NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2021.SairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2021. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,65 prosenttia. Sekä sairaanhoitomaksu että eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on saman suuruinen kuin vuonna 2020.Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,53 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2021 alussa ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.
NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksun ensimmäistä kertaa. Terveydenhoitomaksun suuruus vuonna 2021 on 71,60 euroa lukuvuodessa. Maksu on suoritettava kahdessa erässä siten, että lukukausikohtainen maksu on 35,80 euroa.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö perii opiskelijalta 40 euron suuruisen maksun, jos opiskelija jättää saapumatta varatulle ajalleen. Maksua ei peritä, jos saapumatta jäämiselle on ollut hyväksyttävä syy.Viivästymismaksuna peritään 5 euroa, mikäli opiskelija maksaa terveydenhoitomaksunsa myöhässä.Opiskelijoilta kerättävä terveydenhoitomaksu kattaa 23 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kustannuksista. Valtion osuus on 77 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kustannuksista. Opiskelijoilta ei peritä muita maksuja.Valtioneuvoston asetus annettiin uuden korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain perusteella. 1.1.2021 alkaen ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti.
NordenBladet — Suomi myöntää 3,1 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin, joiden avulla vastataan koronaviruspandemian aiheuttamiin humanitaarisiin tarpeisiin. Pandemia on syventänyt olemassa olevia humanitaarisia kriisejä ja ajanut kokonaan uusia alueita ja ihmisryhmiä hätäavun varaan.”Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli humanitaarisessa avustustyössä. Koronaviruspandemia on entisestään korostanut niiden merkitystä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. ”Kansalaisjärjestöt tuntevat paikallisen toimintaympäristön hyvin. Ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti muokkaamaan käynnissä olevia hankkeitaan niin, että ne lievittävät myös pandemian aiheuttamaa hätää ja kärsimystä.”Ulkoministeriön nyt myöntämän rahoituksen avulla suomalaisjärjestöt ja niiden paikalliset kumppanit muun muassa jakavat tietoa koronavirustartuntojen ehkäisemisestä, parantavat puhtaan veden saatavuutta, tarjoavat hoitoa koronapotilaille, vahvistavat yhteisöjen ruokaturvaa sekä tukevat peruskoulujen turvallista uudelleen avaamista. Hankkeista hyötyy yli 200 000 ihmistä Jemenissä, Ugandassa, Keniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Zimbabwessa.Rahoitus ohjataan Fida Internationalille, Kirkon Ulkomaanavulle, Pelastakaa Lapsille, Plan Suomelle, Suomen Punaiselle Ristille ja Suomen World Visionille. Järjestöt ovat ulkoministeriön vakiintuneita kumppaneita humanitaarisessa avustustyössä. Ulkoministeriö on tukenut järjestöjen työtä aiemmin tänä vuonna 10 miljoonalla eurolla.
NordenBladet — Huoltovarmuusneuvoston analyysi koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksista ja kehityskohteista on valmistunut. Raportin mukaan huoltovarmuuden tavoitteet on päivitettävä, HVK:n roolia selkiytettävä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa kehitettävä.– Nyt käsillä oleva analyysi nostaa esille oikeansuuntaisia havaintoja, ja sen ehdotukset antavat hyvän pohjan huoltovarmuuden ja varautumisen kehittämistyölle. Kevään kokemusten pohjalta on pohdittava, miten saamme aikaan entistä toimivamman huoltovarmuusjärjestelmän, jolla on riittävä reagointikyky tuleviin ja myös ennalta arvaamattomiin kriiseihin, totesi työministeri Tuula Haatainen ottaessaan 19.11.2020 vastaan Huoltovarmuusneuvoston raportin.Raportin ehdotuksiin viitaten ministeri Haatainen kertoi, että huoltovarmuuden vuodelta 2018 olevat tavoitteet päivitetään vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön haasteita.– Tulemme pyytämään muilta ministeriöiltä näkemyksiä Huoltovarmuusneuvoston analyysista sekä esityksiä muista mahdollisista päivitystarpeista huoltovarmuuden tavoitepäätökseen, Haatainen lupaa.– Huoltovarmuusneuvostolla tulee muutenkin olemaan merkittävä rooli varsinaisen tavoitepäätöksen valmistelussa. Päivitetty päätösluonnos lähtee laajalle lausuntokierrokselle ennen sen lopullista hyväksymistä valtioneuvostossa, Haatainen jatkaa.Kotimaisen suojavarustetuotannon jatkuvuus turvattava myös kriisin jälkeenHuoltovarmuuskeskus on ollut aktiivinen toimija koronakriisin aikana suojavarusteiden hankinnoissa ja varastoinnissa, joten sen osaamista pitää jatkossakin hyödyntää täysimääräisesti. TEM käynnisti keväällä hankkeen, jolla edistettiin terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimaista valmistusta. Nyt useampi toimija Suomessa valmistaa laadukkaita suojavarusteita.– Kotimaiseen suojainvälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota koronakriisin jälkeenkin, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltävälle tasolle. Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään tyhjästä, ei saa päästää enää syntymään. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta ratkaistava pysyvällä ja kestävällä tavalla. Toimijoiden elinkelpoisuutta on tuettava esimerkiksi edistämällä niiden mahdollisuuksia aloittaa vienti rajojemme ulkopuolelle, Haatainen ehdottaa.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin Huoltovarmuuskeskuksen toiminnastaMinisteri Haatainen ottaa esiin myös Huoltovarmuuskeskuksen roolin kriiseissä. Onko se luonteeltaan operatiivinen toimija vai varautumisorganisaatio? Koronakriisissä se on ollut vähän kumpaakin.– Huoltovarmuuden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi koronakriisin myötä. Siksi osana huoltovarmuuden arviointia TEM teettää myös HVK:n toiminnasta arvioinnin, Haatainen kertoo.Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio. Työn on määrä valmistua maalis-huhtikuussa 2021. Työtä tukemaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana huoltovarmuuden kannalta keskeiset ministeriöt. Tavoitteena on, että arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa strategiaprosessia ja tänään julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia.– Huoltovarmuusneuvoston analyysissa nostetaan esille myös huoltovarmuusjärjestelmämme ainutlaatuisuuden tae eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Ilman elinkeinoelämän panosta huoltovarmuusjärjestelmästämme puuttuisi yksi sen kivijaloista, painottaa Haatainen.– Tätä yhteistyötä on entisestään vahvistettava. Koronakriisi on osoittanut suomalaisen yrityskentän sitoutumisen huoltovarmuuden ylläpitämiseen mm. tarjoamalla omia kansainvälisiä kontaktejaan viranomaisten käyttöön. Lisäksi kotimaisen tuotannon käynnistäminen ei olisi ollut nopeasti mahdollista ilman elinkeinoelämän tukea ja niitä rohkeita yrittäjiä, jotka uskalsivat toimintaan ryhtyä.
NordenBladet — Euroopan unioni lykkää uuden luomuasetuksen voimaantuloa yhdellä vuodella. Uusi luomuasetus otetaan käyttöön 1.1.2022. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja useita muita päivämääriä.Lykkäämisen syynä on covid-19-pandemia, joka on viivästyttänyt asetukseen toimeenpanolainsäädännön valmistumista. Jäsenmaiden on myös ehdittävä laatia omat ohjeistuksensa ennen uuden asetuksen voimaantuloa.Asetuksen lykkäämisen valmistelu alkoi viime keväänä. Komission ehdotus sai laajan tuen Euroopan unionin jäsenmailta ja luomualan sidosryhmiltä, mutta lopullisesti lykkäyksestä päättivät Europan parlamentti ja neuvosto yhteispäätösmenettelyllä. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja kymmeniä siirtymäaikoja koskevia päivämääriä, mutta ei muita asetuksen sisältöjä.Muutoksia luomukasvihuonetuotantoonUusi asetus tuo muutoksia suomalaiseen luomukasvihuonetuotantoon. Luomukasvihuonetuotannossa on asetuksen käyttöönoton jälkeen huomioitava muun muassa kasvien juurien pääsy maapohjaan, joka tarkoittaa merkittäviä muutoksia suomalaisten luomukasvihuoneiden rakentamiseen.Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat saaneet uusiin kasvihuonevaatimuksiin sopeutumiseen pitkän siirtymäajan, ja vanhoja sääntöjä voidaan soveltaa nykyisillä tuotantoaloilla kymmenen vuotta uuden asetuksen voimaantulon jälkeen. Uuden asetuksen tavoitteena on vähentää erilaisia poikkeusmahdollisuuksia. Esimerkiksi nykyisissä luomutuotantosäännöissä poikkeusluvalla sallittu tavanomaisten siemenien käyttö päättyy vuonna 2036. Uudella asetuksella halutaan myös edistää erityisesti luomutuotantoon tarkoitettujen kasvilajikkeiden jalostusta- ja markkinointia.Uutta luomuasetusta voidaan soveltaa useisiin uusiin eläinlajeihin, kuten kaniineihin ja tuotteisiin, kuten villa ja vuodat.Tilojen valvonta muuttuuLuomuasetus muuttaa myös tilojen tarkastusjärjestelmiä.Nykyisin luomumaatilat ja muut luomutoimijat, tukkukauppaa lukuun ottamatta, tarkastetaan paikan päällä vähintään kerran kalenterivuodessa. Uusi asetus mahdollistaa kahden fyysisten tarkastuksen välin pidentämisen jopa 24 kuukauteen ongelmattomilla ja vähäriskisillä toimijoilla.Suomalaiset vähittäiskaupat osaksi luomuvalvontaaUusi luomuasetus muuttaa myös suomalaisten vähittäiskauppojen toimintaa. Asetuksen voimaantulon jälkeen vähittäiskaupat siirtyvät osaksi säännöllistä luomuvalvontaa irtomyynnissä olevien tuotteiden kuten hedelmien ja vihannesten osalta. Ilmoittautumisvelvollisuudesta luomuvalvontaan on kuitenkin edelleen vapautettu pienimmät vähittäismyymälätAsetuksen keskeisten toimeenpanosäädösten valmistelu on EU:n komissiossa vielä kesken. Toimeenpanosäädösten valmistuttua Ruokavirasto antaa toimijoille yksityiskohtaiset ohjeet lainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Ohjeita valmistellaan Ruokaviraston johdolla työryhmissä, joissa on mukana laaja luomualan sidosryhmien edustus.
NordenBladet — Venäjän kanavavaltuutetun toimisto ilmoitti torstaina 19. marraskuuta 2020, että liikennerajoitus Venäjän puoleisella Saimaan kanavan tuloväylällä on peruttu. Alusliikenne Venäjän vastuulla olevalla Saimaan kanavan tuloväylällä Viipurinlahdella on sallittu pimeän aikaan 19.11.2020 klo 00.00 alkaen.Viipurin satamakapteeni kielsi liikennöinnin pimeän aikaan 28. syyskuuta alkaen Saimaan kanavan Venäjän puoleisella tuloväylällä osuudella, joka ulottuu Mariankiven merkiltä Brusnitshnojen sululle. Syynä oli se, että merenkulun turvalaitteet olivat rikki. Navigoinnin loistoja on korjattu kuluvalla viikolla.Saimaan kanavan liikennemäärä on viime vuosina ollut 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tänä vuonna liikennemäärä on ollut kasvussa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle neljännen raporttinsa Århusin yleissopimukseen kuuluvan päästöjä ja jätteiden siirtoja koskevasta rekisteristä (PRTR) allekirjoitetun pöytäkirjan toimeenpanosta. Pöytäkirjan tavoitteena on helpottaa kansalaisten tiedonsaantia ottamalla kussakin sopimusvaltiossa käyttöön yhtenäinen, integroitu ja maanlaajuinen päästöjä ja niiden siirtoja koskeva rekisteri.Rekisterin kautta kansalaiset voivat osallistua ympäristönsuojelua koskevaan päätöksentekoon ja myötävaikuttaa päästöjen vähentämiseen tai niiden synnyn estämiseenRaportissa käsitellään muun muasa lainsäädännölliset ja tekniset toimenpiteet sekä toimintatavat, joilla pöytäkirjan tavoitteet on pyritty Suomessa turvaamaan.Suomi raportoi PRTR-pöytäkirjan toimeenpanosta neljän vuoden välein. Raportit julkaistaan pöytäkirjan verkkosivuilla ja sihteeristö laatii osapuolten raporteista yhteenvedon pöytäkirjan neljännelle osapuolikokoukselle, joka pidetään lokakuussa 2021.Kirjallisia huomioita raportista voi lähettää viimeistään 2.12.2020 osoitteeseen [email protected]LisätietoaNeuvotteleva virkamies Juha Lahtela, p. 0295 250 371, [email protected]
NordenBladet — Suomi järjestää yhteistyössä YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa Afganistan-apukonferenssin maanantaina ja tiistaina 23.-24. marraskuuta. Konferenssi järjestetään keskellä historiallista rauhanprosessia. Kansainvälisen tuen jatkuminen on tarpeen, jotta rauha voi onnistua ja rakentua kestävälle pohjalle. Suomesta kokoukseen osallistuvat ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitys-ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Ministeritason tapahtuma järjestetään koronarajoitusten vuoksi virtuaalisesti Genevestä.”Konferenssin toteutuminen näissä oloissa on iso saavutus Suomelta. Nyt on tärkeä tukea Afganistania – kansainvälisellä ja Suomen tuella on jo saavutettu merkittäviä tuloksia. Kansainvälinen tuki ja pitkäaikainen sitoutuminen Afganistaniin on tärkeämpää kuin koskaan”, painottaa Janne Taalas, Suomen Afganistan-konferenssin erityisedustaja.Suomi tukee, merkittäviä tuloksia saavutettuSuomi tukee Afganistania kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun sekä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin. Suomi vaikuttaa maassa osana Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä. Suomi edistää vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksia Afganistanissa.Kansainvälisellä ja Suomen tuella on saavutettu tähän mennessä merkittäviä tuloksia Afganistanissa esimerkiksi koulunkäynnissä ja terveydessä. Lasten koulunkäynti on lähes kymmenkertaistunut ja koululaisista 40% on tyttöjä, yleinen elinajanodote noussut lähes 60 vuoteen ja terveyspalvelujen piirissä on 80% ihmisistä.Maanantaina ja tiistaina järjestettävää konferenssia voi seurata suorana lähetyksenä YK:n verkkosivuilta ja se tulkataan kaikille kuudelle viralliselle YK-kielelle.Lisätietoa 2020Afganistan-apukonferenssistaKonferenssin verkkosivut (englanniksi)United Nations Assistance Mission in AghanistanSuomen Afganistan-konferenssin erityisedustaja vierailulla Dohassa (Tiedote 7.11. 2020)Afganistan-apulupauskonferenssi lanseerattiin (Tiedote 6.10.2020)Suomen järjestämä vuoden 2020 Afganistanin apukonferenssi viitoittaa polkua kohti rauhaa, hyvinvointia ja itsenäisyyttä (Tiedote 15.9. 2020)
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 20.11.2020 EU:n puolustusministerien epäviralliseen videokokoukseen sekä samassa yhteydessä järjestettävään Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokoukseen.Epävirallisen kokouksen aiheina ovat EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) strateginen arviointi sekä ”strategisen kompassin” nimellä kulkeva turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessi.EDA:n johtokunnassa puolustusministereille esitellään puolustuksen vuosittaisen arvioinnin (CARD) raportti sekä käsitellään ensimmäistä Brexitin jälkeistä EDA:n budjettia ja kolmen vuoden työsuunnitelmaa.
NordenBladet — Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle. Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Kolmikantaisen työryhmän mietintö hallituksen esityksestä on lausuntokierroksella 19.11.2020–15.1.2021.Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välilläNeuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossaYhteistoimintalakia sovellettaisiin jatkossakin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskevia säännöksiä sovellettaisiin yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää.Jatkuva vuoropuhelu yrityksen ja työyhteisön kehittämiseksiTyöryhmä ehdottaa lakiin uutta käytäntöä, jolla työnantajan ja henkilöstön suhteita kehitettäisiin pitkällä aikavälillä. Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain, jolleivat työnantaja ja henkilöstön edustaja toisin sovi. Vuoropuhelun käytännön toteutustavoista sovittaisiin työpaikoilla.Jatkuvassa vuoropuhelussa voitaisiin käydä läpi muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia.Työnantaja laatisi osana vuoropuhelua yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelman, jonka mukaan kehitettäisiin henkilöstön osaamista ja parannettaisiin työhyvinvointia.Henkilöstön edustajalle vahvempi rooli muutosneuvotteluissaEnnen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa neuvotteluprosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi.Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.Jatkuva vuoropuhelu ja muutosneuvottelut muodostaisivat toisiinsa nähden jatkumon. Mahdollisia kehityskulkuja voitaisiin käsitellä jatkuvassa vuoropuhelussa jo ennen muutosneuvotteluita, mikä parantaisi tiedonkulkua ja neuvotteluiden lähtökohtia. Vastaavasti jatkuvalla vuoropuhelulla olisi muutosneuvotteluiden päätyttyä suuri merkitys muutoksen jatkotyöstössä.Täsmennyksiä henkilöstön edustukseen yrityksen hallinnossaHenkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi yritystä koskevaan päätöksentekoon.Säännökset hallintoedustuksesta siirrettäisiin yhteistoimintalakiin. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus saada koulutusta voidakseen hoitaa henkilöstön edustajan tehtävänsä yrityksen toimielimessä.Hallituksen tavoite: lisää luottamusta työmarkkinoilleYhteistoimintalain tarkoituksena on kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa. Nykyinen laki on ollut voimassa reilut kymmenen vuotta, ja sen toimivuudesta on tehty runsaasti arvioita. Työelämässä koetaan laajalti, ettei laki enää täytä kaikkia tavoitteitaan.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi.Kolmikantaisen työryhmän tehtävänä oli selvittää, vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmä laati hallituksen esityksen muotoon laaditun mietinnön, josta järjestetään lausuntokierros 19.11.2020–15.1.2021. Mietintöön sisältyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Suomen Yrittäjät SY:n eriävä mielipide, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n täydentävä lausuma sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Akava ry:n täydentävä lausuma.
