NordenBladet —

Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) ehdottaa kansainvälistä sopimusta Arktisen alueen suojelemiseksi. Hassi puhui aiheesta Norjan Bodøssa meneillään olevassa Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarikkokonferenssissa.

”Arktinen alue on planeetallamme ainutlaatuisen kaunis ja haavoittuva. Tarvitsemme kansainvälisen sopimuksen suojelemaan sen ympäristöä. Suojelutyön kulmakivi on ilmastonmuutoksen hidastaminen, koska sen vaikutukset näkyvät voimakkaimpina Arktisella alueella ja heijastuvat muun muassa jäätiköiden sulamisen kautta koko maailmaan”, Hassi totesi.

Jäätiköt sulavat nyt jopa ennustettua nopeammin, mikä toisten ennusteiden mukaan voi heikentää pohjoista Eurooppaa lämmittävää Golfvirtaa.

”Kahden Nature-tiedelehdessä tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Golfvirta on hitaampi kuin kertaakaan 1600 vuoteen. Se tarkoittaa, ettemme voi lainkaan varmoja siitä, että ilmastonmuutos merkitsee meille ilmaston lämpenemistä”, Hassi varoitti.

Hän toivoi Arktisen alueen maiden ottavan mallia Itämeren alueen yhteistyöstä, jonka avulla Itämeren tila on parantunut ja joka on jatkunut poliittisista jännitteistä huolimatta. Toimivaksi työkaluksi on osoittautunut Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli niin sanottu Helsingin sopimus, joka astui voimaan vuonna 1980. Myös Itämeren valtioiden neuvosto ja Suomen aloitteesta syntynyt Euroopan unionin Pohjoisen ulottuvuuden politiikka ovat edistäneet ympäristöyhteistyötä.

”Pohjoisen ulottuvuuden lippulaivaprojekti on ollut Pietarin jätevedenpuhdistamojen parantaminen sekä Venäjän että kansainvälisten rahoituslaitosten rahoituksella, mikä on merkinnyt, että puolentoista miljoonan ihmisen jätevesienpuhdistus on tuotu nykyaikaiselle tasolle”, Hassi mainitsi.

Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaariseen foorumiin osallistuvat Hassin lisäksi eduskunnasta Arktisen valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Heli Järvinen (vihr.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.

Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen toivoi lisää naisia rauhanvälittäjiksi ja –neuvottelijoiksi, kun hän puhui maailman naispäättäjien konferenssissa Islannin Reykavikissa aiheesta ”Naiset, rauha ja turvallisuus”.

”On tärkeää, että myös haavoittuvassa asemassa olevilla naisilla ja tytöillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, olipa sitten kyse politiikasta, taloudesta, turvallisuudesta tai sosiaalikysymyksistä, ja konfliktitilanteissa olla mukana pöydissä, joissa rauhasta neuvotellaan. Kestävään rauhaan ja kehitykseen päästään vain, jos mikään väestönosa ei koe itseään syrjityksi”, hän totesi.

Naisten osuuden lisääminen rauhanvälitystyössä ja rauhanvälittäjinä toimivien naisten tukeminen on yksi Suomen ulkopolitiikan tavoitteista. Myös poliitikkojen asiantuntemusta kannattaisi käyttää hyväksi, kun yhteiskuntia rakennetaan uudestaan konfliktien jälkeen.

”Kansanedustajat tietävät, miten päätöksentekoprosessi käytännössä toimii, miten rekrytoidaan ja koulutetaan ehdokkaita, miten käydään vaalikampanjoita ja hallitusneuvotteluja, ja miten oppositiossa toimitaan”, hän luetteli.

Haatainen korosti demokratian merkitystä ylipäätään. Vaikka demokratialla on puutteensa, se on silti tähän asti keksityistä keinoista paras tapa järjestää yhteiskunta.

”Menestyneimmät yhteiskunnat ovat demokratioita. Demokraattisten valtioiden todennäköisyys joutua sotaan on myös muita pienempi siitä yksinkertaisesta syystä, että sodanjulistukseen tarvitaan kansan tuki ja parlamentin enemmistö. Demokratia ja rauhan kulkevat käsi kädessä hyödyttäen toisiaan.”

Haatainen harmitteli, että demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää vastaan hyökätään nyt monelta suunnalta samaan aikaan, kun naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo kyseenalaistetaan.

Haataisella oli maailman naispäättäjien konferenssissa myös toinen puheenvuoro, jossa käsiteltiin sitä, miten eri parlamenteissa on reagoitu YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin vetoomukseen naisten aseman parantamiseksi. Haataisen oli helppo kertoa, että Suomi oli maailman ensimmäinen maa, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906 ja että naisten osuus kansanedustajista on nyt korkeampi kuin koskaan eli 47 prosenttia. Hän kertoi myös eduskunnan naisverkoston puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä ja lainsäädännön sukupuolivaikutusten arvioinnista jo valmisteluvaiheessa.

”Mutta maailma ei ole valmis meilläkään. Suomessa haasteita ovat muun muassa lähisuhdeväkivalta, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, palkkatasa-arvo ja naisten osuus liikeyritysten johtopaikoilla. Yhtenä askeleena eteenpäin etsimme lainsäätäjinä parhaillaan keinoja, joilla sukupuolivaikutukset otettaisiin paremmin huomioon valtion talousarvion laatimisessa”, hän kertoi.

Women Political Leaders Global Forum -konferenssin verkkolähetystä voi seurata täältä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Poliittinen osallistuminen ja yhteiskunnallinen keskustelu elävät muodoiltaan jatkuvasti. Sosiaalinen media on tullut uudeksi tupaillaksi ja twiitit ovat korvaamassa kiihkeän taukokeskustelun työpaikoilla.

Henkilökohtaisten kontaktien mahdollisuutta ja merkitystä äänestäjän ja päättäjän välillä ei pidä silti väheksyä tai unohtaa. Sekin hakee uusia muotoja. Poliitikot tapaavat äänestäjiä toreilla ja perinteisissä vaalitilaisuuksissa. Samoin erilaiset muut kansalaisjärjestöt ylläpitävät yhteyttä kunnan ja valtion luottamushenkilöihin. Henkilökohtainen kontakti on tärkeä. Keskustelin juuri uuden kansanedustaja Pekka Aittakummun kanssa Oulun vaalipiiristä. Hänellä oli ollut 170 vaalitilaisuutta. Sosiaalisesta mediasta huolimatta, monet äänestäjät odottavat yhä mahdollisuutta suoraan henkilökohtaiseen tapaamiseen.
Ajatukseni syntyi käydessäni Kansalliskirjastossa, jossa oli tavanomainen pyyntö olla kirjastosalissa hiljaa – ettemme häiritsisi muita.

Eikö toisaalta juuri kirjojen ja lehtien pitäisi inspiroida keskusteluun? Kirjastoissa käyvät ihmiset ovat yleensä uteliaita ja haluavat kerätä vaikutteita ja taide-elämyksiä.

Sitran innoittamana uusi Antti Rinteen hallitus jalkautti kesällä ministerit esittelemään hallitusohjelmaa kirjastoissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Voitaisiinko tätä ideaa soveltaa paljon laajemminkin? Pohdin sitä, että toriteltan pystyttämisen sijasta kunnallisilla luottamushenkilöillä, kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä saisi olla oikeus järjestää kansalaisten vastaanotto kirjastoissa. En niinkään ajattele ”puhetilaisuuksia” vaan palvelutiskiä. Kirjastossa voisi olla tiski tai pöytä, jolle luottamushenkilö voisi tuoda puolueensa ja oman kylttinsä ja olla kansalaisten tavattavissa. Ja tätä ”päivystystä” saisi mainostaa ja kirjasto ylläpitää juoksevaa listaa vieraista omilla sivuillaan. Ja tärkeä periaatteellinen linjaus olisi se, että tiskiä ei käytettäisi parlamentaarisen koon mukaisessa järjestyksessä vaan aktiivisuusjärjestyksessä. Aktiivinen poliitikko saisi halutessaan aikoja.

Kun asuinalueen asemakaavaa ollaan muuttamassa voisi kaavalautakunnan jäsen ja jäsenet tai alueen valtuutettu olla kaavakartan kanssa ottamassa asukkaiden palautetta. Kansanedustaja voisi maanantaina järjestää vaalipiirinsä alueella tapaamisajan jne. Toimintamallilla olisi monta etua. Tapaamispaikka olisi tiloissa, joihin on helppo tulla, kansalainen ei kokisi ”leimautuvansa” tullessaan tapaamiseen koska kirjaston tila on kaikille yhteinen ja luottamushenkilöille järjestäminen olisi helppoa ja ilmaista lukuun ottamatta mahdollista maksullista mainostamista. Samalla kirjastoista tai ainakin niiden nurkkauksista tulisi kansalaiskeskustelun paikkoja.

Siis sen sijasta, että sanotaan sshhh, kysyttäisiin mitä sinulle kuuluu.

Matti Vanhanen
Eduskunnan puhemies

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen osallistuu Women Political Leaders Global Forum –konferenssiin Islannin Reykjavikissa 18.–19. marraskuuta. Haatainen puhuu konferenssin Naiset, rauha ja turvallisuus –osiossa parlamenttien roolista rauhanvälityksessä sekä siitä, miten kansalliset parlamentit ovat vastanneet YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin haasteeseen naisten aseman parantamisesta.

Women Political Leaders (WPL) on 2014 perustettu naispoliitikkojen globaaliverkosto, jossa naispäättäjät keskustelevat ja jakavat ideoita ja ratkaisumalleja yhteiskuntien kehittämiseksi. Nykyinen puheenjohtaja Silvana Koch-Mehrin (Saksa) on Euroopan parlamentin entinen varapuhemies. Verkostoon kuuluu muun muassa politiikkoja, parlamentaarikkoja, ministereitä, ja kaupunginjohtajia. Verkoston tapahtuma Global Forum järjestetään toista kertaa Islannissa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Suuressa valiokunnassa oli kuultavana neljä ministeriä perjantaina 15. marraskuuta. Valtioneuvoston jäsenistä paikalla olivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). 

Valiokunta kuuli ministeri Leppää maatalous- ja kalastusneuvoston tulevasta kokouksesta 18. marraskuuta. Kokouksen keskeisenä aiheena on EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) koskeva uudistus. Kokouksessa uudistusta koskeviin kysymyksiin liittyvät sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen että kokouksessa käsiteltävä ohjelmakausien väliin sijoittuvan siirtymäkausi. Keskeisiä kysymyksiä ovat siirtymäkauden kesto, silloin noudatettavaa säännöstö sekä rahoitus. Suomi pyrkii maatalouspolitiikan uudistuksessa puheenjohtajuuskauden tavoitteidensa mukaisesti yhdistämään korkeamman ympäristö- ja ilmastokunnianhimon ja joustavuuden.
Yleisten asioiden neuvoston kokous pidetään 19. marraskuuta ja kokousta koskevia asioita esitteli valiokunnalle eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Kokouksen aiheita ovat EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys, joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistaminen unionissa ja EU:n laajentuminen. Valiokunnan kokouksessa esillä olivat muun muassa oikeusvaltioperiaatteita koskevat sekä ilmastonmuutosta koskevat kysymykset, jotka ovat vahvoina painotuksina myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Suomi on painottanut erityisesti jäsenvaltioiden välistä dialogia, vertaisarviointia ja  oikeusvaltioperiaatteiden sitomista osaksi rahoituskehystä.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi esiin tulevan ulkoasiainneuvoston (kauppaministerit) 21. marraskuuta pidettävässä kokouksessa käsiteltävän erityisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) uudistamista,  Euroopan unionin ja Yhdysvaltain kauppasuhteita sekä EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanoa. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kertoi valiokunnalle koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston kokouksessa 21.-22. marraskuuta käsiteltävistä aiheista. Kokouksessa käsitellään laajasti nuoriso-, kulttuuri- ja urheilukysymyksistä muun muassa hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista urheilusektorilla, joka lähtökohtana toimisi myös edellytyksenä urheilun julkiselle rahoitukselle. Valiokunnan käsittelyssä nousi esiin tasa-arvotyötä sekä tätä koskevan merkityksen esille. Suomi on toimii monin eri tavoin tasa-arvon edelläkävijänä tasa-arvokysymyksissä ja tasa-arvon merkitystä tulee painottaa jäsenmaiden yhteistyössä keskeisesti myös kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön aloilla.

Suuren valiokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona 20. marraskuuta kello 12.30 alkaen.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta. Veteraaneja on jäljellä n.  8000. Koska polvi pienenee, on viimeisiä hetkiä tehdä päätöksiä, jolla varmistetaan, että pystymme huomioimaan veteraanisukupolvet arvokkaasti heidän uhrauksiaan kunnioittavalla tavalla.

Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty.
Korotus tuo helpotusta monelle jo korkeaan ikään ehtineelle, pienillä tuloilla elävälle veteraanille arjen välttämättömiin menoihin, kuten asumis- ja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin.
Hallitus on sitoutunut huomioimaan muutoksen kustannusvaikutukset valtion talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Ryhmät ovat sitoutuneet, että korotuksen edellyttämät lakimuutokset viedään läpi eduskunnassa vielä tänä syksynä.

Lisäksi eduskuntaryhmät esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haittaraja-astetta alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä aviopuolisoihin sovellettaisiin samaa haittaraja-astetta kuin leskien kohdalla.
Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä aiheista aiemmin syksyllä ja nyt ryhmät yksituumaisesti vastaavat tähän. Näin tämäkin eduskunta haluaa jatkaa sitä perinnettä, jolla osoitetaan syvää kunnioitusta kunniakansalaisillemme.

Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton ja velkamme näille ihmisille on mittaamaton. Arvostus osoitetaan parhaiten käytännön tekojen kautta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunta käsitteli suullisella kyselytunnilla 14.11. turvapaikkaprosessien jouduttamista, eläkejärjestelmän kestävyyttä, vanhustenhoitoa sekä Postia. 

Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen sai suurin oppositiopuolue perussuomalaiset. Perussuomalaisten kysymys koski turvapaikkaprosesseja, minkä lisäksi jatkokysymyksissä tiedusteltiin, miten Euroopan unionin laajuiset toimenpiteet vat edenneet Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana kuluvana syksynä. Pääministeri Antti Rinne korosti, että erityisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin resursseja on lisätty. Myös sisäministeri Maria Ohisalo totesi, että hallitus on puuttunut erityisesti turvapaikkaprosessin alkuvaiheen sujuvuuteen.

Kokoomuksen kysymys koski eläkejärjestelmän kestävyyttä. Pääministeri Rinne totesi hallituksen tavoitteena olevan eriarvoisuuden korjaaminen eri tulotasojen välillä. 

Kristillisten eduskuntaryhmän kysymys koski vanhustenhoidossa ilmenneitä ongelmia, muun muassa riittävää hoitohenkilökunnan määrää.

Kyselytunnin viimeisen kysymyksen kysyi Liike nyt -eduskuntaryhmän Harry Harkimo. Hän kysyi ministeri Sirpa Paaterolta Postin operatiiviseen toimintaan puuttumisesta. Lisäksi jatkokysymyksissä ministeriltä tiedusteltiin, kuinka luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan palautettua, jos lakkoherkkyys kasvaa ja vaikuttaa kansainväliseen kauppaan. Ministeri Paatero vastasi, että valtiosihteereistä koostuva työryhmä on ratkaisemassa Postin kilpailukyvyn kehittymistä ja siihen liittyviä kysymyksiä.  

Kyselytunnin tallenteen voi katsoa eduskunnan verkkopalvelusta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Ulkoasiainvaliokunta järjesti yhdessä ulkoministeriön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa ”Juridiikan ihmisyys tänään ja huomenna – Geneven sopimukset 70 vuotta” -juhlaseminaarin Pikkuparlamentin auditoriossa torstaina 14. marraskuuta kello 13–16.30. Seminaarissa keskusteltiin ihmisen ja inhimillisyyden roolista sodassa ja sodan oikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta niin kansainvälisen oikeuden ja politiikan kuin etiikan ja uuden teknologiankin näkökulmista. Tilaisuuden verkkotallenne on katsottavissa myöhemmin tänään palvelussamme.

Ohjelma

Seminaarin avaus / SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila

Kansainvälisen yhteisön mahdollisuus ja vastuu edistää sodankäynnin sääntöjen kunnioittamista / ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.)

Ihmisen rooli humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämisessä maailmalla: Suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa globaalisti sodan osapuolten toimintaan / ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori (vihr.)

Keskustelu

Maailman ja Geneven sopimusten matka vuodesta 1949 –pohdintoja oikeuden roolista ja mahdollisuudesta vaikuttaa ihmisten ja valtioiden toimintaan / oikeustieteen tohtori, Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari 2002–2019 Allan Rosas

n. klo 14.30 Kahvitauko

Yksittäiset ihmiset totuuden ja loukkausten selvittämisessä – verkostoituneen avoimen digitaalisen maailman luomat mahdollisuudet vapaaehtoiselle kansalaisaktivismille / Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen

Tekoälyn ja autonomian asettamat haasteet sodan oikeussäännöille / oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino, SPR 

Yritysten vastuu ihmisestä ja inhimillisyydestä tekoälyteknologian kehityksessä / Teemu Birkstedt, Saidot Oy 

Eettisiä pohdintoja haasteista ja mahdollisuuksista, jota tekoäly tuo ihmisyydelle ja ihmisen roolille yhteiskunnassa / filosofi, valtiotieteen tohtori, kirjailija Maija-Riitta Ollila

Keskustelu

Lähde: Eduskunta.fi