NordenBladet — Uusien covid-19-tapausten määrä ja ilmaantuvuus Suomessa ovat nousussa. Valtaosa viime viikolla todetuista tartunnoista oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Tartuntoja todetaan tällä hetkellä niin paljon, että epidemiatilanne voi heikentyä nopeasti koko maassa.Viikolla 46 (9.11.-15.11.) todettiin koko maassa 1534 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla niitä oli 122 vähemmän. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 28 tapausta 100 000 asukasta kohden, edellisellä viikolla luku oli 26.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 45-46) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 2946  uutta tapausta, kun sitä edeltävän kahden viikon jaksolla se oli 2690. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli noin 53 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 49.Helsingin ja Uudenmaan (HUS) alueella tapausmäärät ovat kasvaneet viikosta 43 lähtien noin sadalla tapauksella viikoittain. Viikolla 46 HUS-alueella todettiin 986 tapausta. Hybridistrategian seurannan mittareita tarkasteltaessa voidaan katsoa monien leviämisvaiheen kriteerien täyttyvän HUS-alueella. Sairaala- ja tehohoidon tilanne HUS-alueella on kuitenkin suhteellisen hyvä. Tilannetta arvioidaan säännöllisesti Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueellisten koordinaatioryhmien kokouksissa. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,85-1,1 (90 % todennäköisyysväli).Suurin osa tartunnoista on edelleen peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli noin 6 % kaikista uusista tartunnoista. Noin 6% tartunnoista oli ulkomailta saatujen tartuntojen Suomessa tapahtuneita jatkotartuntoja.Uusista tartunnoista yli kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.Tartunnanlähde selviää edelleen noin puolessa tapauksistaValtakunnallisesti uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin viikolla 46 selvitettyä suurin piirtein samoin kuin edellisilläkin viikoilla: valtakunnallisesti 52 %.ssa ja HUS-alueella 38 %:ssa tapauksista. Yli puolet (55 %) jäljitetyistä tartunnoista tapahtui samassa taloudessa asuvilla. Työpaikkojen osuus on noussut edelliseen seurantajaksoon verrattuna; viikolla 46 tartunnoista joka viides tapahtui työpaikoilla. Oppilaitos raportoitiin tartuntapaikaksi noin 6 %:ssa tartunnoista, ja harrastustoiminnasta saatujen tartuntojen osuus oli noin 5 %. Varhaiskasvatukseen ja ravitsemisliikkeisiin liitettiin vain yksittäisiä tartuntoja. Tartuntojen lisääntyessä on entistäkin tärkeämpää, että tartunnanjäljitys aloitetaan nopeasti ja jäljitystyö kohdennetaan ensisijaisesti suuren riskin altistustapahtumiin. Koska koronavirus tarttuu varsinkin pitkäkestoisessa lähikontaktissa tehokkaasti, sosiaalisiin tapahtumiin ei pidä osallistua edes lieväoireisena. Oireiden ilmaantuessa on vältettävä kontakteja muihin ihmisiin ja hakeuduttava mahdollisimman pian testiin. Testauskapasiteetti on nyt jo noin 26 000 näytettä päivässä. Viikolla 46 analysoitiin päivittäin noin 6 000- 16 000 näytettä. Viikolla 46 positiivisten tapausten osuus kaikista testatuista oli noin 1,8 %.Tartuntoja huolestuttavasti myös vanhemmissa ikäluokissaVaikka valtaosa tartunnoista todetaan nuoremmissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla, tapauksia on vanhemmissa ikäluokissa jonkin verran enemmän kuin edellisillä viikoilla. Yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut  nyt yli 12 %:iin.  Yli 70-vuotiaiden osuus on huolestuttavasti kasvanut: viikolla 46 yli 70-vuotiaiden osuus oli 6 %, kun viimeisen kuukauden aikana osuus on ollut noin 3-4 %.Yli 70-vuotiailla on kohonnut riski saada koronavirustaudin vaikeampi tautimuoto, joten heidän suojelemisensa tartunnalta on erittäin tärkeää. Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä toimimalla vastuullisesti ja noudattamalla viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. Lähikontaktien vähentäminen on epidemiatilanteessa tärkeää myös terveille ihmisille.Sairaalahoitoa tarvitsevien määrät hieman nousussaSairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on kasvanut lokakuusta alkaen. Sairaalahoidossa oli 18.11.2020 yhteensä 90 potilasta, joista 12 oli tehohoidossa. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 15 300, mikä on yli 75 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 19 935 tautitapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 374.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä osallistuu EU:n kilpailukykyministereiden avaruusalaa käsittelevään epäviralliseen videokokoukseen 20.11.2020. Ministerit keskustelevat Euroopan roolista kansainvälisessä avaruustaloudessa, alan markkinoiden kehityksestä ja yhteisistä pelisäännöistä.Yksityisiä ja julkisia toimijoita viime vuosina houkutellut kasvava avaruustalouden markkina on aiheena EU-ministerien kokouksessa. Kokouksessa käsitellään muun muassa Euroopan asemaa avaruusalan kansainvälisillä markkinoilla. Kokouksen jälkeen järjestetään EU:n ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yhteinen Avaruusneuvoston kokous.Avaruusstrategia tähtää kansainvälisille markkinoilleSuomen nykyisen avaruusstrategian tavoite on, että vuonna 2025 Suomi on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruuden liiketoimintaympäristö.  Kehityksestä hyötyisivät sekä omia satelliittejaan lähettävät yritykset että satelliittidataa liiketoiminnassaan hyödyntävät toimijat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korruption seurantaan tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tiedonkeruumalli. Näin todetaan Poliisiammattikorkeakoulun koordinoiman KORSI-tutkimushankkeen loppuraportissa. Hankkeessa selvitettiin Suomeen soveltuvia korruption seurannan menetelmiä ja indikaattoreita.Suomi voisi ottaa korruptiotilanteen seurannassa rohkeasti mallia maista, joissa korruptio on yleisempää kuin meillä. Tutkijat ehdottavat, että Suomessa koottaisiin jatkossa kansallinen korruptiokatsaus, joka perustuisi laajasti eri menetelmiin ja lähteisiin. Katsaus voisi sisältää esimerkiksi avoimesti saatavia tilastoja, tietoa kyselytutkimuksista, rekistereistä ja haastattelututkimuksista, riskiarvioita eri hallinnonaloilta tai toimialoilta sekä yritysten ja kolmannen sektorin tietoja. Katsausta koordinoisi oikeusministeriö.Korruption moniulotteisuus vaikeuttaa mittaamistaSuomalainen korruptio kytkeytyy tyypillisesti erilaisiin rakenteisiin ja verkostoihin. Tämä vaikeuttaa korruption havaitsemista ja asettaa haasteita ilmiön ja sen piirteiden mittaamiselle. KORSI-hankkeessa pureuduttiin erityisesti vaikeasti mitattaviin korruption muotoihin, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.Hankkeessa koottiin avoimista lähteistä laaja valikoima kyselyindikaattoreita, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa korruption määrällisessä tarkastelussa. Joitakin korruptiokysymyksiä testattiin Poliisibarometri-väestökyselyssä. Sen mukaan kuusi prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista on täysin samaa mieltä siitä, että ”korruptio on merkittävä ongelma Suomessa”. Korruption osa-alueista ongelmallisimpina nähtiin hyvä veli -verkostot, vaali- ja puoluerahoitus, maankäyttö ja rakennusala sekä suosinta virkavalinnoissa.Hankkeessa tarkasteltiin erikseen rakennusalaa sekä urheilukorruptiota ja kilpailumanipulaatiota. Rakennusalalla viitteitä korruptiosta voitaisiin jäljittää nykyistä tehokkaammin urakka- ja kilpailutustietojen avulla, jos julkisten hankintojen asiakirjat olisivat mahdollisimman julkisia. Myös kilpailumanipulaatioon on mahdollista puuttua. Esimerkiksi tiedot urheilijoiden työsuhteista ja palkoista, pelikäyttäytymistä ja erilaisia rikkeistä voivat sisältää vihjeitä korruptiosta. Alan seikkaperäisestä riskiarviosta voisi ottaa oppia muilla yhteiskunnan osa-alueilla.Hankkeen toteuttivat Poliisiammattikorkeakoulu, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, emeritusprofessori Ari Salminen ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tapasivat tänään etäyhteyksin. Kaikki osanottajat pitivät tärkeänä jatkaa työtä pohjoismaisen saamelaissopimuksen voimaantulon edistämiseksi.– Tapaamisemme keskustelu osoitti, että kolmella Pohjoismaalla ja kolmen maan saamelaiskäräjillä on paljon yhteisiä tavoitteita, kuten esimerkiksi hyvän yhteiskunnallisen ilmapiirin edistäminen saamelaisten oikeuksien toteuttamiseksi, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat keskustelivat tapaamisessaan myös Saamen Kielikaltion perustamisesta ja koronapandemian vaikutuksesta saamelaisväestöön.Suomi on pohjoismaisen saamelaisasioiden yhteistyön puheenjohtajamaa vuonna 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Finland is committed to support inclusive participation of Afghan civil society in the 2020 Afghanistan Conference. Coordination of the civil society was awarded to BAAG the British and Irish Agencies Afghanistan Group (BAAG) and its partner Civil Society Working Committee (CSWC) to advance this objective. The CSO statement presented by the official CSO delegation on 24th of November will be a synthesis of national discussions and provincial consultations conducted in Afghanistan.The call for applications to become Afghan civil society delegates to the 2020 Afghanistan Conference was advertised and widely shared through civil society networks across Afghanistan. A ten person delegation was selected through a competitive process. , which was conducted by a panel of civil society actors with independent observers at every stage. The be eligible candidate, the applicant had to be more than 22 years, non-partisan, of good reputation, having no record of criminal or human rights violations, with a minimum of 5 years working experience within the civil society community, and an ability to present the views of Afghans in an articulate manner in English. A delegation has been selected: five men and five women, diverse in age, regional origin and ethnicity, experience and knowledge. Their task is, following the results of provincial consultations and consultation with national and international civil society members, to produce a Position Paper, to be circulated in advance of the Conference. The key messages derived from the Position Paper will be conveyed in the civil society statement, which the two spokesperson from the delegation will present in the plenary on 24th of November.BAAG has also produced a paper summarizing key views and recommendations made by Afghan NGOs and international civil society organizations in their position papers prepared for the Conference. The Afghan and international civil society draws attention to the main challenges faced by the development partners in achieving common sustainable goals and peace in Afghanistan and provides them several recommendations to address these issues. Improving meaningful participation of women in public sphere as well as supporting livelihood-generating activities are examples of how wellbeing of Afghan people could be better supported.  The Civil Society Working Committee, an umbrella group of civil society coordinating bodies and networks, and provincial facilitating organisations conducted consultations in all 34 provinces of Afghanistan, Provincial organisations facilitated meetings of civil society men and women, which elicited peoples’ views on development issues in Afghanistan and will inform the key advocacy messages for the 2020 Conference. Synthesis paper of national and international civil society positions for the 2020 Afghanistan Conference (pdf, 383 KB)
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKrista Oinonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 172
– Valtuuskunnan asettaminen vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen 13. istuntoon 30.11.-1.12. ja 3.12.2020 New Yorkissa ja virtuaalisestiSari Annika Rautio, lähetystöneuvos p. 0295 351 534
– Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä IrakissaOikeusministeriöLena Andersson, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 244
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisestaTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenLiisa Leppävirta, EU-erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 099
– Valtioneuvoston asetus viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksestaSisäministeriöKirsi Pimiä, kansliapäällikkö p. 0295 418 803
– Keskusrikospoliisin päällikön viran täyttäminenKrista Sirén, asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 287
– Sisäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPuolustusministeriöMinnamaria Nurminen, hallitusneuvos p. 0295 140 602
– Valtioneuvoston asetus Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisestaValtiovarainministeriöPauli Kariniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 210
– Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2019 johdosta (EK 42/2020 vp – K 20/2020 vp)Jouni Sinivuori, finanssineuvos p. 0295 530 463
– Slovakian jakoperusteeseen Euroopan vakausmekanismin peruspääomasta tehdyn väliaikaisen korjauksen voimassaolon päättyminen ja muutoksen seurauksena Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehtyyn sopimukseen tehtävät mukautuksetSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 talousarvioesityksen (HE 146/2020 vp) täydentämisestäAnna Hyvärinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 405
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission lisätalousarvioesityksestä nro 9 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2020 ja komission ehdotuksesta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (lisäbudjetti 9/2020; Euroopan unioni)Vesa Lappalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 389
– Päätös kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksestaMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta covid-19-pandemian johdosta toteutettavien, covid-19-rokotteiden ja covid-19-taudin in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden arvonlisäveroa koskevien tilapäisten toimenpiteiden osaltaAnu Rajamäki, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 398
– Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaUpi Talsi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 868
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 1388/2013 muuttamisesta (unionin autonomiset tariffikiintiöt; maatalous- ja teollisuustuotteet)
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tiettyihin maatalous- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1387/2013 muuttamisesta (unionin autonomiset tullien suspendoinnit; maatalous- ja teollisuustuotteet)Opetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevalle virkamiehelle
– Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaa- ja metsätalousministeriöTimo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19 -epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523
– Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 5 §:n muuttamisestaMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista neuvoston päätösten 2003/76/EY ja 2008/376/EY muuttamisesta (Hiili- ja terästutkimusohjelma)Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 11 luvun 4 b §:n sekä eräiden työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännöksen muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisestaEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201
– Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2021Liisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593
– Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksuistaMarko Leimio, hallitussihteeri p. 0295 163 564
– Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuonna 2021Milla Mustamäki, hallitussihteeri p. 0295 163 261
– Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 13.1.2021 päättyväksi toimikaudeksiJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisestaYmpäristöministeriöJuhani Damski, kansliapäällikkö p. 0295 250 445
– Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan viran täyttäminen
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä -virkaan tuli määräaikaan mennessä 21 hakemusta. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi.Valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräaikaista virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Bror DahlstenAsko EerolaAki JormanainenLauri KajanojaKirsi KellokangasMika KuismanenPiotr LehtonenJuha MajanenPäivi NergElina PylkkänenKimmo RytkönenPekka SinkoKim SjöströmMarkus SovalaMikko SpolanderIlkka SuutariPekka TimonenHenri TuominenRoope UusitaloJuhana VartiainenJaakko VääräniemiValtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Valtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävänä on myös yhteensovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa muiden ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen toiminnan kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ellen Pautamo (Ergon Máreha Ánne Elle-Máret) Tampereelta ja Jonar Thomasson Limingenistä palkitaan vuoden 2020 pohjoismaisella Gollegiella-kielipalkinnolla saamen kielten edistämisestä.KieliversiotKoltansaame – SääʹmǩiõllInarinsaame – AnarâškielâPå norskSaamen kielen ja kulttuurin lehtori Ellen Pautamo saa Gollegiella-palkinnon ansioistaan pohjoissaamen kielen opettajana. Kieliasiantuntija Jonar Thomassonille palkinto myönnetään hänen tekemästään työstä eteläsaamen kielen hyväksi.Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson julkisti palkinnonsaajat tänään Helsingissä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokouksen yhteydessä.– Lämpimät kiitokset molemmille palkinnonsaajille merkittävästä toiminnasta saamen kielten hyväksi. Toivon, että Pautamon ja Thomassonin työ saa meidät kiinnostumaan saamen kielistä ja kulttuurista sekä arvostamaan niitä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Ellen Pautamo on yksi merkittävimmistä saamen etäopetuksen kehittäjistä. Hän työskentelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa virtuaalikoulussa saamen kielen ja kulttuurin lehtorina. Pautamo on osaava, kekseliäs ja innostava opettaja, joka toimii myös opettajien kouluttajana.Jonar Thomasson on kieliasiantuntija ja suosittu kielilähde, joka välittää saamen kieltä ja saamelaisen kulttuurin sekä historian kokemuksia. Thomasson on edistänyt saamen kielen säilymistä ja kehittämistä dokumentoimalla etelänsaamen kieltä. Hän on koonnut Mojhtsijstie-kirjaansa kertomuksia, sanojan ja sanontoja eteläsaamen kielellä.Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Tänä vuonna palkittuja on kaksi, joten palkinto jaetaan Pautamon ja Thomassonin kesken.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n komissio julkisti keskiviikkona 18. marraskuuta syyspakettinsa, joka pitää sisällään vuotuiset komission arviot Suomen ja muiden euroalueen maiden ensi vuoden alustavista talousarviosuunnitelmista.Syyspakettiin kuuluu myös mm. politiikkasuosituksia euroalueelle ja varoitusmekanismia koskeva kertomus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi