NordenBladet — Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti.Näin todetaan 24. lokakuuta julkaistussa Aalto-yliopiston, Rakennustietosäätiön, Tampereen yliopiston ja Kuntaliiton yhteisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin laajojen aiemmin koottujen ja uusien aineistojen perusteella koulurakennuskannan kuntoa ja sisäilmaston tilannetta sekä muuttuvien sääolosuhteiden ja energiansäästötavoitteiden vaikutuksia koulurakennuksiin.Tiedonhallintamenetelmät eivät nykyisellään tue yleiskuvan muodostamista koulurakennusten kunnostaTutkimus vahvisti aiempia havaintoja siitä, että kuntien tiedonhallintajärjestelmät ovat hyvin monimuotoisia ja niissä oleva tieto on hajanaista. Näin ollen sekä yksittäisten rakennusten ja kiinteistöjen että koko koulurakennuskannan kunnon ja sisäilmaston tilan kokonaiskuvan muodostaminen kunnissa ja valtakunnan tasolla on käytännössä mahdotonta.Koulurakennusten sisäilmaston tilasta on saatavilla vain vähän luotettavaa tietoa, joka perustuisi kuntotutkimustasoiseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin rakennuksesta. Kuntien olisi hyvä ottaa käyttöön laajemmin kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä tehtävät ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset ja -selvitykset sekä selvittää myös rakenteiden ilmavuotoreittien vaikutukset sisäilmastoon. Rakennusta olisi tarkasteltava aina kokonaisuutena.”Koulurakennuskanta on vanhaa ja suurin korjaus- ja investointitarve on vanhoissa rakennuksissa. Olisi erityisen tärkeää tehdä ja noudattaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Rakennukset palvelevat ensisijaisesti niiden käyttäjiä, joten niiden on oltava terveellisiä ja turvallisia”, Katja Tähtinen Rakennustietosäätiöstä toteaa.Kuntien tulisi panostaa pitkän aikavälin investointiohjelmaan, ja varmistaa riittävä budjetointi, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä ilman merkittäviä viivästyksiä.”Tulevaisuuden investointisuunnitelmat kunnissa edellyttävät ennakoivaa tietoa rakennusten kunnosta ja sisäilmasto-olosuhteista. Samalla on tärkeää huomioida kunnan taloudellinen kantokyky pitäen kiinteistökanta ja -investoinnit realistisissa raameissa”, kertovat Mikko Simpanen Kuntaliitosta ja Paavo Kero FCG:ltä.Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on turvallista oikein toteutettunaPainesuhteiden hallinta tilojen välillä ja rakennuksen vaipan yli on vaikeaa riippumatta rakennuksen iästä, ja kokonaisuutena ilmavirtojen suunnitelmienmukaisuus on heikkoa, myös peruskorjatuissa rakennuksissa. Koulujen kuiva sisäilma aiheuttaa käyttäjille haittoja, mitä olisi syytä tutkia enemmän.Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on puolestaan oikein toteutettuna turvallista sisäilman laadun kannalta, ja lämmitysenergiansäästö voi olla jopa 26 %.”Koulu- ja päiväkotirakennusten ilmanvaihto on mahdollista sammuttaa kokonaan poissaoloaikoina siten, että se sammutetaan kaksi tuntia sen jälkeen, kun työskentely loppuu, ja laitetaan päälle 2–3 tuntia ennen työskentelyn alkua. Olosuhteita on kuitenkin seurattava mittauksilla, jotta mahdolliset muutokset ja viat ilmanvaihdon toiminnassa voidaan havaita nopeasti”, kertoo Juha Vinha Tampereen yliopistolta.Muuttuva ilmasto vaikuttaa uudis- ja korjausrakentamiseenIlmastonmuutos on rakentamiselle merkittävä haaste. Ulkoilman ja sääolosuhteiden aiheuttama kosteusrasitus rakenteille lisääntyy ja rakenteiden kuivumismahdollisuudet heikkenevät, joten ulkovaipparakenteiden suunnittelu ja toteutus vaativat entistä enemmän huolellisuutta ja nykyisiin rakennetyyppeihin joudutaan tekemään muutoksia. Pääosin muutokset ovat pieniä parannuksia, mutta joissain tapauksissa rakenteiden suunnitteluperusteet muuttuvat.Paikalliset olosuhteet on aina otettava huomioon. Pääosin nykyinen rakennuskanta selviää kuitenkin tulevaisuuden olosuhteista. Uusinta tutkimustietoa ja suosituksia rakennusten sietokyvyn varmistamiseksi ilmastonmuutoksen edetessä kannattaa seurata tiiviisti myös kuntien kiinteistönpidossa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi kesällä luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistuksen. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön webinaarissa 23.10.2023 vapaaehtoista ohjeistusta tarkasteltiin erityisesti boreaalisesta näkökulmasta. Komissio esitteli webinaarin aluksi tuoreen luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistuksen (Closer-to-Nature Forest Management). Webinaari avasi keskustelun ohjeistuksen merkityksestä ja toimeenpanosta Suomessa. Keskeisinä teemoina käsiteltiin säästöpuumetsätaloutta sekä jatkuvaa kasvatusta.Ohjeistus on valmisteltu yhdessä jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa Metsät ja luonto -työryhmässä, jossa myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana. Työryhmässä pohdittiin myös kestävän metsänhoidon ja luonnonläheisemmän metsänhoidon suhdetta toisiinsa. Luonnonläheisempi metsänhoito voidaan nähdä keinona edistää kestävän metsänhoidon ekologista pilaria.Luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistus pitää sisällään toimenpidesuosituksia, joiden avulla voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti talousmetsissä. Ohjeistuksen päätavoitteita ovat rakenteellisen monimuotoisuuden lisääminen ja luonnon dynamiikan edistäminen. Keskeisiä tarkasteltavia alueita ovat esimerkiksi luontainen uudistaminen, miten hakkuu toteutetaan, kuolleen puun säästäminen, maaperän ja vesistöjen huomioon ottaminen sekä säästettävät kohteet.Ohjeistukset ovat vapaaehtoisia ja metsänomistajat voivat halutessaan ottaa ne käyttöönsä omien metsiensä hoidossa. Ohjeistuksia kehitetään edelleen jäsenvaltioiden toimesta.Suomesta ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Komission julkaisema luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistusKomissio julkaisee ohjeistuksen suomeksi alkuvuonna 2024.LisätiedotKatja Matveinen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 5162 287, [email protected]Maarit Loiskekoski, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 029 5250 169, [email protected]

Euroopan komissio julkaisi kesällä luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistuksen. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön webinaarissa 23.10.2023 vapaaehtoista ohjeistusta tarkasteltiin erityisesti boreaalisesta näkökulmasta. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 35. osapuolikokous järjestetään 23.-27. lokakuuta Nairobissa. Kokouksessa neuvotellaan rahoituksesta tulevalle kolmivuotiskaudelle. Tavoitteena on varmistaa kehitysmaille suunnattu taloudellinen tuki otsonirahaston kautta.Montrealin pöytäkirja on kaikkien maiden ratifioima sopimus, joka rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden sekä voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen fluorihiilivetyjen tuotantoa, kulutusta ja kauppaa.Sopimuksen osapuolet neuvottelevat kehitysmaille kohdistuvasta taloudellisesta tuesta. Montrealin pöytäkirjan kehitysmaaosapuolet saavat taloudellista tukea sopimuksen velvoitteiden toimeenpanoon Monenvälisen otsonirahaston (Multilateral Fund, MLF) kautta. Tulevalla kolmivuotiskaudella käynnistyvät HFC-yhdisteiden, eli fluorihiilivetyjen, tuotantoa ja kulutusta vähentävät toimet. Tämän vuoksi kehitysmaille suunnattua rahoitusta ollaan nostamassa.Tarkoituksena on, että rahoitusta voidaan hyödyntää myös energiatehokkuuden parantamiseen sekä käytöstä poistettujen kaasujen hävittämiseen.”Montrealin pöytäkirjan rahoitus on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi ja sen avulla on tähän mennessä estetty merkittävä määrä kasvihuonepäästöjä. Montrealin pöytäkirja laajennettiin vuoden 2019 alusta fluorihiilivetyihin, ja niiden käytön rajoittamisella voidaan estää jopa 0,4 asteen verran ilmaston lämpenemistä. Mikäli samalla satsattaisiin energiatehokkuustoimiin, ilmastohyöty voisi jopa kaksinkertaistua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.HFC-yhdisteiden rajoittamisella otetaan merkittävä askel kohti Pariisin sopimuksen tavoitetta rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan.HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joita käytetään muun muassa kylmä- ja ilmastointilaitteissa. HFC-yhdisteiden käyttöön on siirrytty, kun otsonikerrosta tuhoavat aineet on kielletty. HFC-yhdisteiden käyttö kasvaa voimakkaasti erityisesti kehittyvissä talouksissa. Osa kehittyneistä maista, mukaan lukien EU, on jo asettanut niiden käytölle tiukkoja rajoitteita. Ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita korvaavia teknologioita on jo olemassa useimpiin käyttötarkoituksiin.Vuonna 1987 solmittua Montrealin pöytäkirjaa pidetään maailman onnistuneimpana kansainvälisenä ympäristösopimuksena. Sen jäseniä ovat kaikki maailman 197 valtiota. Sopimuksen avulla otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutus on vähentynyt yli 99 %. Otsonikerroksen arvioidaan palautuvan ennalleen vuoteen 2065 mennessä. Montrealin pöytäkirjan menestys perustuu vahvaan tieteelliseen taustaan, teollisuuden osallistumiseen, kehitysmaille tarjottavaan rahoitukseen ja yhteiseen poliittiseen tahtoon toimia ympäristön hyväksi.Lisätietoa:Neuvotteleva virkamies
Eeva Nurmi, ympäristöministeriö
p. 0295 250 209, [email protected] Johtava asiantuntija
Tapio Reinikainen, Suomen ympäristökeskus
p. 0295 250 082, [email protected] 
  

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 35. osapuolikokous järjestetään 23.-27. lokakuuta Nairobissa. Kokouksessa neuvotellaan rahoituksesta tulevalle kolmivuotiskaudelle. Tavoitteena on varmistaa kehitysmaille suunnattu taloudellinen tuki otsonirahaston kautta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa asetusluonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi yhteentoimivassa tietomallimuodossa laadittujen kaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta (Katja-asetus). Katja-asetuksen lisäksi lausuttavana on myös luonnos ympäristöministeriön asetukseksi alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksista. Marraskuun aikana on mahdollisuus jättää palautetta kaavatietomallista ja siihen liittyvistä koodistoista.Katja-asetuksen tarkoituksena on antaa kunnille valmiudet laatia valtakunnallisesti yhteentoimivia kaavoja. Lisäksi asetuksella määritellään kaavoille maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen edellyttämä vakiomuotoinen esitystapa. Syksyn aikana Katja-asetuksen luonnoksen valmistelussa tehtiin aktiivista sidosryhmätyötä ja heiltä saatu palaute huomioituun asetuksen valmistelussa. Asetusluonnoksessa esitetään säädettäväksi kansallisen tason vähimmäisvaatimukset valtakunnallisesti yhteentoimivan kaavatiedon laatimiselle. Asetuksen rinnalle sidosryhmät toivoivat havainnollistavaa ohjeistusta. Ohjeistus pyritään tekemään loppuvuoden aikana sekä myöhemmin keväällä 2024, kun kansalliseen kaavatietomallin pohjautuvasta kumppanitestauksesta saadaan käytännön kokemusta.Anna lausunto Katja-asetuksen luonnoksesta LausuntopalvelussaSeuraa Katja-hanketta hankeikkunassaYmpäristöministeriön asetus alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksistaKatja-asetuksen kanssa yhtä aikaa on lausuttavana myös luonnos ympäristöministeriön asetukseksi alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksista. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024 ja siinä säädettäisiin Suomen ympäristökeskuksen myöntämien alueidenkäytön pysyvien yksilöivien tunnusten muodostamisesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään sunnuntaina 3.12.2023.Anna lausunto asetusluonnoksesta LausuntopalvelussaKaavatietomalli ja siihen liittyvät koodistotKaavatietomallia ja siihen liittyviä koodistoja on laadittu ja kehitetty useiden eri rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuteen liittyvien projektien yhteydessä. Kaavatietomalli ja siihen liittyvät koodistot ovat katseltavissa ja hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustalla. Kaavatietomallin luonnos ja siihen liittyvät koodistoluonnokset tullaan tarkistamaan yhteentoimivaksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehityksen kanssa lokakuun aikana. Tämän jälkeen kaavatietomalli ja siihen liittyvät koodistot tulevat avoimesti kommentoitavaksi Ota kantaa -kyselyssä, joka aukeaa marraskuun alussa. Kyselyyn voi vastata 30.11.2023 asti.Tutustu kaavatietomalliin YhteentoimivuusalustallaOsallistu Kaavatietomallin ja sen koodistojen esittelytilaisuuteen ke 8.11. klo 10:30-12:00. LisätietojaKatja-asetus
Ruusa Degerman
erityisasiantuntija 
[email protected]
puh. 0295 250 406

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa asetusluonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi yhteentoimivassa tietomallimuodossa laadittujen kaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta (Katja-asetus). Katja-asetuksen lisäksi lausuttavana on myös luonnos ympäristöministeriön asetukseksi alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksista. Marraskuun aikana on mahdollisuus jättää palautetta kaavatietomallista ja siihen liittyvistä koodistoista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö lähetti tänään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle ohjauskirjeen korkotukilainojen hyväksymisvaltuuksista sekä muista toimista, joilla pyritään nopeasti helpottamaan asuntorakentamista. Toimet toteuttavat hallituksen budjettiriihen päätöksiä.Ohjauskirjeen perusteella ARA voi käyttää jäljellä olevaa korkotukivaltuutta lyhyen ja pitkän korkotuen hankkeisiin vuoden 2023 loppuun saakka. ARA avaa jatkuvan haun lyhyen korkotuen hankkeille heti lokakuun aikana ja kiirehtii hakemusten käsittelyprosessia. ARA tiedottaa hausta erikseen. Tavoitteena on, että jäljellä oleva vuoden 2023 korkotukivaltuus voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti.Budjettiriihen yhteydessä hallitus linjasi, että vuoden 2024 valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuden käyttösuunnitelmassa pitkän korkotuen ja lyhyen korkotuen valtuudet yhdistetään, jotta korkotukilainoja voidaan myöntää joustavammin kysynnän mukaan.Muut ohjauskirjeen toimet asuntorakentamisen helpottamiseksiOhjauskirjeen mukaan ARAssa jo olevia korkotukihankkeita on edistettävä nopeasti, mutta kuitenkin siten, etteivät rakentamisen kustannukset ja valtiolle koituvat riskit kasva merkittävästi.ARAssa olevien hakemusten osalta voidaan hyväksyä ns. neuvottelu-urakat silloin, kun kohteiden kustannukset vastaavat saman tyyppisten kilpailutettujen kohteiden hintatasoa.Lyhyen korkotuen hankkeiden hyväksyminen voidaan perustaa erityisesti hankinta-arvoon ja siihen perustuvaan alkuvuokraan sekä olemassa olevan asuntomarkkinatilanteen ja valtion riskien huomioimiseen.Hallituksen budjettiriihen linjausten toimeenpanemiseksi ARA:n on syytä varmistaa, etteivät tulkinnat alkuvuokrien tasoista estä asuntopoliittisesti tarpeellisten hankkeiden käynnistymistä varsinkaan tilanteissa, joissa alueen vuokratason määrittäminen on haastavaa esimerkiksi erihintaisen asuntokannan takia.LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]Tommi Laanti (23.10. lähtien)
asuntoneuvos, yksikönjohtaja
puh. 0295 250 146
[email protected]Teppo Lehtinen
ylijohtaja
puh. 0295 250 157
[email protected]

Ympäristöministeriö lähetti tänään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle ohjauskirjeen korkotukilainojen hyväksymisvaltuuksista sekä muista toimista, joilla pyritään nopeasti helpottamaan asuntorakentamista. Toimet toteuttavat hallituksen budjettiriihen päätöksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Filha ry:n valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan rakennukset ylilämpenevät merkittävästi kuuman hellekesän aikana, mikä lisää huomattavasti ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja. Lisäksi riittämätön ilmanvaihto voi kasvattaa hengitystieinfektioriskiä ja infektioista johtuvia terveysvaikutuksia.Tutkimuksessa ´Ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien resilienssi lämpöaaltojen ja hengitysinfektioiden suhteen’ tehtiin laskennallisia tarkasteluja helleaaltojen vaikutuksista sisälämpötilaan sekä kenttämittauksia ja virtaussimulointeja ilmanvaihdon mitoituksen merkityksestä hengitystieinfektiota vastaan.  Lisäksi arvioitiin korkeiden lämpötilojen sekä influenssa- ja COVID-19-virusten vaikutuksia sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.Ylilämpenemistä voidaan vähentää auringonsuojilla ja ilmanvaihtoa tehostamallaTutkimuksen mukaan auringonsuojakalvon asentaminen olemassa oleviin ikkunoihin oli tutkituista auringonsuojaratkaisuista kustannustehokkain keino. Vanhojen ikkunoiden korvaaminen uusilla ikkunoilla oli ylilämpenemisen torjunnan näkökulmasta kustannustehokasta vain, kun ikkunat on kuntonsa puolesta muutenkin uusittava.Uudiskohteissa tehokas tapa torjua ylilämpenemistä on asentaa auringonpuoleiselle julkisivulle auringonsuojaikkunat.Helteen vakavat terveyshaitat uhkaavat lisääntyä ilmaston lämmetessä ja väestön ikääntyessäKesäajan korkeat lämpötilat ovat Suomessa terveysriski erityisesti yli 65-vuotiaille ja pitkäaikaissairaille. Helleaalloista koituu merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja jo nykyilmastossa.Jos tällä hetkellä todennäköisimpänä pidetty ilmastonmuutosskenaario toteutuu, maapallon keskilämpötila olisi vuosisadan loppuun mennessä arviolta 2,7 °C korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. Tällöin helteestä aiheutuu kuolemia ja sairaalahoitojaksoja Suomessa vuonna 2050 arviolta 3–4 kertaa nykyistä enemmän, jos muuttuviin olosuhteisiin ei varauduta ja sopeuduta.Jos ilmalämpöpumppu asennettaisiin kaikkien ikääntyneiden asuntoihin, voitaisiin helteeseen liittyvistä kuolemista ehkäistä jopa 55 % ja sairaalan vuodeosastohoitojaksoista 95 %. Suurin vaikutus olisi kerrostaloasuntojen jäähdytyksellä, koska näistä vain pienessä osassa on ilmalämpöpumppu. Vakavien terveyshaittojen ehkäisy edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon hoiva- ja hoitolaitosten jäähdytystä.Ilmanpuhdistimet alentavat tehokkaasti hengitystieinfektioriskiäNykyiset ilmavirrat ovat opetustiloissa ja kuntosaleissa ilmanvaihdon mitoituksen näkökulmasta riittäviä hengitystieinfektioriskin hallintaan. Avotoimistossa noin 20 %:a pienempi henkilömäärä on sopiva epidemiatilanteessa. Tavanomaisissa opetus- ja toimistotiloissa tarvitaan Sisäilmastoluokituksen luokkaa S1 lähellä oleva mitoitus.  Huonekohtaiset ilmanpuhdistimet ovat tehokas tapa alentaa viruspitoisuuksia ja -tartuntoja. Epidemiatilanteessa ilmanpuhdistimien sijoittaminen keskeisille paikoille voi kuitenkin olla vaikeaa esimerkiksi ahtaissa luokkahuoneissa. Avotoimistossa ilmanpuhdistimilla pystyttiin merkittävästi rajoittamaan taudinaiheuttajien leviämistä, kun ne oli mitoitettu samalle ilmavirralle kuin toimiston normaali-ilmavirta (2 l/s per m2). Tehokkain keino ehkäistä taudinaiheuttajien leviämistä on sijoittaa sairas henkilö ilmanpoistopisteen välittömään läheisyyteen. Käytännössä tämä on mahdollista esimerkiksi terveydenhuollon asiointipisteissä, joissa tiedetään, kuka on sairas.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Filha ry:n valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan rakennukset ylilämpenevät merkittävästi kuuman hellekesän aikana, mikä lisää huomattavasti ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja. Lisäksi riittämätön ilmanvaihto voi kasvattaa hengitystieinfektioriskiä ja infektioista johtuvia terveysvaikutuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saamelainen ilmastoneuvosto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Rovaniemellä 13. lokakuuta. Ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Ilmastoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on lausua valtakunnallisista ilmastopolitiikan suunnitelmista, jotka ohjaavat kansallista ilmastopolitiikkaa ja määrittävät millaisia ilmastotoimia Suomessa tehdään.”Tietämyksen lisääminen pohjoisten alueiden ja asukkaiden erityisoloista on tärkeää, koska ilmastonmuutoksella on erityisen suuret vaikutukset pohjoisiin alueisiin. Uskon, että saamelaisen ilmastoneuvoston työ auttaa meitä ymmärtämään ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyden ja löytämään samalla keinoja, joiden avulla saamelaiskulttuurin elinvoimaa voidaan tukea ilmastonmuutoksen haastamanakin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin ensimmäistä kertaa ilmastolain nojalla. Se on riippumaton asiantuntijaelin, jossa on 12 jäsentä. Puolet jäsenistä edustaa tiedeyhteisöä ja puolet saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Puheenjohtajana toimii tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.”Henkilökohtaisesti näen ilmastoneuvoston puheenjohtajuuden yhdeksi haastavimmaksi ja samalla mielenkiintoisimmaksi tehtävistä, missä olen ollut. Olen iloinen, että ilmastoneuvosto pääsi aloittamaan työnsä ja että sillä oli erinomainen yhteishenki ja halu luoda parempia edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Saamelainen ilmastoneuvosto on globaalilla tasolla ainutlaatuinen. Nyt pääsemme rakentamaan mallia, miten alkuperäiskansojen tiedot ja taidot otetaan tasa-arvoisesti huomioon tieteellisessä työssä”, sanoo Näkkäläjärvi.”Työn alkuvaiheen painopisteenä tulee olemaan ilmastoneuvoston toiminnan suunnittelu ja järjestäminen sekä tietopohjan keräämisen aloittaminen. Uskon, että ilmastoneuvosto voi merkitä uutta alkua tiedeyhteisön ja perinteisen tiedon haltijoiden yhteistyössä”, Näkkäläjärvi jatkaa.Järjestäytymiskokouksessa ilmastoneuvostolle valittiin varapuheenjohtaja, jonka tulee olla ilmastoneuvostosta annetun asetuksen mukaan saamelaisen perinteisen tiedon haltija. Kokous valitsi yksimielisesti varapuheenjohtajaksi Petra Biret Magga-Varsin. Magga-Vars on poronhoitaja, käsityöntekijä, joikumuusikko ja taiteilija Vuotsosta.”Me perinteisen tiedon haltijat näemme kulttuurimme ja sitä ympäröivän luonnon maisemamuistina siihen kasvaessamme. Kulttuurimme kontekstissa ovat läsnä edeltävien sukupolvien tiedot, opit ja neuvot. Siten myös ilmastonmuutoksen vaikutukset rekisteröityvät maisemamuistiimme. Meillä on hyvin paljon tieteelliseen tietoon rinnastettavaa tietoa ympäristöstä ja sen havainnoinnista. On historiallista, että olemme tasa-arvoisessa asemassa tiedeyhteisön kanssa saamelaisessa ilmastoneuvostossa ja voimme yhdessä etsiä ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja parhaassa tapauksessa sen hillintään”, Magga-Vars painottaa. Ensimmäisessä kokouksessaan ilmastoneuvosto suunnitteli lähitulevaisuuden toimintaansa ja toiminnan käytännön järjestelyä. Ilmastoneuvosto päätti aloittaa kiireellisimpänä sihteeristön perustamisen valmistelut. Ilmastoneuvoston seuraava kokous pidetään 15.11.2023 Rovaniemellä Arctic Spirit – konferenssin yhteydessä.   Ilmastoneuvosto osallistuu myös Arctic Spirit-konferenssissa tieteelliseen paneeliin ”Tiedon yhteistuotanto ja ilmastonmuutos pohjoismaissa”. 

Saamelainen ilmastoneuvosto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Rovaniemellä 13. lokakuuta. Ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Toimistorakennusten käyttöasteet ovat viimevuosina Suomessa laskeneet. Vajaakäytöllä olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön voisi pidentää näiden elinkaarta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän ymmärrystä muutoksen kokonaisvaikutuksista, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä sekä kestävämpää kaupunkikehitystä.Tyhjiä toimistorakennuksia voidaan ja kannattaakin muuttaa tulevaisuudessa yhä useammin asuinkäyttöön, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä. Kaikkia rakennuksia ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan, vaan hankkeen tulee olla taloudellisesti kannattava. Parhaat edellytykset muutoshankkeille on kaupungeissa ja alueilla, joissa asuntojen hinta- ja vuokrataso on keskimääräistä korkeampi.Rakennusten käyttötarkoitusten muutosten parissa toimii Suomessa useita eri tahoja kuten kaavoittajat, kiinteistönomistajat sekä museoviranomaiset. Toimijoiden näkemykset ja intressit poikkeavat tällä hetkellä usein toisistaan. Erityisesti kaavamääräyksillä, suojelumerkinnöillä sekä kaupungin maankäyttölinjauksilla ja tavoitteilla on suuri merkitys siihen, kuinka helposti käyttötarkoituksen muutoksiin voidaan ryhtyä. Haluttu sijainti ja toimiva infra ovat muutoksia edistäviä tekijöitä. Vastaavasti kaavamääräykset ja tiukat säädöstulkinnat saattavat hidastaa tai jopa estää muutoshankkeita.Yksittäisen rakennuksen osalta keskeisiä tekijöitä käyttötarkoituksen muutosta harkittaessa ovat runkosyvyys, kerroskorkeus, rakenteiden kunto ja mitoitus sekä rakennuksen muoto. Usein kynnyskysymykseksi muodostuu erityisesti rakennuksen mitoitus. Kerroskorkeus määrittelee, mahtuuko uuden käyttötarkoituksen vaatima talotekniikka vanhoihin rakenteisiin. Runkosyvyys saattaa aiheuttaa haasteita asuintilojen suunnittelussa: saadaanko julkisivuihin tarpeeksi ikkunapinta-alaa, jotta vaatimus luonnonvalon määrästä asuinhuoneissa täyttyy, ja saadaanko runkoon sovitettua asumiseen sopivia pohjaratkaisuja.Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien osapuolten välilläSelvityksen mukaan toimistorakennusten muuttamisia asuinkäyttöön voidaan lisätä sujuvoittamalla lupaprosesseja ja tuomalla nykyistä enemmän vapautta viranomaissäädösten tulkintaan. Säädösohjausta voitaisiin päivittää suosimaan materiaalitehokkuutta ja vähähiilisyyttä suhteessa muihin määräyksiin. Myös entistä aktiivisempi yhteistyö ja vuorovaikutus kaupunkien, kiinteistökehittäjien ja rakennusalan yritysten välillä vauhdittaisi kehitystä.Yksittäisten muutoshankkeiden sijaan katse tulee kääntää myös laajempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevalla toimistorakennusalueella toimistojen käyttöaste on jo usean vuoden ajan heikentynyt. Heikosta vuokratuotosta huolimatta alueen identiteetti ja hintataso eivät kuitenkaan kannusta kiinteistönomistajia ryhtymään muutoshankkeisiin. Kaupungin, kehittäjien ja toteuttajien yhteistyöllä koko alueen vetovoimaa voitaisiin parantaa.Muutoshankkeen kustannustehokkuutta parantavia tekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus lisärakentamiseen ja kaupungin sitoutuminen hankkeeseen taloudellisesti, esimerkiksi joustavien maankäyttömaksujen ja ympäristön kehittämisen muodossa. Erityisesti pitkällä aikavälillä hybridirakennukset voisivat olla yksi keino lisätä joustavuutta sekä sen myötä kannattavuutta ja riskienhallintaa niin muutos- kuin uudisrakennushankkeissa. Ne mahdollistaisivat monimuotoista ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä parantaisivat rakennusten käyttöastetta muuttuvissa tilanteissa.     Ympäristöministeriön Ramboll Finland Oy:ltä tilaamassa selvityksessä kartoitettiin tekijöitä, jotka edistävät ja estävät toimistorakennusten käyttötarkoituksen muuttamista asuin- tai majoituskäyttöön. Selvitys on tarkoitettu erityisesti kaavoitus- ja lupaviranomaisille sekä suunnittelijoille ja kiinteistökehittäjille. Se tarjoaa perustietoa aiheesta sekä toimii tukena jatkokeskustelulle aiheesta eri sidosryhmien kesken.Julkaisuarkisto Valto: Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset: Case toimistorakennus

Toimistorakennusten käyttöasteet ovat viimevuosina Suomessa laskeneet. Vajaakäytöllä olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön voisi pidentää näiden elinkaarta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän ymmärrystä muutoksen kokonaisvaikutuksista, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä sekä kestävämpää kaupunkikehitystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamista. Asetusmuutoksen valmistelu on käynnistetty nopealla aikataululla osana budjettiriihessä päätettyjä asuntorakentamista vauhdittavia toimenpiteitä. Asetusluonnoksen lausuntokierros järjestetään 17.10.2023–27.11.2023.”Asuntomarkkinoiden suhdannetilanne avaa mahdollisuuksia ensiasunnon ostajille, kun tarjontaa on runsaasti ja asuntojen hinnoissa on neuvotteluvaraa. Hallitusohjelman mukaisesti nostamme ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä. Tämä laajentaa ASP-säästäjien mahdollisuuksia tarpeitaan vastaavan asunnon hankintaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) tarkoituksena on lisätä pitkäjänteistä asuntosäästämistä ja parantaa mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. ASP-tilille säästäneelle ensiasunnon ostajalle myönnetään korkotukilaina. Lainan alueellisista enimmäismääristä säädetään asetuksella.ASP-korkotukilainan enimmäismäärien korottamisen tavoitteena on helpottaa ensiasunnon ostamista tai rakentamista. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen asiantuntijatyöryhmä suositteli aiemmin syksyllä korotusta yhtenä toimenpiteenä asuntorakentamisen suhdannetilanteeseen vastaamiseksi. Ensiasunnon kauppa vaikuttaa usein suoraan muuhunkin asuntojen vaihdantaan asuntomarkkinoilla, kun pienemmän asunnon hankkiminen käynnistää useamman asunnon myynnin ketjun. Enimmäismääriä on korotettu viimeksi vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2023 alusta kaksi lainansaajaa on voinut saada 1,5-kertaisen lainan asuntoa kohden. Nyt enimmäismääriä ehdotetaan nostettavaksi 15 000–25 000 eurolla. Suurin korotus olisi Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella, jossa tällä hetkellä 44 prosenttia ASP-lainalla ensiasunnon ostajista nostaa enimmäismäärän lainaa. Enimmäismääriä nostettaisiin myös muilla alueilla. Uudet enimmäismäärät tulisivat voimaan 1.4.2024. Anna lausunto LausuntopalvelussaSeuraa hanketta Hankeikkunassa

Ympäristöministeriö valmistelee ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamista. Asetusmuutoksen valmistelu on käynnistetty nopealla aikataululla osana budjettiriihessä päätettyjä asuntorakentamista vauhdittavia toimenpiteitä. Asetusluonnoksen lausuntokierros järjestetään 17.10.2023–27.11.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio ehdottaa ensi kertaa toimia, joilla vähennetään muovipellettien aiheuttamaa mikromuovisaastetta. Muovipelletit ovat yksi tahattomien mikromuovisaasteiden suurimmista lähteistä. Ne ovat raaka-aine, jota käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Komission arvion mukaan ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000–184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa, kuten esimerkiksi valmistuksen tai kuljetuksen aikana. Komissio julkaisi ehdotuksen 16. lokakuuta. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että kaikki pellettejä EU:ssa käsittelevät toimijat toteuttavat tarvittavat varotoimenpiteet. Tämän odotetaan vähentävän pellettien päästöjä jopa 74 prosenttia ja vähentävän ihmisten terveydelle ja luonnolle aiheutuvia haittoja. Yhteiset EU:n laajuiset toimenpiteet edistävät myös toimijoiden toimintaedellytysten tasapuolisuutta.Komissio ehdottaa, että pellettejä käsittelevien toimijoiden täytyy ensisijaisesti estää pellettien päästäminen ympäristöön, toissijaisesti eristää vuotaneet pelletit sen varmistamiseksi, että ne eivät saastuta ympäristöä ja viimeisenä vaihtoehtona puhdistaa ympäristö vuodon tai hävikin jälkeen.Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia toimia:toiminnanharjoittajien on noudatettava tiettyjä parhaita käsittelykäytäntöjäpakollinen sertifiointi eli suurempien toimijoiden olisi saatava riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä todistus siitä, että toiminta täyttää vaatimukset, ja pienempien yritysten olisi annettava oma vakuutusyhdenmukainen menetelmä pellettihävikin arvioimiseksi Pienille ja keskisuurille yrityksille asetettaisiin kevyempiä vaatimuksia.Suomessa on tehty havaintoja ympäristöön, yleensä meren rannoille, kertyneistä pellettirakeista, mutta pellettien yleisyydestä Suomen merialueella ei ole tutkimustietoa tai arvioita. Suomen ympäristökeskuksen PELLETTIMERI-hankkeessa kartoitetaan muovipellettien esiintymistä sekä tunnistetaan niiden kulkeutumisreittejä ja lähteitä.

Euroopan komissio ehdottaa ensi kertaa toimia, joilla vähennetään muovipellettien aiheuttamaa mikromuovisaastetta. 

Lähde: ym.fi