NordenBladet — Uusi räjähteiden lähtöaineita koskeva laki rajoittaa nykyistä enemmän kuluttajien pääsyä tiettyihin räjähteiden lähtöaineisiin. Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista torstaina 14.1.2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 15.1.
Laissa annetaan kansalliset säädökset räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä, ja sillä kumotaan nykyinen räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä annettu laki. Kansallisilla säädöksillä täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta.
Uusi laki sisältää tiettyjä EU-asetuksessa edellytettyjä tarkennuksia. Kuluttajat eivät voisi esimerkiksi enää ollenkaan hankkia joitain kloraatteja ja perkloraatteja tietyn pitoisina. Myös rikkihappo tietyn pitoisena tulee nyt luvanvaraiseksi.
Lisäksi luvanhakijan tausta tarkistetaan jatkossa entistä tarkemmin. Tähän liittyvät säännökset lisätään rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin sekä rikosrekisterilakiin.
Lait tulevat voimaan 1.2.2021, kun EU-asetuksen soveltaminen alkaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut ohjausryhmän linjaamaan uuden kansalliskielistrategian valmistelua.Kansalliskielistrategia vastaa huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä. Työn tavoitteena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi sekä löytää ratkaisuja kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteisiin.
– Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia. Uusi kansalliskielistrategia on osa hallitusohjelman kielipoliittisia uudistuksia, joilla haluamme edistää kielellisten oikeuksien toteutumista ja kielten elinvoimaisuutta Suomessa, pääministeri Sanna Marin sanoo.
– Hallituksen uusi kansalliskielistrategia takaa mahdollisuudet turvata ja vaalia kansalliskieliä. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia ratkaisuja ja rakenteita, jotta Suomen kaksikielisyys ja kielelliset oikeudet turvataan kaikissa tilanteissa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.
Ohjausryhmän toimikausi on 14.1.-31.12.2021. Uudistettu kansalliskielistrategia on tarkoitus hyväksyä hallituksen periaatepäätöksenä kesäkuuhun 2021 mennessä.Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja toinen varapuheenjohtaja valtiosihteeri Henrik Haapajärvi. Ohjausryhmään on nimitetty joukko pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta.
Suomen viralliset kielet, eli kansalliskielet, ovat suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.
NordenBladet — Konkurssilaki muuttuu helmikuussa väliaikaisesti, kun maksun laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee taas käyttöön. Olettamaan tehdään merkittävä muutos velallisen eduksi, kun määräaika pidennetään 30 päiväksi. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksen aiheuttaman kriisin yli.
Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä huomenna perjantaina.Väliaikainen laki on voimassa syyskuun loppuun asti. Lain mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.
Viime keväänä voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti tammikuun jälkeen, kun väliaikainen muutos päättyy. Uudella lailla pyritään takaamaan velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.
NordenBladet — Valtioneuvosto asetti yleisistunnossaan torstaina 14. tammikuuta Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän. Sen tehtävänä on ohjata kestävän kasvun ohjelman ja siihen liittyvän, Euroopan unionille tehtävän elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelua sekä ohjata ja seurata näiden toimeenpanoa.
Ministerityöryhmä käsittelee myös ohjelmaan liittyviä uudistuksia ja investointeja. Lisäksi se voi käsitellä elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikan kysymyksiä. Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Muut jäsenet ovat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Jussi Saramo ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Työryhmän pääsihteerinä toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen valtiovarainministeriöstä. Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 17.–21.7.2020 linjattiin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelma rahoitetaan elpymisvälineen rahoituksen turvin. Keskeinen osa EU:n elpymisvälinettä on ns. elpymis- ja palautumistukiväline (RRF). RRF-rahoituksen saamiseksi jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka kattaa uudistus- ja investointiohjelman ajanjaksolle 2021–2023. Suunnitelman sisältämien uudistusten ja investointikokonaisuuksien tulee vastata EU-ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin. Sen tulee täyttää myös muut RRF-asetuksen kriteerit. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelmassa priorisoitujen uudistusten ja investointien tulee täyttää Suomen kestävän kasvun ohjelmassa määritellyt kriteerit. Valtioneuvosto antoi 27.11.2020 eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
NordenBladet — Valtioneuvosto on päivittänyt erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen. Päivittämisen tavoitteena on ollut varmistaa kirurginen päivystysvalmius eri puolilla Suomea tinkimättä kuitenkaan laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Samalla on pyritty edistämään alueellisen työnjaon toteutumista. Keskussairaaloissa voidaan tehdä jatkossa vaativampia kirurgisia leikkauksia ja erityisvastuualueilla voidaan osin sopia tiettyjen leikkausten sairaalakohtaisten lukumäärien alittamisesta, jos edellytykset muutoin täyttyvät.
Asetusmuutoksen myötä tiettyjen syöpätyyppien leikkaushoidot on poistettu yliopistosairaaloihin keskitettävän erikoissairaanhoidon listalta. Niitä voi jatkossa tehdä tietyin edellytyksin myös keskussairaaloissa. Asetuksessa määritellyt sairaalakohtaiset leikkausten lukumäärät voidaan alittaa tekonivelkirurgiassa, selkäkirurgiassa sekä rinta-, peräsuoli-, paksusuoli- ja munuaissyövän leikkauksissa, jos se on tarpeen etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen vuoksi. Asiasta on tuolloin sovittava erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Riittävä ympärivuorokautinen päivystys sekä laatu, potilasturvallisuus, osaaminen ja hoidon kokonaisuus tulee varmistaa yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa.Keskittämisasetuksessa luetellaan myös ne tehtävät, jotka keskitetään vain yliopistosairaaloihin. Asetusmuutoksella vahvistetaan lisäksi Vaasan sairaanhoitopiirille asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun kansallisen yhteensovittamisen tehtävät.
NordenBladet — Euroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) säädetään laki, joka täydentää viraston perustamisesta vuonna 2017 annettua EU:n asetusta. Myös muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin tulee muutoksia.Laki Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan ja siihen liittyvät lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä huomenna perjantaina. Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana EPPO:n aloittaessa toimintansa. EPPO:n arvioidaan aloittavan toimintansa aikaisintaan maaliskuussa.
Euroopan syyttäjänvirasto tutkii unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa rikoksista epäillyt syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa. Uusi virasto koostuu Luxemburgissa toimivasta keskusvirastosta ja jäsenvaltioissa toimivista riippumattomista valtuutetuista syyttäjistä. Viraston toimintaan osallistuu perustamisvaiheessa 22 jäsenvaltiota.
EPPO-laissa säädetään menettelystä, jolla nimetään Suomen kansalliset ehdokkaat Luxemburgissa toimivan Euroopan syyttäjän tehtävään sekä Suomessa toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Laissa selvennetään rikostutkintaan liittyvien pakkokeinojen käytön edellytyksiä EU:n asetuksen mukaisissa rajat ylittävissä tilanteissa. Lisäksi säädetään muun muassa esitutkinnan rajoittamisen ja syyteneuvottelun soveltamisen edellytyksistä asetuksessa tarkoitetuissa tilanteissa sekä henkilötietojen luovuttamisesta ja viranomaisten tiedonsaantioikeudesta.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaan Henrik Janssonin 1.2.2021-31.1.2026 väliseksi ajaksi.
Metsähallituksen luontopalvelut huolehtivat Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoidosta ja käytöstä, virkistyskäyttöpalveluista ja muista Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä. Luontopalvelujohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä hoitavan yksikön toimintaa.
Luontopalvelujohtajan virkaan nimitetty Henrik Jansson on koulutukseltaan filosofian maisteri. Jansson on työskennellyt Metsähallituksen luontopalveluissa vuodesta 2006 alkaen luonnonsuojelu-, kulttuuriperintö- ja luonnon virkistyskäytön tehtävissä sekä viimeiset kolme vuotta Rannikon aluejohtajana.Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaa haki yhteensä 22 henkilöä.
NordenBladet — Vakuutustakuu myönnetään Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle. Vakuutustakuun määrä on 27 miljoonaa euroa. Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle annetaan vastavakuuksia vaatimatta 27 miljoonan euron valtiontakuu koronavirusrokotteen vakuuttamiseksi ajalle 1.1.2021-31.12.2021. Vakuutustakuu kattaa vakuutusyhtiön lääkevahinkovakuutuksesta korvattavat henkilövahingot, jotka johtuvat koronavirusrokotteista.
Valtiontakuu myönnetään, koska jälleenvakuutusta ei ole saatavilla markkinoilta kohtuullisin ehdoin. Takuun saaminen mahdollistaa sen, että Lääkevahinkovakuutusyhtiö voi vakuuttaa koronavirusrokotteesta mahdollisesti aiheutuvat henkilövahingot samalla tavalla kuin muidenkin rokotteiden kohdalla.
Valtiontakuusta peritään 270 000 euron suuruinen takuumaksu. Lääkevahinkovakuutusyhtiö vastaa itse kolmen miljoonan euron omapidätysrajan alle jäävistä ehtojen mukaisista vahinko- tai sarjavahinkokohtaisista korvauksista. Vakuutuksen enimmäismäärä on omapidätyksen ja vakuutustakuun yhteismäärä eli 30 miljoonaa euroa. Vakuutustakuusta huolimatta vakuutuskorvausten maksamisesta vahinkoa kärsineille vastaa aina vakuutusyhtiö.
Laki valtiontakuusta koronavirusrokotteen vakuuttamiseksi tuli voimaan 1.1.2021. Lain mukaan valtioneuvosto voi myöntää valtiontakuun vakuutusyhtiön antamalle henkilövakuutukselle siltä osin kuin siitä korvataan koronavirusrokotteiden aiheuttamia henkilövahinkoja.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän mukaan Veikkaus Oy:n datan aiempaa laajempi hyödyntäminen toisi merkittävää lisäarvoa rahapelihaittojen seurantaan ja ehkäisyyn. Datan tehokkaampi hyödyntäminen näyttäisi kuitenkin edellyttävän muutoksia arpajaislakiin.
Raportissa luodaan katsaus rahapelaamisen toimintaympäristöön ja ilmiöön. Lisäksi siinä esitellään seurannan näkökulmasta olennaisia toimijoita. Työryhmä pyrki määrittelemään sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja kuvaavia indikaattoreita ilmiön eri tasoilta: yksilöstä yhteisöihin ja edelleen koko yhteiskuntaan. Työryhmän johtopäätös on, että saatavilla olevat indikaattorit painottuvat yksilöihin. Työryhmä esittää, että tietopohjaa pitää vahvistaa kehittämällä yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa koskevia indikaattoreita. Lisääntyvä ymmärrys ja yhteisesti hyödynnettävät indikaattorit mahdollistavat ajan mittaan esimerkiksi haittojen kansallisen tavoitetason määrittelyn. Työryhmän raportin taustalla on vuonna 2016 käynnistynyt rahapelijärjestelmän uudistaminen ja sen vaikutusten seuranta sekä muuttuva toimintaympäristö, joka osaltaan haastaa kehittämään seurannan kokonaisuutta. Arpajaislain uudistaminen jatkuu sisäministeriön vetämänä. Arpajaislaki määrittää osaltaan sitä, miten Veikkauksen peli- ja pelaajadataa voidaan hyödyntää rahapelihaittojen seurannassa ja tutkimuksessa sekä osana haittojen ehkäisyn kokonaisuutta.
Arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen työryhmässä valmisteltu ehdotus arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on lähetetty lausuntokierrokselle 7.1.2021. Arpajaislain uudistamisen hankkeesta vastaa sisäministeriö.
Tehokas rahapelihaittojen ehkäisy edellyttää monipuolista ymmärrystä rahapelihaittailmiöstä Suomalaisen rahapelijärjestelmän tavoite on ehkäistä ja vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Haittojen seuranta ja tutkiminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin. Haittojen seurannalla ja tutkimuksella on useita päämääriä. Yksi tavoite on ymmärtää rahapelihaittailmiön laadullisia ja määrällisiä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietopohjaa rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen.
NordenBladet — Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin työskentelystä syntyneet suositukset viitoittavat suuntaa varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämiseen. Suositusten avulla koulutusta tarjoavien tahojen ja sidosryhmien yhteistyö laajenee.
– Laadukas varhaiskasvatus on tärkeää sekä lasten itsensä että koko yhteiskunnan kannalta. Se auttaa kaventamaan oppimiseroja läpi koulutusasteiden ja osaltaan vähentää yhteiskunnallista eriarvoistumista. Varhaiskasvatuksen koulutusten on kehityttävä yhteiskunnan tarpeiden mukana ja siihen tarpeeseen julkaistavat kehittämissuositukset vastaavat, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.
– Varhaiskasvatuksen koulutustarve on ollut tiedossa jo vuosia. Ministeriö on tukenut merkittävällä tavalla koulutuspaikkojen lisäämistä ja erilaisia varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämishankkeita. Tärkeintä on osaajien saatavuuden varmistaminen joka puolella Suomea, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoo.
Suositusten mukaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön vastataan ammatillisella osaamisella, jonka on pohjauduttava tutkittuun tietoon perustuvaan perustutkintokoulutukseen. Työuran aikana uutta tietoa omaksutaan jatkuvalla oppimisella ja täydennyskoulutuksissa.
Varhaiskasvatuksen työvoimatarpeeseen vastataan riittävien aloituspaikkamäärien lisäksi huolehtimalla joustavista koulutuspoluista. Ruotsinkielisten, saamenkielisten ja maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten kouluttautumista varten tulee olla erillinen suunnitelma.
Koulutusten kehittäminen yhteistyössä yli oppilaitosrajojen vahvistaa koko kenttää ja tukee tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa lisää tietoisuutta koulutusten uusista sisällöistä ja toisaalta työelämän tarpeet osataan huomioida koulutussisällöissä.
Ymmärrys ja viestintä varhaiskasvatustyön yhteiskunnallisesta merkittävyydestä sekä työn luovasta mutta vaativasta luonteesta edistävät varhaiskasvatustyön vetovoimaa. Työolosuhteiden ja koulutusmahdollisuuksien kehittäminen puolestaan pitää ammattilaiset alalla.
Vuosina 2019–2020 toiminut kehittämisfoorumi kokosi yhteen varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttavia tahoja eri koulutusasteilta ja koulutusmuodoista. Suositusten lisäksi foorumin työskentely on tähdännyt yhteisen ymmärryksen luomiseen ja alueellisen tilannekuvan hahmottamiseen.
Suositusten vieminen käytäntöön vaatii eri tahojen erillisiä ja yhteisiä toimia. Seuraava askel onkin konkreettisen toimintasuunnitelman laatiminen kehittämisfoorumin suositusten pohjalta. Ministeriö asettaa työryhmän toimintasuunnitelman laatimista varten vuoden 2021 alussa.
