiin tunnelmiin sunnuntaiaamuna. Päästövähennysten vauhdittamiseen kokous tarjosi vain heikosti uusia työkaluja.“Olen pettynyt siihen, minkälaiset kirjaukset kokouksesta saatiin päästöjen vähentämisestä. Ilmaston kuumenemisen rajaaminen 1,5 asteen ei ole vielä karannut, mutta aikaikkuna on nopeasti sulkeutumassa. Tätä kiireellisyyttä kokouksen päätökset eivät heijastele”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Maat pääsivät sopuun uuden ilmastorahaston perustamisesta, jolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. Rahastoon haetaan kehittyneiden maiden rahoituksen lisäksi myös uusia rahoituslähteitä esimerkiksi nopeasti kehittyviltä mailta ja innovatiivisista rahoituslähteistä. Rahaston valmistelu alkaa heti ja sen on määrä aloittaa toimintansa kahden vuoden kuluttua. Lisäksi kokouksessa päätettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin teknistä tukea tarjoavan Santiago-verkoston toiminnan käynnistämisestä.”Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti: haavoittuvimmat maat kärsivät usein ilmastokriisin pahimmat seuraukset, vaikka ovat sitä vähiten aiheuttaneet. Uudella rahastolla erityisen haavoittuvia maita autetaan näistä tuhoista selviämisessä. Rahoitusta voitaisiin kerätä esimerkiksi kansainväliselle lento- ja meriliikenteelle tai fossiiliyhtiöille ja -energialle kohdistetuilla maksuilla”, Ohisalo jatkaa.“Ilmastokriisi etenee, mutta kansainväliset ilmastoneuvottelut  junnaavat  paikallaan”Maat vahvistivat viime vuonna Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pyritään yhä rajaamaan 1,5 asteeseen. EU ajoi yhdessä useiden muiden maiden ja maaryhmien kanssa viime vuonna sovitun kivihiilen polttamisen alasajon lisäksi myös sitä, että maat  sitoutuisivat vähentämään nopeasti myös kaikkien muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. EU ja useat muut riittäviä päästövähennyksiä ajavat maat olisivat lisäksi toivoneet kokouksen päätöksiin myös kirjausta siitä, että globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun mahdollisimman pian ennen vuotta 2025.“Ilmastokriisi etenee, mutta joillakin mailla ei ole halua edetä päästövähennysten vauhdittamisessa. Kun päästöjä ei vähennetä riittävän nopeasti, sopeutumistarpeet ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot lisääntyvät merkittävästi”, Ohisalo sanoo.Kokouksessa ei kuultu merkittäviä uusia päästövähennyssitoumuksia. Useat maat kertoivat kuitenkin uusista rahoituslupauksistaan erityisesti kehittyvien maiden sopeutumistoimien rahoittamiseen.Tekninen työ eteni hitaasti, puheenjohtaja sai laajalti kritiikkiäKokouksessa tehtiin päätös myös ilmastonmuutoksen hillintää lähivuosina käsittelevästä työohjelmasta, jonka avulla päästövähennyksiä eri sektoreilla vauhditettaisiin ja hyviä käytäntöjä  jaettaisiin systemaattisemmin. Lisäksi saatiin sopu markkinamekanismeja koskevien sääntöjen toimeenpanosta. Nyt saavutettu sopu on kompromissi, joka ei valitettavasti tuo täyttä varmuutta siihen, että mekanismi tuottaisi varmasti lisäisiä päästövähennyksiä suhteessa valtioiden kansallisiin panoksiin.Kokouksen puheenjohtaja on saanut osakseen kritiikkiä sekä järjestelyistä että tavasta, jolla neuvottelut hoidettiin.“Hyvällä ja tasapuolisesti osapuolia kuuntelevalla puheenjohtajalla on kyllä suuri rooli kokouksen onnistumisessa. Valitettavasti täällä työ oli läpinäkymätöntä ja osapuolten näkemyksiä otettiin varsin valikoivasti huomioon. Tämä johti kokouksen pitkittymiseen ja useiden tärkeiden asioiden vesittymiseen  – aivan liian myöhään päästiin edes keskustelemaan näistä”, pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.Arabiemiraateissa ensimmäinen Pariisin sopimuksen viisivuotistarkasteluSeuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Arabiemiraateissa. Kokouksessa on muun muassa määrä tehdä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon ensimmäinen, maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan osapuolten toimien riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteeseen. Lisätiedot:Marjo Nummelin
Ilmastoasioiden pääneuvottelija
p. 0295 250 227
[email protected]Riikka Yliluoma
Ministeri Ohisalon erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Ilmastotoimien rahoitus
Outi Honkatukia
Ilmastoyksikön päällikkö
p. 050 341 1758
[email protected]Ministerin ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt
Riikka Lamminmäki
Viestintäpäällikkö
p. 050 5762604
[email protected]

Egyptin ilmastokokous päättyi pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen ristiriitaisiin tunnelmiin sunnuntaiaamuna. Päästövähennysten vauhdittamiseen kokous tarjosi vain heikosti uusia työkaluja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset. Turun yliopistonmäen neljä puutaloa ja funkisasuintalo sekä Helsingin Kasarmikadun ja Rikhardinkadun kulmassa sijaitsevat kaksi rakennusta suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Yliopistonmäen puutalot ovat osa Turun tuomiokirkon pienimittakaavaisena säilynyttä kaupunkiympäristöä. Rakennukset ovat ulkoasultaan hyvin säilyneet, ja sisätiloissa on tallella kiinteää sisustusta kuten uuneja ja väliovia. Rakennuksilla on valtakunnallista merkitystä osana Yliopistonmäen historiallisesti kerrostunutta ympäristöä. Ne ovat myös merkittävä osa Koskenniemen aukiota reunustavia puutalokortteleita ja Turun keskustan harventunutta puurakennuskantaa. Aiemmin rakennukset olivat yliopiston käytössä. Tällä hetkellä rakennuksia ollaan palauttamassa asuinkäyttöön.Funkistalo on arkkitehti Veikko Kyanderin vuonna 1932 suunnittelema asuinrakennus kone- ja korjauspaja R. Onnin omistajalle. Rakennus on Suomessa ainutlaatuinen keskustan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sovitettu funktionalistista tyyliä edustava asuintalo. Rakennus on ulkoasultaan säilynyt hyvin. 1970-luvun korjaus- ja muutostöissä sen sisätilat ovat sen sijaan muuttuneet suurelta osin. Alkuperäisistä huoneista on jäljellä entinen olohuone, sen yläpuolella oleva kattopaviljonki sekä sisäporraskäynti.Sampi-korttelin rakennuksista vuonna 1891 valmistunut Rikhardinkatu 2 edustaa aikaa, jolloin Helsingin kivikeskusta alkoi rakentua korkeammaksi ja tiiviimmäksi. Kasarmikatu 42:ssa on puolestaan aikansa merkittävimpiin arkkitehteihin kuuluneen J.S. Sirénin suunnittelema rakennus, joka edustaa toimisto- ja liiketalosuunnittelua uudistanutta 1930-luvun arkkitehtuuria. Molempien rakennusten katujulkisivut ovat hyvin säilyneet. Rakennuksissa on eri vaiheissa tehty useita korjaus- ja muutostöitä, joista osa on ollut palauttavia. Molemmissa rakennuksissa keskeinen on rakennuksen läpi kulkeva tilasarja, jonka muodostavat pääsisäänkäynti ja -porras. Lisäksi rakennuksissa on säilynyt muun muassa alkuperäisiä pintamateriaaleja, ovia, kasettikattoja, hissejä ja kaakeliuuneja.Turun yliopistonmäen puutaloja koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 27.2.2020, dnro VARELY/5990/2022.Yliopistonmäellä sijaitsevaa funkistaloa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 6.9.2019, dnro VARELY/3874/2014.Sampi-korttelin rakennuksia koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 19.12.2019, UUDELY/13067/2016.LisätietojaSatu Eronen    
asiantuntija
0295 250 180
[email protected]

Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset. Turun yliopistonmäen neljä puutaloa ja funkisasuintalo sekä Helsingin Kasarmikadun ja Rikhardinkadun kulmassa sijaitsevat kaksi rakennusta suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — OmaRakennus havainnollistaa, mitä tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on tulossa. Sen tarkoituksena on koota erilaisia rakennusta, kiinteistöä ja sen ympäristöä kuvaavia tietoja nähtäville. Palvelun demo-versio on käytettävissä ja sen avulla voi pohtia, miten hyödyntää tulevaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja yhteentoimivia tietomalleja.”Demo havainnollistaa, miten eri lähteistä tulevat tiedot voidaan koota yhteen ja mitä tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on luvassa. OmaRakennuksen toivotaan auttavan niitä, jotka kehittävät erilaisia palveluja ja jatkosovelluksia rakennetun ympäristön tiedoista. Ajatuksena on näyttää, mitä eri olemassa olevat ja tulevat kansalliset tietovarannot käytännössä pitävät sisällään sekä herättää katsojassa ideoita siitä, minkälaisia mahdollisuuksia ne voisivat tarjota. Demo palvelee erityisesti niitä, jotka eivät tavallisesti lue tietomallikaavioita”, ympäristöministeriön Ryhti-hankkeen erityisasiantuntija Tuija Pakkanen sanoo.OmaRakennus-demon eräänlaisena teknisenä esikuvana on AuroraAI-hankkeessa rakennettu OmaElämä-demoportaali, jossa kehitetään tapoja vähentää omaisen kuolemaan liittyvää byrokratiaa.”OmaElämä-demossa ideana on, että jokaisella kansalaisella olisi elämässään oma sovellus, joka koostuisi kokoelmasta erilaisia ohjelmointirajapintoja. Niistä voisi katsoa omistuksensa, sukulaissuhteensa, perukirjansa, verotuksensa, tulonsa ja työhistoriansa. OmaRakennuksessa on meillä ollut vastaava idea, mutta keskiössä on henkilöiden sijaan rakennukset ja alueidenkäyttö. Niihin liittyviä tietoja tuodaan näkymään eri viranomaislähteistä”, Pakkanen selventää.”Kaikki Oma-demot soveltavat Digi- ja väestötietoviraston yhteentoimivuusalustaa, ja rajapinnat muodostetaan hyödyntäen sinne laadittuja tietomalleja. Demosta löytyy listattuna myös ohjelmointirajapintoja tietolähteisiin, esimerkiksi rakennus- ja huoneistorekisteriin, verohallinnon rakennustietoihin ja kiinteistöjärjestelmiin”, Pakkanen kertoo.Demon aineistot ovat esimerkkejä, eivät aitoa materiaalia. Rakennusaineisto on tuotettu demotestausta ja kehittämistä varten. Demossa näkyvät Espoon ja Valkeakosken tietomallimuotoiset kaava-aineistot ovat myös testiaineistoa, jotka tosin pohjautuvat oikeaan, voimassa olevaan kaavaan. Kaavan testiaineiston on tuottanut Gispo Oy.OmaRakennuksen toiminnallisuudet ovat toistaiseksi rajatut, ja demoa kehitetään edelleen. Tarkoituksena on, että demo valmistuisi tammikuussa 2023, ja sieltä olisi nähtävillä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietosisällöt.Ketterää kokeilua ja toimintatapojen kehittämistäOhjelmistokehityksessä puhutaan hiekkalaatikoista. Ne ovat todellisista järjestelmistä eristettyjä testiympäristöjä, jossa ohjelmistoja voi testailla ketterästi.”Muutama vuosi sitten Verohallinnossa havaittiin, että viranomaisten on hankala soveltaa asiakkaita auttavia, uusiin teknologioihin perustuvia tuoreita ideoita. Kynnys luoda uusia toimintatapoja uusilla ohjelmistoilla oli korkea. Kun halutaan tehdä yhteistyötä relevantteja palveluita tarjoavien sidosryhmien kanssa, tarvitaan kuitenkin kokeilemista matalalla kynnyksellä. Siispä avasimme pilvialustaan tilin, joka on neutraali ja avoin kaikille viranomaisille”, Mikael af Hällström sanoo. Hän toimii Verohallinnossa MiniSuomi-innovaatioekosysteemin vetäjänä.”OmaRakennus on hyvä esimerkki ketterästä kokeilemisesta. Ympäristöministeriö lähestyi idealla, jossa rakennus- ja kaavatietojen tuomista ja yhdistämistä eri lähteistä voisi testata ja esitellä. Tämä on hyvin kustannustehokas tapa toimia”, af Hällström kertoo.”Kokeilujen tarkoituksena on haastaa olemassa olevaa lainsäädäntöä. Hiekkalaatikon avulla voidaan esitellä uusia toimintatapoja ja todistaa niiden toimivuutta, mikäli lainsäädäntöä muutettaisiin. MiniSuomi antaa siis mahdollisuuden näyttää konkreettisesti, mikä olisi mahdollista toteuttaa teknisesti”, af Hällström sanoo.Ryhti-muutostuki käyttää demoa kuntatapaamisissaDigiFinland Oy:n kunnille suunnattu Ryhti-muutostuki on jo käyttänyt OmaRakennus-demoa eri tilaisuuksissaan.”Demon avulla olemme näyttäneet kuntien asiantuntijoille, miten rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvä asiat voidaan toteuttaa, kun se aikanaan otetaan käyttöön – mitä se tulee pitämään sisällään ja miltä lopputulos voisi näyttää”, DigiFinlandin asiantuntija Konsta Kuorikoski kertoo.”OmaRakennus tuo hyviä esimerkkejä siitä, miten tiedot kytkeytyvät toisiinsa. Se osoittaa myös hyötyjä, joita tietojärjestelmä tuo vaikkapa kaavoitukseen. Demon avulla saamme myös kerättyä arvokasta palautetta ja näkökulmia asiantuntijoilta tulevan tietojärjestelmän kehityskohteista. Näin voimme tunnistaa mahdolliset epävarmuudet sekä kysymykset ja löytää niihin vastauksia”, Kuorikoski jatkaa.”Vaikka demo on vielä kehitysvaiheessa, olemme voineet osoittaa kunnille esimerkkien myötä, miksi alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot halutaan tietojärjestelmään tietomallimuodossa – muun muassa miten rakennustunnuksella saadaan haettua rakennukseen liittyvät tiedot eri järjestelmistä samaan näkymään”, Kuorikoski toteaa.OmaRakennus-testiprojekti alkoi vuonna 2021 ympäristöministeriön Ryhti-hankkeen vetämä. Sen tuloksena on loppukesästä syntynyt ensimmäinen demoversio. Demon toteuttajana toimii Verohallinto. OmaRakennus on osa kansallisen tekoälyohjelman AuroraAI:n verkostoa ja yksi MiniSuomi-innovaatioekosysteemin kokeiluista.​​​​​​​OmaRakennus-demoYhteentoimivuusalusta Dvv.fiDigiFinlandin Ryhti-muutostuki kunnilleLisätiedotTuija Pakkanen
​​​​​​​erityisasiantuntija
p. +358 295 250 155
​​​​​​​[email protected]

OmaRakennus havainnollistaa, mitä tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on tulossa. Sen tarkoituksena on koota erilaisia rakennusta, kiinteistöä ja sen ympäristöä kuvaavia tietoja nähtäville. Palvelun demo-versio on käytettävissä ja sen avulla voi pohtia, miten hyödyntää tulevaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja yhteentoimivia tietomalleja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen laiksi Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta. Kansallispuistoa laajennettaisiin noin 2441 hehtaarin verran valtion mailla. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen.”Tiilikkajärven kansallispuiston laajennuksessa saamme jopa 1300 hehtaaria lisää suojelun piiriin. Alueeseen kuuluu muun muassa vanhaa luonnontilaista metsää ja arvokkaita soita. Kansallispuistoverkostolla on suuri merkitys luontokadon torjunnassa, ja Tiilikkajärven laajentaminen on siihen tärkeä lisä,” ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Laajennus edistäisi myös virkistyskäytöllisen yhteyden vahvistamista nykyisen Tiilikkajärven kansallispuiston, Pumpulikirkon metsien sekä Nuorisokeskus Metsäkartanon välille.
Laajennusalueet sijaitsevat Tiilikan, Löytynsuon-Maamonsuon ja Pumpulikirkon Natura 2000 -alueilla sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella.Kansallispuistoon liitettäisiin edustavia suoalueita sekä luonnontilaista, vanhaa kuusivaltaista metsää Pumpulikirkon alueelta. Myös geologisesti merkittävä Pumpulikirkon hiidenkirnu sisältyisi laajennusalueeseen.Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen toisi suojelun piiriin myös noin 1300 hehtaaria metsätalousmaata Pumpulikirkon ja Ylä-Keyritty -järven alueelta. Alueella harjoitetaan jatkuvan kasvatuksen tutkimustoimintaa. Laajennuksen myötä metsätalouskäyttö ja tutkimustoiminta päättyisi kansallispuistoon liitettävän alan osalta. Kansallispuistossa hirven ajo olisi sallittua.Toisessa vaiheessa kansallispuistoon liitettäisiin maahankinnoin noin 1330 hehtaarin laajuinen Löytynsuon alue. Tornator Oyj:n omistuksessa olevat maat hankittaisiin valtiolle arviolta loppuvuonna 2022 ja liitettäisiin myös osaksi kansallispuistoa. Neuvotteluita maahankinnoista on yhtiön kanssa käyty syksyn aikana. Kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion maille.Pohjois-Savon liitto ja Rautavaaran kunta tekivät ympäristöministeriölle aloitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta syksyllä 2020. Kansallispuiston laajennusrajaus on esityksessä säilytetty pääosin Rautavaaran kunnan rajausesityksen mukaisena. Lakiesitys oli lausuntokierroksella syyskuussa 2022. Lausunnoissa pidettiin kansallispuiston laajentamista pääosin myönteisenä ja palautetta esitettiin erityisesti laajennusalueen rajausta, metsästystä, moottorikelkkareitistöä ja kansallispuiston palveluvarustusta koskien. Tavoitteena on, että laki kansallispuiston laajentamisesta tulisi voimaan 1.6.2023.

Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen laiksi Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta. Kansallispuistoa laajennettaisiin noin 2441 hehtaarin verran valtion mailla. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan korkean tason poliittiset päättäjät kokoontuvat 24. marraskuuta Suomen luontokeskus Haltiaan, Espooseen keskustelemaan siitä, millaisia ratkaisuja metsät tarjoavat hyvien elinympäristöjen tavoittelussa. Pääministeri Sanna Marinin vieraiksi Into the Woods -tapahtumaan saapuvat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius, Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch.Suomalaisministereistä tapahtumaan osallistuvat myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Päättäjien ohella koolla on tutkijoita sekä arkkitehtuurin ja rakentamisen asiantuntijoita.Into the Woods koostuu avauskeskustelusta ja kolmesta sen jälkeen pidettävästä rinnakkaisesta paneelikeskustelusta. Paneelikeskustelujen teemat ovat “Future of forests”, “Building a carbon neutral Europe with wood” ja “Architecture inspired by nature”. Loppukeskustelussa eri sidosryhmät esittävät näkemyksiään. Tapahtuman ohjelmaan voi tutustua sen omalla sivustolla, jossa kaikkia keskusteluja voi seurata suorina lähetyksinä. Pääministeri Marinin, komission puheenjohtaja von der Leyenin, pääministeri Kallaksen ja varapääministeri Buschin tiedotustilaisuus lähetetään suorana samalla sivustolla. Tapahtuman kieli on englanti.Into the Woods -tapahtuma on osa Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta, jonka tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta. Bauhausilla viitataan 1920-luvulla Saksassa perustettuun arkkitehtuuri- ja muotoilukouluun. Pohjoismaiden oma Nordic Bauhaus-ohjelma on hyväksytty yhdeksi komission viidestä Bauhaus-ohjelmasta. Pohjoismaiden Bauhaus keskittyy rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksiin ja kiertotalouteen.Into the Woods –tapahtuman järjestävät yhdessä Suomen kanssa Euroopan komissio, Ruotsi ja Viro.Lisätiedot: EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949, pääministerin erityisavustaja (EU-asiat) Saara Pokki p. 050 478 6363, rakennusneuvos Matti Kuittinen, p. 0295 250 268, ympäristöministeriö, EU-asioiden viestintäasiantuntija Rami Kurth, p. 050 465 7963, valtioneuvoston kanslia

Euroopan korkean tason poliittiset päättäjät kokoontuvat 24. marraskuuta Suomen luontokeskus Haltiaan, Espooseen keskustelemaan siitä, millaisia ratkaisuja metsät tarjoavat hyvien elinympäristöjen tavoittelussa. Pääministeri Sanna Marinin vieraiksi Into the Woods -tapahtumaan saapuvat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius, Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch.

Lähde: ym.fi